361/1972

Annettu Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 1972

Kunnallisvaalilaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Äänestysalueet ja vaaliviranomaiset.

Kunnallisvaaleissa valitaan valtuutetut ja heidän varajäsenensä siten kuin tässä laissa säädetään.

Vaaleissa kunta on yhtenä vaalipiirinä.

Vaalit toimitetaan jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaaleihin voidaan osallistua myös ennakolta (ennakkoäänestys) niin kuin siitä jäljempänä säädetään.

Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei kunnallisvaltuusto liikenteellisistä tai muista syistä katso tarpeelliseksi jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Sitä suurempi kunta on kunnallisvaltuuston vuosittain lokakuussa jaettava äänestysalueisiin, joissa on enintään 3 000 asukasta. Samalla valtuuston on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne kunnassa henkikirjoitetut henkilöt, joita ei ole merkitty henkikirjaan minkään kiinteistön kohdalle.

Milloin kunnallista jaotusta muutetaan vaalivuotta seuraavan vuoden alusta päätöksellä, joka on annettu äänestysalueisiin jakamisen jälkeen, valtuuston on sen johdosta tarkistettava äänestysaluejako. Jos jaotuksen muutoksesta on päättänyt sisäasiainministeriö, äänestysaluejaon tarkistaminen on kuitenkin kunnallishallituksen asiana.

Lääninhallitus voi erityisistä syistä vapauttaa kunnan toimittamasta jakoa äänestysalueisiin sekä sallia yli 3 000 asukasta käsittävän äänestysalueen muodostamisen.

Äänestysaluejakoa koskevasta päätöksestä on heti ilmoitettava henkikirjoitusviranomaiselle. Päätöstä noudatetaan valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Kunnallisvaltuuston on asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi.

Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava neljäksi vuodeksi kerrallaan vaalikelpoisista kunnan jäsenistä. siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä.

Kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilökunnan.

Kunnallisvaltuuston on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi, sekä 59 §:ssä tarkoitettuja laitoksia varten vaalitoimikunta, joita kunnassa voi olla yksi tai useampia ja joihin kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä.

Valittaessa jäseniä, joista yksi on määrättävä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäseniä on noudatettava, mitä 4 §:n 2 momentissa en säädetty.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien nimet ja postiosoitteet on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Kuntien keskusvaalilautakunnat ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.

Jos kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tahi varajäsen kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa toimeen tai saa siitä vapautuksen taikka on estynyt tai esteellinen, saa kunnallishallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen.

Mitä kunnallislain (642/48) 94 §:n 2 momentissa on säädetty kunnallishallituksen edustajan valitsemisesta lautakuntaan, ei koske kunnan keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.

2 luku

Vaaliluettelot.

Vaaliluettelot vaalivuonna henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista laatii kunnan keskusvaalilautakunta erikseen kunnan jokaista äänestysaluetta varten.

Vaaliluettelojen pohjaksi on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen vaalivuonna viimeistään elokuun 1 päivänä toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan äänestysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot (pohjaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, jotka ennen vaalivuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henkikirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusministeriön vahvistamalle lomakkeelle. Niissä on omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhunkin luetteloon on liitettävä aakkosellinen hakemisto ja 11 §:ssä tarkoitetut ilmoituskortit oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti täytettyinä.

Jos on tiedossa syy, minkä vuoksi pohjaluetteloon merkitty henkilö on tai hänen voidaan perustellusti epäillä olevan vaalioikeutta vailla, on siitä tehtävä merkintä luetteloon hänen kohdalleen.

Vaaliluetteloihin on otettava jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja on vaalivuonna henkikirjoitettu tai olisi henkikirjoituksesta voimassa olevien säännösten mukaan ollut henkikirjoitettava kunnassa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ennen elokuun 14 päivää tarkastettava pohjaluettelot. Luetteloihin voidaan lisätä vain sellainen henkilö, joka ilmeisesti on jäänyt henkikirjoittamatta ja joka henkikirjoitusviranomaisen todistuksen mukaan olisi pitänyt siinä kunnassa henkikirjoittaa ja merkitä pohjaluetteloon. Niiden henkilöiden nimien kohdalle, joilla ei ole vaalioikeutta, on merkittävä syy siihen ja heidän nimensä on yliviivattava. Henkilö, jonka osalta vaalioikeuden menettämisseuraamus virallisen selvityksen mukaan lakkaa ennen ensimmäiseltä vaalipäivää, on merkittävä luetteloon äänioikeutetuksi.

Sitten kun pohjaluettelo on edellä mainituin tavoin tarkastettu ja oikaistu, on se merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi ja kunnan keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoitettava.

Henkikirjoitusviranomaiset ja muut väestökirjojen pitäjät sekä nimismiehet, kaupunginviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvanoikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Keskusvaalilautakunta voi kutsua yhden tai useamman henkilön kustakin äänestysalueesta paikallisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen vaaliluetteloa laadittaessa.

10§

Vaaliluettelot on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä elokuun 15 päivänä saman kuun 21 päivään, molemmat päivät mukaan luettuina, asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten nähtävinä kunakin arkipäivänä kello 9―-20 välisen ajan kunnan alueella tarvittaessa useammassa pakassa äänestysalueittain.

Vaaliluettelot voidaan, milloin erityiset syyt vaativat ja jollei äänioikeutetuille aiheudu kohtuutonta haittaa, pitää nähtävinä kunnan ulkopuolellakin.

Paikoista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, ja kunnan äänestysalueista on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä tavalla kun kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

11§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä jokaiselle kunnassa vaaliluetteloon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, oikeusministeriön vahvistamaa ja sen ohjeiden mukaisesti täytettyä korttia käyttäen ilmoitus, jossa on ne tiedot, mitkä hänestä on henkikirjaan tai vaaliluetteloon otettu, ja tieto siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä äänestys tapahtuu. Tämän lisäksi ei kortissa saa olla muuta kuin ohjeet sen käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta.

Edellä 1 momentissa mainittu kortti lähetetään sen jälkeen, kun vaaliluettelo on asianomaisen henkilön osalta tarkastettu, kuitenkin viimeistään elokuun 14 päivänä.

12§

Joka katsoo, että hänet en oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tahi että häntä tarkoittava merkintä siinä on muutoin virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään elokuun 31 päivänä ennen kello 16.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen voi puoliso ilman valtuutusta tehdä toisen puolison puolesta.

