Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

120-009/1917

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Suomen Senaatin päätös, joka sisältää ohjeet työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen mukaisen vahingonkorvauksen määräämistä ja suorittamista varten valtion töissä sattuneista tapaturmista.

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
120-009/1917

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Suomen Senaatti on, Senaatille kuuluvan vallan nojalla, Sosialitoimituskunnan esittelyssä, työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 33 §:n säännöksen nojalla ja kumoten Rautatiehallitukselle, Yleisten rakennusten ylihallitukselle sekä Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle 24 päivänä maaliskuuta 1898, Maanviljelyshallitukselle 28 päivänä marraskuilta 1902 sekä Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitukselle 27 päivänä lokakuuta 1905 asiasta annetut kirjeet ynnä lisäyksenä mainittuun Rautatiehallitukselle annettuun kirjeeseen 23 päivänä maaliskuuta 1899 annetun kirjeen, päättänyt antaa korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta valtion töissä sattuneista tapaturmista seuraavat määräykset:

1 §.

Kun sellaiset työt, joista puhutaan työväen tapaturmavakuutusasetuksen 1 §:n 1 momentin 2, 4, 5, 6 tai 7 kohdassa, on valtion puolesta kokonaan annettu tehtäväksi henkilölle, joka ammattinaan harjoittaa semmoisten töiden toimittamista, on viimemainitulla ne velvollisuudet, jotka mainittu asetus työnantajalle asettaa. Sellaisia töitä koskevaan sopimukseen on mainitusta seikasta otettava nimenomainen määräys.

Jos mainituista töistä ainoastaan määrätty osa annetaan toiselle tehtäväksi, voidaan viitattu vastuuvelvollisuus sopimuksessa niinikään siirtää hänelle.

Edellä mainittuihin sopimuksiin on otettava määräys, että asianomainen valtion viranomainen on, siltä varalta että työnantaja olisi jättänyt hänelle kuuluvan vakuutusvelvollisuuden täyttämättä, oikeutettu pidättämään osan työn korvauksesta, ensimmäisessä momentissa mainitussa tapauksessa niiden vakuutusmaksujen kuittauksena, mitkä viranomainen ehkä on työnantajan puolesta suorittanut työntekijän oikeuden turvaamiseksi, tai sellaisen korvauksen vakuutena, jonka valtio ehkä ottaa suorittaakseen vahingoittuneelle mutta vakuuttamatta jääneelle työntekijälle, sekä, toisessa momentissa edellytetyissä tapauksissa, valtiolle jäävän toissijaisen vastuu velvollisuuden vakuutena.

Milloin valtio itse työnantajana vastaa sen tilissä sattuneista tapaturmista, tulee jokaisessa tapaturmavakuutusasetuksen alaisessa työssä olla valtion tapaturma-asiamies, joka valtion puolesta huolehtii asetuksen mukaan työnantajalle kuuluvista tehtävistä.

Sen ylihallituksen asiana, jonka alaisena työ tehdään, on määrätä työtä varten tapaturma-asiamies ja hänen toimipiirinsä sekä ilmoittaa tästä viipymättä 4 §:ssä mainitulle valtion tapaturmalautakunnalle.

Puheena olevassa toimessaan ovat tapaturma-asiamiehet sanotun lautakunnan ylivalvonnan alaisia.

3 §.

Tapaturma-asiamiehen velvollisuutena on pitää huoli siitä:

1) että sopiviin ja näkyviin paikkoihin työpaikalla pannaan julki Vakuutusneuvosten toimittamat otteet tapaturmavakuutusasetuksesta, Vakuutusneuvosten johtosäännöstä ja tästä päätöksestä ynnä selvä ilmoitus asiamiehen nimestä ja osoitteesta;

2) että palkkauskirja, joka työnantajan, tapaturmavakuutusasetuksen 39 §:n mukaan, on pidettävä työntekijän palkkaeduista, on siten laadittu, että sen perusteella tapaturmavakuutusasetuksen III luvun säännösten mukainen keskipäiväpalkka ja vuosityöansio milloin tahansa vaikeuksitta voidaan määrätä;

