108-051/1917

Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkastajain vaali on alotettava 4 päivänä joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä.

Kunta on yhtenä vaalipiirinä, ja jakakoon valtuusto sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin valtiopäiville toimitettavaa edustajain vaalia varten. Tätä jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain voiman.

Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto joka kolmas vuosi kesäkuussa kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimikautensa, kunnes uudet lautakunnat on valittu.

Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tahi poismuuton tai muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päättymistä, on täydennysvaali toimitettava.

Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen vaalilautakunta elokuun kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.

Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle.

Asianomaisen henkikirjoittajan on kunakin vuonna ennen elokuun alkua vaalilautakunnalle toimitettava säädettyä maksua vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka vuoden alkaessa ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Luettelo kirjoitetaan kaavakkeille, jotka Senaatti sitä varten vahvistaa.

Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.

Vaaliluettelon pitää syyskuun 1 päivästä alkaen saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa paikassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.

Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 2 päivänä lokakuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluetteloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kirjallisesti viimeistään syyskuun 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.

Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja viimeistään syyskuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään syyskuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.

Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi tiedoksipantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa lokakuun 2 päivänä.

Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon ennen lokakuun 15 päivää siihen muutosta läänin kuvernööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedonannon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa on säädetty.

Kuvernöörin päätökseen saa hakea muutosta Senaatin talousosastossa viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa kuvernöörin päätöksen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty, kuitenkin niin että valituksen myös saa valitusajan kuluessa jättää läänin kuvernöörinvirastoon sieltä perille toimitettavaksi.

Senaatin talousosasto toimituttaa kuvernöörin kautta vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.

Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa annettu, merkitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoimainen.

Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan, sittenkun sen vaatimuksen johdosta antama päätös on saanut lain voiman taikka lopullinen päätös tehtyihin valituksiin on vaalilautakunnalle saapunut, merkitä vaaliluetteloon mainituista päätöksistä johtuvat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on kirjoitettava todistus, että sitä näin oikaistuna on vaalissa noudatettava. Älköön vaalin toimittamista kuitenkaan estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ole ennen vaalipäivää ehditty antaa tai vaalilautakunnan tietoon saattaa.

Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista allekirjoittamallaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeutettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaalilippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekirjoittajia tulee olla vähintään niin monta kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä sama henkilö allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan.

Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan, jossa saa olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja, lisättynä kolmanneksella näiden lukumäärästä, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi toimi selvästi mainittava.

Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakunnalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet.

Keskuslautakunta antakoon hyvissä ajoin tiedoksi, kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se tapahtuu.

Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muitten kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa, sekä tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.

Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5 ja 12 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä.

Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla kuin muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hylkäämisen.

Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt.

Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaalilippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi tiedoksipanolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sellaisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaamattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mahdollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, on allekirjoittajia.

Vaalien jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskeminen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saatettava.

Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsijayhdistysten ehdokaslistat siinä järjestyksessä, kuin ne ovat jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumerollaan sekä erotettuina toisistaan selvillä viivoilla.

Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaalilippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen.

Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutuisasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa, johon on merkittävä tieto niiden luvusta.

Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tunnin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan.

Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä niin, etteivät hänen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon sakolla.

Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä valvoa, että vaalihuoneustossa on nähtävänä riittävä määrä vaalilipun jäljennöksiä.

Erittäin tulee olla huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.

Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyliin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.

Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.

Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.

Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaalilipun.

Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan, jota hän tahtoo äänestää.

Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää.

Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön valitsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.

Sittenkun valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeuttansa.

Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä sekä pantava var- maan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.

Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.

Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet.

Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat.

Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakunnalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.

Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suhteen, kuten 23 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana päivänä.

Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuoreen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.

Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen.

Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautakunnalle.

Niin pian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänestysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.

Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja siten järjestettävät, että ne, joissa valitsijat ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.

Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.

Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia kuin yhden ehdokaslistan, tahi pannut vaalilippuun nimikirjoituksensa tai muun asiaankuulumattoman merkin, tahi käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua, tahi jos vaalilipussa ei ole asianomaisen vaalilautakunnan leimaa, olkoon sellainen vaalilippu mitätön.

Ääniryhmän äänimäärä on sen hyväksyttyjen vaalilippujen luku.

Jos kahden tahi useamman ääniryhmän ehdokaslistoissa on sama nimi ensimmäisenä, muodostavat nämä ääniryhmät yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yksinkertaisten, 28 §:n 2 momentissa mainittujen ääniryhmien äänimäärien summa.

Kunkin yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, tarpeen mukaan, korkeintaan ääniryhmän ehdokkaiden luvulla.

Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sarjaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merkitään kunkin osamäärän kohdalle, minkä yhdistetyn tahi yksinäisenä olevan ääniryhmän osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.

Tämän osamääräsarjan alusta erotetaan niin monta lukua kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.

Kukin yhdistetty tahi yksinäisenä oleva ääniryhmä saa täyttää niin monta paikkaa valtuustossa kuin sen osamääriä on 31 §:n 3 momentin mukaan ero- tettu.

Yksinäisenä olevan ääniryhmän ehdokaslistasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monen ehdokkaan nimi kuin ääniryhmälle 32 §:n mukaan tulee paikkoja valtuustossa, ja ovat nämä ehdokkaat valtuutetuiksi valitut.

