122/1917

Annettu Helsingissä 20 p:nä joulukuuta 1917.

Asetus, joka sisältää Suomen Matkustussäännön.

Suomen senaatti on, valtiovaraintoimituskunnan esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen.

1 §.

Ylimääräisestä toimituksesta valtion asioissa tulee, jollei toisin ole määrätty, sellaisen tehtävän suorittaneen saada siitä matka- ja päivärahakorvausta tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.

Matkat, joiden kustantamiseksi matkarahoja on virkamiehille tuloja menoarviossa määrätty, eivät oikeuta saamaan erityistä kustannusten korvaamista.

2 §.

Erityiset määräykset ovat voimassa: semmoisista tullipalvelijain tekemistä matkoista, jotka mainitaan voimassa olevassa tulli toimistojen ja tullivartiopaikkain virkamiesten ja palvelijain virkasivutulotaksassa; semmoisista maanmittaustoimeen kuuluvista toimituksista, joista toimitusmiehelle on tuleva kyyti- ja päiväraha, kuitenkin niin, että maanjako- oikeuden istunnossa osallisena olemisesta määrättyyn korvaukseen nähden tätä asetusta on noudatettava; siitä matkakulujen ja päivärahan korvauksesta, mikä on tuleva luotsitirehtöörille, hänen apulaiselleen sekä luotsilaitoksen upseereille ja siviili – virkamiehille ynnä luotsipalvelijoille heidän virka-asioissa tekemistään vesimatkoista; siitä korvauksesta, minkä vartija saa vanginkuljetuksesta rautatiellä; siitä palkkiosta, mikä on tuleva kruununpalvelijoille ja heidän apulaisineen irtaimen tavaran ulosotosta ja myynnistä; eräille postilaitoksen virkamiehille tulevasta päivärahasta ja korvauksesta asemapaikkansa ulkopuolelle matkustamisesta tai siellä oleskelemisesta; valtionrautateiden virka- ja palvelusmiesten vapaapileteistä sekä eräille heistä annettavasta matkakulujen korvauksesta; sekä lääkäreille oikeuslääkeopillisten ruumiinkatsastusten toimittamisesta tulevasta maksusta.

3 §.

Ne muut henkilöt, joille on annettu joko tilapäiset vapaapiletit valtionrautateille tahi jetooni, oikeuttava maksuttomaan matkaan näillä rautateillä, eivät saa virka-asioissa tehdyistä matkoista laskea eri korvausta matkustajamaksusta.

4 §.

Virka- ja palvelusmiehet sekä palvelijat, jotka virka-asioissa tehtävää matkaa varten käyttävät kruunun omia tai vuokraamia kuljetusneuvoja, eivät ole oikeutettuja laskemaan matkakustannuksia, vaan ainoastaan päivärahan ja korvauksen matkatavaroittensa kuljetuksesta tämän ohjesäännön 7—9, 11, 12 ja 16 §:ssä vahvistettujen perusteiden mukaan.

5 §.

Jos toimitusmies ennen jonkun toimituksen alkamista jonkun toisen julkisen tehtävän takia oleskelee toimituspaikassa, älköön saako matka- kulujenkorvausta matkastaan sinne. Sellaista korvausta älköön myöskään laskettako toimituspaikasta pois matkustamisesta, jos toimitusmies toimituksen päätyttyä julkisen tehtävän vuoksi jääpi mainittuun paikkaan.

Jos toimituspaikkaan tai sieltä pois matkustettaessa poiketaan syrjään tahi viivähdetään yksityisen asian tähden, on matkakulujen- ja päivärahankorvaus laskettava niinkuin olisi suoraan matkustettu.

6 §.

Jos matka toimitusmiehen asuinpaikasta toimituspaikkaan on lyhempi kuin kolme kilometriä ja toimituksen suorittaa valtion puolesta sen virkamies, niin hän ei saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä takaisin eikä myöskään päivärahaa itse toimituksesta.

Jos virkamies toimitusmatkalla ollessaan asuu tilapäisessä asunnossa, ei hän saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä pois, kun toimituspaikka on kolmea kilometriä lähempänä mainittua asuntoa, vaan päivärahan hän saa tässä asetuksessa määrättyjen perusteiden mukaan.

Kruununpalvelija, joka kuvernöörin tahi muun asianomaisen viranomaisen määräyksen perusteella matkustaa sen piirin ulkopuolelle, jossa hän on virkatoimessa, saa kuitenkin piirin rajalta alkaen lukea hyväkseen matkakulujen korvausta ja päivärahaa tämän matkustussäännön mukaan.