3) että tapaturmavakuutusasetuksen 25 §:n 3 momentin mukaan pidettävässä tapaturmaluettelossa on mainittuna: työpaikka, työn laatu ja tapaturman aika; vahingoittuneen tai kuolleen työntekijän nimi, ikä ja ammatti; tapaturman syy, vahingon laatu ja onko lääkärinapua käytetty; mitä korvaukseen oikeutettuja läheisiä vahingoittuneella tai kuolleella on; vahingoittuneen tai kuolleen keskipäiväpalkka ja vuosityöansio; sekä muut seikat, jotka ovat omiaan valaisemaan tapaturmaa ja sen seuraamusta sekä vaikuttamaan korvaukseen;

4) että 2 ja 3 kohdassa mainitut luettelot pidetään ammattientarkastus- ja poliisiviranomaisten nähtävinä ja että niistä annetaan Vakuutusneuvostolle sen pyytämät tiedot;

5) että tapaturman sattuessa, joka on aiheuttanut tai jonka voidaan otaksua aiheuttavan korvattavan vahingon, loukkaantunut, mikäli se on mahdollista, viipymättä toimitetaan lääkärin hoidon ja tarkastuksen alaiseksi, missä tarkastuksessa lääkärin on vahvistetun kaavan mukaan todettava loukkauksen laatu ja sen todennäköinen seuraamus;

6) että, milloin tapaturma on aiheuttanut tai saattaa otaksua sen aiheuttavan ohimenevän tai pysyvän työkyvyttömyyden tahi milloin tapaturmasta saattaa seurata kuolema, heti tehdään tapaturmaluettelon mukaiset tiedot sisältävä ilmoitus paikkakunnan poliisiviranomaiselle tapaturmavakuutusasetuksen 25 §:n mukaisen tutkinnon toimittamista varten;

7) että jokaisesta tapaturmasta, joka on aiheuttanut tai saattaa aiheuttaa korvattavan vahingon, viipymättä tapaturmalautakunnalle toimitetaan vahvistetun kaavan mukainen ilmoitus siihen liittyvine lääkärintodistuksineen, 6 kohdassa mainitussa tapauksessa poliisitutkintopöytäkirjoineen sekä muine tarpeellisine asiakirjoineen ja tiedonantoineen;

8) että piirin työntekijäin ja heidän läheistensä korvausvaatimukset otetaan vastaan ja asiamiehen oman lausunnon sekä, milloin aihetta on, 7 kohdassa mainitun selvityksen ja asiakirjojen ohella toimitetaan tapa- turmalautakunnalle;

9) että korvausta vaatineelle lautakunnan määräyksestä annetaan todisteellinen kirjallinen tieto lautakunnan ja Vakuutusneuvoston päätöksistä ynnä ilmoitus, mitenkä niihin voidaan hakea muutosta;

10) että työtä varten määrätyistä varoista suoritetaan vahingoittuneelle tai hänen läheisilleen harkinnan mukaan jo ennen korvauksen lopullista vahvistusta ennakkomaksuja, joista on takaisin maksettava se osa, mikä ehkä on lopullisesti vahvistettua korvaussummaa suurempi; sekä

11) että, jos niissä asianhaaroissa, joiden nojalla jollekulle hänen toimipiirinsä työntekijälle tulevan vuotuisen vahingonkorvauksen suuruus on Vakuutusneuvosten päätöksellä määräajaksi tai toistaiseksi määrätty taikka lopullisesti vahvistettu, tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka tapaturmavakuutusasetuksen 28 §:n mukaan saattavat aiheuttaa korvausmäärän muuttamisen tai 30 §:n mukaan sen oikaisemisen, sellaisesta muutoksesta viipymättä ilmoitetaan lautakunnalle.

Tarkempia ohjeita asiamiehelle saattaa antaa tapaturmalautakunta yksissä neuvoin asianomaisen ylihallituksen kanssa.

Asiamiehelle puheenaolevasta toimesta tulevan korvauksen määrää asianomainen ylihallitus, tapaturmalautakuntaa kuultuaan, kysymyksessä olevaa työtä varten käytettävänään olevista varoista.

4 §.

Tapaturmavakuutusasetuksen mukaisen korvauksen määräämistä ja suorittamista, varten valtion töissä sattuneista tapaturmista asetetaan So- sialihallituksen yhteyteen valtion tapaturmalautakunta, jolla soveltuvissa kohdissa on samat tehtävät kuin vakuutuslaitoksella sanotun asetuksen mukaan.

