112/1917

Annettu Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917.

Asetus, joka koskee merenkulkulaitoksen hallintoa.

Suomen Senaatti on, Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen:

1 Luku.

Merenkulkuhallitus ja sen toiminta.

1 §.

Merenkulkulaitoksen asiain hallintoa hoitaa Merenkulkuhallitus, joka toimii Senaatin Talousosaston ja sen Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan alaisena.

Merenkulkuhallituksen on voimassa olevien asetusten mukaisesti ja vuotuisten menosääntöjen rajoissa hoidettava luotsi- ja majakkalaitoksen ylivalvontaa ja hallintoa, valvottava merenkulkua, laivanrakentamista, laivanmittausta, laivantarkastusta, lastimerkkien asettamista ja laivarekisterin pitämistä, valvottava että kaikkia merenkulkua koskevia asetuksia noudatetaan, hoidettava valtion jäänmurtajalaivoja ja valvottava niiden käyttämistä, hoidettava merenkulkuoppilaitosten ja valtion satumain ylivalvontaa ja hallintoa, valvottava merimieshuoneita sekä kuntain ja yksityisiä satamia, jonka lisäksi Merenkulkuhallituksen tulee seurata merenkulkulaitoksen kehitystä kotimaassa ja muissa maissa sekä ehdottaa toimenpiteitä maan merenkulkuelinkeinon edistämiseksi kuin myös hoitaa merenkulku- ja meriliiketilastoa.

2 §.

Merenkulkuhallitus jakaantuu luotsi- ja majakkaosastoon, merenkulkuosastoon, teknilliseen osastoon ja kansliaosastoon.

3 §.

Luotsi- ja majakkaosasto käsittelee asioita, jotka koskevat merikartastolaitosta, merenmittauksia, kulkuväyliä, niiden merkitsemis- ja valaisemistapaa, uusien luotsiasemain perustamista tahi ennestään perustettujen lakkauttamista sekä muita toimenpiteitä merenkulun turvaamiseksi kuin myös tarkastuslaivain käyttämistä.

Tähän osastoon kuuluu:

1) Luotsi- ja majakkakonttori;

2) Merikartastolaitos; ja

3) Merenmittaustoimistot.

4 §.

Merenkulkuosasto käsittelee asioita, jotka koskevat kauppalaivastoon kuuluvien laivojen merenkulkua ja turvallisuutta koskevaa tarkastusta, valtion satumain ylivalvontaa, kuntain ja yksityisten satamain silmälläpitoa, merimieshuoneiden tarkastusta, merenkulku oppilaitosten ylivalvontaa sekä jäänmurtajalaivain käyttämistä.

5 §.

Teknillinen osasto käsittelee asioita, jotka koskevat laivanrakentamista, kauppalaivastoon kuuluvain laivain mittausta, lastimerkkien asettamista niihin, laivojen rungon ja koneiden tarkastusta, majakkain ja muiden rakennusten piirustusten ja kustannusarvioiden laatimista merenkulkulaitoksen laskuun sekä niiden korjauksia ja uudestaanrakentamisia kuin myös merenkulkulaitoksen menosääntöön merkittyjen laivain korjauksia.

Tähän osastoon kuuluu:

1) Laivatoimisto; ja

2) Majakkatoimisto.

6 §.

Kansliaosasto käsittelee asioita, jotka koskevat johtosääntöjä, henkilökunnan toimeen ottamista ja erottamista, virkavapauksia ja määräyksiä, virheitä ja laiminlyöntejä virassa, valituksia virkatoimenpiteistä, Merenkulkuhallituksen puhevallan valvomista, huoneustojen vuokraamista, palkkauksia, tili- ja kassalaitosta, kaluston ja varaston tarkastuksia, virkamatkoja, matka-apurahoja, kuvarekisteriä, laivakalenterin julkaise mistä, ilmoitusmerkki-kirjaimien jakamista, mittauskirjan ja lastimerkinvarmistuskirjan laatimista sekä todistuksia laivan päällystön ja konemestarin oikeuksista, tilastollisia ja muita samanlaatuisia merenkulkulaitosta koskevia julkaisuja, tarvekalujen ostoa ja kunnossapitoa, varastotavarain hankkimista ja hoitoa sekä tarpeettomien varastotavarain myymistä.

Tähän osastoon kuuluu:

1) Kanslia;

2) Kamreerikonttori;

3) Tilastokonttori; ja

4) Varastokonttori.

7 §.

Työnjaosta osastoissa säädetään Merenkulkuhallituksen johtosäännössä.

8 §.

Merenkulkuhallituksen muodostavat ylitirehtööri päällikkönä ja neljä merenkulkuneuvosta, jäseninä ja kukin osastonsa päällikkönä.

9 §.

Merenkulkuhallitukseen asetetaan 8 §:ssä mainittujen lisäksi seuraavat virkamiehet: luotsi- ja majakka-osastoon merikartastolaitoksen päällikkö sekä vanhempi ja nuorempi päällikön apulainen; päällikkö kuhunkin merenmittaustoimistoon ynnä tarpeellinen määrä vanhempia ja nuorempia luotaajia; merenkulku osastoon merenkulunylitarkastaja; teknilliseen osastoon yli-insinööri ja kaksi insinööriä; laivanmittaustarkastaja ja tarkastajan apulainen sekä tarpeellinen määrä rakennusmestareita; ja kansliaosastoon kaksi sihteeriä ja notari; kamreeri, apukamreeri ja kirjanpitäjä; tilastokonttorin johtaja ja aktuari sekä varastonhoitaja.

