422/1951

Annettu Helsingissä 13. päivänä heinäkuuta 1951

Asetus metsänhoitoyhdistyksistä

Maatalousministerin esittelystä säädetään metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 17 §:n nojalla:

Yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain mukaisena metsänhoitoyhdistyksenä, tehköön asianomaiselle metsänhoitolautakunnalle esityksen toimialueekseen. Ennen toimialueen vahvistamista metsänhoitolautakunta kuulkoon tarvittaessa metsänomistajia.

Metsänhoitoyhdistyksen toimialueeksi on yleensä vahvistettava kunta tai useampia kuntia. Maantieteellisesti tai kielellisesti yhtenäisten alueiden aikaansaamiseksi tahi muista erityisen tärkeistä syistä voidaan kuitenkin eri kunnissa olevia alueita yhdistää saman yhdistyksen toimialueeseen tai jakaa kunta useamman yhdistyksen alueisiin.

Metsänhoitolautakunnan päätös metsänhoitoyhdistyksen toimialueesta tulee voimaan sen antamista seuraavan kalenterivuoden alusta, josta lähtien alueelta määrättävistä metsänhoitomaksuista yhdistys saa metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 13 §:n mukaisen osuutensa.

Metsänhoitoyhdistyksen tulee käyttää sille kertyvät metsänhoitomaksut ensi sijassa metsänhoidollisen ja muun metsätaloudellisen opastuksen antamiseen ja tarvittavan ammattiavun järjestämiseen jäsenillensä ja toimialueensa muillekin metsänomistajille sekä sitä varten palkata yhdistyksen palvelukseen metsänhoidonneuvojia.

Metsänhoidonneuvojan pätevyysvaatimuksena on täydellinen kaksivuotinen metsäkoulun oppikurssi tai metsätutkinto, jossa metsänhoito on keskeisenä oppiaineena. Keskusmetsäseuran erityisistä syistä antamalla luvalla metsänhoitoyhdistys voi kuitenkin ottaa neuvojaksi muun metsänhoidollisen oppikurssin suorittaneen, toimeen sopivan henkilön.

Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattimies älköön harjoittako puutavaran kauppaa tai jalostusta taikka olko sellaista elinkeinoa harjoittavan palveluksessa älköönkä muutoinkaan ottako hoitaakseen tehtävää, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen hänelle antamien tehtävien kanssa.

Metsänhoitoyhdistyksen taloutta on hoidettava huolellisesti. Siitä on pidettävä kirjaa keskusmetsäseuran ohjeiden mukaisesti.

Metsänhoitoyhdistyksen rahastonhoitajaksi yhdistyksen hallitus valitkoon tiliasioihin perehtyneen soveliaan henkilön taikka rahalaitoksen, ei kuitenkaan yhdistämällä rahastonhoitoa yhdistyksen palveluksessa olevan metsäammattimiehen tehtäviin. Rahastonhoitajalta, lukuun ottamatta rahalaitosta, on vaadittava riittävä vakuus hänen haltuunsa uskottavien varojen asianmukaisesta hoidosta.

Yhtenä yhdistyksen tilintarkastajana tulee olla metsänhoitolautakunnan valitsema, tiliasioihin perehtynyt henkilö, jolle lautakunta määrää myös varamiehen.

Vuosittain ennen maaliskuun 15 päivää metsänhoitoyhdistyksen tulee antaa metsänhoitolautakunnalle edelliseltä kalenterivuodelta kertomus, johon on liitetty keskusmetsäseuran vahvistamille lomakkeille merkityt tilastotiedot sekä selvitys yhdistyksen tuloista, menoista ja omaisuudesta ynnä tilintarkastajain lausunto.

Metsänhoitoyhdistyksen on annettava keskusmetsäseuralle ja metsänhoitolautakunnalle muitakin niiden pyytämiä yhdistyksen toimialaa koskevia tietoja ja selvityksiä.