Valtion tapaturmalautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja sen muodostavat puheenjohtaja ja kolme jäsentä, joista kaksi on pysyvää ja kolmas tilapäinen. Senaatti määrää puheenjohtajan sekä pysyvät jäsenet, joista yhden tulee olla lääkäri ja toisen työntekijäin edustaja. Puheenjohtajan ollessa estettynä tointaan hoitamasta, toimii lääkäri hänen sijaisenaan. Asianomaisten ylihallitusten asiana on määrätä yksi tai useampi henkilö tilapäisenä jäsenenä ottamaan osaa sellaisten asiain käsittelyyn, jotka aiheutuvat sen alaisissa töissä sattuneista tapaturmista. Kullekin jäsenelle on määrättävä varamies.

5 §.

Tapaturmalautakunnan tulee:

1) tutkia tapaturma-asiamiesten ilmoitukset tapaturmista sekä sille suoraan tai asiamiesten kautta tehdyt korvausvaatimukset;

2) ratkaista hakemukset korvauksesta ja sen määrästä, mitä tulee hautaus- ja elatusapuun ynnä sairashoidosta maksettavaan korvaukseen, sekä oman lausuntonsa ohella toimittaa hakemukset ja niitä koskevat asiakirjat Vakuutusneuvostolle, mitä tulee vuotuiseen vahingonkorvaukseen;

3) viipymättä asiamiehen kautta taikka muuten toimittaa korvausta hakeneelle todisteellinen kirjallinen tieto päätöksestä, jonka lautakunta tai Vakuutusneuvosto on tehnyt korvausasiassa, sekä viimemainitussa tapauksessa myös siitä, aikooko lautakunta hakea muutosta neuvoston päätökseen ja millä perusteilla se aijotaan tehdä;

4) milloin lautakunta asiamiehen ilmoituksesta tahi muuten on saanut tietää muutoksen tapahtuneen niissä asianhaaroissa, joiden nojalla vuotuisen vahingonkorvauksen suuruus on määräajaksi tai toistaiseksi määrätty taikka lopullisesti vahvistettu, heti toimituttaa asiassa tarkempi tutkimus sekä, jos aihetta on, hakea Vakuutusneuvostolta korvausmäärän muuttamista tahi oikaisemista;

5) pitää kaikista henkilöistä, jotka valtion töissä sattuneiden tapaturmien johdosta nauttivat vuotuista vahingonkorvausta, tarkkaa luetteloa, jossa on mainittava korvauksen suuruus sekä onko viimemainittu lopullisesti vai määräajaksi tai toistaiseksi määrätty;

6) huolehtia lautakunnassa tai Vakuutusneuvostossa vahvistettujen tahi tuomioistuimessa tuomittujen korvausten suorittamisesta;

7) antaa vuotuiseen vahingonkorvaukseen oikeutetulle asianmukainen apukirja; sekä

8) vuosittain ennen huhtikuun loppua antaa sosialivakuutusta tarkastavalle viranomaiselle, vahvistetun kaavan mukaan, ne tilastolliset tiedot, jotka ovat tarpeellisia virallista tapaturmavakuutustilastoa varten, sekä Sosialihallitukselle kertomus ja tili toiminnastaan edellisenä vuonna.

Asiat, jotka mainitaan 1, 2 ja 4 kohdassa, on lautakunnan ratkaistava täysilukuisena, mutta muut lautakunnalle kuuluvat asiat voivat puheenjohtaja ja lääkärijäsen yhdessä ratkaista.

6 §.

Lautakunnan puheenjohtajan velvollisuutena on;

1) kutsua lautakunta tarpeen mukaan koolle;

2) johtaa puhetta lautakunnan kokouksissa ja allekirjoittaa sen toimituskirjat;

3) ratkaista sellaiset juoksevat ja muut esille tulevat asiat, jotka eivät 5 §:n mukaan kuulu lautakunnan päätettäviin tai ole niihin verrattavia: sekä

4) valvoa että lautakunnalle kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja joutuisasti täytetään.

7 §.

Lautakunnan kansliatehtävät hoidetaan Sosialihallituksen kansliassa, johon niitä varten asetetaan sen ylimääräisenä virkamiehenä toimiva lautakunnan sihteeri.