Yhdistetylle ääniryhmälle tulevista paikoista valtuustossa täyttää ensimmäisen se ehdokas, jonka nimi on ensimmäisenä kaikissa yhdistetyn ääniryhmän muodostavien yksinkertaisten ääniryhmien ehdokaslistoissa, ja katsotaan hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka äänimäärä on suurin.

Muut yhdistetylle ääniryhmälle tulleet paikat valtuustossa jaetaan ääniryhmään kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien kesken niinkuin 31, 32 ja 33 §:ssä säädetään, jolloin kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa yhdellä, kahdella, kolmella ja niin edespäin, saadut osamäärät järjestetään sarjaan suuruutensa mukaan, sarjasta erotetaan, sen alusta alkaen, niin monta osamäärää, kuin yhdistetyllä ääniryhmällä vielä on oikeus täyttää valtuuston paikkoja, ja kullekin yksinkertaiselle ääniryhmälle tulee niin monta paikkaa valtuustossa, kuin sen osamääriä on erotettu.

Ehdokas, jonka nimi on erotettu kahdesta tahi useammasta ehdokaslistasta, katsotaan valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka ehdokaslistassa hänen nimensä järjestykseen nähden varhemmin ilmaantuu. Jos hänen nimellään kahdessa tai useammassa ehdokaslistassa on järjestykseen nähden sama asema, katsotaan hän valituksi sen yksinkertaisen ääniryhmän puolesta, jonka äänimäärä on suurempi, mutta jos näiden äänimäärä on sama, ratkaisee arpa.

Kun ääniryhmä, 35 §:n säännöksiä sovellettaessa, on kadottanut sen puolesta valituksi katsotun valtuutetun, astuu hänen sijaansa valtuutetuksi ääniryhmän ensimmäinen vielä käyttämättä oleva ehdokas.

Jos tämä säännös on sovellettava kahteen tahi useampaan ääniryhmään, alotetaan siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka äänimäärä on suurin, ja jatketaan järjestyksessä ääniryhmien suuruuden mukaan.

Ellei ääniryhmän ehdokaslistassa ole 36 §:n säännöksiä sovellettaessa tarvittavaa määrää nimiä, täytetään avoimeksi jäänyt paikka, milloin ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi erotettu, jos 34 §:n 2 momentissa mainittua osamäärien erottamista olisi jatkettu, ja, milloin ääniryhmä on pysynyt yksinäisenä, siitä ääniryhmästä, jonka osamäärä lähinnä olisi erotettu, jos 31 §:ssä mainittua osamäärien erottamista olisi jatkettu.

Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin yksinkertaisesta ääniryhmästä kolmannes sen puolesta valittujen valtuutettujen luvusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistasta eteenpäin järjestyksessä niin monta nimeä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, sivuuttamalla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka jo ovat valitut valtuutetuiksi.

Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan keskuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.

Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa sekä valitut henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka keskuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toisiinsa yhdistää.

Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla.

Vaalin tulos julkaistakoon samalla tavalla kuin muutkin kunnalliset ilmoitukset.

Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois taikka muun laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn takia eroaa ennen toimikautensa loppumista, astuu hänen sijalleen ensimmäinen vielä käyttämättä oleva varajäsen siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, jonka puolesta poistunut on valittu.

Ellei ääniryhmässä ole varajäseniä, astuvat sijaan, jos ääniryhmä kuuluu yhdistettyyn ääniryhmään, pienimmän siihen kuuluvan yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet järjestyksensä mukaan, sen jälkeen lähinnä pienimmän ja niin edespäin, ja, jos ääniryhmä on ollut yksinäisenä, pienimmän yksinkertaisen ääniryhmän varajäsenet ehdokaslistan järjestyksessä ja niin edespäin.

Varajäsen on toimessa sen ajan, mikä poistuneella olisi ollut jälellä.

Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, tehköön sen samassa järjestyksessä, kuin valitetaan valtuuston päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julkaisupäivästä.

Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään, tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes uusi vaali on toimitettu.

Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä.

Kunnan tilintarkastajain ja varatilintarkasta jäin vaalissa on noudatettava tätä lakia, kuitenkin niin, että valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia ja varatilintarkastajia yhteensä.

Suhteellisissa vaaleissa, jotka ovat valtuuston toimitettavat, jätetään ehdokaslistat valtuuston puheenjohtajalle valtuuston määrättävänä aikana, ja on muuten soveltuvilta kohdin noudatettava tämän lain määräyksiä. Keskuslautakuntana toimii valtuuston valitsema vaalilautakunta.

Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessa, kunnes valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Muutoin tässä laissa valtuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät toimittavat maistraatti, ja kunnallislautakunta.

Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua kuin maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislaeissa säädetään.

Valtuutetuista eroaa vuosittain kolmannes, ensimmäisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat ensimmäisissä vaaleissa valittujen viimeisen kolmanneksen, toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muodostavat mainituissa vaaleissa valittujen viimeisen edellisen kolmanneksen, sitten vuoroonsa.

Varajäsenet pysyvät toimessaan niin kauan kuin se ryhmä, jolle heidät on varajäseniksi valittu.

Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa kunta.

Tämä laki astuu voimaan marraskuun 27 päivänä 1917. Jos tässä laissa mainittuja määräaikoja ensimmäisenä vuonna, jolloin vaalit tämän lain mukaan ovat toimitettavat, ei voida sovelluttaa vaalivalmistuksissa, on määräpäivät siirrettävä sen mukaan kuin Senatti tarkemmin määrää.