Asetus jakoasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maatalousministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen (407/52) 6 §:n 2 momentti, 10, 42, 44 ja 45 §, 46 §:n 1 momentti, 47―51, 54 ja 55 §, 59 §:n 3 momentti, 61 §:n 1 ja 2 momentti, 67 §:n 1 momentti, 73, 79 ja 80 §, 82 § 1 momentin 7 kohta, 85, 94, 104 ja 121 §, 140 §:n 1 momentti, 163 §, 177 §:n 3 momentti sekä 180 ja 201 § sekä
lisätään asetukseen uusi 72 a, 79 a, 81 a ja 85 a § sekä 181 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
6§
Mitä 2 ja 3 §:ssä on säädetty omistusoikeuden osoittamisesta ja 5 §:n 1 ja 3 momentissa muun selvityksen esittämisestä, on sovellettava myös, kun toimitusinsinööri ottaa toimituksen suorittaakseen ilman määräystä. Lohkomista ja vapaaehtoista tilusvaihtoa varten on maarekisterinote kuitenkin esitettävä vain tarvittaessa.
10§
Toimitusinsinöörin, joka on määrätty toimittamaan isojako, uusjako tai halkominen, on sen yhteydessä ilman eri määräystä asianosaisen pyynnöstä myös toimitettava isojaon ja uusjaon ohessa tilan halkominen sekä, kun on annettu määräys vain jonkin osuuden erottamiseen tilasta halkomisella, muunkin osuuden erottaminen siitä, jos se, joka erottamista haluaa, esittää 2 §:ssä säädetyn selvityksen oikeudestaan tällaisen erottamisen aikaansaamiseen ja siihen muutoin on lailliset edellytykset. Pyyntö selvityksineen on esitettävä viimeistään siinä toimituskokouksessa, jossa keskustellaan tilusten sijoituksesta. Myöhemmin tehty pyyntö voidaan ottaa huomioon vain, jos siitä ei aiheudu tuntuvaa viivytystä tai haittaa toimituksen loppuun saattamiselle.
Alueen, osuuden tai etuuden siirtäminen tilasta toiseen voidaan toimittaa jaon, lohkomisen, tilusvaihdon tai rajankäynnin yhteydessä ilman eri määräystä.
42§
Maalle, jolla ai ennestään ole manttaalia, määrätään sellainen muulloin kuin isojaon yhteydessä siten, että jokaista hehtaaria kohti alla mainittuihin ryhmiin kuuluvaa maata luetaan manttaalin, kymmenestuhannesosia, riippuen tilusten keskimääräisestä hyvyydestä kussakin ryhmässä, seuraavat määrät:
peltoa ja sellaiseksi soveltuvaa maata 70―20
luonnonniittyä ja sellaiseksi soveltuvaa maata 50―5
metsämaata 30―1 sekä
vesialuetta 10―1.
44§
Kysymys jakolain 97 §:ssä mainittujen kuivatus- ynnä muiden tehtävien suorittamisesta on otettava käsiteltäväksi toimituksessa. Mikäli kuivatus näyttää tarpeelliselta ja taloudellisesti kannattavalta, on toimitusinsinöörin suunnitelman kiireellistä laatimista varten toimitettava asianomaiselle maanviljelysinsinööripiirille ja metsämaiden kuivattamista tarkoittavan ojituksen osalta keskusmetsäseuralle aluetta koskeva kartta ja luettelo tiloista ja niiden omistajista sekä, milloin hanke koskee tilojen yhteistä vesialuetta, vesijättöä tai muuta yhteistä aluetta, myös selvitys siitä, missä suhteessa tilat ovat siihen osallisia.
Milloin tila on väliaikaisesti jaettu tai sillä. on sovintojako ollut kauan voimassa, on luettelossa mainittava myös tilan osakkaat ja kunkin osuus tilasta.
Metsäojitussuunnitelma voidaan laatia myös toimitusmiesten toimesta.
Kuivatussuunnitelman laatimisesta aiheutuvien kustannusten maksamisesta valtion varoista on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
45§
Maanviljelysinsinööripiirin ja keskusmetsäseuran on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille niistä kokouksista, jotka pidetään kuivatusasiain johdosta.