Merenkulkuhallitukseen otetaan sen ohessa tarpeellinen määrä kanslisteja, piirustajia, piirtäjiä ja vahtimestareita.

II Luku.

Asiain käsittely Merenkulkuhallituksessa.

10 §.

Merenkulkuhallituksen käsiteltäviin kuuluvat asiat ratkaisee: osaksi hallitus täysi-istunnossaan, jolloin päätökset tehdään enimmän ääniä saaneen mielipiteen mukaan ja äänten jakautuessa tasan, puheenjohtajan kannattaman mielipiteen mukaan; osaksi hallitus osastokokouksessa, johon ottavat osaa ylitirehtööri, asianomainen merenkulkuneuvos ja esittelijä tahi, milloin asian esittelee merenkulkuneuvos, asianomainen sihteeri, ja jolloin päätökset tehdään enimmän ääniä saaneen mielipiteen mukaan; osaksi ylitirehtööri; sekä osaksi asianomainen merenkulkuneuvos.

Erittäin kiireellisissä tapauksissa saa ylitirehtööri yksinäänkin antaa määräyksiä täytäntötoimenpiteistä, mutta on sellainen määräys viipymättä kirjallisesti laadittava ja ilmoitettava sille, jonka päätettäviin asia olisi kuulunut.

Jos Merenkulkuhallituksessa ilmenee eri mielipiteitä, ovat ne kirjallisesti lausuttavat ja pöytäkirjaan merkittävät sekä ote pöytäkirjasta Eitettävä asiakirjoihin asioissa, jotka valitusteitse tahi muuten Senaatille alistetaan.

Esittelijällä on oikeus merkitä eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan, vaikka hän ei olisikaan jäsenenä ottanut osaa asian ratkaisuun.

11 §.

Merenkulkuhallituksen taikka ylitirehtöörin käsiteltävät asiat esittelee asianomainen hallituksen jäsen taikka muu virkamies, jonka hallitus siihen määrää.

Asian, joka on hallituksen jäsenen ratkaistava, esittelee virkamies, jolle asian valmistaminen on annettu.

12 §.

Täysi-istunnossa ratkaistavia asioita käsiteltäessä pitää, mikäli mahdollista, ylitirehtöörin ja kaikkien jäsenten olla saapuvilla, eikä Merenkulkuhallitus ole päätösvaltainen, ellei päätöksiin ota osaa puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.

13 §.

Täysi-istunnossa käsitellään: a) kaikki Senaattiin alistettavat asiat; b) kysymykset sellaisten virka- ja palvelusmiesten nimittämisestä ja erosta, jotka saavat toimiinsa valtakirjan tahi virkavahvistuskirjan; c) virka- ja palvelusmiesten rankaisemista koskevat asiat; sekä d) muut asiat, jotka Merenkulkuhallituksen johtosäännön tahi Senaatin määräyksen mukaan ovat Merenkulkuhallituksen käsiteltävät täysi-istunnossa.

Muut asiat ratkaistaan osastokokouksessa, mikäli ne Merenkulkuhallituksen johtosäännön mukaan eivät kuulu ylitirehtöörin tahi merenkulkuneuvoksen ratkaistaviin.

14 §.

Senaatin harkittavaksi ovat alistettavat asiat, jotka aiheuttavat uusia menoja, joita varten Merenkulkuhallituksen menosääntöön ei ole määrärahaa otettu, kuin myös sellaiset asiat, jotka muuten voimassa olevain asetusten mukaan pitää Senaatin ratkaistavaksi alistuttaman. Kuitenkin ryhtyköön hallitus kiireellisissä tapauksissa, jolloin Senaatin määräystä ei käy odottaminen, asianhaarain vaatimiin toimenpiteisiin; mutta on siitä, mihin siten on ryhdytty, viipymättä ilmoitettava Senaatin hyväksyttäväksi.

15 §.

Ylitirehtööri on puheenjohtajana Merenkulkuhallituksen ja sen osastojen kokouksissa sekä ensi sijassa vastuunalainen Merenkulkuhallitukselle kuuluvasta hallinnosta. Ylitirehtöörin on tehtävä alote tarpeellisiin uudistuksiin ja parannuksiin sekä siinä suhteessa seurattava kotimaan merenkulkuun vaikuttavaa yleistä kehitystä ja muiden maiden merenkulkuoloja.

Tarkastusmatkoja tekemällä on ylitirehtöörin tutustuttava paikallisiin olosuhteisiin sekä pidettävä huolta että asianomaiset täyttävät velvollisuutensa ja nauttivat heille kuuluvia etuja.

Huomattavammista tapahtumista merenkulun alalla on ylitirehtöörin heti ilmoitettava Senaatille.

16 §.

Ylitirehtöörin poissa ollessa on virassa vanhin jäsen puheenjohtajana Merenkulkuhallituksen täysi-istunnossa ja valvoo yleensä asioiden kulkua.

17 §.

