371/1958

Annettu Naantalissa 16 päivänä elokuuta 1958.

Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain (26/20) 1 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1938 annetussa laissa (245/38), ja muutetaan lain 2, 7, 14, 18 ja 19 §, sellaisina kuin 2 ja 7 § ovat muutetiuina sanotussa laissa, 14 § 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetussa laissa (147/31) ja 19 § 18 päivänä maaliskuuta 1938 annetussa laissa (123/38), näin kuuluviksi:

2 §.

Puutavara- tai muuta helposti syttyvää ainevarastoa, joka on aiottu pitkähkön aikaa paikalla säilytettäväksi, ja tuulimyllyä älköön maalla ilman naapurin lupaa sijoitettako viittätoista metriä lähemmäksi hänen maataan eikä myöskään kolmeakymmentä metriä lähemmäksi hänen puutarhaansa, pihamaataan, vuokratonttiaan tahi omalla maalla olevaa rakennustaan. Sellaisia varastoja ei myöskään saa sijoittaa kahtakymmentä metriä lähemmäksi toisiaan.

Jos tuulimyllyn tai 1 momentissa tarkoitetun amevaraston ja naapurm maan tahi rakennuksen välillä on toinen rakennus, voi naapuri vaatia 1 momentissa mainittua välimatkaa jatkettavaksi välillä olevan rakennuksen maataan tahi rakennustaan kohti olevan pituuden puolella määrällä.

Jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön, älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi.

7 §.

Sopimus, jolla on myönnetty poikkeaminen rakennuksen etälsyyttä toisen hallitsemasta tai omistamasta maasta tai rakennuksesta koskevista säännöksistä tahi 2 tai 5 §:n säännöksistä taikka oikeus tehdä ikkuna tai muu valoaukko toisin, kuin paikkakunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty, älköön lakatko olemasta voimassa, vaikka rakennus tai laitos, jota sopimus tarkoittaa, häviäisi tulipalossa tai muun ylivoimaisen tapahtuman johdosta, jos kohtuullisessa ajassa pääasiallisesti samanlainen rakennus tai laitos rakennetaan sen sijalle.

14 §.

Jos rakennus on niin rakennettu, että se osaksi on toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin lain, asetuksen tai rakennusjärjestyksen taikka asema- tai rakennuskaavan mukaan on sallittu, eikä rakentaminen ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen kun on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.

Siitä oikeutensa loukkaamisesta, jota naapuri kärsii, tulee hänen kuitenkin, niin kauan kuin sitä kestää, saada korvaus, joka on suoritettava vuotuisena kiinteistöstä menevänä maksuna ja jonka etuoikeudesta on voimassa, mitä julkisoikeudellisten suoritusten etuoikeudesta on säädetty. Maksun suuruuden vahvistaa tuomioistuin varattuaan, milloin katsoo sen tarpeelliseksi, niille henkilöille, joiden saatavista kysymyksessä olevat kiinteistöt ehkä ovat kiinnityksen nojalla panttina, tilaisuuden antaa asiasta lausumansa. Sitten kun maksu on vahvistettu, on siitä tuomioistuimen toimesta tehtävä merkintä ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon.

Vahvistettu maksu olkoon voimassa kymmenen vuotta, niin myös senkin jälkeen, kunnes se jonkun asianosaisen hakemuksesta uudestaan määrätään.

18 §.

Jos joku tahtoo perustaa laitoksen sellaisen toiminnan harjoittamista varten taikka pitää sellaista varastoa, joka voi aiheuttaa 17 §:ssä mainittua kohtuutonta rasitusta, hankkikoon kaupungissa maistraatin, kauppalassa järjestysoikeuden ja maalaiskunnassa rakennuslautakunnan päätöksen siitä, kuinka lähelle naapurin maata laitos saadaan perustaa tai varasto sijoittaa. Anomukseen on liitettävä tarpeelliset tiedot laitoksen tai varaston laadusta ja laajuudesta sekä kuinka laitoksen liikettä on aiottu harjoittaa. Sama olkoon laki, jos joku haluaa muuttaa tai laajentaa laitosta tahi sen käyttöä tai varastoa sellaisella tavalla, ettei aikaisempia edellytyksiä paikkaan nähden enää ole olemassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia on maistraatin, järjestysoikeuden tai rakennuslautakunnan lausuntoineen toimitettava lääninhallituksen käsiteltäväksi, jos laitos saattaa tuottaa rasitusta laajalle alueelle taikka sellaista laitosta ylipäänsä ilman lääninhallituksen lupaa ei saa perustaa.

19 §.

Ennen kuin päätös annetaan asiassa, josta 18 §:ssä on mainittu, on hakijan kustannuksella pidettävä paikalliskatselmus. Katselmukseen on kutsuttava naapuri, joka omistaa välittömästi vieressä olevan maan, ja on siitä kuulutuksella, joka on ilmoitettava sillä tavoin, kuin kunnallisten kuulutusten ilmoittamisesta paikkakunnalla on määrätty, tieto annettava muille, jotka lähistössä omistavat tahi nautintaoikeudella hallitsevat maata tai huoneistoa. Jos asia on toimitettu lääninhallituksen käsiteltäväksi ja anomuksen harkitaan koskevan muunkin kunnan aluetta, on sen maistraattia, järjestysoikeutta tai rakennuslautakuntaa kuultava.

Mitä edellä on säädetty, sovellettakoon, kun lupaa laitoksen perustamiseen on lääninhallitukselta haettu.

Tutkittaessa 1 momentissa mainittua anomusta on myös otettava huomioon, onko paikka luonnonsuhteitten taikka muiden syiden takia erityisen sovelias laitoksen perustamiseen, niin myös, onko sellainen laitos jo ennestään paikkakunnalla olemassa. Jos asian arvostelemiseksi erityinen selvitys on tarpeen, hankittakoon se hakijan kustannuksella.

Maistraatin, järjestysoikeuden, rakennuslautakunnan ja lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta niinkuin niiden päätökseen rakennuslupaa koskevassa asiassa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959.

Naantalissa 16 päivänä elokuuta 1958.

Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN.

V.t. sisäasiainministeri
Reino Kuuskoski.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.