121/1936

Annettu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1936.

Asetus merivahingonlaskijan toimesta.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään seuraavaa:

1 §

Helsingin kaupungissa on oleva merivahingonlaskija (dispasööri) yhteistä haveria koskevan laskun (dispaasin) laatimista sekä muun sellaisen selvityksen ja jakamisen toimeenpanemista varten, joka lain mukaan voidaan jättää merivahingonlaskijan tehtäväksi.

Merivahingonlaskijaa avustamaan asetetaan merivahingonlaskijan apulainen.

2 §

Merivahingonlaskijan, joka toimessaan on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen, määrää mainittu ministeriö, toimen oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavaksi julistettuna.

Merivahingonlaskijan apulaisen määrää mainittu ministeriö kahdeksi vuodeksi kerrallaan, toimen oltua haettavaksi julistettuna kuten 1 momentissa on sanottu.

Ministeriö voi peruuttaa sekä merivahingonlaskijalle että hänen apulaiselleen antamansa määräyksen, milloin pätevän syyn harkitaan niin vaativan.

Jos merivahingonlaskija tai hänen apulaisensa haluaa luopua toimestaan, sanoutukoon irti kuutta kuukautta sitä ennen, ellei ministeriö katso hänen voivan haitatta päästä eroamaan aikaisemmin.

3 §

Kelpoisuusehtona merivahingonlaskijan ja hänen apulaisensa toimeen vaaditaan, että hakija;

on suorittanut ylemmän oikeustutkinnon,

esittää sellaisen koti- tai ulkomaisen merivahingonlaskijan antaman todistuksen, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo voivansa hyväksyä todisteena tarvittavasta taidosta toimittaa merivahingonlaskijan tehtävät. sekä

osoittaa omaavansa toimen suorittamiseen tarpeellisen vieraiden kielten taidon.

4 §

Merivahingonlaskija on velvollinen suorittamaan kaikki ne tehtävät, jotka lain mukaan kuuluvat hänen toimeensa ja jotka häntä asianmukaisesti pyydetään suorittamaan. Saapuvat asiat on hänen mitä joutuisimmin käsiteltävä ja loppuuntoimitettava.

Merivahingonlaskijan apulaisen tulee sinä aikana, josta hän ja merivahingonlaskija ovat keskenään sopineet, merivahingonlaskijan virkahuoneessa avustaa tätä virkatehtävien suorittamisessa.

Jos jonakin aikana merivahingonlaskijan virkatoimenpiteitä vaaditaan useammissa asioissa, kuin hän voi ehtiä suorittaa säädetyssä ajassa, voi kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoituksen saatuaan määrätä merivahingonlaskijan apulaisen käsittelemään yhden tai useampia mainittuja asioita ja antamaan niistä dispaasin tai vakuutusselvityksen tahi muun 1 §:ssä mainitun laskelman.

Merivahingonlaskijan ollessa estyneenä tehtäviään toimittamasta, hoitaa niitä merivahingonlaskijan apulainen. Jos sekä merivahingonlaskija että hänen apulaisensa ovat estyneitä suorittamasta jotakin tehtävää, on siitä ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle, joka määrää muun pätevän henkilön suorittamaan tehtävän.

Merivahingonlaskija ja hänen apulaisensa älkööt varustako aluksia, harjoittako merivakuutusliikettä tai puuttuko kaupanvälittäjän- tai laivansuorittajantehtäviin, älköötkä muutoinkaan ottako hoitaakseen tointa tai tehtävää, joka voi olla heidän virka-asemaansa soveltumaton.

5 §

Merivahingonlaskijalla tulee olla virkahuone, joka on yleisölle avoinna määrätyn ajan kunakin arkipäivänä, mistä tiedoitus on pantava virkahuoneen ulko-ovelle. Virkahuoneen paikka ja aukioloaika samoin kuin tässä suhteessa tapahtuneet muutokset on merivahingonlaskijan ilmoitettava virallisessa lehdessä.

