110/1917

Annettu, Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1917.

Asetus Maataloushallituksesta.

Suomen Senaatti on, Maataloustoimituskunnan esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen:

I LUKU.

Maataloushallituksen tehtävät.

1 §.

Maataloushallituksen, joka on Suomen Senaatin ja sen Maataloustoimituskunnan alainen, tehtävänä on: I:ksi seurata maataloustuotannon ja sen teknillisten apuvälineiden ja apukeinojen kehitystä sekä ryhtyä sen johdosta tuotannon lisäämiseksi valtion puolelta tarpeellisiin toimenpiteisiin; 2:ksi seurata maanomistus- ja hallintasuhteiden, maatalouden luotto-olojen, maataloudellisen yhdistys- ja osuustoiminnan, maatalousopetuksen ja -neuvonnan, maatalous vakuutuksen, maataloustuotteiden ja -välineiden kuljetuksen, kaupan ja hintasuhteiden samoinkuin maataloustyöväenolojen kehitystä maassa ja ryhtyä sellaisiin alotteisiin, joita ne valtion puolelta aiheuttavat; 3:ksi tarkastaa ja ohjata valtion tiliin hoidettua maataloutta sekä valvoa muita valtion laitoksia maatalouden edistämiseksi, kuin myös valtion järjestämää tai kannattamaa koetoimintatyötä maatalouden alalla; 4:ksi tarkastaa valtion järjestämää lainausliikettä maatalouden alalla; 5:ksi valvoa ja ohjata valtion järjestämää tahi kannattamaa opetus- ja neuvontatyötä maatalouden alalla; 6:ksi tarkastaa ja ohjata alaistensa virkakuntien ja toimihenkilöiden toimintaa; 7:ksi valvoa maatalouden alalla toimivain, valtioapua nauttivain seurain ja yhdistysten sekä niiden liittymäin toimintaa ja valtiovarojen käyttöä; 8:ksi toimittaa tutkimuksia Suomen maatalouden liikesuhteista, valmistaa Suomen maataloustilasto sekä toimittaa tarpeen mukaan maataloudellisia tiedusteluja; sekä 9:ksi panna täytäntöön Senaatin antamat määräykset, antaa pyydettäessä lausuntoja viranomaisille ja olla näiden samoinkuin kuntien, seurain sekä muiden yhtymäin ja laitosten kanssa vuorovaikutuksessa maataloutta koskevissa asioissa.

II LUKU.

Maataloushallituksen virkamiehet ja toimihenkilöt.

2 §.

Maataloushallitukseen kuuluu jäseninä Ylitirehtööri, ja viisi maatalousneuvosta.

Maataloushallituksessa on kasvituotanto-osasto, eläintuotanto-osasto, maanviljelystaloudellinen osasto ja maatalousopetusosasto, joihin kuuluvat seuraavat virkamiehet: Kasvituotanto-osastoon maatalousneuvos osaston päällikkönä, maan- viljelysinsinööri, maatalouskone- ja sähkökonsulentti sekä kasvitarhaviljelyksen tarkastaja; Eläintuotanto-osastoon maatalousneuvos osaston päällikkönä, hevoshoidon tarkastaja sekä hevoshoidon konsulentti ja karjatalouden konsulentti; Maanviljelystaloudelliseen osastoon maatalousneuvos osaston päällikkönä, maatalouden tarkastaja, maatalousarkkitehti, maanviljelystaloudellisen tutkimustoimiston johtaja ja aktuari sekä maataloustilastotoimiston johtaja ja aktuari; Maatalousopetusosastoon maatalousneuvos osaston päällikkönä, maatalousopetuksen tarkastaja sekä kotitaloustarkastaja ja kotitalouskonsulentti; Sitä paitsi asetetaan Maataloushallitukseen: kanslia, jota johtaa lainoppinut maatalousneuvos ja johon kuuluu sihteeri ja reistraattori; tarpeellinen määrä laskuapulaisia, piirustajia, puhtaaksikirjoittajia ynnä vahtimestari; sekä maanviljelystaloudelliseen osastoon matemaatikko ja kaksi kirjanpitäjää.

3 §.

Maataloushallituksen raha-asiain hoitoa ja sen alaisten virkamiesten, laitosten, seurain sekä muiden yhtymäin hallussa olevien valtiovarain tilityksen ja käytön tarkastusta varten on Maataloushallituksessa ylitirehtöörin välittömän valvonnan alainen tilitoimisto, jossa on kamreeri, apukamreeri, kirjanpitäjä sekä tarpeellinen toimistohenkilökunta.

