Laki luopumiseläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain ( 16/74 ) 6 §:n 4 momentti ja 25 §:n 2 momentti, näistä 6 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa (356/76),
muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 §:n 2 momentin 1 kohta, 9 §:n 3 momentti, 10 §, 12 §:n 4 momentti, 15 §:n 3 momentti, 16 §, 17 §:n 3 momentti, 18, 19 ja 20 § sekä 23 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti ja 6 §:n 2 momentin 1 kohta mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa, 10 § osittain muutettuna mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa, 15 §:n 3 momentti 13 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa (427/75) ja 16 § osittain muutettuna mainitussa 13 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 6 a § ja lain 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa, uusi 3 momentti-, seuraavasti:
1§
Luopumisen katsotaan tapahtuneen maatalouden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista tai sen seurauksena on laadultaan tai sijainniltaan huonon pellon poistuminen maataloustuotannosta.
Jatkamiskelpoisena pidetään maatilaa, jonka käyttäminen maataloustuotannossa on tarkoituksenmukaista ja josta viljelijän perheineen voidaan arvioida saavan toimeentulonsa. Maatilaa, joka sijaitsee alueellisen kehittämisen edistämisestä annetussa laissa (451/75) tarkoitetulla kehitysalueella, pidetään kuitenkin jatkamiskelpoisena, jos viljelijä perheineen voi saada siltä pääasiallisen toimeentulonsa. Jatkamiskelpoisuutta harkittaessa on otettava huomioon muodostuvan tilan pelto- ja metsäpintaala, sen tilusten sijainti ja muut luontaiset tuotantoedellytykset, asuin- ja talousrakennusten kunto ja muut näihin verrattavat seikat. Niin ikään otetaan tällöin huomioon sellainen ammattimainen kalastustoiminta ja porotalous, josta luovutaan luovutuksensaajan hyväksi samalla kertaa kuin tilasta. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin, millaisin perustein ratkaistaan maatilan jatkamiskelpoisuus.
2§
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään kaksi hehtaaria peltoa käsittävällä tilalla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on sellainen naispuolinen luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta; ja
että luopuminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1974 ja 31 päivän joulukuuta 1980 välisenä aikana.
4§
Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos luopumisen kohteena oleva maatila käsittää vähintään kaksi hehtaaria maataloustuotantoon käytettyä peltoa.
5§
Maatalousmaana ei oteta huomioon aluetta, joka on hankittu tai muutoin kuin perintönä saatu 31 päivän joulukuuta 1975 jälkeen.
6§
Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän
luovuttaa edellä 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon sekä sellaisen metsämaan, joka on käytettävissä tarkoituksenmukaiseksi metsälisäalueeksi, ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan muuta metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin maatilahallitukselle, lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, tai edellyttäen, että metsämaa ei myyntihetkellä ole käytettävissä tarkoituksenmukaiseksi metsälisäalueeksi, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus); tai
6a§
Maatilan omistajalla on oikeus luopuessaan jättää maatilastaan omistukseensa tai hallintaansa talouskeskuksen käsittävä alue sekä puutarha- ja peltoalue omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten. Niin ikään hän voi pidättää itselleen ja perheensä jäsenille oikeuden asua luovutetulla maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä oikeuden käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia.
Tämän ohella omistajalla on oikeus, jollei toimenpide haittaa tilan maatilataloudellisesti tarkoituksenmukaista luovuttamista, pidättää tilasta
itselleen tai toiselle tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon rakentamista varten, kuitenkin siten, että tonttia ei saa pidättää itselle tai aviopuolisolle, jos omistaja käyttää 1 momentissa mainittua pidätysoikeuttaan; ja
itselleen tai toiselle alue, jolla on huomattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin.
Maatilahallituksen suostumuksella voidaan 6 §:n tilan luovuttamista koskevista säännöksistä poiketa, jos alue, jota poikkeus koskee, on tilan luovuttamisen kannalta epäolennainen.
9§
Jos osan maatilasta omistaa henkilö, joka ei saa luopumiseläkettä ja joka ei ole luopumiseläkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen omistamaansa osuutta vastaava maatalousmaan ala huomioon ottamatta luopumiseläkettä määrättäessä. Jos tilan omistaa leski yhdessä sellaisen lapsensa kanssa, joka luopumisen tapahtuessa ei ole täyttänyt 18 vuotta, otetaan tämän lapsen osuus huomioon lesken luopumiseläkettä laskettaessa.
10§
Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40 prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumiseläkkeestä, vähintään kuitenkin 74 markkaa kuukaudessa.