6 §

Merivahingonlaskijan on käsittelemistään asioista pidettävä kirjaa, johon merkitään asiakirjain saapumisaika sekä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja milloin.

Kunkin vuoden maaliskuun kuluessa on merivahingonlaskijan annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle kertomus toiminnastaan edelliseltä vuodelta.

7 §

Henkilölle, joka muutoin täyttää merivahingonlaskijan pätevyysehdot ja haluaa harjoittelulla hankkia tarpeellisen taidon alaan kuuluvissa käytännöllisissä tehtävissä, antakoon merivahingonlaskija konttorissaan siihen tilaisuuden. Merivahingonlaskija ei kuitenkaan ole velvollinen varaamaan tilaisuutta sellaiseen valmennukseen samalla kertaa useammalle kuin yhdelle henkilölle; se seikka, että henkilö, joka tässä mainitussa tarkoituksessa on työskennellyt merivahingonlaskijan luona vuoden ajan, edelleenkin pysytään siinä toimessa, älköön kuitenkaan olko esteenä toisen pätevän henkilön harjoittelijaksi pääsemiselle.

Merivahingonlaskija on velvollinen antamaan hänen konttorissaan 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa harjoittelijana toimineelle henkilölle todistuksen tämän taidosta suorittaa alaan kuuluvat tehtävät. Jos tällainen todistus evätään tai asianomainen on saamaansa arvosanaan tyytymätön, on hänellä valta pyytää kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan asiantuntijat tutkimaan hänen taitoaan. Asiantuntijoita tulee olla kolme; ja se arvosana, jonka he antavat hakijan taidosta, on yhtä pätevä, kuin jos sen olisi antanut merivahingonlaskija.

8 §

Merivahingonlaskija ja hänen apulaisensa saavat valtion varoista kauppa- ja teollisuusministeriön tulo- ja menoarvion rajoissa määräämän palkkion. Merivahingonlaskijan apulainen saa sen lisäksi niistä palkkioista, jotka 9 §:n mukaan asianosaisilta otetaan, kohtuullisen korvauksen merivahingonlaskijan konttorissa suorittamastaan työstä. Jos merivahingonlaskija ja hänen apulaisensa eivät voi tästä korvauksesta sopia, alistetaan kysymys kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistavaksi.

9 §

Yhteistä haveria koskevan haverilaskun laatimisesta on merivahingonlaskija oikeutettu sitä pyytäneeltä asianosaiselta ottamaan palkkiota seuraavat prosentit maksavasta pääomasta, nimittäin:

1 %:n enintään 50,000 markan määrästä,

0.5 % sen yli nousevasta määrästä aina 500,000 markkaan asti,

0.4 % sen yli nousevasta määrästä aina 1,000,000 markkaan asti,

0.2 % sen yli nousevasta määrästä aina 10,000,000 markkaan asti sekä

0.02 % lopusta.

Jos haverin kärsineessä aluksessa on ollut kappaletavaralastia, tulee merivahingonlaskijan sen lisäksi saada 20 markkaa kultakin konnossementilta.

Muista merivahingonlaskijan suorittamista virkatoimituksista, niin myös uudesta dipaasista, vakuutusselvityksestä tai muusta laskelmasta, joka on tehtävä tuomioistuimen vahvistettua sille toiset perusteet, on hänelle tuleva kohtuullinen asian laadun mukainen korvaus.

10 §

Merivahingonlaskija ja hänen apulaisensa saavat korvausta virka-asioissa tekemistään matkoista voimassaolevan matkustussäännön toisen luokan mukaan; nämä kustannukset on pantava kulloistenkin asianosaisten maksettavaksi.

11 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1936. Sillä kumotaan merivahingonlaskijan toimesta 24 päivänä huhtikuuta1925 annettu asetus siihen tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1936.

Tasavallan Presidentti
P. E. SVINHUFVUD.

Kauppa- ja teollisuusministeri
Ilmari Killinen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.