46§
Mikäli asianosaiset tai joku heistä haluaa maanparannusta tarkoittavan kuivatustyön toteuttamista jaon yhteydessä ja työ on sellainen, ettei siitä voida päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, maanviljelysinsinööripiirin on huolehdittava siitä, että työtä kannattavien allekirjoittama hakemus valtion avustuksen myöntämisestä viipymättä toimitetaan maataloushallitukselle.
47§
Jos on kysymys sellaisesta maanparannusta tarkoittavasta ojituksesta, josta voidaan päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla, on maanviljelysinsinööripiirin toimitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille kuivatussuunnitelman kartat ja asiakirjat sekä annettava lausuntonsa hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Milloin yritys koskee jakolain 97 §:n 3 momentissa tarkoitettua ojitusta metsämaiden kuivattamiseksi, on keskusmetsäseuran tai, jos metsäojitussuunnitelma on laadittu toimitusmiesten toimesta, toimitusinsinöörin toimitettava kartat ja asiakirjat metsähallitukselle sellaisen lausunnon antamista varten kuin edellä on mainittu.
Toimitusinsinöörin saatua 1 momentissa tarkoitetun lausunnon on asia otettava toimituskokouksessa käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Milloin tulisi toteutettavaksi sellainen ojitus, johon tai jonka yhteydessä suoritettavaan toimenpiteeseen on vesilainsäädännön mukaan saatava lupa, on toimitusinsinöörin ennen asian lopullista ratkaisemista huolehdittava luvan hakemisesta siinä järjestyksessä, kuin sanotussa lainsäädännössä on määrätty.
Jos yritystä varten, jonka toteuttamisesta on päätetty 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä, on tarpeellista tehdä oja jaettavan alueen ulkopuolella olevien tilusten kautta ja jos ojitus tuottaa hyötyä myös näille tiluksille, mutta tilusten omistaja ei sovi yhteisestä ojituksesta, on toimitusinsinöörin, mikäli toimituskokouksessa niin päätetään, haettava asianomaiselta viranomaiselta ojitustoimituksen pitämistä. Ojitustoimituksessa käsitellään toimitusmiesten päätöksellä toteutettavaan yritykseen osallistuvien tilojen omistajia yhdessä yhtenä hyödynsaajana. Ojitustoimituksen kokouksiin on myös jakotoimituksen toimitusinsinööri kutsuttava.
48§
Sitten kun kysymys 47 §:ssä tarkoitetun kuivatushankkeen toimeenpanosta on lainvoimaisesti ratkaistu, on toimitusinsinöörin lähetettävä maanmittauskonttorin välityksellä maanparannusta tarkoittava suunnitelma lausuntoineen maataloushallitukselle ja metsämaiden kuivattamista tarkoittava suunnitelma lausuntoineen metsähallitukselle. Mikäli kuivatettavat metsäalueet jyvitetään siinä tilassa kuin ne ovat ennen kuivattamista ja työn toteuttamista varten haetaan metsänparannusvaroista lainaa ja avustusta, on suunnitelma kustannusositteluineen lähetettävä metsähallitukselle vasta jakoehdotuksen tultua hyväksytyksi tai vahvistetuksi. Kun maataloushallitus tai vastaavasti metsähallitus on päättänyt myöntää valtion varoja kuivatushankkeen rahoittamiseen, on maanviljelysinsinööripiirin tai vastaavasti keskusmetsäseuran huolehdittava työn kiireellisestä suorittamisesta. Asian ratkaisusta on ilmoitettava jakotoimituksen toimitusinsinöörille.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman toteuttaminen voidaan kuitenkin jättää myös jako-osakkaiden tehtäväksi. Jos toteuttaminen voi tapahtua yhteishankkeena, on sitä varten valittava toimitsija.
