Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain ( 452/50 ) 13, 14 § sellaisena kuin se on 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (221/66), 15 ja 47 § seuraavasti:
13§
Asevelvollinen, joka kutsuntaikään tultuaan ei ole saavuttanut tarpeellista ruumiillista tai henkistä kehitystä tai jota ruumiinvamman tai sairauden vuoksi ei voida heti hyväksyä vakinaiseen palvelukseen, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Jos hänet sanottujen syiden vuoksi todetaan palvelukseen kykenemättömäksi niin pitkäksi ajaksi, että häntä ei ilmeisesti voitaisi myöhemminkään määrätä astumaan vakinaiseen palvelukseen, hänet voidaan vapauttaa palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuudesta, hänet vapautetaan palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran.
Asevelvollinen, joka on määrätty saapumaan uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan tarkastusta varten aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastus on määrätty toimitettavaksi.
Palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana kutsua palvelukseen, jos hänet uudelleen tarkastettuna todetaan palveluskelpoiseksi.
14§
Lykkäystä vakinaisen palveluksen suorittamisesta myönnetään rauhan aikana, siinä järjestyksessä kuin asetuksella tarkemmin säädetään, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan asevelvolliselle, jolle lykkäys ammattiin valmistautumisen, opintojen harjoittamisen, taloudellisten olojen järjestämisen taikka niihin verrattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi on katsottava erittäin tarpeelliseksi, samoin kuin kansanedustajana olevalle asevelvolliselle mainitun tehtävän hoitamiseksi, ei kuitenkaan pitemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.
Lykkäystä ei voida myöntää asevelvolliselle, joka ilman laillista estettä on jäänyt määräpäivänä vakinaiseen palvelukseen saapumatta.
15§
Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, hänet vapautetaan palveluksesta toistaiseksi, kunnes uudessa tarkastuksessa voidaan ratkaista, onko hänen saavuttava uudelleen tarkastettavaksi vai onko hänet määrättävä jälleen vakinaiseen palvelukseen tahi vapautettava palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuudesta. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, voitu määrätä palaamaan vankinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauttaa asevelvollisuudesta, hänet on vapautettava palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana.
Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, on ollut vähintään kuusi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, hänen katsotaan suorittaneen palveluksensa vakinaisessa väessä.
Asevelvollinen voi ilmoittautua tarkastettavaksi aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty toimitettavaksi.
Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, ei sitä voida kieltää.
47§
Asevelvollisia voidaan tarvittaessa käyttää puolustuslaitoksen ulkopuolella tapahtuviin maanpuolustusta tai sotilaallista koulutusta edistäviin tehtäviin samoin kuin annettaessa virka-apua suurissa onnettomuustapauksissa, ihmishenkien pelastamista koskevissa etsintä- ja pelastustoiminnoissa taikka suurpalojen torjunnassa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
Helsingissä 21. päivänä toukokuuta 1971
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Puolustusministeri Kristian Gestrin