1024/1974

Veroilmoituksessa, joka on omakätisellä allekirjoituksella kunnian ja omantunnon kautta vakuutettava oikeaksi, on riittävästi eritellen ilmoitettava veronalainen tulo ja omaisuus sekä niistä tehtävät vähennykset sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Sen, joka on lain mukaan kirjanpitovelvollinen, sekä yhteisön, yhtymän ja kuolinpesän muutoinkin samoin kuin maataloutta harjoittavan verovelvollisen on veroilmoituksessaan ilmoitettava ja siihen liitettävä sellaiset tiedot ja selvitykset kuin asetuksella säädetään. Asetuksella voidaan myös säätää, miten tilikautta ja muista kirjanpitoa koskevista muutoksista on ilmoitettava.

Maataloutta harjoittavan verovelvollisen on pidettävä tuloistaan ja menoistaan sellaista muistiinpanokirjaa kuin asetuksella säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, minkälaisia tositteita kirjanpitovelvollisen ja maataloutta harjoittavan verovelvollisen on verotusta varten käytettävä ja minkälaisia kuitteja hänen on saamistaan suorituksista annettava toisille verovelvollisille.

Asetuksella voidaan säätää, että verovelvollisen, joka saa tuloa kiinteistöstä tai kalastuksesta tahi muusta toiminnasta kuin liikkeen tai ammatin harjoittamisesta ja joka ei ole lain mukaan kirjanpitovelvollinen, on pidettävä sellaista kirjaa, josta aikajärjestyksessä ja riittävästi eriteltyinä luotettavasti selviävät hänen tulonsa ja menonsa, sekä antaa tarkempia määräyksiä sanotusta kirjanpitotavasta ja käytettävistä tositteista kuin myös siitä, mitä tällaisen verovelvollisen verotustaan varten on muutoin otettava huomioon.

Veroilmoituksessa tehtäviä vähennyksiä koskevista selvityksistä säädetään asetuksella.

Veroilmoitus on kultakin verovuodelta annettava viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä. Verovelvollinen, joka harjoittaa maatilataloutta tai joka on ammatinharjoittaja, saa kuitenkin antaa veroilmoituksensa viimeistäan maaliskuun 1 päivänä. Muulla verovelvollisella, joka on lain mukaan kirjanpitovelvollinen ja jonka tilikausi on päättynyt lokakuun 1 päivän jälkeen on oikeus antaa veroilmoituksensa viimeistään huhtikuun 1 päivänä. Viimeksi sanottu oikeus on myös valtiolla, kunnalla ja kuntainliitolla sekä evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalla.

Tiedot ja selvitykset, joita ei voida liittää veroilmoitukseen sitä annettaessa, on toimitettava verotoimistolle viipymättä esteen lakattua.

Milloin puolisoita on valtionverotuksessa yhteisverotettava ja toisen heistä veroilmoituksen antamisaika on 1 momentin mukaan pitempi kuin toisen, saa jälkimmäinenkin antaa veroilmoituksensa ensiksi mainittua koskevan ajan kuluessa.

Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos veroilmoituksen sisältävä postilähetys on 1 momentissa säädetyssä ajassa jätetty postiin verotoimistolle osoitettuna.

Veroilmoituksen lisäksi verovelvollisen on, saatuaan verojohtajalta, verolautakunnan jaoston puheenjohtajalta, lääninverolautakunnan tai sen jaoston puheenjohtajalta taikka valtiontai kunnanasiamieheltä, verotusasiamieheltä, tarkastusasiamieheltä, verotarkastajalta taikka verohallituksen, lääninverotoimiston tai verotoimiston asianomaiselta virkamieheltä tai toimihenkilöltä kehotuksen, annettava samoin velvoituksin kuin veroilmoitus ne täydentävät tiedot ja selvitykset, jotka saattavat olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

Verojohtajalla tai hänen määräämällään verotoimiston virkamiehellä tai toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstä pitentää veroilmoituksen tai siihen liitettävien tietojen ja selvitysten antamisaikaa.

