Laki kadonneen henkilön julistamisesta kuolleeksi annetun lain muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan täten kadonneen henkilön julistamisesta kuolleeksi 23 päivänä huhtikuuta 1901 annetun lain 3, 4 ja 13 § näin kuuluviksi:
3 §.
Jos kadonnut henkilö on sodassa tai aseellisessa kapinassa joutunut tietymättömiin, taikka ollut laivassa, joka on haaksirikkoutunut tai josta vähintään kahteen vuoteen ei ole saatu tietoa, tahi muuten ollut hengenvaarassa, eikä tiedetä hänen pelastuneen, saatakoon hänet julistaa kuolleeksi kolmen vuoden kuluttua siitä kalenterivuodesta, jolloin hän viimeksi tiettävästi oli elossa.
4 §.
Hakemus kadonneen henkilön julistamisesta kuolleeksi on tehtävä sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, jossa hänellä viimeksi on ollut asunto ja koti tahi, jos hänellä ei ole ollut vakinaista kotia, sen paikkakunnan, jossa hän tiettävästi on viimeksi oleskellut, taikka, ellei tätä säännöstä jossakin tapauksessa käy soveltaminen, hakijan asuinpaikan oikeudessa; ja olkoon kadonneen puoliso, lähin sukulainen tai muu henkilö, jonka oikeus saattaa kuolleksi julistamisesta riippua, oikeutettu sitä hakemaan ja myös ajamaan perille toisen henkilön alkuunpaneman hakemuksen.
Hakemuksen kuolleeksi julistamisesta voi tehdä myöskin virallinen syyttäjä, saatuaan siitä määräyksen maaherralta.
13 §.
Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamisen kustannus on maksettava hänen jäämistöstään. Ellei jäämistöä ole, suoritetaan kustannus, jos virallinen syyttäjä on hakemuksen tehnyt, yleisistä varoista; muussa tapauksessa suorittakoon sen hakija.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1930.
Tasavallan PresidenttiLAURI KR. RELANDER.OikeusministeriKarl Söderholm.