Virkamies ei saa laskea matkakulujen korvausta semmoisen kaupungin, kauppalan tai taajaväkisen yhteiskunnan alueella kulkemisesta, jossa hänen asemapaikkansa on.

Ammattientarkastaja on oikeutettu tarkastusmatkasta sellaisten kaupunkien, kauppalain tahi taajaväkisten yhteiskuntain lähiseutuun, joissa on vahvistettu vuokra-ajurintaksa, milloin todella on ajuria käyttänyt, lukemaan hyväkseen sen taksan mukaisen korvauksen.

7 §.

Matkakulujen korvausta maksetaan sen mukaan, mitä seuraaville viidelle luokalle on määrätty.

E n s i m ä i n e n l u o k k a: Matkustus kyydillä: kyytiraha kahdesta hevosesta.

» höyrylaivassa: maksu yksityisestä ensimäisen luokan hytistä tai, kun ei ole hyttiä, salonkipaikasta Matkustus rautatiellä: maksu yhdestä paikasta ensimäisen luokan vaunussa, jollei matkustajalla ole oikeutta erityiseen vaunuun tai vaununosastoon eikä hän sitä ole käyttänyt.

T o i n e n l u o k k a: Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.

» höyrylaivassa: maksu yhdestä ensimäisen luokan sijasta.

» rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.

K o l m a s l u o k k a: Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.

» höyrylaivassa: maksu yhdestä ensimäisen luokan sijasta.

» rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.

N e l j ä s l u o k k a: Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.

» höyrylaivassa: maksu yhdestä toisen luokan sijasta tai salo alapaikasta.

» rautatiellä: maksu yhdestä toisen luokan paikasta.

V i i d e s l u o k k a: Matkustus kyydillä: kyytiraha yhdestä hevosesta.

» höyrylaivassa: maksu helpoimmasta sijasta kannen alla tai salongissa.

» rautatiellä: maksu yhdestä kolmannen luokan paikasta.

Päivärahain määrän vahvistaa senaatti eri päätöksellä.

8 §.

E n s i m ä i s e e n l u o k k a a n luetaan: Senaatin puheenjohtaja ja jäsenet sekä prokuraattori.

Ministeri-valtiosihteeri.

Arkkipiispa, piispa.

Yliopiston kansleri ja sijaiskansleri.

Hovioikeuden presidentti.

Kuvernööri.

Suomen valtiosihteerin viraston toimituspäällikkö.

T o i s e e n l u o k k a a n luetaan: Keskusviraston päällikkö (ylitirehtööri, yli-intendentti, päätirehtööri, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja sekä tilastollisen päätoimiston, rahapajan, meteorologisen keskuslaitoksen ja geologisen toimiston tirehtorit ynnä vakauskomisionin ja Pietarissa olevan Suomen passiviraston päälliköt).

Jonkun edellä mainitun päällikön apulainen.

Virkamies erinäisiä toimia varten ministerivaltiosihteerin luona, Vanhempi toimitussihteeri valtiosihteerin virastossa.

senaatissa.

Esittelijäsihteeri Kamreeri Prokuraattorinapulainen Käännöstoimiston tirehtori Prokuraattorinsihteeri Protokollasihteeri Ensimäinen apukamreeri Valtioarkistonhoitaja.

hovioikeudessa.

Varapresidentti Hovioikeudenneuvos Asessori Kihlakunnantuomari.

Maanjako-oikeuden puheenjohtaja.

Lääninsihteeri.

Läänin kamreeri.

Helsingin, Turun ja Viipurin pormestari.

Helsingin poliisimestari.

Painoasiain ylihallituksen jäsen.

Lääkintöhallituksen lääkintöneuvos.

Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti.

Suomen Pankin tirehtööri.

Suomen valtiokonttorin tirehtööri Tullihallituksen asessori.

Tulli-inspehtööri.

Yleisen revisionioikeuden asessori.

metsähallituksessa.

Metsäneuvos.

Ylimetsäreviisori Yksityismetsäin ylitarkastaja asutushallituksessa.

Asutusneuvos Asessori yliopistossa.

Rehtori Professori Kirjastonhoitaja koulutoimen ylihallituksessa.

Neuvotteleva jäsen Oppikoulujen ylitarkastaja Kansakoulujen ylitarkastaja Vanhempi tarkastaja venäjänkielen opetuksessa Tuomiorovasti.