Jos kunnan äänioikeutettu jäsen katsoo, että henkilö, yksi tai useampi, on oikeudettomasti merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi hän tehdä sitä koskevan perustellun kirjallisen oikaisuvaatimuksen viimeistään elokuun 25 päivänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön vaalioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaaliluettelon allekirjoittamisen jälkeen.

13§

Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön merkitsemistä vaaliluetteloon vaalioikeutta vailla olevaksi, on kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, vaatimuksesta ja sen sisällöstä sekä että hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä oikaisuvaatimus ja viimeistään syyskuun 2 päivänä ennen kello 16 antaa vaatimuksen johdosta kunnan keskusvaalilautakunnalle selityksensä uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.

Ilmoitus oikaisuvaatimuksesta on viimeistään elokuun 26 päivänä annettava kirjattuna lähetyksenä postin kuljetettavaksi suljetussa kuoressa, johon on merkitty vastaanottajan nimi ja postiosoite, mutta ilmoitus voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, mikäli se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on ilmoitus viipymättä julkaistava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, mainitsematta siinä kuitenkaan oikaisuvaatimuksen perustetta.

14§

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä syyskuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Milloin 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta taikka 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen suostutaan, on henkilölle, jonka vaalioikeutta päätös koskee, viipymättä lähetettävä päätöksestä pöytäkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, ilmoitettakoon 13 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, mistä pöytäkirjanote on saatavissa.

15§

Joka ei tyydy kunnan keskusvaalilautakunnan ratkaisuun oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta sen läänin lääninhallitukselta, jonka alueella ratkaisun tehnyt keskusvaalilautakunta on. Valituskirja on osoitettava lääninhallitukselle ja toimitettava keskusvaalilautakunnalle viimeistään 14 päivänä syyskuuta ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on viipymättä lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen ja ote keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen liitetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lääninhallitukselle.

Lääninhallituksen on annettava päätöksestään tieto kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka kuuluttaa sen. Keskusvaalilautakunnan on myös ilmoitettava päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sillä tavoin kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään.

Päätöksen tulee olla seitsemän päivän kuluessa kuuluttamisesta lukien nähtävänä kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamassa paikassa.

16§

Lääninhallituksen päätökseen vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos kuitenkin asianosainen katsoo lain soveltamisen kannalta olevan tärkeätä saattaa lääninhallituksen ratkaisu korkeimman hallintooikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus pyytää lupaa muutoksen hakemiseen. Hakemus, joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja johon on liitettävä valituskirja tai sisällytettävä valitus sekä todistus päivästä, jolloin kunnan keskusvaalilautakunta on lääninhallituksen päätöksen kuuluttanut, on annettava lääninhallitukselle viimeistään ennen kello 12 neljäntenätoista päivänä päätöksen kuuluttamisesta lukien. Lääninhallituksen on lähetettävä hakemus liitteineen ja jäljennös päätöksestä sekä asiakirjat oman lausuntonsa seuraamana viipymättä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa asiassa antamansa päätöksen viipymättä lääninhallituksen välityksellä kunnan keskusvaalilautakunnalle.

17§

Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tahi merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi tahi että merkintä on muutoin virheellinen, on hänellä viran puolesta oikeus tehdä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus ja hakea muutosta vaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 12, 15 ja 16 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

18§

Jollei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa tehty kunnan keskusvaalilautakunnalle, on luetteloon merkittävä todistus siitä, että luettelo on lainvoimainen.

Jos muutosta on vaadittu, on kunnan keskusvaalilautakunnan, sitten kunt vaatimus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä, merkittävä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen oikaisun kohdalla mainittava päätös, johon oikaisu perustuu, minkä jälkeen luetteloon on kirjoitettava todistus, että se siten oikaistuna on lainvoimainen.

Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaaleissa muuttamattomana noudatettava. Vaaliluetteloa pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ei ole ennen vaaleja annettu tai kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon saatettu. Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle valitusviranomaisen päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.

19§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.

3 luku

Ehdokkaiden asettaminen ja vaaliliitot.

20§

Valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 10 äänioikeutettua kunnan jäsentä on perustanut, on oikeus asettaa ehdokas valtuutetuksi ja saada hänen nimensä julkaistuksi ehdokaslistojen yhdistelmässä.

Henkilö voi olla perustajajäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on ryhtynyt sellaiseksi kahteen tai useampaan valitsijayhdistykseen, poistakoon kunnan keskusvaalilautakunta hänet niistä kaikista.

Kunnan asukasluvun vähäisyyden johdosta oikeusministeriö voi määrätä, että valitsijayhdistyksen saa perustaa pienempikin määrä äänioikeutettuja kunnan jäseniä kuin 1 momentissa on säädetty, kuitenkin vähintään kolme. Ministeriön päätös on julkaistava asetuskokoelmassa viimeistään vaalivuoden toukokuun aikana.

Yhdistyksellä, jonka oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkitty puolue on ilmoittanut edustavan puolueen jäseniä kunnassa, on oikeus valitsijayhdistyksiä perustamatta asettaa kunnassa ehdokkaita valtuutetuiksi ja saada heidän nimensä julkaistuiksi ehdokaslistojen yhdistelmässä.

Sama henkilö saadaan asettaa vain yhden valitsijayhdistyksen tai yhden puolueen ehdokkaaksi.

21§

Henkilöiden, jotka tahtovat perustaa valitsijayhdistyksen, on tehtävä se allekirjoittamallaan päivätyllä asiakirjalla (perustamisasiakirja), jossa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi ja enintään kahta ilmaisua käyttäen hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa. Perustamisasiakirjassa on annettava jollekin kunnan jäsenelle valtuutus toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä ja toiselle olla tämän varamiehenä, ja siinä on selvästi mainittava molempien nimi, ammatti tai toimi, postiosoite ja puhelinnumero.

Perustamisasiakirjassa jäsenten on vakuutettava, että he ovat äänioikeutettuja kunnan jäseniä. Jäsenten omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

22§

Oikeusministeriön on viimeistään elokuun 15 päivänä ilmoitettava jokaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, mitkä puolueet on merkitty puoluerekisteriin, ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen nimen.

23§

Yhdistyksen, jolla 20 §:n 4 momentin mukaan on oikeus asettaa kunnassa ehdokkaita valtuutetuiksi, on annettava valtuutus jollekin kunnan jäsenelle toimia puolueen vaaliasiamiehenä ja toiselle olla tämän varamiehenä.

24§

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään elokuun 25 päivänä ennen kello 16. Hakemuksen voi antaa lautakunnalle myös 28 §:ssä tarkoitettu yhteislistan antaneiden valitsijayhdistysten asiamies.

