572/1972

Annettu Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1972

Laki kuntien yhdistymiskorvauksista ja -avustuksista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Milloin kunnallista jaotusta muutetaan yhdistämällä kunta toiseen, suoritetaan laajennetulle kunnalle tässä laissa säädetyin edellytyksin valtion varoista korvausta tai avustusta jaotuksen muutoksesta aiheutuvien kunnallistalouden lisärasitusten ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi.

2 §

Mikäli kuntien yhdistämisestä on niiden kuntamuodosta johtuen seurauksena, että laajennettu kunta ei saa joihinkin menoihin valtionavustuksia, jotka siihen yhdistetylle kunnalle olisi ollut suoritettava, tai saa ne pienempinä taikka että laajennettu kunta joutuu suorittamaan menoja, joita siihen yhdistetyn kunnan ei olisi ollut maksettava, laajennetulle kunnalle suoritetaan siltä vuodelta, jona jaotuksen muutos tulee voimaan, ja kahdelta seuraavalta vuodelta tai, jos laajennettu kunta on ennen vuotta 1959 perustettu kaupunki, neljältä seuraavalta vuodelta yhdistymiskorvausta valtion varoista.

3 §

Yhdistymiskorvauksen suuruus ensimmäiseltä vuodelta määrätään laskemalla, minkä suuruiset 2 §:ssä tarkoitetut menot ja valtion avustukset olisivat jaotuksen muutoksen voimaantuloa edeltäneenä vuotena olleet, jos kunnat jo silloin olisivat olleet yhdistettyinä, ottaen huomioon, mikä laajennetun kunnan kantokykyluokan tällöin olisi arvioitava olleen, verrattuna siihen, mitä nuo menot ja valtionavustukset sanottuna vuotena olivat kunnissa yhteensä olleet.

Pääomamenot otetaan laskelmassa huomioon todellisten menojen sijasta sen suuruisina kuin ne viitenä vuotena ennen jaotuksen muutoksen voimaantuloa ovat keskimäärin olleet vuodessa.

4 §

Seuraavilta vuosilta yhdistymiskorvauksen suuruus on, milloin laajennettu kunta on kauppala tai vuoden 1959 jälkeen perustettu kaupunki, toiselta vuodelta 67 prosenttia ja kolmannelta vuodelta 33 prosenttia ensimmäiseltä vuodelta suoritettavasta määrästä.. Laajennetun kunnan ollessa ennen vuotta 1959 perustettu kaupunki, yhdistymiskorvauksen suuruus on toiselta vuodelta 80 prosenttia, kolmannelta vuodelta 60 prosenttia, neljänneltä vuodelta 40 prosenttia ja viidenneltä vuodelta 20 prosenttia ensimmäiseltä vuodelta suoritettavasta määrästä.

Jos laajennetussa kunnassa sinä vuotena, minä jaotuksen muutos tulee voimaan, järjestetään koulujärjestelmän perusteista annetussa laissa (467/68) säädetty peruskouluopetus, vähennetään yhdistymiskorvauksen ensimmäiseltä vuodelta suoritettavasta määrästä, milloin laajennettu kunta on kauppala tai vuoden 1959 jälkeen perustettu kaupunki, puolet sanottuun määrään 3 §:ssä tarkoitetun laskelman mukaan sisältyvistä kansakoululakiin (247/57) perustuvan koulutoimen menoista. Toiselta ja kolmannelta vuodelta sanottujen menojen osuus vähennetään kokonaan. Jos peruskouluopetus järjestetään toisena vuotena, vähennetään kansakoulutoimen menojen osuus siltä vuodelta suoritettavasta määrästä puoleksi ja kolmannelta vuodelta kokonaan. Jos peruskouluopetus järjestetään kolmantena vuotena, vähennetään kansakoulutoimen menojen osuudesta puolet siltä vuodelta suoritettavasta määrästä. Milloin laajennettu kunta on ennen vuotta 1959 perustettu kaupunki, tehdään vähennykset vastaavin perustein myös neljänneltä ja viidenneltä vuodelta.

Yhdistymiskorvausta ei suoriteta, jos sen määrä vuodelta jää 10 000 markkaa pienemmäksi.

5 §

Milloin kuntien yhdistämisestä on muusta kuin 2 §:ssä mainitusta syystä seurauksena sellaisia muutoksia kunnallishallinnon taloudellisissa voimavaroissa ja kunnallisverorasituksessa sekä kunnallishallinnon palvelusten tarpeessa ja tyydyttämismahdollisuuksissa, että ne vaikeuttavat kunnallishallinnon ja -talouden asianmukaista järjestämistä laajennetun kunnan puitteissa, laajennetulle kunnalle suoritetaan siltä vuodelta, jona jaotuksen muutos tulee voimaan, ja kahdelta seuraavalta vuodelta valtion varoista yhdistymisavustusta.

