106-012/1917

Jokaisessa läänissä tulee olla lääninmetsälautakunta, jossa on kolme metsänhoitoon perehtynyttä, paikallisoloja tuntevaa varsinaista jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä.

Senaatin harkinnasta riippuu, onko jonkin lääninmetsälautakunnan jäsenten lukua lisättävä ja millä määrällä.

Lääninmetsälautakunnalla on sijansa läänin pääkaupungissa, ellei Senaatti toisin määrää.

Lääninmetsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan siinä järjestyksessä kuin Asetuksessa toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi 2 päivältä marraskuuta 1917 sekä tässä johtosäännössä on määrätty.

Jäsenten valitsemista varten lääninmetsälautakuntaan asettakoon jokainen maanviljelys- ja talousseura, jonka toiminta-alue kokonaan on läänin rajain sisällä, kaksi ehdokasta. Jos seuran toimintapiiri ulottuu kahteen tai useampaan lääniin, tulee sen asettaa yksi ehdokas kunkin läänin lääninmetsälautakuntaa varten. Jos ehdokkaiden luku jossakin läänissä täten ei nouse vähintään kahdenkertaiseksi siitä jäsenmäärästä, jonka Maanviljelyshallitus saa sen läänin lääninmetsälautakuntaan valita, asettakoon kukin seura kaksi kertaa niin paljon ehdokkaita, kuin edellä on sanottu. Varajäsenten ehdottamisesta on noudatettava mitä jäsenistä tässä on määrätty.

Metsähallitus määrää lääninmetsälautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lääninmetsälautakunnan virkailijoista.

Kunkin lääninmetsälautakunnan palveluksessa on läänin metsäntarkastaja sekä tarpeellinen määrä metsänvartijoita ja kanslia-apulaisia. Tarpeen vaatiessa voi lääninmetsälautakunta Metsähallituksen suostumuksella ottaa läänin metsäntarkastajalle yhden tai useampia tilapäisiä apulaisia.

Läänin metsäntarkastajan tulee olla suorittanut sellainen metsänhoitotutkinto, joka vaaditaan valtion metsänhoitajan viran saamiseen, sekä perehtynyt käytännölliseen metsätalouteen. Metsänvartijalta vaaditaan, että hän on suorittanut sellaisen metsänvartijakoulun oppijakson, joka on ehtona kruununmetsien työnjohtajan toimeen pääsemiselle.

Ennen toimeen ryhtymistä tulee metsänvartijan vannoa säädetty metsän vartijavala.

Läänin metsäntarkastajan toimen julistaa lääninmetsälautakunta maan virallisissa sekä muutamissa pääkaupungin lehdissä haettavaksi kolmenkymmenen päivän kuluessa.

Hakemusasiakirjat on lääninmetsälautakunnan lähetettävä oman lausuntonsa kera Metsähallitukselle, joka toimeen määrää hakijoista sopivimman.

Harkintansa mukaan voi Metsähallitus kuitenkin uudelleen aukijulistuttaa toimen.

Läänin metsäntarkastaja ja metsänvartija älkööt harjoittako metsän tai puutavarain myyntiä tahi välitystä, älköötkä ryhtykö muuhun sivutoimeen, joka voi olla esteenä heidän virkatehtävilleen.

Jos läänin metsäntarkastaja laiminlyö tehtävänsä tai muuten havaitaan toimeen sopimattomaksi, voi Metsähallitus lääninmetsälautakunnan ehdotuksesta tai muutenkin, kuultuaan asiasta ensin lautakuntaa, hänet toimestaan erottaa.

Metsänvartijat sekä kanslia-apulaiset ottaa toimeen ja erottaa lääninmetsälautakunta.

Metsänvartijain tulee matkoistaan ja toimituksistaan pitää päiväkirjaa lääninmetsälautakunnan lähempien ohjeiden mukaan, ja on matkat, mikäli mahdollista, järjestettävä edeltäkäsin hyväksytyllä suunnitelmalla.