Tuomiokapitulin asessori.

Lääninrovasti.

Kreikkalais-venäläisen hengellisen konsistorin puheenjohtaja ja jäsen.

Valtioarkeologi.

maataloushallituksessa.

Maatalousneuvos Maanviljelysinsinööri Kalastusten tarkastaja.

Maanmittaushallituksen osastonpäällikkö.

tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.

Yli-insinööri Asessori Rautatiehallituksen tirehtööri.

Valtionrautateiden piiripäällikkö.

Teollisuushallituksen intendentti.

teknillisessä korkeakoulussa.

Rehtori Professori merenkulkuhallituksessa.

Merenkulkuneuvos Yli-insinööri Merenkulun ylitarkastaja Köyhäinhoidon ylitarkastaja.

Vaivaishoidon tarkastelija.

K o l m a n t e e n l u o k k a a n luetaan: Keskusviraston ja tuomiokapitulin sihteeri, apulaissihteeri, kamreeri, apulaiskamreeri ja apukamreeri.

valtiosihteerinvirastossa.

Apulaistoimitussihteeri Nuorempi toimitussihteeri Kassööri Arkistonhoitaja Kielenkääntäjä Aktuaari senaatissa.

Toinen apukamreeri Oikeustoimituskunnan aktuaari Apulaiskamreeri Kanslisti Prokuraattorin ylimääräinen sihteeri Virkamies pankkitilastoa varten Ylikielenkääntäjä Ylikielenkääntäjän apulainen Ensimäinen kielenkääntäjä Valtioarkiston arkistonhoitaja.

hovioikeudessa.

Sihteeri Kanneviskaali Varakanne viskaali Notari Ylimääräinen viskaali Vankeinhoitohallituksen vankilantarkastaja.

Kuritushuoneessa, työ- ja lääninvankilassa.

Johtaja Apulaisjohtaja Lääkäri Kasvatuslaitoksen johtaja tai johtajatar (jul. 17 p:ltä marrask. 1890).

Varalääninsihteeri.

Varalääninkamreeri.

Läänin rahastonhoitaja.

Kruununvouti.

Muun kaupungin paitsi Helsingin, Turun ja Viipurin pormestari.

Muun kaupungin paitsi Helsingin poliisimestari.

Poliisimestarin apulainen.

» lainopillinen apulainen.

Helsingin poliisilaitoksen etsivän osaston johtaja.

» » » » toimiupseeri.

» » » » sihteeri.

» » » » lääkäri.

» » » » eläinlääkäri.

» » antropometrisen toimiston johtaja.

Pietarissa olevassa Suomen Passivirastossa.

Oikeudenkäyntiapulainen Kontrollööri Kassööri Lääkäri painoasiain ylihallituksessa.

Yliasiamies Asiamies lääkintöhallituksessa.

Asessori Eläinlääkäri Piirilääkäri.

Kätilönopettaja ja alilapsenpäästäjä Helsingin yleisen sairaalan lapsen- päästöosastossa.

Röntgen-laitoksen johtaja.

Kaupunginlääkäri.

Helsingin yleisen sairaalan apulaislääkäri.

hulluinhoitolaitoksessa ja lääninsairaalassa Ylilääkäri tai tirehtori Alilääkäri Ylimääräinen lääkäri lääkintöhallituksessa.

Rokotusainevaraston johtaja.

aktuaari tilastollisessa päätoimistossa.

Ensimäinen Toinen Vaivaishoidonneuvoja.

Suojelukasvatuksen tarkastaja.

arkkitehti yleisten rakennusten ylihallituksessa.

Ensimäinen Toinen arkkitehti Kolmas Koneinsinööri Suomen Pankissa.

Sihteeri Asiamies Ylikamreeri Kamreeri Ylikassööri Pankinkomisarius.

Suomen Valtiokonttorin asiamies.

tullihallituksessa.

Kanneviskaali Tilastokonttorin esimies Tullilaitoksen ylikontrollööri Pietarin tullitoimituksen tullinhoitaja ja tulliekspeditööri.

Suomen leimakonttorin kamreeri.

Säästöpankkien tarkastaja.

» tarkastajanapulainen.

Panttilainauslaitosten tarkastaja.

yleisessä revisionioikeudessa.

Ylireviisori Reviisori metsähallituksessa.

Metsäreviisori Aktuaari Metsänarvostelija Apukamreeri Insinööri Ylimetsänhoitaja.