4 §.

Ylitirehtöörillä tulee olla perusteelliset teoreettiset tiedot, käytännöllinen kokemus ja koeteltu kyky maatalouden alalla sekä maan taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen tuntemusta.

Maatalousneuvoksien, jotka ovat osastojen päälliköitä, tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittaneita, omata perusteelliset teoreettiset tiedot, kokemus ja koeteltu kyky heidän edustamillaan erikoisaloilla.

Sen lisäksi vaaditaan maanviljelystaloudellisen osaston päälliköltä, että hän on suorittanut filosofiankandidaattitutkinnon sekä on erityisesti perehtynyt maatilan hoitoon, maatalouden liiketulosten tarkastukseen ja tilastolliseen tutkimustyöhön sekä maatalousopetusosaston päälliköltä, että hänellä on hyvät kasvatusopilliset tiedot. Lainoppineelta maatalousneuvokselta vaaditaan oikeus- ja ylempi hallintotutkinto, jota paitsi hänellä tulee olla kokemusta maatalouden alalla sekä perehtymistä tuomarin tehtäviin.

Maanviljelys-insinöörin tulee olla Teknillisen korkeakoulun maanvil- jelysinsinööritutkinnon suorittanut, jotapaitsi häneltä vaaditaan tällä toiminta-alalla saavutettua käytännöllistä kokemusta.

Maatalouskone- ja sähkökonsulentin tulee olla Teknillisen korkeakoulun koneinsinööritutkinnon suorittanut, jotapaitsi häneltä vaaditaan perehtymistä maatalouskone- ja sähkö-alaan.

Kasvitarhaviljelyksen tarkastajalla tulee olla korkeakoulussa suoritetuilla tutkinnoilla ja opinnäytteillä saavutettut tiedot ja käytännöllistä kokemusta kasvitarha viljelyksen alalla.

Hevoshoidon tarkastajan ja hevoshoidon konsulentin tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittaneita sekä hevoshoitoalaan erityisesti perehtyneitä.

Karjatalouskonsulentin tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittanut, jotapaitsi häneltä vaaditaan erityistä perehtymistä karjatalouteen.

Maatalouden tarkastajan tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittanut, jotapaitsi häneltä vaaditaan käytännöllistä kokemusta ja koeteltua kykyä maatilan hoidossa ja perehtymistä maatalouden liiketulosten tarkastukseen.

Maatalousarkkitehdiltä, jonka tulee olla Teknillisen korkeakoulun arkkitehtitutkinnon suorittanut, vaaditaan erityistä perehtymistä maatalousrakennusalaan.

Maanviljelystaloudellisen tutkimustoimiston johtajan sekä aktuarin tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittaneita, jotapaitsi heiltä vaaditaan perusteellisia tietoja maanviljelyksen taloudessa sekä perehtymistä maatalouden liiketulosten tarkastukseen.

Maataloustilastotoimiston johtajalta vaaditaan suoritettu maataloudellinen virkatutkinto, jota paitsi hänellä tulee olla perusteelliset tiedot kansantalous- ja tilastotieteessä, perehtymistä tilastotyöhön sekä maan taloudellisten olojen tuntemusta. Saman toimiston aktuarilta vaaditaan filosofiankandidaattitutkinto, jota paitsi hänellä tulee olla hyvät tiedot kansantaloudessa sekä perehtymistä tilastotyöhön.

Maatalousopetuksen tarkastajan tulee olla maataloudellisen virkatutkinnon suorittanut, jotapaitsi häneltä vaaditaan kasvatusopillisia tietoja sekä kokemusta maatalousopetuksen alalla ja maatilanhoidossa.

Kotitaloustarkastajalla ja kotitalouskonsulentilla tulee hyvän yleissivistyksen ohella olla perehtymistä kotitalouteen, ja on muuten yhtä pätevistä hakijoista etusija sillä, joka on harjoittanut opinnoita korkeakoulussa..

Sen lisäksi vaaditaan kotitaloustarkastajalta kasvatusopillisia tietoja ja kokemusta kotitalousopetusalalla sekä kotitalouskonsulentilta kokemusta kotitalouden neuvonta-alalla.

Sihteeriltä, jonka tulee olla ylemmän hallintotutkinnon suorittanut, vaaditaan maatalousolojen tuntemusta.

Kamreerin ja apukamreerin tulee olla ylemmän hallintotutkinnon suorittaneita ja kirjanpitoon perehtyneitä.