Lääninmetsälautakunnan tulee läänin metsäntarkastajalle ja metsänvartijoille laatia johtosääntö, joka on alistettava Metsähallituksen vahvistettavaksi.

Lääninmetsälautakunnan tehtävistä.

a) Lääninmetsälautakunnan tehtävistä yleensä.

Lääninmetsälautakunnan velvollisuutena on valvoa, että Asetusta toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi sekä sen nojalla annettuja määräyksiä lautakunnan toiminta-alueella noudatetaan, kuin myös järjestää ja ohjata virkailijain toimintaa sekä huolehtia siitä, että he uutterasti ja tunnollisesti täyttävät heille kuuluvat tehtävät.

Läänin metsäntarkastajan ja metsänvartijain avulla tulee lääninmetsä- lautakunnan pitää silmällä hakkauksia, joista säädetty ilmoitus on tehty tai joita toimitetaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, kuin myös hankkia tietoonsa ja valvoa niitäkin hakkauksia, joista ilmoitusta ei ole tehty, sekä milloin asetusta tai annettuja määräyksiä on rikottu, ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Kunnanmetsälautakunnilta saapuvat hakkausilmoitukset on läänin- metsälautakunnassa tarkastettava ja ne saatettava metsänvartijain tietoon, kuin myös luettelo niistä toimitettava asianomaisille kruununnimismiehille.

Milloin on syytä epäillä, että hakkaus voi johtaa metsän hävittämiseen, on metsänvartijaa kehotettava erityisesti pitämään hakkausta silmällä.

Niinikään on kruununnimismiehille vuosittain annettava tieto niistä hakkauksista, joita saadaan toimittaa hyväksytyn suunnitelman mukaan.

Lääninmetsälautakuntien tulee pitää kunnanmetsälautakuntien saatavana kaavakkeita hakkausilmoituksia varten.

Kun lääninmetsälautakunnalla on syytä epäillä, että metsää on hävitetty taikka hyväksyttyä suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä tahi rauhoitussopimusta rikottu, pitäköön lautakunta huolta siitä, että asetuksen määräämä katselmus tulee mahdollisimman pian toimitetuksi. Ellei lääninmetsälautakunta ole määräajaksi oikeuttanut jotakin tai joitakin virkailijoistaan ilman eri määräystä tällaisia katselmuksia pitämään taikka valtuuttanut puheenjohtajaansa määräämään yksityistapauksessa katselmusmiestä joko mainituista virkailijoista tai kunnanmetsälautakunnan jäsenistä, on lääninmetsälautakunnan tässä tarkoitettua asiaa varten kokoonnuttava.

Milloin katselmuksessa laaditusta toimituskirjasta, joka on viipymättä lääninmetsälautakunnalle lähetettävä, käy ilmi seikkoja, jotka voivat antaa aihetta metsän väliaikaiseen rauhoittamiseen, on lääninmetsälautakunnan asia kiireellisesti käsiteltävä.

Kun lääninmetsälautakunta on väliaikaisesti rauhoittanut metsän, ja rauhoitukseen sisältyy alueita, joilla hakkaus ei ole kokonaan kielletty, määrätköön lautakunta rauhoitusta päättäessään mahdollisimman tarkasti, miten hakkausta näillä alueilla saadaan jatkaa.

Kun metsän hävittämisen ehkäisemisestä annetun asetuksen 10 §:n 2 momentissa mainittu asia on saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi, tehköön lääninmetsälautakunta siitä kirjallisen ilmoituksen asianomaiselle yleiselle syyttäjälle. Esittäköön lautakunta samalla perustellun ja seikkaperäisen vaateen rauhoitettavasta alasta, rauhoituksen laadusta ja ajasta, kuin myös, jos metsän uudistaminen on tarpeen, mihin toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi on ryhdyttävä sekä milloin niiden tulee olla loppuun suoritetut.