Sillä viranomaisella, jolle 40 §:ssä mainitut tiedot ja selvitykset on toimitettava, on myös oikeus pitentää asettamaansa määräaikaa.

Veroilmoituksen, tiedon ja selvityksen antamisesta on antajalla oikeus pyynnöstä saada maksutta todistus.

Verovelvollisen, joka on lain mukaan kirjanpitovelvollinen tai jonka on 37 §:n 4 momentissa tarkoitetuin tavoin pidettävä kirjaa tuloistaan ja menoistaan, on 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viranomaisen tai tämän määräämän asiantuntevan ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastettavaksi liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen samoin kuin tositeaineisto ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus sekä muut asiakirjat, jotka saattavat olla tarpeen häntäverotettaessa, verotarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä näytettävä elinkeinotoimintaan kuuluvat varastot ja muu omaisuus. Tarkastus voidaan toimeenpanna jo verovuoden aikana.

Asiakirjain tarkastus on, mikäli mahdollista, toimitettava verovelvollisen liikehuoneistossa tai hänen käyttämässään tili- tai palvelutoimistossa. Mikäli tarkastus toimitetaan edellä mainitussa huoneistossa tai toimistossa, verovelvollisen on asetettava tarkastajan käytettäväksi tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apuneuvot ja apulaiset. Jos tarkastusta ei voida haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa paikassa, tarkastus voidaan toimittaa lääninverotoimistossa tai verotoimistossa. Verotoimiston toimesta tapahtuva tarkastus voidaan kuitenkin aina toimittaa asianomaisessa verotoimistossa. Asiakirjat on esitettävä tarkastettaviksi siellä tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Valokuvaamalla tai muulla vastaavalla tavalla valmistettuina jäljennöksinä säilytettävistä asiakirjoista on 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, mikäli se on tarkastuksen suorittamista varten välttämätöntä. Suoritetusta tarkastuksesta on laadittava kertomus.

Maatilataloutta harjoittavan verovelvollisen on 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen tai tätä tarkoitusta varten määrätyn tarkastajan kehotuksesta esitettävä tilalla tai toimitettava verotoimistoon tarkastettavaksi muistiinpanokirjansa, tositteet maataloustuotteiden myynnistä ja maataloustarvikkeiden ostoista sekä kaikki muutkin asiakirjat, jotka saattavat olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä sallittava tilalla tapahtuva maatalouden varastojen ja muun maatalousomaisuuden tarkastus. Suoritetusta tarkastuksesta on laadittava kertomus.

Jokaisen on edellä tässä luvussa tarkoitettujen tietojen lisäksi annettava verohallituksen tai lääninverotoimiston kehotuksesta sellaisia toisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta koskevaa muutoksenhakuasiaa varten välttämättömiä muita tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei lain mukaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. Toisen verotukseen vaikuttavia, hänen taloudellista asemaansa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa kieltäytyä antamasta.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tilaisuuden varaaminen verovelvolliselle selvityksen esittämiseksi ei kuitenkaan ole tarpeen sille, joka on veroilmoituksessaan ilmoittanut, ettei häntä harkintaverotuksen toimittamisen johdosta tarvitse kuulla.

Verovelvolliselle voidaan lähettää verotustodistus selvityksenä toimitetusta verotuksesta. Verohallitus antaa tarkemmat määräykset verotustodistuksesta.

Jos verovelvolliselle laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi tahi sen johdosta, että verolautakunta ei ole asiaa joltakin osalta tutkinut, on, hänen sitä aiheuttamattaan, jäänyt panematta säädetty vero tai osa siitä., tai jos verovelvolliselle on mainitusta syystä tai puutteellisesta tai virheellisestä selvityksestä johtuneen taikka muun ilmeisen virheen johdosta pantu liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole veromuistutukseen tai valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu (veronoikaisu) .

Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä viimeistään verotuksen toimittamisvuotta seuraavien kahden vuoden kuluessa ja veronoikaisu verovelvollisen hyväksi viimeistään verotuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa. Jos veronoikaisu tehdään verovelvollisen vahingoksi, hänelle on, mikäli mahdollista, ennen oikaisun suorittamista varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Veronoikaisu pannaan vireille verovelvollisen tai muun 91 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuun oikeutetun kirjallisesta vaatimuksesta tahi viranomaisen aloitteesta. Veronoikaisua koskeva asia on, mikäli mahdollista, käsiteltävä loppuun kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuskirjelmä on saapunut verotoimistoon.

Milloin verojohtaja toteaa, että maksuunpanossa on sattunut laskuvirhe tai siihen verrattava erehdys, hänen on oikaistava maksuunpano. Maksuunpanon oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona maksuunpano on tapahtunut, ja maksuunpanon oikaisu verovelvollisen hyväksi viimeistään viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona maksuunpano on tapahtunut. Jos maksuunpanon oikaisu tehdään verovelvollisen vahingoksi, hänelle on, mikäli mahdollista, ennen oikaisun suorittamista varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Jos verovelvollinen sen johdosta, että hän on jättänyt antamatta veroilmoituksen tahi antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakirjan, on säännönmukaisessa verotuksessa jäänyt kokonaan tai osaksi verottamatta, on hänen suoritettavakseen jonakin säännönmukaisen verotuksen toimittamisvuotta seuraavista viidestä vuodesta määrättävä se vero, mikä mainitusta syystä on jäänyt hänelle panematta, veronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritettavaksi säädettyä veronlisäystä vastaavine korkoineen sekä säädetty veronkorotus (jälkiverotus) . Ennen jälkiverotuksen toimittamista verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Tilaisuuden varaaminen kuulemiseen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kuulemisella ei ilmeisesti ole merkitystä asian ratkaisemiselle.

Verovelvollinen tai muu 91 §:n mukaan muutoksenhakuun oikeutettu voi, olipa veromuistutus tehty tai ei, hakea muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella verovelvollisen kotikunta on tai häntä on henkilökohtaisista tuloista verotettu, taikka ellei hänellä ole valtakunnassa kotikuntaa eikä häntä ole täällä verotettu henkilökohtaisista tuloista, Uudenmaan lääninoikeudelta. Milloin valtionverotuksessa yhteisverotettavilla puolisoilla on eri kotikunta, haetaan muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella miehen kotikunta on. Muutoksenhaku on tehtävä kirjallisesti, ja valituskirja on toimitettava veropiirin verotoimistoon taikka lääninoikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona tutkijalautakunnan ilmoitus valitusajan alkamisesta on julkipantu siten, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (säännönmukainen valitus) . Milloin verovelvollinen tai muu 91 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuun oikeutettu on valitusajan kuluessa tehnyt verolautakunnalle 82 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen, luetaan kuitenkin hänen muutoksenhakuaikansa verolautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen 87 §:n mukaisesta tiedoksi antamisesta.

Milloin verovelvolliselle veronoikaisun tai maksuunpanon oikaisun perusteella palautetaan veroa, suoritetaan hänen liikaa maksamalleen määrälle 113 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin laskettu korko.

Jos joku muutoin kuin 113 §:ssä tai edellä 1 momentissa mainitussa tapauksessa on maksanut veroa enemmän, kuin hänen maksettavakseen on määrätty, hänellä on oikeus veronkantoviranomaiselta saada liikaa maksamansa määrä takaisin 113 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin laskettuine korkoineen.

Edellä 91 §:n 1 momentissa tarkoitetulla asianosaisella on oikeus saada ote vero- ja tutkijalautakunnan pöytäkirjasta sekä jäljennös lääninoikeuden päätöksestä, niin myös jäljennös asiassa annetuista lausunnoista ja vastineista sekä 43 §:n ja 43 a §:n mukaan toimitetussa tarkastuksessa laadituista kertomuksista. Sama oikeus on 69 §:ssä tarkoitetun ennakkotiedon hakijalla.