5 §.

Ylitirehtöörin nimittää Senaatti.

Maatalousneuvokset nimittää Senaatti Maataloushallituksen esityksestä, kolmenkymmenen päivän hakuajan jälkeen. Samalla tavalla täytetään maanviljelysinsinöörin, hevoshoidon tarkastajan, kamreerin ja sihteerin virat.

Muut maataloushallituksen sekä sen alaiset virkamiehet nimittää Maataloushallitus, sittenkuin virka on ollut haettavana kolmenkymmenen päivän kuluessa.

Kirjanpitäjät, matemaatikon, laskuapulaiset, puhtaaksikirjoittajat ja piirustajat kuin myös vahtimestarit ottaa ja erottaa Maataloushallitus.

III LUKU.

Asiain käsittely Maataloushallituksessa.

6 §.

Maataloushallituksessa käsiteltävistä asioista ratkaistaan täysi-istunnoissa: a) kaikki Senaattiin alistettavat asiat; b) kysymykset virkamiesten ja toimihenkilöiden nimittämisestä ja erosta; c) kurinpitoasiat; d) asiat, jotka Maataloushallituksen johtosäännön tai Senaatin määräyksen mukaan ovat käsiteltävät täysi-istunnossa.

Muut asiat Maataloushallituksessa ratkaisee ylitirehtööri osastopäällikköjen, lainopillisen maatalousneuvoksen tahi kamreerin esityksestä, ellei niitä Maataloushallituksen johtosäännön mukaan voida osastoissa, kansliassa tahi tilitoimistossa päättää.

7 §.

Maataloushallituksen täysi-istunnossa johtaa puhetta ylitirehtööri taikka hänen poissa ollessaan virassa vanhin jäsen.

Maataloushallitus on päätösvaltainen, kun paitsi puheenjohtajaa, vähintään kaksi jäsentä on asiaa ratkaisemassa.

Maataloushallituksen täysi-istuntoihin ottavat myös äänivaltaisina osaa maanviljelysinsinööri ja hevoshoidon tarkastaja heidän esiteltävissään asioissa.

8 §.

Asian, joka Maataloushallituksessa joutuu äänestykseen, ratkaisee äänten enemmistö. Jos äänestettäessä äänet käyvät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Jos äänestys on tapahtunut asiassa, joka on jätettävä Senaatin ratkaistavaksi, on ote pöytäkirjasta liitettävä Maataloushallituksen kirjelmään.

Esittelijä, jolla ei ole äänioikeutta, on oikeutettu merkitsemään eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.

9 §.

Maataloushallitus on oikeutettu, sikäli kuin se jonkun asian tärkeyteen tai erikoiseen laatuun nähden katsoo tarpeelliseksi, kutsumaan asiantuntijoita, joille suoritetaan korvausta Maataloushallituksen sitä varten käytettäväksi asetetusta määrärahasta.

Maataloushallituksella on myös oikeus kutsua alaisiaan virkamiehiä neuvotteluihin ja suorittaa heille korvausta matkustussäännön mukaan.

10 §.

Maataloushallituksen on vuosittain Senaattiin annettava kertomus omasta ja sen valvonnan alaisten virkamiesten, laitosten ja järjestöjen toiminnasta sekä joka viides vuosi julkaistava katsaus maatalouden alalla saavutettuihin tuloksiin.

IV LUKU.

Virkamiesten oikeudet ja vastuunalaisuus.

11 §.

Maataloushallituksen virkamiehet saavat palkkausta virastolle vahvistetun palkkaussäännön mukaan. Virasta erotessaan he nauttivat eläkettä siviilivirkamiehille voimassa olevien perusteiden mukaan ja ovat osallisia siviili viraston leskien ja orpojen kassassa.

12 §.

Jos Maataloushallituksen virkamies haluaa virkavapautta, hakekoon ylitirehtööri sitä Senaatilta, mutta Maataloushallituksen muille virkamiehille sekä sen alaisille virkamiehille olkoon Maataloushallitus oikeutettu, jos pyydettyä virkavapautta varten mainittu syy harkitaan päteväksi, myöntämään sitä enintään kuukaudeksi sekä määräämään, miten tehtävät sillä aikaa ovat suoritettavat. Jos virkamies haluaa pitempää virkavapautta, lähettäköön Maataloushallitus hakemuskirjat oman lausuntonsa kanssa Senaattiin.

13 §.