Metsänhoitaja, virkatalojen metsänhoitaja ja lääninmetsätarkastaja.

Metsätieteellisen koelaitoksen professori.

Metsänhoidonneuvoja.

Virkatalojen tarkastaja.

Asutushallituksen osastonpäällikkö yliopistossa.

Ylimääräinen professori Fonetiikan ja hammaslääketieteen opettaja yliopistossa.

Kirjastonhoitajan apulainen Apulainen Kustos Assistentti, avuksi käytännöllisen jumaluusopin professorille Lehtori Dosentti Asiamies Sihteeri Kamreeri Harjotusmestari Voimistelulaitoksen johtaja, yliopettaja, opettaja, aliopettaja ja opettajatar Metsänhoitaja Metsänarvioimisen opettaja Kanslerinsihteeri.

koulutoimen ylihallituksessa.

Tarkastaja ja kansakouluntarkastaja Aktuaari Venäjänkielen opetuksen nuorempi tarkastaja normaalilyseossa, lyseossa tai keskikoulussa.

Rehtori Yliopettaja Lehtori jatko-opistossa tai tyttökoulussa.

Johtajatar Lehtori kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarissa.

Johtaja, johtajatar Lehtori Kansakoulujen piiritarkastaja.

Sokeain, kuuromykkäin tai tylsämielisten opiston johtaja tahi johtajatar.

Kirkkoherra.

Pappi kuuromykkäin sielunhoitoa varten.

Kreikkalais-venäläisen hengellisen konsistorin sihteeri.

Kreikkalais-venäläinen matkapappi (a. kirje 15 p:ltä tammik. 1862).

muinaistieteellisessä toimistossa.

Intendentti Konservaattori maataloushallituksessa.

Maatalous- ja sähkökonsulentti, hevoshoidon, karjatalouden ja kotitalouskonsulentit Kasvitarhaviljelyksen, hevoshoidon ja kotitaloustarkastajat Maatalousopetuksen apulaistarkastaja Maatalouden tarkastaja Maatalousarkkitehti Maanviljelystaloudellisen tutkimustoimiston johtaja Maataloustilastotoimiston johtaja Maanviljelysinsinööri (17 p:ä huhtik. 1890 annetun johtos:n 19 §:n läh.

määr:n muk.).

Juustonvalmistuksen konsulentti.

Pellavan viljelyksen neuvoja.

Maanviljelys- ja kauppakemiallisen laboratoorin johtaja ja assistentti (20 p:nä elok. 1906 annetun aset:n 6 §:n mukaan).

Siementarkastuslaitoksen johtaja.

Valtion vointutkimuslaitoksen johtaja ja assistentti.

Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen jäsen ja sen osaston johtaja.

Maanmiesopiston johtaja.

Puutarhaopiston johtaja.

Kalastusten tarkastajan avustaja maanmittaushallituksessa.

Osastonpäällikön apulainen Vanhempi maanmittari Lääninmaanmittari.

Lääninmaanmittarin apulainen.

Vakausten tarkastelija.

tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa.

Piiri-insinööri Vanhempi insinööri Hydrografisen toimiston johtaja Saimaan kanavan päällikkö.

rautatiehallituksessa ja valtion rautateillä.

Tirehtöörin apulainen Liikennetarkastaja Ylikontrollööri rautatiehallituksessa ja valtionrautateillä.

Tilasto- ja kilometrikonttorin esimies Matemaatikko Asiamiehenkonttorin asiamies, apulaisasiamies ja kanslisti Pääkassööri Sähkölennätintarkastaja Insinöörimekanikko Ylilääkäri Oppikurssien johtaja Sotaväenkuljetuskonttorin esimies » apulaisesimies Arkkitehti Ratainsinööri Koneinsinööri Sähkölennätininsinööri Lääkäri postihallituksessa.

postihallituksessa.

Liikkennetirehtööri Ylireviisori Yliekspeditööri Postinhoitaja.

Postintarkastaja.

Postisäästöpankkihallituksen kamreeri.

luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksessa.

Insinööri Apulaisinsinööri Merikartastonhoitaja Luotsauspiirin päällikkö.

luotsipa Luotsilaitoksen höyrylaivan päällikkö.

teollisuushallituksessa.

Vuori-insinööri Kauppaopetuksen tarkastaja Kotiteollisuuden » Käsityöläiskoulujen » Aktuaari geologisessa toimistossa.

Geologi Insinööri Ammattien tarkastaja.