12§
Milloin luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa suuremmassa laajuudessa kuin 6 a §:n 1 momentissa on säädetty tai jos myyntirajoitus- tai metsityssitoumusta ei ole noudatettu lakkautetaan luopumiseläke, ellei erityistä syytä sen edelleen maksamiseen ole olemassa. Eläke voidaan lakkauttaa siitä, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryhdyttiin tai laiminlyönti tapahtui.
15§
Maatilahallitus voi päättämissään rajoissa siirtää 2 momentissa tarkoitettua ratkaisuvaltaansa maatalouspiirien maataloustoimistoille. Milloin maataloustoimisto katsoo, ettei 1 §:n 2 ja 3 momentissa, 6 §:ssä, 6a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ole olemassa, antaa lausunnon eläkelaitokselle kuitenkin aina maatilahallitus.
16§
Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista eläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos. Eläkelaitoksella ei ole oikeutta poiketa ratkaisuissaan 15 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 ja 3 momentissa, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä.
Maataloustoimiston ja maatalouslautakunnan asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopuja pidättyy tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden harjoittamisesta ja että myyntirajoitus- ja metsityssitoumukset täytetään.
17§
Milloin luopumiseläke myönnetään ehdollisena, pidetään eläkkeen alkamisajankohtana 11 §:n 1 momentin säännöstä sovellettaessa sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana ehdollinen eläkepäätös annetaan.
18§
Maatilahallitus voi ostaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla tässä laissa tarkoitettuja tiloja ja alueita maatilalain mukaan lisäalueina käytettäviksi.
Niin ikään maatilahallitus voi ostaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla sellaisia tiloja ja alueita, jotka eivät sovellu maatilalain mukaisiin tarkoituksiin käytettäväksi. Sanotunlaisten tilojen ja alueiden myöhemmässä käytössä on soveltuvin osin noudatettava, mitä luopumiskorvauksesta annetun lain 13, 14 ja 15 §:ssä on säädetty. Määrättäessä sakkokorkoa luopumiskorvauksesta annetun lain 14 §:n 2 momentin nojalla pidetään sakkokoron ylärajana sen luopumiseläkkeen pääoma-arvoa, mikä olisi voitu määrätä aluetta, jonka osalta ehtoja on rikottu, vastaavien maatalousmaan hehtaarien perusteella.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu eläkkeen pääoma-arvo määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
19§
Mikäli maatila tai sen osa luovutetaan lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle, voi maatilahallitus määrätä luovutuskirjaan otettavaksi ehdon, että tilan pelto tai sen osa on metsitettävä määräajassa.
Milloin 1 momentissa tarkoitetun kaupan rahoittamiseksi myönnetään luottoa maatilalain nojalla, on velkakirjaan otettava ehto, että laina on, ellei erityisiä syitä muuhun menettelyyn ole, irtisanottava heti takaisin maksettavaksi, mikäli metsitettäväksi tarkoitettua peltoa ei ole määräajassa metsitetty tai sitä on ryhdytty käyttämään maataloustuotantoon.
20§
Maatilahallituksen on kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä annettava valtioneuvostolle kertomuksensa tämän lain täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on erityisesti selvitettävä, miten 1 §:n 2 momentissa mainitut lain tavoitteet ovat toteutuneet. Sen liitteenä tulee olla eläkelaitoksen selvitys toiminnastaan lakia täytäntöönpantaessa.
Jos maataloustuotteiden ylijäämien markkinoinnissa vallitseva tilanne tai muut asiaan vaikuttavat seikat sitä vaativat, valtioneuvoston tulee kertomuksen saatuaan ja tarvittaessa muutoinkin antaa maatilahallitukselle tarkempia ohjeita siitä, miten 1 §:n 2 momentissa mainittuja tavoitteita on toteutettava ja mitä muuta on lain täytäntöönpanossa noudatettava.
23§
Jos eläkehakemus on hylätty sillä perusteella, että 1 §:n 2 ja 3 momentissa, 6 §:ssä, 6 a §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole, ei päätökseen saa hakea muutosta.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1977 lukien.
Tämän lain 1 §:n 2 ja 3 momentin, 2 §:n 1 momentin, 4 §:n 1 momentin, 5 §:n 2 momentin, 6 §:n 2 momentin 1 kohdan, 6 a §:n, 9 §:n 3 momentin, 10 §:n ja 17 §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan 31 päivän joulukuuta 1976 jälkeen.
Tämän lain 10 §:ssä säädetty markkamäärä vastaa vuotta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.
Tämän lain 20 §:n 1 momentissa mainittu kertomus on annettava ensimmäisen kerran vuodelta 1977.
Luopumiseläkelain 25 §:n 2 momenttia sovelletaan sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (16/74), jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan ennen 1 päivää tammikuuta 1977.
Helsingissä 7. päivänä tammikuuta 1977
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Vt. maa- ja metsätalousministeri Marjatta Väänänen