Merenkulkuneuvoksen tulee: jäsenenä ottaa osaa Merenkulkuhallituksen täysi-istuntoon ja osaston kokouksiin; valmistaa ja esitellä osastolle kuuluvat asiat; valvoa tehtävien hoitamista osastolla sekä huolehtia että kaikki, mikä osastolle kuuluu, asianmukaisesti suoritetaan; tarkastusmatkoja tekemällä, joiden toimittamiseen joka kerta on hankittava ylitirehtöörin lupa, paikkakunnalla tutustua asioihin, jotka kuuluvat osaston toiminta-alaan; sekä seurata muiden maiden merenkulku oloja ja koettaa saada toimeen parannuksia niillä hallinnon aloilla, jotka lähinnä kuuluvat hänen toimintaansa.

III Luku.

Merenkulkulaitoksen laivat ja niiden päälliköt.

18 §.

Merenkulkulaitoksen menosääntöön merkittyihin tarkastus-, merenmittaus- ja jäänmurtajalaivoihin otetaan päällystö ja miehistö niiden perusteiden mukaisesti, jotka kauppalaivojen suhteen ovat määrätyt tahi tulevat määrättäviksi, taikka jotka muuten ovat tarpeen vaatimat.

IV Luku.

Luotsipiirit, luotsausalueet, majakat ja majakkalaivat.

19 §.

Suomen luotsialue jaetaan piireihin, jotka kutsutaan luotsipiireiksi.

Kussakin luotsipiirissä hoitaa piiripäällikkö luotsi- ja majakkapalveluskunnan lähintä valvontaa sekä mitä luotsi- ja majakkalaitokseen muuten kuuluu.

Luotsipiirien luvun ja laajuuden sekä piiripäällikköjen asuinpaikat määrää Senaatti.

20 §.

Piiripäälliköille otetaan tarpeen vaatiessa apulaisia.

Piiripäälliköt ovat toimessaan välittömästi Merenkulkuhallituksen alaisia, ja tulee kunkin heistä piirissään valvoa että luotsi- ja majakkalaitosta koskevia asetuksia tarkoin noudatetaan, jota paitsi he ovat velvolliset edistämään kaikkea, mikä voi olla eduksi luotsi- ja majakkalaitokselle sekä purjehdukselle.

21 §.

Piiripäällikön tulee huolehtia: että luotsi- ja majakkapalvelijat hänen piirissään täyttävät velvollisuutensa sekä nauttivat heille kuuluvia oikeuksia ja etuja; että kulkuväylät niiden varsille merenkulun turvaamiseksi rakennettuine laitteineen pidetään kunnossa; ettei metsäpuistoja, puita, y. m., mitkä vanhastaan ovat olleet maantunnuksena tai tien viittana merta kuljettaessa, hävitetä; sekä että loistoja ja muita merenkulkulaitoksen rakennuslaitteita kalusteineen ja varastoineen asianmukaisesti hoidetaan ja kunnossa pidetään sekä että majakkavalaistusta säädetyllä tavalla hoidetaan.

Sen ohessa on piiripäällikkö velvollinen: hoitamaan valtiolaitokselle tahi luotsipalvelijoille kuuluvia rahavaroja, jotka ovat piiripäällikön hallussa, ja tilittämään ne asianmukaisesti; sekä muuten täyttämään, mitä esimies hänelle virassa määrää.

22 §.

Luotsipiireissä hoitavat luotsaustehtäviä eri luotsausalueilla luotsivanhimmat, luotsit, apulaisluotsit ja luotsioppilaat, joita asetetaan tarpeellinen määrä määrättyihin, tarkoitukseen sopiviin paikkoihin.

Luotsipaikka, missä luotsi vanhin on palveluksessa, muodostaa luotsausalueineen erityisen luotsi vanhimman-alueen luotsipiirissä. Muut luotsipaikat, luotsausalueineen, voidaan asettaa sellaiseen luotsivanhimman- alueeseen kuuluviksi.

23 §.

Merenkulun turvaamiseksi maamme rannikoille rakennetuissa kiinteissä loistoissa huolehtii majakka valaistuksesta majakkamestari vanhempien ja nuorempien majakkavartijain avustamana.

Satama- ja johtoloistoissa huolehtivat valaistuksesta ainoastaan majakka vartijat.

24 §.

Majakkalaivoihin asetetaan majakkalaivuri, perämies, joka samalla on vanhempi majakkavartija, sekä sen lisäksi koneella kulkeviin majakkalaivoihin perämies, joka samalla on nuorempi majakka vartija, sekä konemestari kuin myös koneettomiin majakkalaivoihin konemestari, joka samalla on nuorempi majakkavartija.

Luotsipiiripäällikön toimi voidaan, missä olosuhteet myöntävät, Senaatin määräyksestä yhdistää merenkuluntarkastajan virkaan.

V Luku.

Merenkulkupiirit.

26 §.

Merenkulun valvomista varten jaetaan maa merenkulkupiireihin. Jokaiseen piiriin asetetaan merenkuluntarkastaja, joka valvoo, että voimassaolevia, merenkulkua koskevia säännöksiä noudatetaan sekä pitää silmällä laivantarkastajain, laivanmittaajain sekä satamankatsantomiesten toimintaa kuin myös yksityisiä satamia.