Hakemuksessa valitsijayhdistyksen asiamiehen on vakuutettava, että ehdokas on vaalikelpoinen kunnan jäsen ja että jäsenet ovat omakätisesti allekirjoittaneet perustamisasiakirjan. Hakemus on asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava.

Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 21 §:n 1 momentissa mainitut tiedot kuitenkin siten, että etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai myös etunimeä lyhennettynä. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi.

25§

Hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemisesta on puolueen vaaliasiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 24 §:n 1 momentissa mainittuna aikana.

Hakemuksessa, jossa on selvästi mainittava puolueen vaaliasiamiehen ja tämän varamiehen nimi, ammatti tai toimi sekä postiosoite ja puhelinnumero, asiamiehen on vakuutettava, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia kunnan jäseniä. Hakemus on asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava.

Hakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaat on puolueen nimen alla lueteltava siinä järjestyksessä, mihin heidät 40 §:ssä tarkoitetussa ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa. Tiedot ehdokkaista on ilmoitettava niin kuin 24 §:n 3 momentissa on säädetty. Hakemukseen on myös liitettävä puolueen antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka puolesta puolueen vaaliasiamies esiintyy, edustaa puolueen jäseniä kunnassa, sekä vaaliasiamiehen valtuutus.

26§

Milloin valitsijayhdistys tai 20 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhdistys on asettanut ehdokkaakseen henkilön, joka on myös toisen valitsijayhdistyksen tai puolueen ehdokkaana, on hänellä oikeus saada nimensä poistetuksi ehdokaslistasta, jollei hän ole valitsijayhdistyksen jäsen tai muutoin suostunut ehdokkaaksi.

Vaatimus, jota tarkoitetaan 1 momentissa, on esitettävä kirjallisesti keskusvaalilautakunnalle viimeistään syyskuun 2 päivänä ennen kello 16.

27§

Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus antaa yhteislista sekä kahdella tai useammalla puolueella yhtyä vaaliliitoksi.

Yhteislistan, vaaliliiton tai vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaita saa olla enintään valittavien valtuutettujen kaksinkertainen määrä.

28§

Yhteislistan muodostaminen tapahtuu siten, että valitsijayhdistysten asiamiehet antavat kunnan keskusvaalilautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoituksen, jossa yhteislistaan liittyvät valitsijayhdistykset ja ehdokkaat on lueteltava siinä järjestyksessä, mihin ehdokkaat 40 §:ssä tarkoitetussa ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa.

Ilmoituksessa voidaan ehdottaa ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi yhteislistan nimitys, johon tulee sisältyä sana yhteislista. Nimitys ei saa olla sopimaton eikä merkitykseltään yleistävästi tai muutoin harhaanjohtava. Nimitykseen voi aina sisältyä yhdistysrekisteriin merkitty nimi, jonka käyttämiseen yhteislistan antaneet valitsijayhdistykset ovat saaneet yhdistykseltä todisteellisen luvan, ei kuitenkaan puoluerekisteriin merkityn puolueen nimeä.

Yhteislistaa koskevassa ilmoituksessa on annettava valtuutus jollekin valitsijayhdistyksen asiamiehelle toimia yhteislistan asiamiehenä ja toiselle olla varamiehenä, ja siinä on selvästi mainittava molempien nimi, ammatti tai toimi, postiosoite ja puhelinnumero. Ilmoitus on valitsijayhdistysten asiamiesten allekirjoitettava.

Ilmoitus yhteislistasta on annettava keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen kanssa.

29§

Vaaliliiton muodostaminen tapahtuu siten, että puolueiden vaaliasiamiehet antavat kunnan keskusvaalilautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoituksen, jossa luetellaan vaaliliittoon yhtyvät puolueet. Ilmoitus on puolueiden vaaliasiamiesten allekirjoitettava.

Ilmoitus vaaliliitosta on annettava keskusvaalilautakunnalle samanaikaisesti puolueen ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen kanssa.

30§

Yhteislistan asettaneiden valitsijayhdistysten asiamies tai puolueen vaaliasiamies taikka näiden varamies älköön olko toisen yhteislistan tai puolueen asiamiehenä taikka tämän varamiehenä.

Älköön kunnan keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen olko valitsijayhdistyksen, yhteislistan tai puolueen asiamiehenä tai tämän varamiehenä.

31§

Edellä 20 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistyksen tässä ja 4 luvussa tarkoitetussa asiassa tekemiin päätöksiin ei sovelleta yhdistyslain säännöksiä yhdistyksen päätöksen moittimisesta.

32§

Edellä 21, 24, 25, 28 ja 29 §:ssä tarkoitetut perustamisasiakirja, hakemus, ehdotus ehdokaslistaksi, puolueen ilmoitus sekä ilmoitukset yhteislistasta ja vaaliliitosta on laadittava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti.

4 luku

Kunnan keskusvaalilautakunnan valmistavat toimenpiteet vaaleja varten.

33§

Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään elokuun 13 päivänä ja sen jälkeen elokuun 25 päivänä, syyskuun 2 ja 5 päivänä, vaaleja edeltävänä päivänä, toisena vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.

34§

Ensimmäisessä kokouksessa valitaan kunnan keskusvaalilautakunnalle sihteeri ja päätetään kuulutuksesta, jossa on mainittava, montako valtuutettua valitaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa keskusvaalilautakunnalle tarkoitetut vaaleja koskevat asiakirjat on annettava.

Kuulutus on viipymättä julkaistava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, ja pantava nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa.

35§

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään elokuun 25 päivänä, esitellään ja tarkastetaan valmistavasti ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseen. Ehdokkaiden nimet, yhteislistat, puolueiden ehdokaslistat ja vaaliliitot on saatettava äänioikeutettujen tietoon ilmoituksella, joka pannaan nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa ja kunnan ilmoitustaululla.

Vaaliliittoja koskevat ilmoitukset merkitään roomalaisin numeroin niiden saapumisjärjestyksessä.

Jos havaitaan, ettei hakemusta taikka ilmoitusta yhteislistasta tai vaaliliitosta ole annettu keskusvaalilautakunnalle määräaikana, on se jätettävä tutkimatta.

