692/1973

Annettu Helsingissä 31. päivänä elokuuta 1973

Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään:

Soveltamisala.

Oikeus vuosiloman saamiseen tämän asetuksen mukaan on valtion palveluksessa olevalla päätoimisella virkamiehellä, joka on

1) perus- tai sopimuspalkkainen viran tai toimen haltija

2) ylimääräinen toimenhaltija;

3) tilapäinen toimihenkilö;

4) virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa väliaikaisena tahi viransijaisena hoitamaan määrätty; sekä

5) valtion satunnaiseen tehtävään tai vuosilomasijaiseksi otettu tahi oman kehityksensä vuoksi valtion palveluksessa oleva harjoittelija, joka ei ole työ tai oppisopimussuhteessa valtioon.

Mikäli muualla ei ole toisin säädetty, sovelletaan tätä asetusta myös kihlakunnantuomareihin ja tuomiokuntain notaareihin sekä Suomen ulkomaisissa edustustoissa ja tuomiokapituleissa palveleviin sekä yliopistojen, korkeakoulujen sekä muiden valtion oppilaitosten palveluksessa olevaan muuhun kuin opetushenkilökuntaan.

Vuosiloman pituus.

Perus- tai sopimuspalkkainen viran tai toimen haltija tahi ylimääräinen toimenhaltija saa vuosilomaa:

1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; kuitenkin on virkamiehellä oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; ja

2) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä viisitoista vuotta.

Valtion tilapäiseen tai satunnaiseen tehtävään tahi vuosilomasijaiseksi otettu henkilö saa vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä loman määräytymis kuukaudelta; kuitenkin on tässä momentissa tarkoitetulla virkamiehellä jonka välitön valtion palvelus on ennen loman alkamista jatkunut vähintään viisi vuotta, tai jolla on ennen loman alkamista vuosi lomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään kymmenen vuotta oikeus saada lomaa kaksikymmentäkuusi taikka, jolla on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, oikeus saada lomaa kaksikymmentäkahdeksan arkipäivää kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos virkamies ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 2 kohdan tai 2 momentin mukaiseen pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pitennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pitennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen ei asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.

Vuosiloman määräytymisen perustana on lomanmääräytymisvuosi, joka on lomakautta edetävän maaliskuun lopussa päättyvä kahdentoista kuukauden pituinen ajanjakso. Täydeksi lomanmäärätmiskuukaudeksi katsotaan sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa vähintään kahdeksantoista päivää.

Virkamiehen ei ole katsottava olleen virassa niinä päivinä, joina hän on ollut virkavapaana tai muuten poissa muun kuin 3 momentissa mainitun syyn takia ,taikka viran toimituksesta pidätettynä.

Virassaolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen virkavapauden aikana;

2) raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetyn palkallisen virkavapauden aikana;

3) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tahi maanpuolustuskursseille, väestönsuojelkoulutukseen taikka -palvelukseen määrättynä;

4) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana ,kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

5) sellaisiin viraston tai laitoksen järjestämiin tahi sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, joiden ajalta on suoritettu palkkausta;

6) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

7) lomauttamisen takia, kuitenkin enitään 30 päivän ajalta kerrallaan, sekä

8) ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia.

Virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa väliaikaisena tai viransijaisena hoitamaan määrätyllä on palvelusaikansa mukaisesti vuosilomaan ja sen korvaukseen samanlainen oikeus kuin viran tai toimen vakinaisella haltijalla.

Milloin viran tai toimen haltija tahi ylimääräinen toimenhaltija on määrätty hoitamaan valtion tilapäistä tehtävää, on hänellä oikeus saada vuosilomansa varsinaisen virkansa tai toimensa mukaan.

Oman kehityksensä vuoksi valtion palveluksessa oleva harjoittelija, joka ei ole työ tai oppisopimussuhteessa valtioon, saa vuosilomaa 2 §:n 2 momentin mukaisesti.

Arkipäiväksi ei tätä asetusta sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.

Viraston tai laitoksen työjärjestyksen tahi vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika.

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on valtion päätoimisessa virka- tai siihen verrattavassa muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa palveltu aika mukaan luettuna myös 3 §:n 3 momentissa mainitut ajat.