Merenkulkupiirien luvun ja laajuuden sekä merenkuluntarkastajani asuinpaikat määrää Senaatti.

27 §.

Merenkuluntarkastajat toimivat virassaan välittömästi Merenkulkuhallituksen alaisina, ollen kunkin heistä piirissään valvottava että merenkulkua koskevia asetuksia tarkoin noudatetaan, jota paitsi heidän velvollisuutenaan on edistää kaikkea, mikä saattaa olla eduksi merenkulkuelinkeinolle.

28 §.

Merenkuluntarkastajan tulee hankkia tarkat tiedot kaikista laivoista, jotka kulkevat hänen piirissään, erittäinkin niistä, joilla siellä on kotipaikkansa, kuin myös jos syytä ilmaantuu toimittaa tarkkoja tutkimuksia aluksilla, saadakseen selville, ovatko ne merikelpoisessa kunnossa sekä onko niissä tarpeellinen ja asianmukainen miehistö.

Mainittua tarkoitusta varten on merenkuluntarkastaja, milloin hyvänsä hän sitä vaatii, päästettävä aluksiin, joilla kauppamerenkulkua harjoitetaan tahi matkustajia kuljetetaan. Hän on myös oikeutettu päälliköiltä ja muilta aluksissa palvelevilta henkilöiltä vaatimaan tietoja sekä toimittamaan niitä katsastuksia ja tutkimuksia, joihin hänen virkatehtävänsä antavat aihetta.

Merenkuluntarkastajan tulee myös hankkia tieto niistä tapauksista, jolloin hänen piirissään meriselityksiä oikeudelle annetaan, tahi meri oikeusjuttuja, jotka ovat riippuvia hänen virkatoimintaansa kuuluvista seikoista, tuomioistuimissa käsitellään sekä, mikäli mahdollista, olla oikeudessa läsnä ja koettaa tuomioistuimen kautta riitapuolilta ja todistajilta hankkia tietoja, jotka hän katsoo laivantarkastusta varten tarpeellisiksi.

Tällaisten juttujen ja asiain pöytäkirjoja tulee merenkuluntarkastajan viran puolesta oikeudelta pyytää ja tarkastusta varten Merenkulkuhallitukselle lähettää.

29 §.

Laivojen katsastusta varten asetetaan merenkululle avoimiin satamiin laivankatsastajia.

Laivanmittauksen toimittavat laivanmittaajat, joita on asettu Merenkulkuhallituksen määräämiin paikkoihin.

VI Luku.

Valtion satamain hallinto.

30 §.

Valtion satumain hallintoa hoitavat satamakapteenit, jotka valvovat että satamia varten laadittuja määräyksiä noudatetaan.

Satamakapteenien avuksi otetaan tarpeellinen määrä apulaisia ja satamakonstaapeleita.

31 §.

Satamakapteeni toimii virassaan välittömästi Merenkulkuhallituksen alaisena ja tulee hänen huomioon ottamalla voimassa olevan satamajärjestyksen määräyksiä lähinnä valvoa järjestystä satama-alueella sekä sikäläistä liikennettä merellä ja maalla, samoin myöskin lähinnä valvoa satamassa tapahtuvaa veloitusta, rahainkantoa, maksuja ja tilitystä.

VII Luku.

Merenkulkuoppilaitokset.

32 §.

Tietopuolista ja käytännöllistä opetusta henkilöille, jotka aikovat kehittyä meripalvelukseen, annetaan merenkulkukorkeakouluissa ja merenkulkukouluissa.

Merenkulkukorkeakouluihin asetetaan johtaja sekä vanhempia ja nuorempia opettajia tarpeellinen määrä.

Merenkulkukouluihin asetetaan johtaja, joka samalla, kertaa on vanhempi opettaja, kuin myös tarpeellinen määrä nuorempia opettajia.

Vahtimestarin toimia hoitamaan otetaan vanhempia tai nuorempia vahtimestareita tarpeellinen määrä.

33 §.

Meren kulku korkea koulujen ja merenkulkukoulujen johtajat toimivat virassaan välittömästi Merenkulkuhallituksen alaisina, ja on heidän valvottava että opetusta oppilaitoksissa säädetyllä tavalla hoidetaan, että opettajisto täyttää velvollisuutensa ja että hyvä järjestys vallitsee oppilaiden keskuudessa, sekä myös itse annettava opetusta heille kuuluvissa oppiaineissa.

VIII Luku.

Virkamiesten pätevyysehdot ja virkojen täyttäminen.

34 §.

Ylitirehtöörillä tulee olla laajat tiedot ja käytännöllinen kokemus merenkulkuelinkeinoa koskevissa asioissa sekä maan taloudellisten olojen tuntemusta.

Luotsi- ja majakkaosaston sekä merenkulkuosaston päällikkönä olevan merenkulkuneuvoksen, merikartastolaitoksen päällikön ynnä päällikön vanhemman ja nuoremman apulaisen, merenmittaustoimiston päällikön, merenkulunylitarkastajan, laivanmittaustarkastajan, piiripäällikön, merenkuluntarkastajan, merenkulkukorkeakoulun johtajan, merenkulkukoulun johtajan sekä merenkulkukorkeakoulun ja merenkulkukoulun vanhemman ja nuoremman opettajan tulee olla diploomimerikapteeneja.