49§
Tilukset, joiden kuivattaminen tulee toteutettavaksi jaon yhteydessä, jyvitetään siinä tilassa kuin ne ovat ennen kuivattamista. Milloin kysymyksessä on kuivattaminen viljelystarkoituksiin ja erityisistä syistä muutoinkin, voidaan tilukset jyvittää myös ottaen huomioon se tilusten luontaisen laadun paraneminen ja puhtaan tuoton lisäys, jonka kuivatus toteutettuna tulee aikaansaamaan. Viimeksi mainitulla tavalla jyvitetään tilukset myös aina silloin, kun kuivatustyö on ollut sellainen, ettei siitä ole voitu päättää jakolain 97 §:n 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Samaan kuivatusyritykseen kuuluvia tiluksia älköön jyvitettäkö erilaisessa tilassa olevina. Jyvitys on tarpeen vaatiessa tarkistettava valmistavan jakoehdotuksen laatimisen yhteydessä siten kuin jakolain 137 §:ssä on säädetty.
Jos tilukset on jyvitetty siinä tilassa kuin ne olivat ennen kuivattamista, on kuivatuskustannukset jaettava sen osakkaan maksettaviksi, jolle tilukset jaon jälkeen tulevat kuulumaan. Jos tilukset on jyvitetty ottaen huomioon niiden 1 momentissa mainittu laadun paraneminen ja puhtaan tuoton lisäys, on kuivatuskustannukset jaettava, milloin kysymyksessä on uusjako tahi sellainen halkominen, jossa jakoperusteena on jakolain 23 §:n 2 momentin mukaisesti nautinta, sen osakkaan suoritettaviksi, jolle tilukset ennen jakotoimitusta ovat kuuluneet, ja, milloin kysymyksessä on halkominen, jossa jakoperusteena ovat osaluvut, osalukujen mukaisessa suhteessa kaikkien osakkaiden kesken. Milloin erityisistä syistä kuivatuskustannuksia ei voida jakaa noudattaen, mitä edellä tässä momentissa on säädetty, tulee kuivatuskustannusten jaon tapahtua muun kohtuulliseksi katsottavan perusteen mukaan.
50§
Mikäli kuivatus toteutetaan, ei tilusten sijoitusta kuivatettavalla alueella ole tehtävä ennen kuin ojien paikat on merkitty maastoon ja toimituskartalle.
Jos kuivatussuunnitelman toteuttaminen syystä tai toisesta lykätään toistaiseksi, on suunnitellut ojien paikat kuitenkin otettava huomioon tilusten sijoitusta laadittaessa, ja on ne sitä varten tarpeen mukaan merkittävä maastoon ja toimituskartalle.
51§
Milloin jaon yhteydessä on toimitettu kuivatus, on toimitsija tarpeen vaatiessa määrättävä huolehtimaan kaivettujen ojien kunnossapidosta siihen mennessä kunnes uusien tilusten vastaanotto tapahtuu.
Kunnossapidosta sanotulta ajalta johtuneet kustannukset jaetaan jako-osakkaiden kesken saman perusteen mukaan kuin osakkaat on määrätty osallistumaan kuivatuskustannusten suorittamiseen.
54§
Jakotoimituksen toimitusinsinööri voi jakolain 98 §:n 1 ja 2 momentissa mainitussa tarkoituksessa kääntyä suoraan asianomaisen maanviljelysinsinööripiirin, tie- ja vesirakennuspiirin tai keskusmetsäseuran toimielimen puoleen. Tästä toimenpiteestä hänen on samalla ilmoitettava maanmittauskonttorille.
7 lukuJyvitys- ja nautintaselitelmä.
55§
Viljellyksi maaksi luetaan puutarha, pelto, niitty ja viljelykseen sopiva viljelyslaidun.
Viljelyskelpoiseksi maaksi luetaan sellainen pelloksi, niityksi tai viljelyslaitumeksi sopiva viljelemätön maa, jonka viljelykseen oton katsotaan voivan edullisesti tapahtua pitäen silmällä paikkakunnan oloja ja viljelystapoja, tiluksen laatua, asemaa talouskeskukseen ja viljeltyihin tiluksiin nähden, sen muotoa, kaltevuussuhteita ja laajuutta.
Metsämaaksi luetaan alue, joka laatunsa ja asemansa puolesta edullisimmin soveltuu metsän kasvuun.