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:n 3 momentissa mainitut virantoimituksen keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

Milloin virkasuhde valtioon ei katkea ei myöskään palkaton virantoimituksen keskeytyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä valtion palvelusta.

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan myös päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa työsuhteessa palveltu aika.

Vuosilomaan oikeuttavaksi valtion palveluksen veroiseksi ajaksi luetaan edellä 7 ja 8 §:ssä mainittujen aikojen lisäksi myös muu ikälisään oikeuttava palvelusaika. Tällöin on myös otettava huomioon se aika, jonka asianomainen erivapauden perusteella on oikeutettu laskemaan hyväkseen ikälisää varten.

10§

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi saadaan lukea asevelvollisena vakinaisessa väessä palveltu aika, mikäli tämä palvelus liittyy välittömästi valtion vuosilomaan oikeuttavaan palvelukseen.

11§

Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa virkamiehen lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin edellä mainitun palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta.

Vuosiloman aika.
12§

Vuosiloma annetaan viraston tai laitoksen määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina.

Milloin kuitenkin virkatehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen virkamiehen suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää.

Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän väliselle ajalle. Tällöin ei virkamiehelle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

13§

Vastoin asianomaisen tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman painavia syitä useammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on pyrittävä sijoittamaan lomakaudelle.

Mikäli sellaiselle virkamiehelle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vaaita, annetaan vuosilomaa päivä tai useampia päiviä kerrallaan, on tällä tavoin pidetyt lomapäivät otettava uutta lomaa myönnettäessä huomioon siten, että kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden määrätään lisäksi yksi arkilauantai lomapäiväksi.

Milloin virkamies vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapaana, on loma, jos virkamies sitä pyytää siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Virkamiehellä on vastaava oikeus loman tai osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että virkamies loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jona aikana hän on työkyvytön.

Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva virkamiehen työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos virkamies ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Virkamies on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä.

14§

Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa viraston tai laitoksen säännölliselle toiminnalle.

Virasto tai laitos määrää tarvittaessa, kuka hoitaa vuosilomalla olevan tehtäviä loman aikana, ja on tällainen viranhoito, jollei ei siitä ole toisin sovittu tai määrätty, toimitettava vastavuoroisesti sekä korvauksetta.

15§

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on virkamiehelle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai viraston toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on saatava asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

Talvilomapitennys.
16§

Milloin 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 2 momentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna kuin lomakautena mutta viimeistään ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää, myönnetään loma tältä osin pitennettynä puolella.

Pitennys myönnetään enintään asianomaisen koko oman puolesta määrästä. Jos loman pitennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

Milloin 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kaksitoista arkipäivää lomakautena, myönnetään loma kolmella arkipäivällä pitennettynä. Oikeus loman pitennykseen on virkamiehellä, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta.

Milloin vuosilomaa ei ole voitu virantoimituksen keskeytyksen vuoksi pitää lomakautena, tai milloin on kysymys 2 §:n 3 momentin mukaan myönnetystä lomasta, samoin kuin jos virkasuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pitennykseen. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus pitennykseen siinä tapauksessa, että virantoimituksen keskeytyminen on aiheutunut virkamiehen sairaudesta, jos asianomainen virkamies on ollut virantoimituksessa tai vuosilomalla vähintään kolmekymmentä päivää lomakautena.

Vuosilomapalkka.
17§

Vuosiloman ajalta virkamiehelle suoritetaan hänen varsinainen palkkauksensa tavanmukaisina maksupäivinä mikäli vuosilomapalkasta sekä sen laskemisesta ja maksamisesta ei virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu.

Vuosilomakorvaus virkasuhteen jatkuessa.
18§

Milloin virasto tai laitos ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 19 §:n säännöksiä.

Mikäli loma on virkamiehen suostumuksella 12 §:n 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voitukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus.

Vuosilomakorvaus virkasuhteen päättyessä.
19§

Milloin virkasuhde valtioon päättyy ennen vuosiloman saamista, on virkamiehellä oikeus saada varsinaista palkkaustaan vastaava lomakorvaus yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 2―6 §:n mukaan saisi lomaa 3 §:ssä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä palvellun ajan perusteella niiltä virkasuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.

Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina virkasuhde saman lomanmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut virassa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä virkamiehellä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen virkasuhteensa ei ole päättynyt.