Teknillisen osaston päällikkönä olevan merenkulkuneuvoksen, yli-insinöörin ja insinöörin tulee olla diploomi-insinöörintutkinnon suorittaneita, laivarakennuksen, konerakennuksen, tie- ja vesirakennuksen taikka sähkötekniikan opintoalalla, sikäli kuin Merenkulkuhallitus tarpeen mukaan määrää. Insinööritutkinto tulee olla suoritettu Suomen Teknillisessä korkeakoulussa tahi vastaavassa oppilaitoksessa muussa maassa.

Sillä merenkulkuneuvoksella, joka on kanslia osaston päällikkönä, tulee olla taitoa ja kokemusta tuomarin tehtävissä.

Sihteerin ja notarin tulee olla ylemmän hallintotutkinnon tahi oikeustutkinnon suorittaneita.

Kamreerin ja apukamreerin tulee olla ylemmän hallintotutkinnon suorittaneita.

Tilastokonttorin johtajan ja aktuarin tulee olla filosofiankandidaattitutkinnon suorittaneita, korkeimmalla arvosanalla kansantalous- ja tilastotieteessä.

Vanhemman ja nuoremman luotaajan, piiripäällikön apulaisen, laivanmittaajan, satamakapteenin ja satamakapteenin apulaisen tulee olla merikapteeneja.

Laivankatsastajain tulee olla joko merikapteeneja tahi insinöörejä taikka henkilöitä, joilla muuten on toimeen tarpeelliset teknilliset tiedot.

Varastonhoitajan tulee olla teknillisen opiston käynyt tai meri kapteeni tutkinnon suorittanut.

Kirjanpitäjällä, reistraattorilla ja kanslistilla tulee olla valtion lyseoiden tai tyttökoulujen viidennen luokan suoritettua kurssia vastaavat tiedot.

Rakennusmestarin tulee olla teollisuuskoulun käynyt.

Piirustajilla ja piirtäjillä tulee olla tointen hoitamiseen tarpeelliset edellytykset.

Merenkulkulaitoksen menosääntöön merkittyjen laivojen päällystöön ja miehistöön nähden on sovellutettava, mitä kauppalaivoista siinä suhteessa on säädetty tai vastedes säädetään.

Luotsivanhimmalla, luotsilla, apulaisluotsilla ja luotsioppilaalla saariston luotsiasemalla tulee olla aliperämiehen kirja, heillä tulee olla normaalinen väri aisti, tarpeeksi tarkka näkö ja virantoimitukseen tarvittava terveys, minkä lisäksi luotsivanhimman, luotsin ja apulaisluotsin tulee piiripäällikön toimittamassa kuulustelussa olla osottanut omaavansa tarkat tiedot luotsausalueeseen kuuluvista kulkuväylistä, satamista ja ankkuripaikoista sekä tuntevansa luotsi- ja tullisäännökset, mikäli ne koskevat hänen virkaansa.

Sisävesien luotsiasemalla palvelevan luotsin tulee olla ylemmän kansakoulun käynyt sekä saavuttanut 21 vuoden ikä, ja tulee hänellä olla normaalinen väriaisti ja tarpeeksi tarkka näkö, minkä lisäksi hänen tulee olla palvellut laivalla vähintään kolme vuotta, josta vähintään kahdeksantoista kuukautta mertakulkevalla aluksella.

Majakkalaivurilla tulee olla kauppalaivurin kirja ja olla kuljettanut laivoja, majakkamestarilla perämiehen kirja, perämiehellä, joka samalla on majakkalaivan vanhempana tai nuorempana majakkavartijana, aliperämiehen kirja, koneella kulkevan majakkalaivan konemestarilla, kirja toisen luokan koneenkäyttäjäntutkinnon suorittamisesta, konemestarilla, joka samalla on koneettoman majakkalaivan nuorempana majakkavartijana, kolmannen luokan koneenkäyttäjän kirja. Majakkalaivurin ja majakkamestarin tulee sen lisäksi todistaa taitavansa hoitaa loistolaitteita.

Kiinteän loiston vanhemmalla ja nuoremmalla majakka vartijalla tulee olla toimen hoitamiseen tarpeelliset edellytykset.

Vahtimestareiksi ja satamakonstaapeleiksi valtion satamiin otetaan siihen sopivia henkilöitä, etupäässä sellaisia, jotka ovat olleet meripalveluksessa.

35 §.

Ylitirehtöörin nimittää Senaatin Talousosasto.

Merenkulkuneuvoksen, merikartastolaitoksen päällikön, merenkulunylitarkastajan, yli-insinöörin, sihteerin ja kamreerin nimittää Senaatin Talousosasto Merenkulkuhallituksen esityksestä, kolmenkymmenen päivän hakuajan jälkeen.

Muun Merenkulkuhallituksen alaisen virkamiehen, jolla on menosääntöön merkitty palkka- tai palkkiovirka, jälempänä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta, nimittää Merenkulkuhallitus kolmenkymmenen päivän hakuajan jälkeen, ja saavat he virkavahvistuskirjan.

Luotsi- ja majakkapalvelijan ottaa toimeen Merenkulkuhallitus asianomaisen piiripäällikön esityksestä, hakuajan jälkeen, jonka Merenkulkuhallitus paikallisiin olosuhteisiin nähden määrää, ja saa hän toimeensa virkavahvistuskirjan.