Valitsijayhdistyksen tai yhteislistan asiamiehelle taikka puolueen vaaliasiamiehelle on viipymättä huomautettava, jos havaitaan, ettei hakemuksen perille toimittamisessa muutoin ole noudatettu laissa säädettyä tai keskusvaalilautakunnan määräämää järjestystä taikka että ehdokkaaksi on otettu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen tai puolueen ehdokkaaksi. Mikäli hakemusta tai siihen liitettyjä asiakirjoja muusta syystä ei voida pitää lainmukaisina tai, mikäli ilmoitusta yhteislistasta tai vaaliliitosta muusta kuin 3 momentissa mainitusta syystä ei voida hyväksyä, on siitäkin asiamiehille huomautettava.

36§

Asiamiehillä, joille huomautuksia edellä 35 §:n 4 momentin mukaisesti on esitetty, on oikeus viimeistään syyskuun 2 päivänä ennen kello 16 tehdä niistä johtuvat oikaisut. Saman ajan kuluessa asiamiehillä on oikeus tehdä ehdokkaan nimeä, ammattia tai tointa koskevia tarkistuksia. Mikäli huomautus koskee ilmoitusta vaaliliitosta, on puolueiden vaaliasiamiehillä oikeus antaa keskusvaalilautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.

Jos huomautuksen syynä on ollut, että ehdokkaaksi on otettu sellainen henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen taikka joka on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen tai toisen puolueen ehdokkaaksi, on asiamiehellä oikeus saman ajan kuluessa poistaa tällainen ehdokas.

37§

Syyskuun 2 päivänä kunnan keskusvaalilautakunta käsittelee uudelleen määräaikana perille toimitetut vaaliasiakirjat ja tarkastaa niihin 36 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla mahdollisesti tehdyt oikaisut sekä tekee päätökset hakemusten sekä yhteislistaa ja vaaliliittoa koskevien ilmoitusten johdosta. Määrä aikana perille toimitetut hakemukset sekä ilmoitukset yhteislistasta ja vaaliliitosta, joita vastaan huomautuksia ei ole esitetty, on hyväksyttävä.

Samassa kokouksessa käsitellään valmistavasti myös hakemukset, jotka tarkoittavat 26 §:ssä mainittua ehdokkaan nimen poistamista ehdokaslistasta. Ennen kuin asia otetaan lopullisesti päätettäväksi, valitsijayhdistyksen asiamiehelle tai puolueen vaaliasiamiehelle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.

38§

Valitsijayhdistyksellä tai puolueella, jonka ilmoitusta yhteislistaan tai vaaliliittoon liittymisestä ei ole hyväksytty, on oikeus saada ehdokkaansa poistetuksi ehdokaslistojen yhdistelmästä. Tätä koskeva ilmoitus valitsijayhdistyksen asiamiehen ja puolueen osalta sen vaaliasiamiehen on kirjallisesti tehtävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään syyskuun 5 päivänä ennen kello 16.

39§

Siinä kokouksessa, joka pidetään syyskuun 5 päivänä, kunnan keskusvaalilautakunta tekee päätökset 36 §:n 2 momentissa ja 38 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten sekä 37 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta. Samassa kokouksessa lautakunta laatii 40 §:n 1 momentissa tarkoitetun ehdokaslistojen yhdistelmän.

Jos ehdokas on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen tai toisen puolueen ehdokkaaksi eikä 37 §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta ole tehty tai hyväksytty taikka 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ehdokkaan poistamisesta ole määräajassa tehty tahi jos ehdokas on kuollut, on ehdokkaan nimi poistettava ehdokaslistojen yhdistelmästä.

Valitsijayhdistyksen ja yhteislistan asiamies sekä puolueen vaaliasiamies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan ehdokkaan kuolemasta keskusvaalilautakunnalle.

40§

Jos vaaleja varten hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia valtuutettuja, kunnan keskusvaalilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Kaikki ehdokaslistat järjestetään samalle puolelle lehteä. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu, sekä puolueiden nimet ja yhteislistojen nimitykset, jotka on merkittävä kunkin puolueen ja yhteislistan yläpuolelle, sekä kaikki ehdokkaat järjestysnumeroineen. Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys yhdistelmässä määräytyy keskusvaalilautakunnan suorittaman arvonnan perusteella siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat niin ikään arvotussa järjestyksessä vasemmalta oikealle.

Saman puolueen ehdokkaat yhdistetään puolueen nimen alle 25 §:n 3 momentissa tarkoitetussa järjestyksessä ja samaan yhteislistaan kuuluvat ehdokkaat yhteislistan nimityksen alle 28 §:n 1 momentissa tarkoitetussa järjestyksessä. Jos puolueen tai yhteislistan ehdokkaita ei lukumääränsä vuoksi voida järjestää ylhäältä alaspäin, on ne järjestettävä kahdelle tai useammalle vierekkäiselle palstalle riveittäin vasemmalta oikealle. Yhteislistojen ulkopuolella olevat valitsijayhdistysten ehdokkaat otetaan yhdistelmään äärimmäisiksi oikealle yläriviltä alkaen aakkosjärjestyksessä erotettuina selvästi toisistaan.

Tämän jälkeen hyväksytyt ehdokkaat numeroidaan siten, että arpomisen mukaan järjestyksessä ensimmäiseksi tulleeseen puolueeseen tai, jos puolueen ehdokaslistaa yhdistelmässä ei ole, ensimmäiseksi tulleeseen yhteislistaan kuuluvat ehdokkaat merkitään edellä mainitussa järjestyksessä ensimmäisillä numeroilla alkaen numerosta 2 ja järjestyksessä toisen puolueen tai yhteislistan ehdokkaat samalla tavalla seuraavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä yksinäiset ehdokkaat aakkosjärjestyksessä viimeisillä järjestysnumeroilla.

Jos nimitys, joka yhteislistaa muodostettaessa tai huomautuksen johdosta myöhemmin on sille ehdotettu, on 28 §:n 2 momentin säännösten vastainen tai jos ehdotusta siitä ei ole tehty, keskusvaalilautakunta määrää nimityksen, joka ilmaisee vain yhteislistan järjestyksen yhdistelmässä muihin yhteislistoihin nähden.

Ehdokaslistojen alapuolelle on painettava hyväksyttyjä vaaliliittoja koskeva tiedonanto, jossa on 35 §:n 2 momentin mukaisessa numerojärjestyksessä mainittava, mitkä puolueet kuhunkin vaaliliittoon ovat liittyneet.

41§

Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa ehdokaslistojen yhdistelmä äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. Riittävä määrä yhdistelmiä on syyskuun 15 päivään mennessä toimitettava kunnallishallitukselle ja hyvissä ajoin ennen vaaleja kunnan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajille sekä kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrättyjen posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoille. Niitä on myös pidettävä kunnan jäsenten saatavissa.