Lääninmetsälautakunta määrätköön, milloin tarpeelliseksi havaitaan, jonkun virkailijoistaan olemaan tuomioistuimessa saapuvilla antamassa tietoja ja selityksiä.

Jos lääninmetsälautakunta antaa uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista tarkoittavat työt maanomistajan suoritettaviksi, tehköön siitä kirjallisen välipuheen, jossa on tarkkaan määrättävä, miten ja minkä ajan kuluessa ne ovat toimitettavat, sekä harkitkoon samalla, onko ja minkälainen vakuus siitä annettava. Valvokoon lautakunta myös, että työt tulevat määräysten mukaan toimeen pannuiksi. Jos siinä havaitaan jotakin laiminlyödyn, on lääninmetsälautakunnan ne itse teetettävä.

Lääninmetsälautakunnan tulee myös, mikäli se valvontatehtäviltään siihen voi ryhtyä, antaa neuvoja ja ohjausta hakkauksien toimittamisessa etenkin silloin kun hakkuuoikeus on rauhoitustoimenpiteen kautta rajoitettu ehdolliseksi, pyydettäessä järjestää ja ohjata metsän uudistamista tarkoittavia töitä sekä välittää ja hankkia puun siemeniä ja taimia niille, jotka lautakunnan toiminta-alueella sellaisia tarvitsevat.

Lääninmetsälautakuntain tulee sen ohessa virkailijoidensa avulla muutenkin toimia metsänhoidon edistämiseksi piirissään.

b) Metsän hakkaus- ja uudistussuunnitelmista.

Kun lääninmetsälautakunnan hyväksyttäväksi esitetään metsän hakkaus- ja uudistussuunnitelmia, on lautakunnan huomioon otettava, että suunnitelmassa on selvästi mainittu ne metsäalueet, jotka suunnitelma käsittää, sekä hakkausalojen asema ja suuruus kuin myös metsän uudistamistapa; että näiden sekä suunnitelmasta muuten ilmikäyvien seikkojen johdolla voidaan arvostella, saadaanko suunnitelman edellyttämällä tavalla riittävä ja tarkoituksenmukainen uudistus hakkausaloilla syntymään, ja onko sen menestyminen turvattu; sekä että, milloin on kysymyksessä kasvuisan nuoren havumetsänhakkaaminen siten että hakkaus joutuu ristiriitaan asetuksen 1 §:n 2 momentin kanssa, suunnitelma on laadittu metsän kestäväisyyttä silmällä pitäen.

Lääninmetsälautakunta voi hyväksyä metsän hakkaus- ja uudistussuunnitelmia ainoastaan mikäli ne sisältävät poikkeuksen asetuksen 1 §:n mukaan luvallisesta hakkauksesta sekä määräyksiä hakatun metsän tilalle aikaansaatavasta uudistuksesta ja sen turvaamisesta. Jos suunnitelma sen ohella käsittää ehdotuksia metsän tai metsämaan muunlaisesta käyttämisestä, älköön lääninmetsälautakunta niistä lausuntoa antako.

Älköön myöskään hyväksyttäkö suunnitelmaa, joka käsittää läänin - metsälautakunnan toimintapiirin ulkopuolella olevia alueita.

Jos metsää tai sen osaa pyydetään suunnitelmasta vapautettavaksi, harkitkoon lääninmetsälautakunta, onko ja millä ehdolla siihen suostuttava.

Suunnitelma on lääninmetsälautakunnalle annettava kahdessa kappaleessa, joista toinen säilytetään lääninmetsälautakunnassa ja toinen lautakunnan päätöksellä varustettuna annetaan asianomaiselle takaisin. Ellei suunnitelmaa ole hyväksytty, on hylkäämisen syyt päätöksessä mainittava.