Avustava ammattien naistarkastaja.

teknillisessä korkeakoulussa.

Lehtori Ylimääräinen lehtori teknillisessä opistossa tai teollisuuskoulussa.

Rehtori Lehtori Opettaja Apulaismerenkuluntarkastaja.

merenkulkuhallituksessa.

Merikartastolaitoksen päällikkö Merikartastolaitoksen päällikön apulainen Merenmittaustoimiston päällikkö Insinööri Laivanmittaustarkastaja Tilastokonttorin johtaja Merenkulun tarkastaja Merikoulun johtaja.

Suomen kauppa-asiamies Pietarissa.

Paloviina-asiain tarkastaja.

Viinanpolttimoiden ja väkiviinatehdasten ylikontrollööri.

Mallasjuomani valmistuksen ylikontrollööri.

» » ylikontrollöörin assistentti.

Vakuutustentarkastaja.

Höyrypannujen katsastusmies (ohjesään. mukaan 11 p:ltä huhtik. 1888).

hydrografisbiologisissa merentutkimuksissa.

Hydrologi Zoologi Suomen talousseurassa.

Sihteeri Kamreeri Puhelintentarkastaja.

Hangon rautatiesataman ja Sortanlahden satamakapteeni.

N e l j ä n t e e n l u o k k a a n luetaan kaikki muut virkamiehet paitsi ensimäiseen, toiseen ja kolmanteen luokkaan kuuluvat. Tähän luokkaan luetaan myös kunnan puolesta valittava maanjako-oikeuden jäsen.

V i i d e n t e e n l u o k k a a n luetaan kuriirit, kuritushuoneiden, vankilain ja kasvatuslaitosten vartija- ja muu palveluskunta, päällysmiehet, luotsivanhimmat ja luotsit (paitsi jos heistä on annettu eri määräyksiä), majakanvartijat, toisen ja kolmannen luokan rakennusmestarit sekä tie- ja vesirakennusten ylihallituksen insinöörinoppilaat, työnjohtajat, metsänvartijat, kunnan valitsemat jäsenet kunnallismetsälautakunnassa, lautamiehet, lukkarit, virrenlukijat, poliisikonstaapelit, kaupungin- ja poliisipalvelijat, rokottajat, postiljoonit, Suomen Pankin paperin- ja rahanlaskijat, postilaitoksen sanomalehtien lajittelijat, kanavien alipäällysmiehet sekä muut edellämainittuihin henkilöihin verrattavat virkailijat.

9 §.

Se virka- ja palvelustoimi, jonka puolesta toimitus pidetään, vaan ei muu virka-aste, valtuuskirja tai arvo, määrää sen luokan, jonka mukaan korvausta saadaan.

Se, joka on määrätty hoitamaan toisen virkaa tai tointa tai pitämään ylimääräisen toimituksen, joka muuten on toisen suoritettava hänen virkansa tahi toimensa vuoksi, saa, jollei toisin määrätä, korvauksen sen luokan mukaan, johon hoidettava virka tai toimi kuuluu.

Jos ylimääräinen toimitus on toisen laatuinen, tulee toimitusmielien, jollei erikseen toisin määrätä, saada korvaus sen luokan mukaan, johon hänen virkansa tai toimensa kuuluu, tahi, jos hän ei ole virassa tai toimessa, sen luokan mukaan, jonka arvoisena häntä lähimmin olisi pidettävä.

Epätietoisissa tapauksissa, jos nousee kysymys siitä, mihin luokkaan toimitusmies on luettava, on sen viranomaisen, jonka tulee tutkia esitetty lasku, ratkaistava asia, ja on siitä heti ilmoitettava senaatin valtiovaraintoimituskuntaan.

10 §.

Ylimääräiseen toimitukseen älköön määrättäkö ketään, jolla on korkeampi virkatoimi kuin mitä asian tärkeys vaatii.

11 §.

Jos virkamatka suoritetaan loppuun samana päivänä kuin se on ulotettu tai sen jälkeisenä päivänä, niin vahvistetut päivärahat maksetaan, edellisessä tapauksessa 25 prosenttia vähennettyinä ja jälkimäisessä tapauksessa, jos matka toimituksilleen ei ole vienyt enempää kuin 24 tuntia, sen määräisinä kuin mikä vastaa, puolentoista päivän päivärahaa.

12 §.