Joutomaaksi luetaan sellainen tilus, joka laatunsa ja käyttönsä perusteella on katsottava arvottomaksi muihin tiluksiin verrattuna.
Tontti, tie, valtaoja, soran, saven ynnä muun sellaisen ottopaikka sekä muu erityisessä käytössä oleva tilus luetaan siihen tiluslajiryhmään, johon se laatunsa ja asemansa puolesta parhaiten soveltuu.
59§
Jyvityksen perusteet on selostettava toimituspöytäkirjassa. Pöytäkirjassa on erikseen mainittava, miten on jyvitetty muun muassa viljelyskelpoiset tilukset, huomioon ottaen 56 §:n 2 momentin säännökset, sekä onko ja missä määrin tiluksilla jakolain 101 §:n 2 momentissa tai 102 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä arvoa ja onko tämä arvo otettu huomioon jyvityksessä, samoin kuin rasitteen tai käyttöoikeuden alaiset tilukset. Samoin on pöytäkirjassa erikseen mainittava, miten jaon yhteydessä kuivatetut tilukset, huomioon ottaen 49 §:n 1 momentin säännökset, on jyvitetty.
61§
Tilukset on nautintaselitelmään merkittävä tiloittain ja, mikäli on mahdollista, palstoittain sekä lajiteltava peltoihin, niittyhin, viljelyskelpoisiin maihin, metsämaihin ja joutomaihin sekä vesialueisiin.
Puutarha luetaan peltoihin sekä viljelykseen sopiva viljelyslaidun joko peltoihin tai niittyihin sen mukaan, mihin se laatunsa puolesta parhaiten soveltuu.
67§
Nautintaselitelmän loppuun laaditaan yhdistelmä, joka osoittaa kuhunkin tiiaan kuuluvien tilusten eri tiluslajien kokonaisalat ja jyvitysarvot sekä, mikäli tilukset on merkitty nautintaselitelmään palstoittain, kunkin tilan palstain luvun samoin kuin eri tilojen yhteiset tilukset ja 64 §:n 2 momentissa mainitut yleiset tiet.
72a§
Jakolain 29 §:n 2 momentin mukaan lunastusmenettelyä käyttäen suoritettavassa vesijätön jaossa on tehtävä selitelmä, joka osoittaa, mitä tiluksia on kuhunkin tilaan tai erilliseen vesijättöön lunastettu. Selitelmään on myös tehtävä merkinnät erotetuista yhteisistä alueista ja perustetuista rasitteista.
73§
Jaossa on jokaiselle tilalle merkittävä kartalle ja asiakirjoihin jakomerkki, jona on ensi sijassa käytettävä rekisterinumeroa, tarvittaessa lisättynä kirjaimella tai numerolla. Milloin toimituksessa suoritetaan tehtäviä tietokoneella, voi jakomerkkinä olla numeroyhdistelmä.
79§
Milloin iso- tai uusjaon kestäessä halutaan siirto-, tienteko-, kuivatus- ja uusien viljelysten raivauskustannuksista saada maanmittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain (42/60) 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua ennakkomaksua valtion varoista, on laadittava arviokirja, jossa on selitettävä eri töiden ja tarvittavien uusien rakennusaineiden aiheuttamat menot ja siirtokustannuksiin luettavat korvaukset. Sama koskee sellaista väliaikaista siirtokustannusten arviokirjaa, joka jakolain 144 §:n mukaisesti tehdään uusjaossa heti jakoehdotuksen tultua hyväksytyksi tai lopullisesti vahvistetuksi.
Milloin kustannusten ennakkomaksua halutaan saada tilan tarvetta vastaavien rakennusten rakentamisesta entistä parempaan kuntoon, otetaan arviokirjaan arvio tällaisten rakennusten rakentamiskustannuksista vähennettynä ennestään olevien rakennusten rakennusaineiden arvolla sekä myös, milloin siirtyjälle on erikseen ehdotettu maksettavaksi etukäteen 1 momentissa mainittuja siirtokustannuksia, näiden määrällä.