Metsänhoitolautakunnan on vuosittain ennen joulukuun loppua ilmoitettava toimipiirinsä kunkin kunnan taksoituslautakunnalle, miten kunta seuraavana kalenterivuonna jakautuu eri metsänhoitoyhdistysten toimialueisiin.

Metsänhoitoyhdistyksen tulee vuosittain ennen tammikuun loppua kirjallisesti ilmoittaa niiden kuntien taksoituslautakunnille, jotka kokonaan tai osittain kuuluvat yhdistyksen toimialueeseen, mikä sadannesmäärä sillä on metsänhoitomaksun laskemisperusteena.

Metsänhoitoyhdistysten toimialueiden ulkopuolella sijaitsevien metsämaiden osalta on metsänhoitomaksu kaksi sadalta metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa mainitusta metsämaan puhtaasta tuotosta.

Ratkaistaessa, minkä metsämaan vuosittainen puun tuotto säännöllisessä kasvukunnossa ei nouse kahteenkymmeneen tuottokuutiometriin, tehtäköön siitä päätös kunnallisverotuksessa käytetyn tuottokuutiomäärän mukaisesti. Tällöin on saman omistajan samassa kunnassa sijaitsevaa metsämaata käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.

Metsänomistaja, joka haluaa suostumuksen neljännesmaksun suorittamiseen, osoittakoon asianomaiselle metsänhoitolautakunnalle tekemässään hakemuksessa hoitaneensa metsäänsä jatkuvasti metsäammattimiehiä käyttäen hyvän metsänhoidon vaatimusten mukaisesti.

Metsänhoitolautakunnan on harkitessaan suostumuksen antamista kiinnitettävä huomiota erityisesti hakijan käyttämien metsäammattimiesten riittävyyteen, hänen metsätaloutensa yleiseen tasoon ja paikallisiin olosuhteisiin. Milloin metsänhoitolautakunta katsoo tarpeelliseksi toimituttaa paikan päällä tarkastuksen, ilmoittakoon siitä hakijalle vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.

Edellä 1 momentissa mainitun hakemuksen tulee sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

1) kunta ja kylä, jossa hakemuksen käsittämä metsä sijaitsee, sekä tilan nimi ja rekisterinumero, kokonnaispinta-ala, maatalousmaan ala ja metsämaan ala;

2) selvitys metsien hoidosta ja käytöstä sekä niiden metsäammattimiesten lukumäärästä ja pätevyydestä, joita hakija käyttää metsiensä hoidossa ja käsittelyssä; sekä

3) onko hakija muulta metsänhoitolautakunnalta anonut tai aikooko anoa suostumusta neljännesmaksun suorittamiseen taikka onko hän jo tällaisen suostumuksen joltakin muulta metsänhoitolautakunnalta saanut, samoin kuin ilmoitus tässä kohdassa tarkoitetun metsän sijaintikunnasta. Metsänhoitolautakunta voi kuitenkin suostua siihen, ettei hakijan tarvitse ilmoittaa kysymyksessä olevan metsän sijaintikuntaa.

Metsänhoitolautakunta käsitelköön tässä pykälässä tarkoitetut hakemukset kiireellisesti. Päätöstä, jolla suostumus neljännesmaksun suorittamiseen on myönnetty, on ensimmäisen kerran sovellettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekemistä seuraavana vuonna määrättävään metsänhoitomaksuun.

10§

Metsänomistaja, oka on saanut suostumuksen neljännesmaksun suorittamiseen, esittäköön siitä kunnallisverotusta varten annettavan tuloilmoituksen yhteydessä ensimmäisellä kerralla suostumuksen antajan päätöksen tai oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä.

Jos metsänomistaja, joka on saanut suostumuksen neljännesmaksun suorittamiseen, liittyy sellaisen metsänhoitoyhdistyksen ja jäseneksi, jonka toimialueella hänellä on suostumuksen käsittämää metsämaata, ilmoittakoon yhdistys asianomaiselle metsänhoitolautakunnalle jäseneksi hyväksymisestä. Metsänhoitolautakunta todetkoon suostumuksensa neljännesmaksun suorittamiseen tällaisen metsämaan kohdalta lakanneen.

