119/1917

Annettu Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1917.

Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja 51 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.

Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten, että sanotun Valtiopäiväjärjestyksen 32, 46 ja ja 51 § muutetaan näin kuuluviksi:

32 §.

Senaatin talousosaston jäsenet, jotka nimitetään Suomen eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä, ovat virkatoimistaan eduskunnalle vastuunalaiset, kaikki yhteisesti hallituksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen omista virkatoimistaan.

Jos edustaja tahtoo hallituksenjäsenen vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, antakoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se hallituksenjäsenen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla antaa hallituksen jäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei katso että vastausta ei ole annettava. Tällaisesta asiasta älköön eduskunnassa keskusteltako älköönkä päätöstä tehtäkö.

Milloin edustaja tahtoo tehdä hallituksenjäsenelle tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen eduskunnassa käsiteltäväksi, antakoon sen 2 momentissa mainitulla tavalla laadittuna puhemiehelle. Sittenkuin kysymys on eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin seura a vaan istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, kysymyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemiehen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle hallituksenjäsenelle, joka puhemiehen kanssa sopii, milloin vastaus kysymykseen annetaan. Kun vastaus on annettu tahi senaatin puolesta eduskunnalle ilmoitettu, ettei asian laadun vuoksi voida kysymykseen vastata, ja keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: »kuultuansa annetun selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen».

Jos tällaista yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä ei hyväksytä, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan tahi, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. Valiokunnan tulee ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää. Mitä tässä pykälässä on sanottu hallituksenjäsenestä, olkoon soveltuvilta kohdin voimassa myöskin senaatin prokuraattorista.

46 §.

Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakin virkamieheltä tai sellaisesta yleisestä laitoksesta, joka ei ole eduskunnan hallinnon alainen, nähdäkseen virkatoimissa kertyneitä asiakirjoja, taikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja virkamieheltä tai sellaisesta laitoksesta, taikka saada kunnallisissa virastoissa kertyneitä asiakirjoja tai muita tietoja kunnallisista oloista, niin senaatin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi asianomainen toimituskunnan päällikkö, valiokunnan pyynnöstä, ryhtyköön sellaiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle. Jos niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokunnalle ilmoitettava.

51 §.

Senaatin talousosaston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja jäsenillä sekä senaatin prokuraattorilla on oikeus olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa keskusteluihin, vaan ei päätöksiin, elleivät ole eduskunnan jäseniä. Jos joku heistä tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon se hänelle ennen muita.

Valiokunnan päätettävänä on, saavatko senaatin jäsenet valiokunnan kokouksiin ja keskusteluihin ottaa osaa.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatti: JALMAR CASTRÉN. ONNI TALAS. HEIKKI RENVALL. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI. A. Pulkkinen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.