79a§
Sellaisista lopullisista siirto-, tienteko-, kuivatus- ja uusien viljelysten raivauskustannuksista, jotka halutaan maanmittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla 22 päivänä tammikuuta 1960 annetun lain nojalla saada etukäteen valtion varoista, on tehtävä arvio- ja osittelukirja, jossa on selitettävä eri töiden ja tarvittavien uusien rakennusaineiden aiheuttamat menot ja siirtokustannuksiin luettavat korvaukset sekä osoitettava, mitkä tilat ottavat osaa kustannusten suorittamiseen, missä suhteessa se tapahtuu ja mitä kunkin on suoritettava.
Jos valtion varoista ehdotetaan siirtyjälle etukäteen maksettaviksi myös kustannukset tilan tarvetta vastaavien rakennusten rakentamisesta entistä parempaan kuntoon, on arvio- ja osittelukirjaan tehtävä erikseen arvio tällaisten rakennusten rakentamiskustannuksista. Näin saadusta määrästä vähennetään ennestään olevista rakennuksista saatavien rakennusaineiden arvo sekä 1 momentissa tarkoitetut viimeksi mainittujen rakennusten siirtokustannukset.
Sellaisista 1 momentissa mainituista siirto-, tienteko- ja kuivatuskustannuksista, joita asianosaiset eivät halua maksettaviksi etukäteen valtion varoista, tehdään soveltuvin osin noudattaen 1 momentin määräyksiä erityinen arvio- ja osittelukirja, jossa on myös mainittava, miten tilojen on suoritettava niille määrätyt maksut.
Jakolain 147 §:n 4 momentissa tarkoitetun rakennuksen lunastamisesta sekä jakolain 148 §:ssä edellytetystä kahdelle tai useammalle osakkaalle yhteisesti kuuluvien rakennusten, laitteiden, puutarhan ja istutusten jaosta ja lunastuksesta laaditaan erityinen arviokirja taikka tehdään niitä koskevat merkinnät pöytäkirjaan. Rakennuksen, laitteen, puutarhan tai istutusten lunastuksesta johtuvasta siirtokustannuksesta tehdään merkinnät siirtokustannusten arviokirjaan.
80§
Milloin kahdelle tai useammalle osakkaalle yhteisten rakennusten, laitteiden, puutarhan tai istutusten jaossa katsotaan osan jonkin rakennuksen tai muun esineen arvosta kuuluvan jonkun osakkaan yksityiseen omaisuuteen, on pöytäkirjaan tai 79 a §:n 4 momentissa mainittuun arviokirjaan tehtävä merkintä, millä perusteella näin on menetelty.
81a§
Milloin toimitusmiehet uusjaossa jakolain 168 a §:n mukaan määräävät siirrettävien rakennusten rakentamista varten tarvittavan alueen annettavaksi siirtyjän käyttöön ennen yleistä tilusten haltuunoton aikaa, on alue paalutettava.
82§
Jaosta johtuvia tilejä käsiteltäessä on laadittava erityiset arviokirjat asioissa, jotka koskevat muun muassa:
korvausta siitä, että alue on ennen yleistä tilusten haltuunoton aikaa joko jakolain 177 §:n mukaisesti vastiketiluksia tai vuotuista rahakorvausta määräämättä taikka jakolain 168 a §:n mukaisesti luovutettu toisen käyttöön; sekä
85§
Jos jakolain 23 §:ssä tarkoitetun halkomisen yhteydessä toimitetusta kuivatuksesta johtunet kustannukset on jaettu halkomisessa muodostettujen tilojen kesken poiketen siitä, niitä 49 §:n 2 momentissa on säädetty, on toimitusmiesten määrättävä tästä johtuvat korvaukset jako-osakkaiden kesken.
Merkinnät korvauksista tehdään pöytäkirjaan tai erityiseen tilikirjaan.
85a§
Kun jakolain 29 §:n 2 momentin mukaan laadittu ehdotus jaettavan vesijätön lunastamisesta on hyväksytty tai vahvistettu, on toimitusmiesten arvioitava lunastetuista alueista suoritettavat rahakorvaukset ja selvitettävä, niillä tiloilla vesijätön osakkaina on oikeus korvauksiin ja kuinka suuri kunkin tilan osuus on. Asiassa on tehtävä erityinen arviokirja.