Matkakustannusten korvaus maksetaan sen tahi niiden eri matkustustupain mukaan, kyydillä, höyrylaivassa, raitio- tai rautatiellä, joita todella on käytetty; kuitenkaan ei saa korvaukseksi laskea suurempaa määrää kuin olisi mennyt, jos toimitusmies olisi käyttänyt sitä tietä ja sitä matkustustapaa, mikä olisi ollut soveliain sekä matkan päämäärään että vähimpäin yhteenlaskettujen matkakustannusten ja päivärahani aikaansaamiseen nähden; ja on jokaisen tästä tehdyn poikkeuksen syy matkalaskussa mainittava.

Jos höyrylaivamatkaa varten olisi voitu käyttää meno- ja paluu- tai muuta alennuspilettiä kulujen alentamiseksi ja se olisi voitu edeltäpäin laskea, älköön matkakulujen korvaukseksi annettako suurempaa määrää, kuin sellaisesta piletistä olisi mennyt.

Jos toimitusmiehellä on useampia toimituksia pidettävänä, ovat niistä aiheutuvat matkat mikäli mahdollista niin järjestettävät, että saavutetaan mahdollisimman suuri matkakulujen ja päivärahan säästö.

13 §.

Jos matka suoritetaan junassa, jossa ei ole sen luokan vaunua, jonka mukaan matkustajan 7 §:n perusteella tulee saada korvausta, ja tämä luokka on ylempi kuin ylin junassa mukana oleva, niin korvausta lasketaan vain se määrä, mikä vastaa ylimmän junassa olevan luokan vaunun paikasta menevää maksua.

Kun rautatiematkaa suorastaan jatketaan sellaisella radalla, jossa kulkee ainoastaan alemman luokan matkustajavaunuja kuin missä matka 7 ja 8 §:n mukaan on ulotettu, lasketaan korvausta koko rautatiematkalta alemmasta luokasta sekä siihen lisäksi siltä radalta lisäpiletti, missä tuo ylempi vaunuluokka on ollut junassa mukana.

14 §.

Jos rautatiematkaan kuluu vähintään neljä tuntia illan kello 10 ja aamun kello 7 välisenä aikana ja jos matkustaja vielä on sinä aikana käyttänyt makuuvaunupaikkaa, saa hän laskea hyväkseen sen maksun, mikä siitä paikasta on mennyt, ei kuitenkaan suurempaa määrää kuin siitä vaunuluokasta, josta korvaus maksetaan.

Kun junassa on lunastettava erityinen paikkapiletti, saa siitäkin laskea korvauksen.

15 §.

Sen korvauksen määrän, joka matkustajalle tulee matkatavaransa kuljetuksesta rautatielle, höyrylaivaan tai veneeseen tai sieltä pois tai muuttaessaan toiseen kuljetusneuvoon kuin mitä hän matkalle lähtiessään käytti, vahvistaa senaatti eri päätöksellä.

Pelkästä rautatiematkasta lasketaan sellaista korvausta, paitsi matkan alusta ja lopusta, ainoastaan kun matka keskeytetään yön vieton vuoksi tai muusta pätevästä syystä.

Vastamainittua korvausta älköön kuitenkaan laskettako milloin kantajalle mennyt maksu 19 §:n mukaan pannaan valtion vastattavaksi.

Yllämainittuun korvaukseen sisältyy myöskin korvaus siitä, mitä matkustaja on suorittanut matkatavaran kuitista ja ylipainosta rautatiellä tai höyrylaivassa.

16 §.

Tämän matkustussäännön kolmeen ensimäiseen luokkaan kuuluva virkamies saakoon, kun matkan jatkamiseen välttämättömästi tarvitaan ajoneuvot, voimassa olevan taksan mukaan korvauksen niiden ajoneuvojen kuljetuksesta rautatiellä tai höyrylaivassa, joita hän todella on käyttänyt, ja on maksetun rahdin määrä kuitilla todistettava.

17 §.

Jos matkustajan on täytynyt kärsiä eri kustannukset kalujen, koneiden tai muun semmoisen kuljetuksesta, jota hänen on ollut pakko toimituksen suorittamista varten kuljettaa mukanaan, tulee hänen, jos hän matkustaa rautatiellä tai höyrylaivassa, saada korvaus myöskin siitä rahdista, minkä näyttää noista esimeistä maksaneensa, tahi, jos hän on matkustanut kyydillä, hevosen vuokrasta, jos eri hevosta on mainittujen kalujen kuljetukseen todistettavasti käytetty.

18 §.

Veneen vuokra sekä silta- ja lauttarahat lasketaan voimassa olevain taksain mukaan.