42§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalilautakunnille tarpeellinen määrä oikeusministeriön painattamia äänestyslippuja suljetussa päällyksessä, johon on merkittävä siinä olevien äänestyslippujen määrä.

Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 X 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsake, jossa mainitaan, missä vaaleissa sitä on käytettävä, sekä lisäksi viivalla merkitty ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoontaitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä: N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä.

Äänestyslippuihin käytettävän paperin on oltava valkeata ja laadultaan sellaista, ettei se vaaranna vaalisalaisuuden säilymistä. Niiden tulee olla siten tehtyjä, että selvästi näkyy, miten ne on kokoon taitettava, eikä niissä saa olla mitään muuta kuin mitä edellä on säädetty.

5 luku

Valtuutettujen valitseminen vaaleja toimittamatta.

43§

Jos vaaleja varten hyväksyttyjä ehdokkaita on yhtä paljon kuin valittavia valtuutettuja, ei vaalitoimitusta toimeenpanna, vaan kunnan keskusvaalilautakunta julistaa lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina pidettävässä kokouksessa, että valtuutetuiksi on valittu hyväksytyt ehdokkaat.

Valitsijayhdistyksellä ja 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulla yhdistyksellä on oikeus asettaa 1 momentissa tarkoitettua tapausta varten ehdokkaalle varaehdokas, josta on voimassa, mitä 3 luvussa ehdokkaasta on säädetty.

Varajäseniksi määrätään 2 momentissa tarkoitetut varaehdokkaat. Tarvittaessa kutsutaan varajäseniä valtuutetuiksi siten, että asianomaisen valtuutetun sijaan tulee hänen varajäsenensä tai, jollei sellaista ole, samasta yhteislistasta, vaaliliittoon kuulumattomasta puolueesta tai vaaliliitosta muu varajäsen yhteislistan asiamiehen tai puolueen vaaliasiamiehen taikka vaaliliiton osalta puolueiden vaaliasiamiesten yhteisesti ilmoittamassa järjestyksessä. Mikäli varajäsenten järjestystä ei ole keskusvaalilautakunnalle ilmoitettu ennen 1 momentissa tarkoitetun kokouksen alkua, määrää lautakunta järjestyksen.

6 luku

Vaalitoimitus.

44§

Kunnallisvaalit toimitetaan äänestysalueissa lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina (vaalitoimitus).

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliajat ja äänestysalueiden äänestyspaikat. Kuulutus voidaan antaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun kuulutuksen yhteydessä.

45§

Vaalitoimitus alkaa kumpanakin vaalipäivänä kello 9 ja jatkuu yhtäjaksoisesti kello 20 asti.

Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello 20 tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää, ennen kuin vaalitoimitus ensimmäisenä vaalipäivänä keskeytetään tai toisena vaalipäivänä lopetetaan. Odotustila on suljettava ja eristettävä kello 20. Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuville tulleille äänestäjille.

46§

Vaalitoimitusta varten tulee kussakin äänestysalueessa olla äänestyspaikka, jota varten on järjestettävä käytettäväksi sopiva huoneisto ja kalusto. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa.

Äänestyspaikassa tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

47§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin ja siinä tarkoituksessa muun ohella hyvissä ajoin varmistauduttava siitä, että vaalilautakunnilla on käytettävänään:

1) sellainen äänestyspaikka kuin 46 §:ssä on säädetty;

2) sellaiset äänestyskopit äänestysmerkinnän tekemistä varten, että vaalisalaisuuden säilyminen turvataan;

3) vaaliluettelo hakemistoineen;

4) keskusvaalilautakunnan vahvistamia ehdokaslistojen yhdistelmiä, jotka on asetettava nähtäviksi vaalihuoneeseen ja odotustiloihin sekä jokaiseen äänestyskoppiin; sekä

5) äänestysliput, vaalileimasin, sinetöimisvälineet, pöytäkirjalomakkeet ja vaaliuurna, jonka oikeusministeriö valtion kustannuksella toimituttaa kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle.

48§

Jokaisella äänestyspaikalla tulee olla saapuvilla erityinen vaalilautakunnan ottama, käsivarsinauhalla varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun.

Äänestäjällä, joka haluaa käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä, on siihen oikeus, jollei se viivytä vaalitoimitusta.

Sokea äänestäjä saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa henkilöä.

Avustajana ei saa olla henkilö, joka on ehdokkaana asianomaisessa kunnassa.

Se, jolla on oikeus avustaa äänestäjää, on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän osoitukset sekä pitämään salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot.

49§

Älköön äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä pidettäkö puheita, julkipantako tai jaettako painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia älköönkä millään tavoin vaikutettako tai yritettäkö vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta harkitsee tarpeelliseksi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

50§

Vaalitoimituksen alkaessa vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on näytettävä läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sen jälkeen suljettava uurna ja avattava päällys, jossa vaalilautakunnalle lähetetyt äänestysliput ovat.

Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin toisena vaalipäivänä äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä.

51§

Äänioikeutettu henkilö saa äänestää sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty.

Joka haluaa äänestää vaalitoimituksessa, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle saadakseen äänestyslipun. Vaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, ettei äänestäjä saa äänestyslippua, ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty äänioikeutettuna vaaliluetteloon.

Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.

52§

Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, niin selvästi, ettei epätietoisuutta voi syntyä siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa siten, että vaalisalaisuus säilyy.

53§

Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, tulee antaa se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja panna leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.

Vaalilautakunnan on valvottava, että vaalitoimitus kunkin äänestäjän osalta tapahtuu niin kuin tässä laissa on säädetty.

Vaalileiman, joka on samanlainen kaikissa kunnissa, vahvistaa oikeusministeriö.

54§

Kun äänestäjä on pannut äänestyslipun vaaliuurnaan, on vaaliluetteloon merkittävä, että hän on äänestänyt.

55§

Kun vaalitoimitus keskeytetään ensimmäisenä vaalipäivänä, on vaaliuurna suljettava puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen sineteillä ja pantava varmaan talteen. Vaaliluettelo ja sen aakkosellinen hakemisto on niin ikään sen jälkeen, kun äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä on laskettu, samalla tavalla sinetöityinä pantava varmaan talteen. Toimitusta jatkettaessa vaalilautakunnan on ennen sinettien poistamista tarkastettava, että ne ovat eheät.

56§

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalitoimituksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet.