Virka-arvo Suomen voimassa olevan arvojärjestyksen mukaan on ylitirehtöörillä viidennessä, maatalousneuvoksilla seitsemännessä, maanviljelys- insinöörillä, kasvi viljelyksen, hevoshoidon, maatalouden ja maatalousopetuksen tarkastajilla, maanviljelystaloudellisen tutkimustoimiston ja maataloustilastotoimiston johtajilla, kamreerilla sekä maatalous- kone- ja sähkökonsulentilla kahdeksannessa, hevoshoidon- ja karjatalouden konsulenteilla, maatalousarkkitehdilla, kotitaloustarkastajalla ja sihteerillä yhdeksännessä, kotitalouskonsulentilla, aktuareilla ja apukamreerilla kymmenennessä sekä reistraattorilla kolmannessatoista luokassa.

14 §.

Virka-asioissa tekemistään matkoista saa Maataloushallituksen virkamies korvausta voimassaolevan matkustussäännön mukaan.

15 §.

Ylitirehtööriä ja maatalousneuvoksia vastaan virkavirheistä tehdyt syytteet käsittelee ja ratkaisee Turun hovioikeus.

Jos joku muu Maataloushallitukseen kuuluvista tai sen alaisista virkamiehistä on tehnyt itsensä syypääksi virkavirheeseen tai virkansa laiminlyömiseen, antakoon Maataloushallitus, hairahduksen laadun mukaan, syylliselle muistutuksen tai varotuksen taikka määrätköön hänet enintään kuuden kuukauden ajaksi virantoimituksesta pidätettäväksi ja menettämään kaikki palkkaetunsa samalta ajalta. Samoin meneteltäköön, jos virkamies on osoittanut ilmeistä taitamattomuutta virassaan.

Jos laiminlyöminen uudistuu tai virhe on raskaamman laatuinen tai jos yksityisen etu siitä kärsii, on syyllinen pantava syytteen alaiseksi sen paikkakunnan alioikeudessa, missä virhe on tehty, ja on Maataloushallituksen vallassa harkintansa mukaan virantoimituksesta pidättää siten syytteeseen pantu virkamies, kunnes asiasta on lopullinen tuomio langennut tai oikeus toisin määrää.

V LUKU.

Erinäisiä määräyksiä.

16 §.

Muutosta Maataloushallituksen päätöksiin ja määräyksiin haetaan valituksella Senaatin Talousosastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.

Senaatin ratkaistaviksi jätettävissä nimitysasioissa luetaan kuitenkin valitusaika siitä päivästä, jolloin Maataloushallitus on asiassa päätöksensä tehnyt.

Maataloushallituksen ratkaisemista nimitysasioista samoin kuin päätöksestä, jolla virkamiehelle on annettu muistutus tai varotus, ei ole valtaa valittaa.

17 §.

Maanviljelyshallituksen päätös, jolla virkamies pidätetään virantoimittamisesta, pannaan täytäntöön, vaikka siitä olisikin tehty valitus.

18 §.

Johtosäännön Maataloushallitukselle vahvistaa Senaatti.

19 §.

Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä kesäkuuta 1907 annettu asetus Suomen Maanviljelyshallituksen uudestaan järjestämisestä ja samana päivänä annettu asetus maataloustilaston järjestämisestä, Suomen Senaatin 7 päivänä elokuuta 1907 antama päätös, koskeva uutta Maanviljelyshallituksen johtosääntöä, ja Suomen Senaatin 19 päivänä marraskuuta 1908 antama päätös, koskeva lisäystä Maanviljelyshallituksen johtosääntöön 7 päivältä elokuuta 1907, sekä lakkautetaan asetuksella 8 päivältä helmikuuta 1905 perustettu hevoshoidon neuvojan virka, asetuksella 23 päivältä heinäkuuta 1909 perustettu hevoshoidon neuvojan apulaisen virka, julistuksella 29 päivältä toukokuuta 1896 perustettu karjanhoidon ja eläinsiitoksen konsulentin virka, asetuksella 7 päivältä elokuuta 1906 perustettu maatalouskonsulentinvirka, Senaatin päätöksellä 23 päivältä syyskuuta 1911 asetettu maanviljelysharjoittelukonsulentin toimi, sekä Senaatin päätöksellä 15 päivältä kesäkuuta 1917 asetettu kotitalouskonsulentin toimi, sekä muut tämän asetuksen kanssa ristiriitaiset säännökset.

20 §.

Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1918.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatti: P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ. KYÖSTI KALLIO. ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN. HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI. Hannes Aejmelaeus.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.