Lääninmetsälautakunnan tulee pitää silmällä, että ne metsän uudistamista ja uudistuksen turvaamista tarkoittavat työt, jotka hyväksytyssä suunnitelmassa on määrätty tehtäviksi, aikanaan suoritetaan. Jos siinä jotakin laiminlyödään, harkitkoon lautakunta, onko suunnitelman mukainen hakkuuoikeus kiellettävä sekä ryhtyköön toimenpiteisiin, että sanotut työt tulevat suoritetuiksi.

Lääninmetsälautakunta valvokoon niiden vakuuksien pätevyyttä, joita asetuksen 2 §:n mukaan on annettava uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta. Jos vakuus käy riittämättömäksi eikä uutta pätevää vakuutta anneta, olkoon suunnitelmassa myönnetty metsän hakkuuoikeus menetetty.

c) Vuosikertomuksista.

Vuosittain ennen maaliskuun loppua on lääninmetsälautakunnan annettava Metsähallitukselle seikkaperäinen kertomus toiminnastaan lähinnä edellisenä vuotena.

Kertomukseen tulee m. m. sisältyä:

1) saapuneiden hakkausilmoitusten luku sekä yhteenveto niiden mukaan hakattaviksi aiotuista puumääristä, kuin myös hakkauksia valaisevia muita tietoja;

2) toimitettujen tarkastusten luku sekä ilmoitus siitä, onko tarkastuksen pitänyt läänin metsäntarkastaja, metsänvartija tai kunnanmetsälautakunnan jäsen, kuin myös ne toimenpiteet, joihin lääninmetsälautakunta on tarkastusten johdosta ryhtynyt;

3) rikkomusten laatu, sekä paljonko ja minkälaista metsää on hävitetty;

4) rauhoitussopimuksiin tai tuomioistuimen päätöksiin perustuvien rauhoitusten luku, laatu ja laajuus kuin myös niihin liittyvät uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista tarkoittavat määräykset sekä ilmoitus siitä, onko viimemainituista johtuvat työt jätetty maanomistajan suoritettaviksi;

5) muut lääninmetsälautakunnan alotteesta tuomioistuimissa vireillä olleet asiat sekä ne määräykset ja päätökset, joita oikeus niissä on antanut;

6) lyhyt selostus kertomusvuonna hyväksytyistä suunnitelmista;

7) selostus niistä metsän uudistamista tarkoittavista töistä, joihin tuomioistuimen tai lääninmetsälautakunnan määräyksestä on ryhdytty tai joita lautakunnan tieten sen alueella kertomusvuonna muuten on suoritettu, kuin myös miten aikaisemmin toimitetut uudistukset ovat menestyneet;

8) selostus läänin metsäntarkastajan sekä metsänvartijain virkatoiminnasta;

9) selostus lääninmetsälautakunnan alueella olevien kunnan metsälautakuntien toiminnasta;

10) ne toimenpiteet, joihin lääninmetsälautakunta on ryhtynyt yksityismetsätalouden edistämiseksi; sekä

11) yleiskatsaus yksityismetsätalouden tilaan lääninmetsälautakunnan alueella.

Rahavarojen hoidosta ja tilityksestä.

Lääninmetsälautakunnan, joka on Metsähallituksen alainen erikoistilintekijä, tulee sellaisten tilintekijäin kassaliikkeestä voimassa olevien määräysten mukaan hoitaa sen käytettäväksi annettuja varoja. Niistä on, tarkasti noudattaen vahvistettua menosääntöä sekä lautakunnan sen rajoissa tekemiä päätöksiä, suoritettava palkkaukset ja muut lautakunnan menot puheenjohtajan hyväksymien palkkauslistojen ja laskujen mukaan.

Varoista, jotka kertyvät menetetyiksi tuomituista puista, tulee lääninhallitusten lähetteiden tilissä hyvittää Metsähallitusta, jonka on niistä pidettävä eri tiliä ja tarpeen mukaan tilattava niitä lääninhallituksista lääninmetsälautakuntien käytettäväksi.