Sen jälkeen äänestysliput tarkastetaan. Ne äänestysliput, joista puuttuu leima tai jotka 77 §:n mukaan muutoin on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Vaalilautakunnan on suoritettava äänestyslippujen laskeminen ja järjestäminen keskeytyksettä loppuun.

Äänestysliput, ryhmitettyinä siten kuin edellä on sanottu, pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen, jonka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi muu jäsen sineteillään huolellisesti sulkevat. Päällykseen merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

Valitsijayhdistyksen ja yhteislistan asiamiehellä sekä puolueen vaaliasiamiehellä tai yhteislistan taikka puolueen asiamiehen kutakin vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamalla henkilöllä on oikeus olla läsnä lautakunnassa äänestyslippuja järjestettäessä ja laskettaessa.

57§

Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa johon merkitään:

1) päivät sekä kellonajat, jolloin vaalitoimitus alkoi, keskeytyi ja julistettiin päättyneeksi;

2) läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet;

3) vaaliavustajat ja sokeain käyttämät, heidän itse valitsemansa avustajat;

4) äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä;

5) annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä, joihin ne 56 §:n mukaan on ryhmitelty;

6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällyksiin; sekä

7) äänestyslippuja järjestettäessä ja laskettaessa saapuvilla olleet valitsijayhdistysten ja yhteislistojen asiamiehet sekä puolueiden vaaliasiamiehet tai yhteislistojen taikka puolueiden asiamiesten valtuuttamat henkilöt.

Pöytäkirjaan merkitään myös ne keskusvaalilautakunnan jäsenet, jotka ovat tuoneet 75 §:n 2 momentissa tarkoitetut vaalikuoret äänestyspaikkaan, ja heidän tuomiensa vaaliuurnaan pantujen äänestyslippujen lukumäärä.

Pöytäkirjaan on painettava käytettyjen sinettien painojäljet sekä liitettävä vaalilautakunnalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut asiamiesten valtuuttamien henkilöiden valtakirjat.

Lopuksi pöytäkirja luetaan julki, tarkastetaan ja varustetaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen allekirjoituksin sekä suljetaan liitteineen päällykseen, johon kirjoitetaan kunnan keskusvaalilautakunnan osoite sekä merkintä päällyksen sisällöstä ja lähettäjästä.

Oikeusministeriö antaa vaalipöytäkirjan laatimisesta tarkemmat ohjeet ja vahvistaa käytettävän lomakkeen kaavan.

58§

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on toimituksen päätyttyä viipymättä vietävä kunnan keskusvaalilautakunnalle tai lähimpään postitoimipaikkaan 56 ja 57 §:ssä mainitut kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetykset.

7 luku

Ennakkoäänestys.

59§

Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa, sairaskodissa tai invaliidihuoltolaissa (907/46) tarkoitetussa erityishuoltolaitoksessa tahi otettu työlaitokseen, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltolaan tai rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka 44 §:ssä tarkoitettuina vaalipäivinä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.

60§

Ennakkoäänestys tapahtuu asetuksella määrättävissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa sekä 59 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa (ennakkoäänestyspaikat).

Laitoksissa saavat äänestää ennakolta vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt.

61§

Äänestyksen järjestämisestä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikassa huolehtii asianomaisen postipiirin päällikön määräämä virkamies (vaalitoimitsija) ja laitoksessa 5 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.

Tarvittaessa voidaan samaan ennakkoäänestyspaikkaan määrätä kaksi tai useampia vaalitoimitsijoita.

62§

Ennakkoäänestys aloitetaan 20. päivänä ennen vaaleja ja lopetetaan vaaleja edeltävänä keskiviikkona kello 16.

63§

Ennakkoäänestys tapahtuu posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikassa sen säännönmukaisena aukioloaikana jokaisena sellaisena arkipäivänä, jolloin toimipaikka on yleisöä varten säännönmukaisesti avoinna, taikka posti- ja lennätinhallituksen määräämänä muuna aikana. Laitoksessa ennakkoäänestys tapahtuu sen mukaan, kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.

Henkilöllä, joka 1 momentissa tarkoitettuna aikana on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole voinut käyttää äänioikeuttaan tuona aikana, on oikeus äänestää sanotun ajan päätyttyäkin.

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikassa julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla.

64§

Kunnan keskusvaalilautakunnalle on 14 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista ilmoitettava kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa olevan vaalitoimitsijan nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu. Ilmoitus on asianomaisen postipiirin päällikön tehtävä.

Kunnan alueella ennakkoäänestyspaikkoina olevat posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat ja äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

65§

Älköön ennakkoäänestyspaikassa äänestysaikana pidettäkö puheita, julkipantako tai jaettako painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia älköönkä muutoinkaan vaikutettako tai yritettäkö vaikuttaa äänestäjen vaalivapauteen.

Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalitoimitsija ja vaalitoimikunta harkitsevat tarpeelliseksi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

66§

Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 42 §:ssä tarkoitettua äänestyslippua sekä vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistetaan ja painetaan oikeusministeriön toimesta.

67§

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjen varustettuna lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 72 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille.

68§

Joka haluaa äänestää ennakolta, ilmoittautukoon ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle. Laitoksessa on vaalitoimitus tarvittaessa järjestettävä myös eri osastoissa ja potilashuoneissa tapahtuvaksi.

Äänestäjän esitettyä henkilöllisyystodistuksen tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään on hänelle annettava äänestyslippu, vaalikuori, lähetekirjelomake ja lähetekuori. Äänestäjälle, joka äänestää oman kuntansa alueella olevassa ennakkoäänestyspaikassa, on varattava tilaisuus tutustua kunnan ehdokaslistojen yhdistelmään.

Äänestäjän pyynnöstä on vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan jäsenen avustettava häntä äänestämisessä. Sokealla äänestäjällä on oikeus käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa henkilöä. Näistä avustajista on voimassa, mitä vaaliavustajasta 43 §:n 4 ja 5 momentissa on säädetty.

69§

Äänestäjällä on oikeus äänestää sen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa hänet on merkitty äänioikeutetuksi.

Äänestyslippua täyttäessään äänestäjän on otettava huomioon, mitä 52 §:ssä on säädetty.

Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy.

70§

Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, jossa äänestäjä on ilmoituksensa mukaan merkitty vaaliluetteloon.