Milloin oikeus neljännesmaksun suorittamiseen on määräajan loppuun kulumisen tai 2 momentissa tarkoitetun syyn takia lakannut taikka milloin se on metsänhoitolautakunnan tai valitusviranomaisen lainvoimaisella päätöksellä peruutettu, metsänomistajalle on ensimmäisen kerran määrättävä täysi metsänhoitomaksu oikeuden lakkaamista tahi edellä mainitun päätöksen antamista seuravana kalenterivuonna. Jos valitusviranomaisen lopullisella päätöksellä on pysytetty voimassa metsänhoitolautakunnan päätös, jolla suostumus neljännesmaksun suorittamiseen on peruutettu, metsänomistajan maksettavaksi on metsänhoitolautakunnan päätöksen antamista seuraavina vuosina ehkä määrätyn neljännesmaksun lisäksi asetettava täyden metsänhoitomaksun ja neljännesmaksun erotus siinä järjestyksessä kuin jälkitaksoituksesta on voimassa.

Mitä edellä 2 ja 3 momentissa on sanottu, noudatettakoon vastaavasti metsämaan osalta, jota hoidetaan ja käytetään valtion lukuun.

11§

Asianosainen, joka on tyytymätön metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 9 §:n 2 momentissa mainittuun metsänhoitolautakunnan päätökseen, hakekoon siihen muutosta metsähallitukselle osoitetulla valituskirjalla, joka on metsänhoitolautakunnan päätöksen seuraamana valitusajan kuluessa toimitettava asianomaiselle metsänhoitolautakunnalle. Tämän tulee viipymättä lähettää valituskirja oman lausuntonsa ja kertyneiden asiakirjojen ohella asianomaiselle keskusmetsäseuralle seuran oman lausunnon seuraamana edelleen metsähallitukselle toimitettavaksi.

Metsähallituksen päätökseen tyytymättömän tulee toimittaa valituskirjansa sanot on päätöksen seuraamana korkeimmalle hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän on saanut päätöksestä tiedon, sitä päivää lukuun ottamatta.

Päätöksestään metsähallituksen on lähetettävä jäljennös metsänhoitolautakunnalle. Niin ikään korkeimman hallinto-oikeuden on, ratkaistuaan edellä tarkoitetusta metsähallituksen päätöksestä tehdyn valituksen, toimitettava jäljennös päätöksestään metsähallitukselle, sieltä edelleen metsänhoitolautakunnalle lähetettäväksi.

Metsänhoitolautakunnan on ilmoitettava asianomaiselle taksoituslautakunnalle, milloin suostumus neljännesmaksun suorittamiseen on lainvoimaisesti peruutettu tai milloin se muutoin on lakannut, samoin kuin, milloin valtiolle on joltakin metsämaalta määrättävä täysi metsänhoitomaksu.

12§

Metsänhoitoyhdistys periköön jäsenekseen liittyneeltä metsänomistajalta, jonka suoritettavaksi ei ole kunnallistaksoituksen yhteydessä määrättävä metsänhoitomaksua, yhdistyksen hallituksen toimesta vahvistettavan ja yhdistykselle suoraan tulevan vastaavan maksun laskettuna metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n 1, 2 ja 3 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

13§

Metsänhoitomaksu määrätään kunnallistaksoituksen yhteydessä niille metsänomistajille, jotka ovat edellisenä vuonna omistaneet tai hallinneet metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua metsämaata. Metsänhoitomaksu peritään kunkin vuoden kunnallisveron lopullisen kannon yhteydessä.