Laivankatsastajan ja laivanmittaajan ottaa toimeen Merenkulkuhallitus asianomaisen merenkuluntarkastajan esityksestä, kolmenkymmenen päivän hakuajan jälkeen, ja saavat he toimeensa määräyksen.

Satamakonstaapeli valtion satamissa otetaan toimeen satamakapteenin esityksestä, ja saa hän toimeensa virkavahvistuskirjan.

Vahtimestarin ottaa toimeen ylitirehtööri, lähimmän päällystön esityksestä.

Virka- ja palvelusmiehet, jotka menosäännön mukaan nauttivat palkkausta sopimuksen perusteella, otetaan toimeen tavalla, jonka Merenkulkuhallitus parhaaksi näkee.

36 §.

Virka- ja palvelusmiehille myöntää eron sama viranomainen, joka on hänet toimeen ottanut.

Luotsi- ja majakkapalvelijalle älköön myönnettäkö eroa purjehduskauden kestäessä, jos se ei voi tapahtua ilman haittaa.

IX Luku.

Virkamiesten oikeudet ja edut sekä edesvastuu virkavirheistä.

37 §.

Merenkulkulaitoksen virka- ja palvelusmiesten palkkauksesta ja virka-arvosta sekä heille virka-asioissa tekemistään matkoista tulevasta korvauksesta kuin myös heidän oikeudestaan maksuttoman virkavapauden saamiseen määräajaksi on erittäin säädetty.

38 §.

Merenkulkuhallituksen ylitirehtööri ja merenkulkulaitokseen kuuluva virkamies, jolla on sellainen sääntöpalkkainen virka, jonka haltijan tulee olla diploomimerikapteeni tai merikapteeni, on oikeutettu täyteen eläkkee- seen, joka vastaa viran koko vakinaista palkkaa, saavutettuaan kuudenkymmenen vuoden ijän ja oltuaan virassa kolmekymmentä vuotta, taikka jos hän virassaan on saanut sellaisen ruumiinvamman tahi sairauden, joka saattaa hänet viran hoitamiseen kykenemättömäksi. Jos sellainen virkamies ennen mainittua ikää muussa tapauksessa sairauden tähden tahi muusta syystä tulee kykenemättömäksi virkaa hoitamaan, on hän, oltuaan virassa vähintään viisitoista vuotta, oikeutettu eläkkeenä saamaan kustakin täydestä virkavuodesta kolmannenkymmenennen osan täydestä eläkkeestä.

Muut merenkulkulaitokseen kuuluvat virkamiehet, joilla on vakinainen sääntöpalkkainen virka, ovat oikeutetut virasta erotessaan täyteen eläkkeeseen siviilivirkamiehille yleensä säädettyjen perusteiden mukaan.

Virkamies, jolla virka vahvistuskirjan nojalla on palkkiovirka merenkulkulaitoksessa ja jolla ei samalla ole sellaista valtion virkaa, mikä oikeuttaa eläkkeeseen, saa virasta erotessaan eläkettä samojen perusteiden mukaan kuin merenkulkulaitoksen palveluksessa olevat vakinaiset virkamiehet, jolloin kaksi kolmattaosaa viran peruspalkkiosta vastaa täyttä eläkettä.

Luotsi- ja majakkapalvelijat saavat eläkettä seuraavien perusteiden mukaan: a) joka on palvellut kolmekymmentä vuotta ja se, joka virassa on saanut sellaisen ruumiinvamman tai sairauden, mikä saattaa hänet kykenemättömäksi virkaa hoitamaan, saa virasta erotessaan täyden eläkkeen, joka vastaa viran koko vakinaista palkkaa; b) joka muussa tapauksessa sairauden tähden taikka saamansa ruumiinvamman vuoksi harkitaan olevan pakotettu eroamaan virasta, ennenkuin hän on saavuttanut ennenmainitut virkavuodet, saa virasta erotessaan vähintään viidentoista vuoden palveluksen jälkeen alempana mainitun osan ylläsanotusta eläkkeestä, nimittäin: kaksikymmentäviisi vuotta palvellut kolme neljättäosaa; vähintään kaksikymmentä vuotta palvellut puolet; sekä ainakin viisitoista vuotta palvellut neljännen osan täydestä eläkkeestä; c) luotsi ja majakkapalvelija, joka vanhuuden vuoksi sopimattomana edelleen hoitamaan tointaan siitä erotetaan, saa, palveltuaan vähin- tään kaksikymmentäviisi vuotta, täyden eläkkeen, mutta muussa tapauksessa eläkettä ylempänä b) kohdassa säädettyjen perusteiden mukaan.

Jos luotsi- ja majakkapalvelija virassa saamansa ruumiinvamman takia asetuksen mukaisesti on oikeutettu saamaan valtiolta vuotuista vahingonkorvausta ja hän myöskin on oikeutettu eläkkeen saantiin, on hänelle myönnettävä vuotuista vahingonkorvausta vastaavalla määrällä vähennetty eläke.

