635/1968

Annettu Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 1968

Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa

Puolustusministerin esittelystä säädetään 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 17 ja 19 §:n nojalla:

Valtion, kunnan tai seurakunnan viran tai toimen haltijana taikka muussa julkisessa tehtävässä oleva asevelvollinen voidaan jäljempänä säädetyin edellytyksin vapauttaa reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta tai jättää toistaiseksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana, jollei erityisellä määräyksellä, kutsulla tai kuulutuksella toisin määrätä.

Asevelvollisuuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuista syistä voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä hakemuksesta toistaiseksi jättää liikekannallepanon sattuessa palvelukseen kutsumatta.

Sodan aikana jätetään toistaiseksi kutsumatta palvelukseen:

1) kansanedustajat, eduskunnan oikeusasiamies, eduskunnan pääsihteeri ja keskuskanslian vanhempi sihteeri;

2) tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö ja linnanvouti;

3) valtioneuvoston jäsenet, valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, valtioneuvoston kanslian ja ministeriön kansliapäällikkö, oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö, hallitusneuvokset, ministeriöiden osastoja toimistopäälliköt, ulkoasiainministeriön jaostopäälliköt, poliisiylitarkastaja ja väestönsuojelun ylitarkastaja;

4) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti sekä oikeusneuvokset ja hallintoneuvokset, hovioikeuden presidentit ja hovioikeudenneuvokset, vesiylioikeuden vesiylituomari ja jäsenet, kihlakunnantuomarit, pormestarit ja järjestysoikeuden puheenjohtajat, vesioikeustuomarit, vankilaoikeuden puheenjohtaja ja jäsenet;

5) Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen päälliköt ja lähetetyt konsulit;

6) keskusvirastojen päälliköt ja osastopäälliköt;

7) maaherrat, lääninneuvokset, lääninasessorit ja -kamreerit sekä lääninlääkärit;

8) vankeinhoitolaitosten johtajat;

9) vakuutusoikeuden vakuutusylituomarit ja vanhemmat vakuutustuomarit sekä tapaturmaviraston johtaja ja osastopäälliköt;

10) kansaneläkelaitoksen pääjohtaja, johtajat ja osastopäälliköt;

11) kirkkohallituksen puheenjohtaja ja kirkkoneuvokset, tuomiokapitulin jäsenet, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispa, piispat ja seurakuntien kirkkoherrat;

12) Suomen pankin johtokunnan jäsenet sekä valtiokonttorin ja postisäästöpankin pääjohtaja ja johtajat; sekä

13) kunnallishallituksen puheenjohtaja.

Edellä 1 momentissa mainittujen lisäksi jätetään toistaiseksi kutsumatta palvelukseen:

1) poliisitarkastajat, apulaispoliisitarkastajat ja väestönsuojelun tarkastajat;

2) yleispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin peruspalkkaisen viran tai toimen haltijat;

3) vankeinhoitolaitosten talouspäälliköt, vartiopäälliköt ja peruspalkkaisen vartijan toimen haltijat;

4) kunnan väestönsuojelupäälliköt ja -ohjaajat;

5) palopäälliköt sekä vakinaisten ja puolivakinaisten kunnallisten palokuntien päätoimisesti palkattu päällystö, alipäällystö ja miehistö; sekä

6) keskus- ja aluesairaalan, keskusparantolan ja -mielisairaalan sekä yliopistollisen keskussairaalan johtava lääkäri, talousjohtaja, talouspäällikkö ja taloudenhoitaja.

Asianomaisen viraston tai laitoksen esityksestä voidaan jättää sodan aikana kutsumatta palvelukseen muu kuin edellä 2 §:ssä mainittu julkisoikeudellisessa virka tai palvelussuhteessa oleva asevelvollinen, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.

Asevelvollisesta, joka 2 §:n nojalla jätetään kutsumatta palvelukseen sodan aikana, asianomaisen viraston tai laitoksen on tehtävä vapautusilmoitus sen sotilaspiirin esikunnalle, jonka valvontaan asevelvollinen kuuluu. Vastaavasti sotilaspiirin esikunnalle on ilmoitettava, kun asevelvollinen vapautuu sellaisesta virasta, toimesta tai tehtävästä, jonka haltijana tai hoitajana hänet tämän asetuksen nojalla jätetään sodan aikana palvelukseen kutsumatta.

Edellä 3 §:ssä tarkoitetun asevelvollisen vapauttamista koskeva esitys on tehtävä:

1) eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian, oikeuskanslerinviraston, korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja Suomen ulkomailla olevan edustuston osalta puolustusministeriölle; ja

2) muiden osalta asianomaisen sotilaspiirin esikunnalle.

Asian käsittelee se viranomainen, jolle esitys on tehtävä, jollei puolustusministeriö ele asian laatuun ja laajuuteen katsoen muuta määrännyt.

Vapautusesitystä tehtäessä asianomaisen viraston tai laitoksen on otettava huomioon sodan aikaisen toimintansa laajuus ja siihen liittyvät järjestelyt, kuitenkin siten, että virastossa tai laitoksessa palvelevat asevelvolliset on mikäli mahdollista korvattava muulla henkilöstöllä.

Edellä 1 §:n 2 momentissa mainittujen henkilöiden asevelvollisuuden suorittamisen vapauttamista koskevat hakemukset toimitetaan sen sotilaspiirin esikuntaan, jonka valvontaan asianomainen kuuluu. Tarkemmat ohjeet vapauttamisasiain käsittelystä antaa pääesikunta.

Vapauttamista koskeva ilmoitus, esitys tai hakemus on tehtävä kustakin asevelvollisesta erikseen sotilaspiirin esikunnasta saatavissa olevaa lomaketta käyttäen.

Mitä tämän asetuksen 2 §:n 1 momentissa on säädetty virka- tai palvelussuhteessa olevan henkilön jättämisestä toistaiseksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana, olkoon voimassa myös kutsuttaessa asevelvollisia reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.

10§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1969, ja sillä kumotaan 9 päivänä toukokuuta 1941 annettu asetus (328/441) viran ja toimen haltijain vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa.

Sotilaspiirin esikuntien ennen tämän asetuksen voimaantuloa myöntämät, edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilövaraukset ovat edelleen voimassa.

Helsingissä 22. päivänä marraskuuta 1968

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Puolustusministeri
S. Suorttanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.