19 §.

Matkustuksesta semmoisessa seudussa, missä ei mitään 12 §:ssä mainituista kuljetusneuvoista ole saatavana, vaan matka on tehtävä veneellä, ratsuhevosella tahi muulla tavoin, tulee matkustajan, jollei ole toisin määrätty, 6 §:n määräyksiä noudattaen, saada matkakorvausta voimassa olevan taksan mukaan, taikka, jos semmoista ei ole, laskea korvausta kyydistä kuljetun tien pituudelta sen mukaan kuin kullekin luokalle on säädetty.

Jos matkustajan sellaisella matkalla on täytynyt kärsiä suuremmat kustannukset kuin nyt on sanottu, niin hän, paitsi 6 §:ssä mainituissa tapauksissa, saakoon korvauksen siitä, mitä todistaa kohtuuden mukaan Niinikään saakoon matkustaja kohtuullisen hyvityksen siitä, mitä hän todistaa maksaneensa tienoppaille ja kantajille, joihin turvautuminen on ollut välttämätön matkan tarkoituksen saavuttamiseksi ja jotka eivät samalta ajalta saa valtion varoista maksettavaa eri palkkausta tai päivärahaa.

Älköön missään tapauksessa valtion maksettavaksi pantako eri korvausta asianomaisesti vahvistetun taksan mukaan menevästä ajurin vuokrasta, joka on maksettu kulkemisesta kaupungin, kauppalan tahi taajaväkisen yhteiskunnan järjestetyllä alueella.

20 §.

Päivärahaa maksetaan jokaisesta kello kahdestatoista yöllä lasketusta vuorokaudesta, joka kokonaan tai osittain on käytetty matkaan tai toimitukseen tahi kumpaankin, erottamatta matka- ja toimituspäiviä, kuitenkin noudattaen 11 ja 21 §:n säännöksiä.

Tästä huolimatta on viinankeittämöiden ja väkiviinatehdasten ylikontrollööreille tarkastusmatkoista matkakorvauksen lisäksi tuleva päiväraha perustettava siihen työtuntien lukumäärään, mikä eri toimituksiin, päiväkirjani mukaan, yhteensä on kulunut, siten että päiväraha toimituksesta lasketaan (senaatin päätöksen mukaisesti toukokuun 23 päivältä

1889) niin monelta päivältä kuin, työajan ollen kuusi tuntia päivässä, olisi tarvittu, ja yhden tunnin tai sitä enemmän ylijäämästä lasketaan vielä yhden päivän päiväraha.

21 §.

Jos on matkustettu muulla kuljetusneuvolla kuin hevosella, veneellä tahi jalkaisin, älköön päivärahaa missään tapauksessa laskettako yli sen ajan, mikä toimitukseen on kulunut, useammalta vuorokaudelta kuin olisi ollut tarpeen, jos olisi kuljettu kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

Älköön myöskään virkamatkasta, joka on tehty hevoskyydillä, veneellä tahi jalkaisin, missään tapauksessa päivärahaa yli sen ajan, mikä toimitukseen on kulunut, laskettako useammalta vuorokaudelta kuin mitä olisi tarvittu: hevosella kuljettaessa 48 kilometriä vuorokaudessa Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa; hevoskyydillä kuljettaessa 60 kilometriä vuorokaudessa muissa osissa maata; veneessä tahi jalkaisin kuljettaessa 32 kilometriä vuorokaudessa koko maassa.

Näissä tapauksissa lasketaan matkapäiväin lukumäärä toimituspaikkaan ja sieltä taitaisin yhteensä lasketun tien pituuden mukaan. Jos matkustetaan osaksi hevosella ja osaksi jalkaisin tahi veneellä, katsotaan seitsemän ja puolen kilometrin hevoskyydin, mutta edellämainituissa pohjoisissa osissa maata, kuuden kilometrin hevoskyydin sekä neljän kilometrin kävelyn tai veneellä kulkemisen vastaavan toisiaan.

Kun teiden laadun vuoksi ei ole mahdollista käyttämällä tarjona olevia kuljetusneuvoja yhtenä kahdeksantuntisena päivänmatkana tehdä yllä määrättyä lyhintä matkaa, saadaan, jos tämä seikka mainitaan matkalaskussa ja todistetaan asianomaisen virkamiehen tai kahden jäävittömän henkilön todistuksella, laskea täysi päiväraha jokaisesta matkaan käytetystä vuorokaudesta paitsi 11 §:ssä edellytetyissä tapauksissa.