94§
Sellaisessa toimituksessa, josta johtuvien siirto-, tienteko-, kuivatus- tai raivauskustannusten tahi toimitusinsinöörin palkkion maksamiseen valtio maanmittaustoimitusten tukemisesta valtion varoilla voimassa olevien säännösten nojalla voi osallistua, on toimitusinsinöörin tästä mahdollisuudesta ilmoitettava toimituksen osakkaille sekä tehtävä heille selkoa siitä, mihin toimenpiteisiin heidän olisi asiassa ryhdyttävä.
104§
Jos lohkomistoimituksessa erotettavan alueen ulkopuolelta uudelleen kartoitettava alue ulottuu piirirajaan, jonka paikka on epävarma, on tämä raja säädetyssä järjestyksessä käytävä. Kuitenkin saadaan rajankäynti jättää suorittamatta jakolain 89 §:n 2 momentin mukaisessa tapauksessa.
121§
Jos jaettava, lohkomalla erotettava, vaihdettava tai tilaksi muodostettava alue rajoittuu veteen tai vesijättöön, jonka raja on epävarma, on se toimituksen yhteydessä käytävä ja pyykitettävä, mikäli jakolain 89 §:n 2 momentista ei muuta johdu.
140§
Jakolain 241, 243, 244 ja 246 §:n mukaan toimitetusta siirrosta on, milloin se tapahtuu erillisenä toimituksena, laadittava selitelmä, jossa on mainittava luovuttava tai luovuttavat tilat, vastaanottava tila, siirrettävä alue, osuus tai etuus sekä rahakorvauksen määrä. Milloin yhteisen vesijättöalueen lunastaminen tapahtuu jakolain 243 §:n 2 momentissa säädettyä menettelyä noudattaen, ei selitelmään kuitenkaan tule mainintaa luovuttavista tiloista. Jos viimeksi mainitussa tapauksessa lunastushinta on määrätty, talletettavaksi lääninhallitukseen, on selitelmässä mainittava, miten sanotun momentin säännösten mukaan on meneteltävä talletettujen varojen nostamiseksi.
163§
Maanmittauskonttorin päätös, jolla tilan rekisterinumero on muutettu kunnallisen jaoituksen muuttumisen johdosta, on lähetettävä tilan omistajalle kirjatussa kirjeessä. Milloin tilan omistajan asuinpaikkaa ei ole voitu selvittää, on kirje osoitettava tilalle.
177§
Jos asianosainen tai toimitusinsinööri on jakolain 329 §:ssä mainitussa tapauksessa määrätty suorittamaan maanjako-oikeuden istunnosta aiheutuvat kustannukset, maksaa valtio kuitenkin etukäteen maanjako-oikeuden puheenjohtajalle, lääninmaanmittausinsinöörille tai hänen sijaiselleen sekä vakinaiselle jäsenelle tulevan matkakulujen korvauksen ja päivärahan.
180§
Maanjako-oikeuden puheenjohtajan on puolivuosittain tammi- ja heinäkuun aikana lähetettävä lääninkonttorille asianmukaiset otteet niistä päätöksistä, joilla asianosainen tai toimitusinsinööri on määrätty valtiolle takaisin korvaamaan valtion etukäteen suorittamat maksut. Lääninkonttorin on huolehdittava tuomittujen erien valtiolle perimisestä.
181§
Maanjako-oikeuden vakinaisesta jäsenestä pitää nimikirjaa asianomainen hovioikeus.
201§
Maanmittauskonttorin on lähettäessään valituskirjat jakolain 336 §:n 1 momentin mukaisesti nimismiehelle tai maistraatille samalla ilmoitettava sille viranomaiselle, joka on määrännyt toimituksessa saapuvilla olleen julkisen asiamiehen, milloin valituskirjat on lähetetty asianosaisten nähtäviksi.
Helsingissä 17. päivänä toukokuuta 1963
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Verner Korsbäck