Lähetekirjeen tulee sisältää:

1) äänestäjän selitys siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sen leimattuna sulkenut vaalikuoreen;

2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä ja, milloin nimi on muutettu tai muuttunut, myös entisistä nimistä, ammatista tai toimesta, syntymäajasta ja -paikasta sekä nykyisestä asuinpaikasta ja postiosoitteesta;

3) ilmoitus kunnasta, missä äänestäjä on merkitty vaaliluetteloon tai missä hänet on vaalivuonna henkikirjoitettu, ja asuinpaikasta siellä sekä äänestysalueen numero tai nimi, jos äänestäjä sen varmasti tietää; sekä

4) ilmoitus syystä, (minkä vuoksi äänestäjä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan vaalipäivinä vaalitoimituksessa siinä äänestysalueessa, missä hänet on merkitty vaaliluetteloon.

Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 11 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin, ei tarvitse erikseen antaa edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittuja tietoja.

Lähetekuoreen merkitään osoite lähtekirjeen mukaan.

71§

Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Myös vaalikuori on leimattava, mutta muita merkintöjä siihen ei saa ennakkoäänestyksessä tehdä. Äänestäjän on vaalitoimitsijan ja laitoksessa vaalitoimikunnan läsnä ollessa omakätisesti allekirjoitettava täytetty lähetekirje ja annettava se sekä ilmoituskortti, jos hänellä sellainen on, vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.

Leimasimena, jolla äänestyslippu ja vaalikuori on leimattava, käytetään 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaalileimasinta.

Postipiirin päällikön on huolehdittava siitä, että vaalitoimitsijoilla on käytettävissään vaalileimasin.

72§

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 68―-71 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on päivättävä sekä varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella ja ilmoituksella ennakkoäänestyspaikasta. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.

Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pidettävä oikeusministeriön painattamaa lomaketta käyttäen luetteloa, johon merkitään äänestäjän nimi, se kunta, jossa äänestäjä ilmoituksensa mukaan on merkitty vaaliluetteloon, sekä päivä, jolloin ennakolta äänestäminen on tapahtunut.

73§

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että lähetekuori viivytyksettä lähetetään edelleen virkalähetyksenä.

74§

Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaaleja edeltävänä lauantaina ennen kello 12 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä.

Jollei ennakolta äänestänyttä henkilöä ole merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi tai jos käy ilmi, että hän on kuollut, tahi jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt, taikka jos vaalikuori on avonainen tahi leimaamaton tai siihen on tehty äänestä jää tahi ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä, on äänestys jätettävä huomioon ottamatta. Tästä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.

Jos lähetekirje ja vaalikuori ottaen huomioon, mitä niistä edellä on säädetty, voidaan hyväksyä, merkitään vaaliluetteloon, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Samalla vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä on todettu äänioikeutetuksi. Sen jälkeen hyväksytyt vaalikuoret lasketaan ja tarkastetaan, että niiden lukumäärä on sama kuin vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä.

Keskusvaalilautakuntaan 1 momentissa mainitun määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret on avaamatta jätettävä huomioon ottamatta.

Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä keskusvaalilautakunnassa varmassa tallessa.

8 luku

Äänten laskeminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen.

75§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä laskemaan ennakkoäänestyksessä annettuja ääniä toisena vaalipäivänä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 16. Tällöin avataan 74 §:n 5 momentissa tarkoitetut vaalikuoret. Ne äänestysliput, jotka mitättöminä on jätettävä huomioon ottamatta, erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä, ja kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Mikäli hyväksyttyjä vaalikuoria on enintään 25, on keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen yhdessä vietävä vaalikuoret avaamattomina ennen vaalitoimituksen päättymistä kunnan johonkin äänestyspaikkaan, jossa vaalikuoret on avattava ja äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen taitettuina pudotettava vaaliuurnaan.

76§

Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput mitättöminä on jätettävä huomioon ottamatta. Sen jälkeen keskusvaalilautakunnan on laskettava erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä.

Vaalitulosten ennakkolaskennassa ja tiedottamisessa on noudatettava oikeusministeriön antamia ohjeita.

77§

Äänestyslippu on mitätön:

1) jos vaalikuoressa on useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;

2) jos vaalikuoressa on sellainen puutteellisuus tai merkintä, että äänestys olisi 74 §:n 2 momentin mukaan ollut jätettävä huomioon ottamatta;

3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;

4) jos äänestyslippu on leimaamaton;

5) jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; sekä

6) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.

Asiattomana älköön pidettäkö äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

78§

Jos käy ilmi, että äänestäjän osoittama ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut, tulevat sellaisen ehdokkaan saamat äänet kuitenkin sen puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu.

79§

Samaan puolueeseen tai samaan yhteislistaan kuuluvilla ehdokkailla on etusija toistensa edellä heidän saamiensa äänimäärien suuruuden mukaan.

Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdokkaille vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas kustakin puolueesta saa vertausluvukseen puolueen hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vastaavasti annetaan vertausluvut yhteislistan ehdokkaille.

Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä.

80§

Milloin on muodostettu vaaliliitto, määräytyy siihen kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän 79 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä annetaan vaaliliiton ehdokkaille vaaliliiton vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

81§

Äänestyksen tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan kaikkien ehdokkaiden nimet heidän vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen, jolloin vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden osalta otetaan huomioon heille 30 §:n mukaan lasketut vertausluvut, ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ehdokkaiden nimisarjasta julistaa kunnan keskusvaalilautakunta valtuutetuiksi nimisarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta, kuin kunnassa on valtuutettuja valittava.

Jos valittuja ehdokkaita on yhteensä vähemmän, kuin vaaleissa on valittava valtuutettuja, valtuutettujen lukumäärä jää toistaiseksi vajaaksi.

82§

Valituiksi tulleille ehdokkaille määrätään kussakin vaaliliitossa, vaaliliittoon kuulumattomassa puolueessa ja yhteislistassa ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista varajäseniä yhtä monta, kuin niistä on valittu valtuutettuja.

Jos valtuuston toimikauden aikana on kunnallislain 33 §:n 2 momentin nojalla kutsuttava valtuutetun sijaan varajäsen, mutta edellä 1 momentissa säädetyin tavoin määrättyjä varajäseniä ei enää ole, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä vaaliliitolle tai yhteislistalle taikka, mikäli on kysymys vaaliliittoon kuulumattomasta puolueesta, sille uusia varajäseniä niin, että niitä jälleen on 1 momentissa tarkoitettu määrä.

Jollei edellä tässä pykälässä olevien säännösten nojalla kaikkia varajäsenten toimia saada täytetyiksi, jää varajäsenten luku vajaaksi.