22 §.

Jos matkalla sattuu viivähdystä luonnonesteen tai muun syyn vuoksi, maksettakoon, jos esteen laatu ilmoitetaan ja havaitaan päteväksi, päivärahaa myös siltä ajalta, minkä viivähdys kesti. Sellaisena esteenä, mitä matkaan tulee, ei missään tapauksessa pidetä sattuvaa sunnuntai- tai juhlapäivää, jolloin kumminkin, mikäli mahdollista, toimituksia tulee karttaa.

23 §.

Jos suoritetaan ylimääräisiä toimituksia useammassa paikkakunnassa samalla matkalla, lasketaan korvausta toimituspaikkojen välisestä matkasta sekä matkasta ensimäiseen toimituspaikkaan ja viimeisestä toimituspaikasta takaisin ynnä päivärahaa tässä säännössä määrättyjen perusteiden mukaan.

24 §.

Virkamiehille, jotka saavat kantaa toimituksistaan päivärahaa niiltä henkilöiltä, jotka heidän apuaan ovat pyytäneet, lasketaan päivärahaa valtion varoista ainoastaan niistä päivistä, mitä nämä virkamiehet ovat yksinomaan käyttäneet matkustamiseen, ja sentähden on toimitusmiehelle tulevien päivärahojen kokonaissummasta vähennettävä päivärahat suoritetuista toimituksista, niin että ainoastaan ylijäämä tulee valtion rasitukseksi.

Sellaisesta matkasta annettavan laskun mukaan tulee liittää toimitusta pyytäneen henkilön todistus siitä päivärahamäärästä, minkä hän on toimitusmiehelle maksanut.

25 §.

Kun samalla matkalla pidetään useampia senlaatuisia toimituksia, että kustannukset kustakin toimituksesta, ne kun riippuvat erinäisten rahastojen, kuntien tai yksityisten henkilöiden suoritettavasta korvauksesta, tarvitsee ilmoittaa, on matkakustannus- ja päivärahankorvaus näistä toimituksista jaettava suhteellisesti siihen kustannusmäärään nähden, mikä kustakin niistä erikseen olisi pitänyt laskea, ellei toimituksia olisi voitu samalla matkalla suorittaa.

26 §.

Laskun matkakustannusten ja päivärahan korvauksesta tulee sisältää sekä ilmoitus matkan tarkoituksesta ja tieto siitä, onko toimitus tapahtunut voimassa olevan ohjesäännön perusteella vai eri määräyksen mukaan, joka viimeksimainittu on liitettävä laskuun, että myöskin ilmoitus matkustustavasta ja niistä päivistä, jolloin toimitus samoinkuin matkat ovat suoritetut, ja on samalla otettava huomioon että laskuun kunkin päivän kohdalle erikseen merkitään suoritetut matkat ja toimitukset.

Ennenkun senaatin alaisen viraston päällikkö saa lähteä virkamatkalle, tulee se ja matkan tarkoitus myöskin siinä tapauksessa, että matka voimassa olevien ohjesääntöjen mukaan voidaan suorittaa ilman eri lupaa, ilmoittaa kirjeellisesti senaatin asianomaiseen toimituskuntaan.

27 §.

Lasku matkakustannuksen korvauksesta ja päivärahasta on annettava asianomaiselle viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien kun matkustus tai toimitus loppuun suoritettiin, uhalla että, jollei tätä täytetä, menetettäköön oikeus valtiolta tulevaan korvaukseen.

28 §.

Jos jo annetuissa ohjesäännöissä tai erityisissä määräyksissä viitataan vanhemman matkustussäännön määrättyyn luokkaan, on matkustuskorvaus laskettava tämän matkustussäännön vastaavan luokan mukaan.

29 §.

Tätä matkustussääntöä sovellutetaan niin niihin matkoihin, jotka ovat yksityisten henkilöiden ja kuntien kustannettavat, kuin niihinkin, jotka tehdään Suomen valtion laskuun ja sen viranomaisen määräyksestä.

30 §.

Senaatin valtiovaraintoimituskunnan tehtäväksi jää huolehtiminen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

31 §.

Tämä asetus, jolla kumotaan 16 p:nä helmikuuta 1891 annettu matkustussääntö siihen tehtyine muutoksineen, astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1918.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 20 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatti: P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ. KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN. ONNI TALAS. ALMAR CASTRÉN. HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRI. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN 0. W. LOUHIVUORI. K. Willgren.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.