Vuosilomakorvauksen määräytyminen.
20§

Edellä 18 §:n ja 19 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/300 vuosipalkkauksen määrästä.

Asetuksen 18 §:n tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosipalkkaus seuraavasti:

1) jos vuosilomaa ei ole voitu kalenterivuoden aikana järjestää eikä sitä myöskään ole voitu siirtää annettavaksi seuraavana vuonna, vuosipalkkaus lasketaan lomavuoden joulukuun palkkauksen mukaisena; ja

2) jos loma on siirretty annettavaksi seuraavana vuonna, muttei sitä ole voitu määrättynä ajankohtana tällöinkään pitää, vuosipalkkaus lasketaan sen ajankohdan mukaan, jolloin loma oli määrätty pidettäväksi.

Asetuksen 19 §:n 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa vuosipalkkaus lasketaan virkasuhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.

Saamatta jääneestä vuosiloman pitennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakorvausta.

21§

Jos virasto tai laitos ei katso voivansa järjestää vuosilomaa ja siitä olisi tämän johdosta suoritettava korvaus, tulee viraston tai laitoksen hyvissä ajoin ennen lomavuoden loppua saattaa asianomaisen ministeriön ratkaistavaksi, onko olemassa perusteltua aihetta kysymyksessä olevaan järjestelyyn. Ministeriön tulee ennen asian ratkaisua pyytää asiasta valtiovarainministeriön lausunto.

Korvauksen suorittamiseen tarvittavan määrärahan osoittaa asianomainen ministeriö.

Erinäiset määräykset.
22§

Joka katsoo, ettei hänelle ole annettu tämän asetuksen mukaisia etuja, saa hakea muutosta vuosiloman myöntävältä viranomaiselta viimeistään lomavuotta seuraavan kalenterivuoden kuluessa tehtävällä kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty.

23§

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

24§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Sillä kumotaan työajasta ja vuosilomista valtion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä kesäkuuta 1960 annetun asetuksen (29/60) 7―29 ja 31 § sekä mainitun asetuksen nojalla annetut vuosilomaa koskevat määräykset. Lisäksi kumotaan 8 päivänä syyskuuta 1924 annetun Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen (228/24) 50 §:n 1 momentti sekä Jyväskylän yliopistosta 8 päivänä maaliskuuta 1968 annetun asetuksen (146/68) 98 §:n 1 momentti. Näiden yliopistojen rehtori ja vararehtori sekä Helsingin yliopiston kanslian tai kvestuurin virkamiehet, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat yliopiston palveluksessa, säilyttävät kuitenkin kyseisten säännösten mukaiset vuosilomaetunsa loman pituuden osalta, jos he tästä asiasta ilmoittavat yliopistolle.

Tämän asetuksen 6 §:n sekä 13 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1. 4. 1973 alkaen.

Lomavuoden 1974 vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuoden 1. 4. 1973 ― 31. 3. 1974; perusteella.

Virkamiehelle, joka 1.4. 1973 ― 31. 12. 1973 välisenä aikana on ollut virkavapaana tai pidätettynä virantoimituksesta eikä sen vuoksi ole saanut siltä ajalta vuosilomaa vuonna 1973, saadaan lomavuoden 1974 vuosiloman pituutta laskettaessa ottaa huomioon virassaolopäivien veroisina päivinä myös nämä virkavapaus- ja virantoimituksesta pidätettynä olemansa ajat.

Virkamiehelle, joka vuoden 1974 aikana eroaa valtion palveluksesta,tai siirtyy virkasuhteesta työsuhteeseen taikka joka on virkavapaana tahi pidätettynä virantoimituksesta kalenterivuoden loppuun saakka, annetaan vuonna 1974 vuosiloma tai suoritetaan lomakorvaus vain niiltä kuukausilta, joilta hän ei ole saanut lomaa tai loman korvausta.

Peruspalkkaisen viran tai toimen tahi ylimääräisen toimen haltija saa kalenterivuonna 1973 vuosilomaa kuitenkin vähintään kaksi työpäivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana hän sinä vuonna on ollut valtion palveluksessa, jolloin 30 päivän katsotaan vastaavan täyttä kuukautta.

Helsingissä 31. päivänä elokuuta 1973

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Esko Niskanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.