107/1917

Annettu Helsingissä, 14 päivänä marraskuuta 1917.

Asetus Käännöstoimiston perustamisesta Suomen Senaattiin.

Suomen Senaatti on, Talousosaston kanslian esittelyssä, hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen: Muuttamalla 15/2 p:nä huhtikuuta 1910 annettua asetusta venäjän- kielenkääntäjänviroista Keisarillisessa Suomen Senaatissa ja 8 p:nä kesä- kuuta (26 p:nä toukokuuta) 1917 annettua asetusta suomen- ja ruotsinkie- lenkääntäjäin viroista Suomen Senaatissa sekä venäjän kielen käyttämisestä asiain käsittelyssä Suomen hallintovirastoissa 3 p:nä toukokuuta (20 p:nä huhtikuuta) 1906 annetun asetuksen 2 pykälää, säädetään:

1 §.

Kaikki Suomen Senaatille tarpeelliset käännökset suomen, ruotsin ja venäjän kielelle suoritetaan Senaatin Käännöstoimistossa, joka, ollen Talousosaston kanslian yhteydessä, on Talousosaston varapuheenjohtajan alainen.

2 §.

Käännöstoimisto, jonka esimiehenä on tirehtori, jakaantuu kolmeen osastoon: suomalaiseen, ruotsalaiseen ja venäläiseen, joita kutakin hoitaa osaston ylikielenkääntäjä.

3 §.

Käännöstoimiston virkamiehistöön kuuluu paitsi edellisessä pykälässä mainittuja virkamiehiä: neljä ylikielenkääntäjänapulaista, neljä ensimäistä kielenkääntäjää, ja neljä toista kielenkääntäjää.

Senaatin Talousosaston varapuheenjohtaja ottaa myös tarpeen vaatiessa tirehtorin esityksestä ylimääräisiä kielenkääntäjiä ja määrää heille palkkiot sitä varten menosääntöön merkitystä määrärahasta.

4 §.

Tirehtorilla on virka-arvo voimassa olevan arvojärjestyksen kuudennessa luokassa, ylikielenkääntäjillä seitsemännessä, ylikielenkääntäjänapulaisilla kahdeksannessa, ensimmäisillä ja toisilla kielenkääntäjillä yhdeksännessä luokassa. Matkustuksista virka-asioissa saavat käännöstoimiston virkamiehet korvausta voimassaolevan matkustussäännön mukaan.

5 §.

Tirehtori ja vakinaiset kielenkääntäjät ovat oikeutetut eläkkeen saantiin virasta erotessaan siviilivirkamiehistä voimassa olevain perusteiden mukaan sekä siviili virkakunnan leskien- ja orpojenkassan osallisuuteen.

6 §.

Tirehtori johtaa Käännöstoimistoa, esittelee Senaatille kaikki sitä koskevat asiat, ottaa vastaan ja jakaa käännettävät asiakirjat asianomaisille osastoille, tarkastaa lakitekstit ja muut tärkeänluontoiset käännökset.

Tirehtorin ollessa laillisesti estettynä virkaansa hoitamasta tai hänen nauttiessaan virkavapautta tai ollessaan kesälomalla hoitaa hänen tehtäviään se ylikielenkääntäjistä, jolle Talousosaston varapuheenjohtaja tämän tehtävän uskoo.

7 §.

Ylikielenkääntäjät jakavat käännettävät asiakirjat alaisilleen kielenkääntäjille ja pitävät huolta siitä, että ne ajoissa käännetään, tarkastetaan, puhtaaksikirjoitetaan tai painettavaksi hyväksytään sekä senjälkeen palau- tetaan tirehtorille. Heidän tulee myös itse suorittaa käännöksiä sekä todistaa oikeaksi tarkastamansa käännökset.

8 §.

Ylikielenkääntäjänapulaiset suorittavat omalla vastuullansa käännöksiä sekä tarpeen tullen tarkastavat ja oikeiksi todistavat muiden kielenkääntäjäin suorittamia käännöksiä.

9 §.

Ensimmäisten ja toisten kielenkääntäjäin tulee toimittaa ne työt, mitkä tirehtori tai asianomainen ylikielenkääntäjä heille määrää, ja ovat ensimmäiset kielenkääntäjät velvolliset omalla vastuullaan suorittamaan helpompia käännöksiä.

10 §.