83§

Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla.

84§

Milloin äänestyslippujen laskenta tai käsittely keskeytetään, on kaikki äänestysliput ja laskelmat säilytettävä siten, ettei kukaan saa niitä käsiinsä.

85§

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 5. päivänä vaalien jälkeen.

Keskusvaalilautakunnan on heti annettava valtuustolle luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään sekä julkaistava se sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

86§

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään äänestyslippujen laskemista ja vaalien tuloksen määräämistä varten, on valitsijayhdistysten ja yhteislistojen asiamiehillä sekä puolueiden vaaliasiamiehillä oikeus olla saapuvilla.

87§

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksissa tehdään pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päivät, kellonajat, jolloin kokous alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnä olleet jäsenet ja 86 §:ssä mainitut henkilöt sekä tehdyt päätökset. Päätöksen sisältö voidaan ilmoittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun toimituskirjaan.

Pöytäkirja allekirjoitetaan siten kuin siitä kunnallislaissa on säädetty.

88§

Kun vaalien tulos on vahvistettu, on pöytäkirjassa mainittava sekä valtuutetuiksi valitut henkilöt että ne, jotka on määrätty valtuutettujen varajäseniksi.

Kukin valtuutetuksi valittu merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä ja arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä asuinpaikkansa samoin kuin hänen saamansa vertausluvut ja äänimäärä.

Pöytäkirjaan on myös merkittävä vaalitoimituksessa annettujen mitättömien äänestyslippujen luku äänestysalueittain.

89§

Kunnan keskusvaalilautakunnan toimituskirjat allekirjoitetaan siten kuin siitä on kunnallislaissa säädetty.

90§

Äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää on pantava päällykseen, joka suljetaan kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sinetillä, sekä säilytettävä, kunnes seuraavat kunnallisvaalit on toimitettu.

Lopulliset laskelmat on yhdistettävä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan sinettisiteellä sekä säilytettävä pöytäkirjan liitteenä.

9 luku

Vaaleista valittaminen.

91§

Valtuutettujen vaaleihin saa jokainen hakea muutosta sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, ja kunnan jäsen myös sillä perusteella, että vaalit on toimitettu laista poikkeavassa järjestyksessä.

Muutosta kunnan keskusvaalilautakunnan päätökseen haetaan kirjallisella valituksella lääninhallitukselta 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos 85 §:n 2 momentin mukaan on julkaistu.

Valituksen johdosta vaatikoon lääninhallitus kunnan keskusvaalilautakunnalta lausunnon ja valituksenalaisen päätöksen sekä, jos muutosta on haettu keskusvaalilautakunnan vaaleihin valmistavaa toimenpidettä koskevaan päätökseen, myös tuon päätöksen, mikäli niitä ei ole valitukseen liitetty, viran puolesta oikeiksi todistettuina pöytäkirjanotteina, joihin on merkittävä vaalien tuloksen julkaisemispäivä, sekä ne tiedot ja selvitykset, jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeellisiksi.

Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

92§

Lääninhallituksen päätöksestä on annettava tieto paitsi valittajalle myös kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Läänihallituksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

93§

Jos valituksen johdosta määrätään toimitettaviksi uudet vaalit, kunnan keskusvaalilautakunnan on viipymättä ryhdyttävä niiden toimeenpanemiseen. Vaaleissa käytetään silloin voimassa olevia vaaliluetteloita. Kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet valtuutetut pysyvät toimissaan, kunnes uusien vaalien tulos on julkaistu.

10 luku

Erityisiä säännöksiä.

94§

Jos valtuutettujen luku jää alle kolmen neljänneksen säädetystä määrästä, valtuuston puheenjohtajan on lääninhallituksen välityksin saatettava asia oikeusministeriön tietoon. Ministeriö voi tällöin määrätä toimitettaviksi täydennysvaalit. Niissä käytetään viimeksi laadittuja lainvoimaisia vaaliluetteloita. Vaaleissa noudatetaan soveltuvin kohdin tämän lain säännöksiä.

95§

Milloin muuta kuin vaalien toimittamista tai vaalien tuloksen vahvistamista varten säädetty taikka 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä. Edellä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa arkilauantaita pidetään arkipäivänä.

96§

Jos valtuutettujen vaaleja tai niihin kuuluvia toimenpiteitä ei jostakin syystä voida toimittaa tässä laissa säädettyinä aikoina, oikeusministeriö voi valtuuston esityksestä lääninhallituksen lausunnon hankittuaan määrätä uuden ajan niitä varten. Jollei vaaleja ole toimitettu ennen vaalikauden loppua, valtuutetut ja varajäsenet, joiden toimikausi silloin päättyisi, pysyvät toimissaan, kunnes uusien vaalien tulos on julkaistu.

97§

Milloin on määrätty toimitettaviksi uudet vaalit tai vaalien toimittamista varten uusi aika, ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä kunnassa, jota määräys koskee.

98§

Mitä tässä laissa on säädetty valitsijayhdistyksen, yhteislistan ja puolueen asiamiehestä, on soveltuvin osin voimassa tämän varamiehestä.

Asiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö.

99§

Jos kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ta vaalitoimikunnan jäsen tai muu henkilö tässä laissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, rangaistakoon häntä niin kuin virkamiestä virkarikoksesta.

100§

Kaikki kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot on kuntien suoritettava, mutta äänestysliput sekä 66 §:ssä ja 72 §:n 2 momentissa tarkoitetut pakkoäänestysasiakirjat kustannetaan ja kaikki vaalitoimitsijain menot suoritetaan valtion varoista.

Kunnallisvaaleja koskevissa asioissa kunnan keskusvaalilautakunnalla, vaalilautakunnalla, vaalitoimikunnalla ja vaalitoimitsijalla on vapaakirjeoikeus.

101§

Mikäli jotkin oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkityistä puolueista ovat toisiinsa sellaisessa suhteessa, kuin puoluelain (10/69) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, pidetään niitä tässä laissa annettuja säännöksiä sovellettaessa yhtenä puolueena.

102§

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

103§

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1972, ja sillä kumotaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annettu kunnallisvaalilaki (49/ 64) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Vaalileiman on kuitenkin oltava sellainen kuin se on sisäasiainministeriön viimeksi mainitun lain 41 §:n nojalla antamassa päätöksessä (362/64). Kunnallisvaaleissa vuonna 1972 noudatetaan niitä varten viimeksi mainitun lain mukaan toimitettua äänestysaluejakoa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 1972

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
Pekka Paavola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.