Laki edustajanpalkkiosta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1§
Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä on kaksisataaneljäkymmentätuhatta markkaa. Milloin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona, sen määrä on kuusisataaviisikymmentä markkaa.
Edustajalla, jonka asunto on kauempana kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan päässä Helsingin päärautatieasemalta, on lisäksi oikeus saada päivärahaa sataviisikymmentä markkaa päivässä valtiopäivien koossaoloajalta sekä jokaiselta päivältä, minkä hän on tarvinnut matkustaakseen valtiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin.
Sen ohessa on eduskunnan puhemiehellä ja varapuhemiehillä sekä muilla edustajilla oikeus saada vapaalippu valtionrautateillä, puhemiehellä ja varapuhemiehillä ensimmäisessä luokassa toimikautensa ajaksi sekä muilla edustajilla toisessa luokasaa edustajantoimensa ajaksi.
2§
Edustaja saa 1 §:ssä säädetyn palkkion siitä päivästä alkaen, jona hänen valtakirjansa on hyväksytty tai eduskunta valtiopäiväjärjestyksen 24 §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa on oikeuttanut hänet olemaan edustajana valtiopäivillä.
Palkkio suoritetaan siihen päivään saakka, jona edustajantoimi vaalikauden päättymisen, edustajan kuoleman tai toimen menetetyksi julistamisen vuoksi tahi muusta syystä lakkaa.
Edustajanpalkkion tai sen osan menettämisestä eräissä tapauksissa on säädetty valtiopäiväjärjestyksessä.
3§
Edustajanpalkkio ja muut edustajalle suoritettavat korvaukset maksetaan eduskunnan kansliatoimikunnan määrääminä aikoina. Vuotuisesta palkkiosta suoritetaan kuukausittain kahdestoista osa kultakin täydeltä kuukaudelta, jolta edustajalla 2 §:n mukaan on oikeus saada palkkiota. Kuukauden osilta edustaja saa 1 §:ssä säädetyn päiväpalkkion kultakin päivältä.
Milloin palkkiota on suoritettu etukäteen, älköön sitä edustajantoimen kesken vaalikautta lakatessa vaadittako takaisin.
4§
Valtiovarainvaliokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan jäsen, joka on ottanut osaa valiokunnan kokoukseen valtiopäivien keskeydyttyä tai päätyttyä, saakoon vuotuisen palkkionsa lisäksi palkkiota siltä ajalta, minkä valiokunnan työ on kestänyt ja minkä hän sitä varten tehtäviin matkoihin on käyttänyt. Palkkio on tällöin kolmesataa markkaa päivältä.
Saman palkkion saakoot valtiopäiväjärjestyksen 85 §:ssä mainitut tarkistajat heidän valtiopäivien keskeydyttyä tai päätyttyä suorittamaansa työhön ja sitä varten tekemiinsä matkoihin käyttämältään ajalta. Vaalikauden päätyttyä olkoon tarkistajain palkkio siltä ajalta, jolta he eivät saa 1 §:n 1 momentissa säädettyä palkkiota, kuusisataaviisikymmentä markkaa päiväitä.
Niiltä päiviltä, joilta 1 ja 2 momentissa mainittu palkkio suoritetaan, saa 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu edustaja samoin kuin tarkistaja, jonka asunto on kauempana kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan päässä Helsingin päärautatieasemalta, myös 1 §:n 2 momentissa säädetyn päivärahan.
5§
Edustaja saakoon korvauksen matkakustannuksistaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin. Samamainen matkakustannusten korvaus suoritetaan 4 §:ssä mainituista matkoista.
Edellisessä momentissa säädetty matkakustannusten korvaus suoritetaan laskun mukaan, jonka tarkastavat eduskunnan kansliatoimikunnan valitsemat henkilöt.
6§
Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta päättää eduskunta, kuinka suuren määrä rahan puhemies on saapa niiden kulujen korvaukseksi, joita hänellä valtiopäiväin aikana on.
7§
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1947, ja sillä kumotaan edustajanpalkkiosta 23 päivänä maaliskuuta 1928 annettu laki (106/28).
Helsingissä 30. päivänä huhtikuuta 1947
Tasavallan Presidentti J. K. Paasikivi Oikeusministeri Eino Pekkala