Kukin kielenkääntäjä suorittakoon käännöksiä muista kielistä sille kielelle, jota häh paraiten hallitsee, mutta on kuitenkin velvollinen kykynsä mukaan kääntämään muillekin kielille.

11 §.

Pätevyysehtoina vakinaisiin kielenkääntäjän virkoihin on filosofiankan- didaattitutkinto, lainopillinen tutkinto tai Teknillisessä Korkeakoulussa suoritettu oppimäärä taikka vastaava yleissivistys sekä sen ohessa hyvä taito ainakin kahdessa asianomaisessa kielessä. Muuten ansioiltaan tasa-arvoisista hakijoista on etusija annettava sille, joka hyvästi käyttää useampaa kieltä.

12 §.

Käännöstoimiston tirehtorin ja muut vakinaiset virkamiehet nimittää Senaatin Talousosasto asianmukaisesti kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakuajan kuluttua. Kun Käännöstoimistossa avoinna oleva virka julistetaan haettavaksi, mainittakoon, minkä kielten taitoa hakijoilta erityisesti vaaditaan. Hakijat ovat velvolliset, jos niin määrätään, suorittamaan kirjalliset käännöskokeet.

13 §.

Matkarahoja Käännöstoimiston menosääntöön sitä varten otetusta määrärahasta myöntää Senaatin Talousosaston varapuheenjohtaja tirehtorin esityksestä ansiokkaille sekä uutterille kielenkääntäjille opintomatkoja varten ja on asianomaisilla opintomatkalla ollessaan oikeus nauttia täysiä palkkausetujaan ja lukea opintoaikakin palvelusajaksi.

14 §.

Tämän asetuksen julkaisemispäivänä, jolloin yksi avoinna oleva venäjän kielen ylikielenkääntäjän vanhemman apulaisen virka lakkautetaan ja muut Senaatin kielenkääntäjänvirat muutetaan Käännöstoimiston viroiksi, säilyttämällä niihin kuuluvat palkkausedut ennallaan, siirtyvät Senaatin palveluksessa olevat vakinaiset kielenkääntäjät Käännöstoimiston virkoihin seuraavasti: venäjän kielen ylikielenkääntäjä — Käännöstoimiston tirehtorin virkaan; suomen ja ruotsin kielen ylikielenkääntäjä sekä venäjän kielen yli- kielenkääntäjän vanhemmat apulaiset — ylikielenkääntäjäin virkoihin Senaatin määräyksen mukaan; venäjän kielen ylikielenkääntäjän nuoremmat apulaiset — ylikielenkääntäjänapulaisten virkoihin; ensimmäiset venäjänkielenkääntäjät sekä suomen- ja ruotsinkielenkääntäjä—ensimmäisten kielenkääntäjäin virkoihin; ja toiset venäjänkielenkääntäjät sekä nuorempi suomenkielenkääntäjä — toisten kielenkääntäjäin virkoihin.

15 §.

Toukokuun 3 p:nä (huhtikuun 20 p:nä) 1906 venäjänkielen käyttämisestä asiain käsittelyssä Suomen hallintovirastoissa annetussa asetuksessa mainitut tarkastustyöt suorittaa tarkastuskomitea, johon kuuluu tirehtori ja kaksi Senaatin Talousosaston varapuheenjohtajan määräämää jäsentä.

16 §.

Tirehtorin asia on asianomaisia ylikielenkääntäjiä kuultuaan jakaa muut kielenkääntäjät eri osastoille ja voi hän harkintansa mukaan määrätä kullakin osastolla tarpeen vaatiessa suoritettavaksi niille vakinaisesti kuuluvain töiden ohella muitakin Käännöstoimiston töitä sekä myös käytännöllisiä vaatimuksia silmällä pitäen siirtää kielenkääntäjiä osastosta toiseen.

17 §.

Lakien ja asetusten suomenkielisen asun tarkastusta ja kielenkäytön yhdenmukaistuttamista varten saattaa tirehtori tilapäisesti tai määräai- kaisesti kutsua jonkun asiantuntijan, joka nauttii palkkiota Käännöstoimiston menosääntöön otetusta määrärahasta.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 14 päivänä marraskuuta 1917.

Suomen Senaatti: E. N. SETÄLÄ. RUDOLF HOLSTI. KYÖSTI KALLIO. A. E. Rautavaara.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.