Sihteerin ottaa Sosialihallitus, ja hänen tulee esitellä lautakunnalle tulevat asiat, valmistaa ja varmentaa sen toimituskirjat sekä lähinnä valvoa että lautakunnan kansliatehtävät asianmukaisesti ja ajallaan täytetään.

8 §.

Määrätty vahingonkorvaus tulee lautakunnan toimittaa siihen oikeutetulle tapaturmavakuutusasetuksen 31 ja 32 §:n säätämässä järjestyksessä.

Pyyntö maksupaikan muuttamisesta on vähintään kuukautta ennen maksupäivää kirjallisesti ilmoitettava lautakunnalle.

9 §.

Vahingonkorvausvaatimus katsotaan tehdyksi tapaturmavakuutusasetuksen 33 §:n mukaisesti, jos se siinä mainitussa ajassa on annettu tapaturmalautakunnalle tai tapaturma-asiamiehelle tai tutkintoa toimittavalle poliisiviranomaiselle taikka kirjoihin merkittynä pantu postiin lautakunnalle lähetettäväksi.

10 §.

Vahingonkorvaukseen oikeutetulla, joka ei tyydy valtion tapaturmalautakunnan määräämään sairashoidon korvaukseen, elatusapuun tai hautaus- apuun, on sama oikeus hakea siihen muutosta Vakuutusneuvostolta, kuin tapaturmavakuutusasetuksen 35 §:ssä säädetään oikeudesta hakea muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen.

Mitä Senaatin tänä päivänä tapaturmavakuutusasetuksen toimeenpanosta ja soveltamisesta antaman asetuksen 15 §:ssä, 16 §:n 2 momentissa sekä 17, 18 ja 19 §:ssä säädetään, olkoon voimassa myös valtion töissä sattuneisiin tapaturmiin nähden.

11 §.

Tapaturmalautakunnalla on oikeus tarpeen mukaan saada virka-apua muilta julkisilta viranomaisilta.

Tapaturmalautakunnan puheenjohtaja ja pysyvät jäsenet saavat vuotuisen palkkion, jonka suuruuden Senaatti määrää. Tilapäisen jäsenen palkkion määrää asianomainen ylihallitus sen käytettävinä olevista varoista.

Lautakunnan toimihenkilöiden palkkiot määrää Sosialihallitus lautakunnan esityksestä.

12 §.

Korvausten suorittamista sekä lautakunnan palkkioita ynnä muita kustannuksia varten otetaan Sosialihallituksen menosääntöön tarkoitusta varten tarpeelliset määrärahat, joista Sosialihallituksen tulee lautakunnan esityksestä pitää tarvittavat erät sen saatavana.

13 §.

Tapaturmalautakunnan tai Vakuutusneuvosten myöntämästä korvauksesta on ensinmainitun toimesta ilmoitettava sille ylihallitukselle, jonka alaisessa työssä korvauksen aiheuttanut tapaturma on sattunut.

Jos valtion työssä tapaturmaisesti loukkaantunut, jolle on tapaturmavakuutusasetuksen mukaan myönnetty vuotuinen vahingonkorvaus, on oikeutettu saamaan eläkettä erotessaan virasta sillä perusteella että hän ruumiinvamman vuoksi on tullut kykenemättömäksi sitä hoitamaan, on eläkettä määrättäessä kohtuullisesti otettava huomioon vuotuinen vahingonkorvaus, ellei toisin ole säädetty.

14 §.

Tässä mainittu viranomainen, joka laiminlyö tämän päätöksen mukaisen velvollisuutensa tai tahallaan antaa väärin sen mukaisia tietoja, rangaistakoon sakolla tapaturmavakuutusasetuksen 37 §:n mukaan.

15 §.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1918, jolloin korvausten suorittaminen ynnä muut tässä päätöksessä mainitut tehtävät siirretään asianomaisilta ylihallituksilta ja muilta niitä hoitaneilta viranomaisilta tämän päätöksen määräämille viranomaisille.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 28 päivänä joulukuuta 1917.

Sosialitoimituskunnan Päällikkö, Senaattori O. W. Louhivuori. Niilo A. Mannio.

Sivun alkuun