6 §

Yhdistymisavustuksen suuruus ensimmäiseltä vuodelta määrätään harkinnan mukaan niin, että avustus muodostuu tarve- ja kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen riittäväksi tueksi selviytymiselle kuntien yhdistymisestä aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista vaikeuksista.

Harkinnassa on kiinnitettävä huomiota kuntien taloudelliseen asemaan ja verovelvollisten verorasitukseen sekä näissä kuntien välillä vallitseviin eroihin, kuntien yhdistymisestä siirtymävaiheessa aiheutuviin lisämenoihin ja niiden vastapainona syntyviin säästöihin sekä muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin.

7 §

Yhdistymisavustuksen suuruus toiselta vuodelta on 67 prosenttia ja kolmannelta vuodelta 33 prosenttia ensimmäiseltä vuodelta suoritettavasta määrästä.

Mitä 4 §:n 3 momentissa on säädetty yhdistymiskorvauksesta, koskee vastaavasti yhdistymisavustusta.

8 §

Määrättäessä veroäyrin hinnat ensimmäisenä vuotena jaotuksen muutoksen tultua voimaan erikseen laajennetun kunnan entisen alueen ja erikseen kuntaan liitetyn alueen osalta, niin kuin siitä on säädetty, luetaan yhdistymiskorvauksesta tai -avustuksesta mainitulta vuodelta suoritettava määrä sen alueen verovelvollisten hyväksi, minkä osalta veroäyrin laskettu hinta muutoin muodostuisi korkeammaksi. Se osa sanotusta määrästä, mikä tällöin ehkä jää yli, jaetaan alueiden verovelvollisten hyväksi alueiden veroäyrien luvun suhteessa.

9 §

Mitä edellä on säädetty kunnan yhdistämisestä toiseen kuntaan, sovelletaan sen estämättä, että ensiksi mainitusta kunnasta samalla jokin alue liitetään muuhun kuntaan. siinä tapauksessa, että sanotulla alueella asuvien osuus kunnan asukasluvusta on jaotuksen muutoksen voimaantuloa edeltäneenä vuotena toimitetun henkikirjoituksen mukaan ollut vähintään neljännes, sovelletaan myös tällaisen alueen liittämiseen toiseen kuntaan mitä edellä kunnan yhdistämisestä toiseen on säädetty.

Milloin kahteen tai useampaan kuntaan kuuluvista alueista perustetaan uusi kunta siten, että ainakin yksi näistä kunnista samalla lakkaa, sovelletaan vastaavasti, mitä edellä on säädetty. Tällöin pidetään kuntana, johon toinen kunta yhdistetään, sitä kuntaa, missä uuden kunnan keskuspaikka on tai ilmeisesti tulee olemaan.

10 §

Yhdistymiskorvauksen ja -avustuksen myöntää ja sen suuruuden ensimmäiseltä vuodelta vahvistaa hakemuksesta sisäasiainministeriö. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa sanotun vuoden päättymisestä. Siihen on liitettävä ministeriön määräämä selvitys, ja se on toimitettava lääninhallitukselle, jonka tulee lausuntonsa ohella lähettää se ministeriölle. Ministeriö hankkii hakemuksesta kuntien keskusjärjestön tai -järjestöjen lausunnon.

Yhdistymiskorvauksen määrästä 4 §:n 2 momentin mukaan tehtävästä vähennyksestä päättää sisäasiainministeriö.

11 §

Yhdistymiskorvaus tai -avustus maksetaan ensimmäiseltä vuodelta kuukauden kuluessa siitä, kun korvauksen tai avustuksen määrä on vahvistettu, ja seuraavilta vuosilta asianomaisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

12 §

Sisäasiainministeriön päätöstä yhdistymiskorvauksen myöntämisestä ja sen suuruuden määräämisestä tai 4 §:n 2 momentissa mainitun vähennyksen tekemisestä ei ole valituksen eikä ylimääräisen muutoksenhaun johdosta kumottava, muutettava tai purettava, paitsi milloin osoitetaan, että korvaus, joka on evätty, tulee suorittaa tai että sen määrä on oleva vähintään 10 prosenttia suurempi tai pienempi kuin miksi se on vahvistettu.

Ministeriön päätökseen yhdistymiskorvauksen myöntämisestä ja sen suuruuden määräämisestä ei saa hakea muutosta.

13 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

14 §

Tätä laki sovelletaan kuntiin, joita koskeva kunnallisen jaotuksen muutos tulee voimaan aikaisintaan vuoden 1973 ja viimeistään vuoden 1977 alusta.

Tätä lakia sovellettaessa ei ole sovellettava kansakoululain 81 §:n 3 momenttia, sellaisena kuin se on 5 päivänä tammikuuta 1967 annetussa laissa (11/67).

Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1972

Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN

Vt. sisäasiainministeri
Pekka Paavola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.