Lääninmetsälautakunnan joulukuun kassaraporttiin on liitettävä selonteko niistä metsän hävittämisen ehkäisemisestä annetun asetuksen 27 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista, jotka vielä ovat perimättä, kuin myös yksityiskohtainen luettelo niistä saatavista, joita lautakunnalla on maanomistajille hankkimistaan taimista ja siemenistä sekä muista tämän johtosäännön 20 §:ssä mainituista avustustöistä, joiden kustannukset ovat lautakunnalle korvattavat.

Metsähallituksen tarkemmin määräämänä aikana on lääninmetsälautakunnan Metsähallitukselle lähetettävä ehdotus lautakunnan menosäännöksi seuraavaa vuotta varten.

Lääninmetsälautakunnan kuukausiraporttien ja 30 §:ssä mainitun selonteon ja luettelon kaavat vahvistaa sekä sen kassasäästön suuruuden, jonka lautakunta saa pitää hallussaan päivästä päivään, määrää Valtiovaraintoimituskunta Metsähallituksen ehdotuksesta.

Lääninmetsälautakunnan kokouksista ja asiain käsittelystä lautakunnassa.

Lääninmetsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsumuksesta, kun asiat vaativat lautakunnan ratkaisua, sekä on päätösvaltainen, kun kaksi kolmannesta jäsenluvusta on saapuvilla, ja ne ovat päätöksestä yksimieliset.

Jos lääninmetsälautakunnan jäsen on estetty kokoukseen saapumasta eikä voi tilalleen toimittaa varajäsentä, ilmoittakoon siitä viipymättä lautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee huolehtia varajäsenen kutsumisesta.

Asiat valmistaa ja esittää lautakunnan kokouksissa läänin metsän - tarkastaja tai hänen estettynä ollessaan lautakunnan puheenjohtaja.

Kokouksissa on pidettävä pöytäkirja, johon lyhyesti merkitään esillä olleet asiat sekä niistä tehdyt päätökset.

Pöytäkirjan laatii läänin metsäntarkastaja tai hänen estettynä ollessaan joku lautakunnan jäsenistä tai muu lautakunnan siihen määräämä henkilö.

Pöytäkirjan tarkistaa lautakunnan puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä, ellei lautakunta jossakin asiassa ole päättänyt, että tarkistus on sen kokouksessa toimitettava.

Saapuneista ja lähetetyistä kirjeistä sekä muista asiakirjoista on lääninmetsälautakunnassa pidettävä sellaista diariota, että kukin asia on siitä helposti selville saatavissa. Lautakunnalle saapuneet kirjeet ja muut asiakirjat sekä lähetettyjen kirjeiden konseptit ovat sopivasti järjestettyinä säilytettävät.

Lääninmetsälautakunnasta lähetettävät kirjeet ja muut toimituskirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta puheenjohtaja ja varmentaa läänin metsäntarkastaja tai tämän estettynä ollessa se henkilö, jonka lautakunta sitä varten on määrännyt.

Juoksevia ja muita vähemmän tärkeitä asioita koskevat kirjeet saakoon kuitenkin läänin metsäntarkastaja yksin allekirjoittaa.

Erinäisiä määräyksiä.

Lääninmetsälautakunnan kanslian tulee olla jokaisena arkipäivänä yleisölle avoinna sinä aikana, jonka lautakunta määrää.

Lääninmetsälautakunnan tulee virastoille ja viranomaisille pyynnöstä antaa lausuntoja ja tietoja toiminta-alaansa koskevista asioista.

Metsähallituksessa laadittavaa yksityismetsätilastoa varten tulee lääninmetsälautakunnan kerätä tietoja Metsähallituksen tarkempien ohjeiden mukaan.

Tätä kaikki asianomaiset noudatettakoot.