Kunnan on kuukauden kuluessa kunnallisveron lopullisen kannon päättymisestä tilitettävä kannossa kertyneet ja kunnan alueellaan omistamista metsämaista suoritettavat metsänhoitomaksut asianomaisille metsänhoitoyhdistyksille ja metsänhoitolautakunnille metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 13 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Samalla kerralla kunnan on myös tilitettävä edellisenä kalenterivuonna kannanta-ajan jälkeen ulosottoteitse tai muutoin kertyneet metsänhoitomaksut maksunlisäyksineen. Jos kunta on palauttanut maksuja, jotka se jo on tilittänyt, saadaan ne niistä suoritettuine korkoineen tilityksessä vähentää.

Kunnan on tilitysten yhteydessä metsänhoitolautakunnalle ilmoitettava kertyneitten metsänhoitomaksujen kokonaismäärä sekä niiden jakautuminen metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 13 §:n eri kohtien mukaisesti. Vastaavat tiedot tulee tiliin merkitä palautetuista eristä.

14§

Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 14 §:n mukaisesti talletetut varat on metsänhoitolautakunnan luovutettava metsänhoitoyhdistykselle heti, kun sen toimialue on vahvistettu ja yhdistys merkitty yhdistysrekisteriin.

Metsänhoitoyhdistys, jonka toimialueena on vain osa sitä aluetta, jolta kertyneitä metsänhoitomaksuja on 1 momentissa mainitun lainkohdan mukaan talletettu, saakoon varoista suhteellisen osan.

15§

Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty, metsänhoitolautakunnan tulee:

1) edistää metsänhoitoyhdistysten perustamista;

2) antaa apuaan ja tukeaan metsänhoitoyhdistysten johtoelimille ja metsäammattimiehille;

3) käyttää ne varat, jotka metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 14 §:n 1 momentin ja 16 §:n nojalla on määrätty metsänhoidon edistämiseen metsänhoitolautakunnan päättämällä tavalla, ensi kädessä samanlaatuiseen toimintaan, jota metsänhoitoyhdistykset harjoittavat;

4) jakaa metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut varat metsänhoitomaksujen tasoittamiseksi ensi sijaisesti sellaisille yhdistyksille, joiden alueilla maksut muutoin muodostuisivat tavallista suuremmiksi tai jotka ilman omaa syytään ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin; sekä

5) ohjata ja valvoa, että metsänhoitoyhdistysten saamat Metsänhoitomaksut käytetään lain tarkoittamalla tavalla ja että metsänhoitoyhdistysten toiminta muutoinkin muodostuu tarkoituksenmukaiseksi.

16§

Keskusmetsäseurojen asiana on tukea metsänhoitolautakuntia niiden työssä metsänhoitoyhdistystoiminnan kehittämiseksi sekä antaa niille sitä varten tarpeellisia ohjeita ynnä erityisesti huolehtia metsänhoitoyhdistysten ammattimiesten jatkoopetuksesta.

17§

Jos metsänhoitolautakunta katsoo, että jonkin metsänhoitoyhdistyksen kohdalta on aihetta metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 16 §:ssä mainittuun toimenpiteeseen, tehköön siitä huomautuksen yhdistykselle ja, ellei tämä johda epäkohdan poistamiseen, ilmoittakoon siitä keskusmetsäseuralle. Seura toimittakoon ilmoituksen ja lausuntonsa asiasta maatalousministeriölle.

Maatalousministeriö voi määrätä metsänhoitoyhdistyksen menettämään oikeutensa metsänhoitomaksuihin joko määräajaksi tai toistaiseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa on päätöksessä mainittava ne ehdot, joilla metsänhoitomaksut jälleen annetaan metsänhoitoyhdistykselle.

18§

Metsänhoitoyhdistyksestä voidaan keskusmetsäseuran suostumuksella käyttää myös nimitystä yksityishoitoalue.

19§

Metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia ei toistaiseksi ole sovellettava suojametsäalueisiin eikä luonnonsuojelualueisiin.

20§

Maatalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Helsingissä 13. päivänä heinäkuuta 1951

Tasavallan Presidentti
J. K. Paasikivi

Maatalousministeri
Martti Miettunen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.