Laskettaessa palvelusaikaa eläkettä varten merenkulkulaitoksen virka- ja palvelusmiehelle, jolla on sääntöpalkkainen virka, on myöskin se aika, jonka hän virkavahvistuskirjan nojalla on ollut palkkiovirassa, hänen hyväkseen luettava.

Merenkulkulaitoksen virkamies, jolla on sellainen toimi, jonka haltijan tulee olla diploomimerikapteeni tahi merikapteeni, ja jolla vähintään kymmenen vuotta on ollut eläkkeeseen oikeuttava valtiovirka, on oikeutettu ajasta, minkä hän merikapteenin todistuksen saatuaan on purjehtinut kauppalaivastoon kuuluvan laivan päällikkönä, eläkkeeseen nähden lukemaan hyväkseen niin suuren osan, että se vastaa puolta siitä ajasta, jonka hän on ollut valtion palveluksessa, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen vuotta.

Merenkulkulaitoksen virkamiehen, jonka tulee olla insinööritutkinnon suorittanut, saattaa Senaatti Merenkulkuhallituksen esityksestä oikeuttaa lukemaan hyväkseen virantoimituksensa insinöörinä yksityislaitoksissa, samojen perusteiden mukaan kuin merikapteenin tutkinnon suorittaneet saavat lukea hyväkseen palveluksensa kauppalaivaston aluksilla.

39 §.

Kaikki merenkulkulaitoksen palveluksessa olevat virka- ja palvelusmiehet, joilla on sääntöpalkkainen virka, ovat leskensä ja lapsiensa puolesta osalliset leski- ja orpokassaan henkilöitä varten, jotka kuuluvat erityisiin laitoksiin.

40 §.

Kanne Merenkulkuhallituksen yli tirehtööriä tahi jäsentä vastaan virkavirheestä tehdään Turun Hovioikeudessa.

Jos joku muu merenkulkulaitoksen palveluksessa oleva henkilö on tehnyt itsensä syypääksi virkavirheeseen tai virkansa laiminlyömiseen, antakoon Merenkulkuhallitus, hairahduksen laadun mukaan, syylliselle muistutuksen tai varoituksen taikka määrätköön hänet enintään kuuden kuukauden ajaksi virantoimituksesta pidätettäväksi ja menettämään kaikki palkkaetunsa samalta ajalta. Samoin meneteltäköön, jos virkamies on osoittanut ilmeistä taitamattomuutta virassaan. Jos virhe on vaikeampaa laatua taikka jos yksityisen henkilön etu siitä riippuu, on syyllistä vastaan nostettava kanne yleisessä tuomioistuimessa.

Ne merenkulkulaitoksen virka- ja palvelusmiehet, joilla virkaansa on virkavahvistuskirja, voi Merenkulkuhallitus, asettamatta heitä syytteeseen yleisessä tuomioistuimessa, virasta erottaa, jos heidät on tuomittu edesvastuuseen virkavirheestä ja lie uudelleen tekevät itsensä syypääksi epäluotettavuuteen taikka virkavirheeseen.

41 §.

Jos merenkulkulaitoksen virka- tai palvelusmies on saatettu syytteeseen törkeästä virkavirheestä, on Merenkulkuhallitus oikeutettu pidättämään syytetyn virantoimituksesta, kunnes juttu on lainvoiman voittaneella päätöksellä ratkaistu taikka tuomioistuin toisin määrännyt, ja on siten virasta pidätetty velvollinen viransijaisen palkkaamiseksi luovuttamaan puolet palkkauksestaan. Jos tuomioistuin sittemmin vapauttaa virantoimituksesta pidätetyn, on hänelle yleisistä varoista suoritettava hyvitystä menetetystä palkkauksesta.

42 §.

Luotsi- ja majakkapalvelijan, joka vanhuuden, parantumattoman sairauden tahi saadun ruumiinvamman vuoksi havaitaan sopimattomaksi edelleen tointansa hoitamaan, saattaa Merenkulkuhallitus asianomaisen piiripäällikön esityksestä toimestaan erottaa.

43 §.

Merenkulkulaitoksen tilintekijäin vajausasioita käsittelee, mikäli asia koskee vajauksen suuruuden määräämistä, Merenkulkuhallitus, jonka tulee siitä antaa Senaatin Talousosaston harkittavaksi alistettava päätös.

Jos sillä, jonka hoitoon on uskottu varastotavaroita tai tarvekaluja, tulee ilmi vajaus, ratkaisee asian Merenkulkuhallitus päätöksellä, jossa myöskin tulee olla mainittuna se määrä, jonka tilintekijä ehkä katsotaan velvolliseksi maksamaan korvaukseksi valtiolaitokselle.

X Luku.

Yleisiä säännöksiä.

44 §.

Virka- ja palvelusmiehiä, joiden lukumäärää tässä asetuksessa ei ole mainittu, otetaan palvelukseen siinä määrin kuin vuosittain vahvistettu menosääntö sallii, ja on Merenkulkuhallituksen asiana määrätä laivankatsastajain ja laivanmittaajain lukumäärä. Senaatin asiana on Merenkulkuhallituksen ehdotuksesta määrätä muiden tähän ryhmään kuuluvien virkamiesten, samoinkuin myöskin merenmittaustoimistojen lukumäärä.

45 §.

Sellaisia tehtäviä, jotka eivät kuulu menosääntöön merkitylle henkilökunnalle taikka joita se ei ehdi toimittaa, suorittavat osaksi henkilöt, jotka Merenkulkuhallitus ottaa toimeen sopimuksen nojalla, osaksi ylimääräiset virka- ja palvelusmiehet, joita Merenkulkuhallitus tarpeen mukaan ottaa toimeen.

46 §.

Kun tilintekijältä tahi muilta merenkulkulaitokseen kuuluvilta henkilöiltä vaaditaan selityksiä taikka lausuntoja, määrätköön Merenkulkuhallitus vaatimuksen täyttämiseksi määrätyn ajan kuluessa enintään 400 markan suuruisen sakon uhan tai muun sopivan velvoituksen.

Samaten velvoittakoon Merenkulkuhallitus merenkulkulaitoksessa palvelevan virkamiehen tai muun, joka on laiminlyönyt lähettää selontekoja, tilastollisia tietoja taikka muita ilmoituksia, jotka määrätyn ajan kuluessa ovat Merenkulkuhallitukselle annettavat, samallaisella sakon uhalla määräajan kuluessa täyttämään mainitun velvollisuuden.

47 §.

Kun joku merenkulkulaitokseen kuuluva henkilö kutsutaan tuomioistuimeen, tulee sen, jonka pyynnöstä kutsumus tapahtuu, siitä ilmoittaa Merenkulkuhallitukselle tai lähimmälle päällystölle niin hyvissä ajoin ennen sitä päivää, jona kutsutun on oltava tuomioistuimessa saapuvilla, että ennätetään ryhtyä toimiin viran hoitamiseksi sinä aikana.

48 §.

Muutosta sellaisiin Merenkulkuhallituksen päätöksiin ja tuomioihin, joista yksityisen etu riippuu, haetaan Senaatin Talousosastossa valituksella kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta. Muutosta ylitirehtöörin tai jäsenen päätöksiin, joista yksityisen oikeus riippuu, haetaan Merenkulkuhallituksessa valituksella saman ajan kuluessa.

Merenkulkuhallituksen tekemistä virkanimityksistä taikka päätöksestä, jonka kautta joku 46 §:n nojalla on sakon uhalla velvoitettu täyttämään määrätyn tehtävän, ei voida valittaa.

49 §.

Senaatin asiana on laatia johtosääntö Merenkulkuhallitukselle ja välittömästi sen alaisille viranomaisille sekä Merenkulkuhallituksen asiana laatia johtosääntöjä muille merenkulkulaitoksen virkamiehille kuin myös virantoimitusohjesääntöjä.

50 §.

Tällä asetuksella kumotaan ohjesääntö luotsi- ja majakka virastoille Suomessa 9 päivältä toukokuuta 1870, 27 päivänä huhtikuuta 1899 annettu julistus merenkuluntarkastajan asettamisesta, Suomen Senaatin päätös 18 päivältä maaliskuuta 1910 apulais-merenkuluntarkastajantoimen perustamisesta, asetus 12 päivältä maaliskuuta 1909 Hangon rautatiesataman hallinnosta kuin myös kaikki ne säännökset, jotka sisältävät muutoksia taikka lisäyksiä näihin asetuksiin tai johtosääntöjä tässä asetuksessa mainituille virkamiehille.

51 §.

Tämä asetus astuu voimaan, alempana mainituilla poikkeuksilla, 1 päivänä tammikuita 1918.

Senaatti määrää mistä ajasta asetusta on sovellutettava, mikäli se koskee luotsi- ja majakkalaitosta, merenkulku oppilaitoksia ja vaatimusta diploomimerikapteenitutkinnosta ehtona määrättyihin virkoihin kuin myös pätevyysehtoja luotsi ja majakkapalvelijoille sekä merenkulkukorkeakoulujen ja merenkulkukoulujen opettajistolle.

Siihen asti, kunnes asetus, mikäli se koskee pätevyysehtoja mainittuihin virkoihin, tässä suhteessa tulee noudatettavaksi, tuottaa merikapteenitutkinto taikka sen kanssa saman arvoinen tutkinto saman pätevyyden kuin diploomimerikapteenitutkinto, ja muihin puheenalaisiin toimiin nähden sovellutetaan tähän asti voimassa olleita vastaavia taikka niihin verrattavia toimia koskevia säännöksiä.

Merenkulkuhallituksen jäsenten virat täytetään ensimäisen kerran hakemuksetta.

Senaatin asiana on määrätä, mitkä asetuksessa mainituista viroista toistaiseksi ovat jätettävät täyttämättä.

Tässä asetuksessa mainittuja virkoja ja toimia täytettäessä tulee sille, joka aikaisemmin on ollut luotsi- ja majakkalaitoksen palveluksessa, mutta laitoksen tultua alistetuksi Venäjän meriministeriön alaiseksi, on toimestaan eronnut tai erotettu, sekä merenkuluntarkastajalle ja hänen apunaan toimiville virkamiehille kuin myös meri- ja merimieskoulujen johtajille ja opettajistolle ennen muita valmistaa tilaisuus saamaan virkoja, jotka vastaavat heidän aikaisempia toimiaan.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 15 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatti: P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ. KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN. ARTHUR CASTRÉN. HEIKKI RENVALL. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI. Hj. Enwald.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.