96-000/1917

Senaatin Talousosastoon kuuluu: Talousosaston kanslia sekä seuraavat toimituskunnat:

1) Oikeustoimituskunta;

2) Sisäasiaintoimituskunta;

3) Vaitiovaraintoimituskunta;

4) Kirkollis- ja opetustoimituskunta;

5) Maataloustoimituskunta;

6) Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskunta;

7) Kauppa- ja teollisuustoimituskunta;

8) Sosiaalitoimituskunta.

Tarpeen vaatiessa voi Senaatti väliaikaisesti asettaa muitakin toimituskuntia.

Talousosaston senaattorit nimitetään epämääräiseksi ajaksi. Virkamies, joka senaattoriksi kutsutaan, pysytetään entisessä virassaan.

Talousosaston senaattorien palkkaus on palkkionluontoinen.

Talousosaston virkamiesten tehtävistä sekä asiain käsittelyjärjestyksestä Talousosastossa määrätään tarkemmin Senaatin työjärjestyksessä.

Esiteltäessä niitä Yliopistoa koskevia asioita, jotka tähän asti ovat olleet Korkeimman Hallitusvallan ratkaistavat, on Yliopiston Kansleri oikeutettu olemaan Senaatin istunnossa läsnä ja siinä käyttämään puhevaltaa.

Senaatilla on valta istuntoihinsa asiantuntijoina kutsua virkamiehiä tai muita henkilöitä.

Toimituskunnan päällikkö saakoon määrätä jonkun toimituskunnan alaisten virastojen päälliköistä tai virkamiehistä valmistamaan ja esittelemään toimituskunnan alaan kuuluvan asian.

Eräiden asiain siirtämisestä Suomen Senaatin lopullisesti ratkaistaviksi 12 päivänä syyskuuta (30 päivänä elokuuta) 1917 annetun Avoimen kirjeen mukaan Talousosastolle kuuluva valta nimittää hovioikeuksien presidentit, hovioikeudenneuvokset, prokuraattorin apulainen sekä Oikeusosaston esittelijäsihteerit siirretään Oikeusosastolle. Nämä asiat valmistellaan Oikeustoimituskunnassa, ja ottaa Oikeustoimituskunnan päällikkö osaa niiden käsittelyyn Oikeusosastossa.

Talousosaston kanslia käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) Senaattia ja sen virkamiehistöä yleensä sekä asiain käsittelyjärjestystä Senaatissa;

2) Valtiosihteerin virastoa, Pietarissa olevaa Suomen Passitoimistoa sekä Kenraalikuvernöörin kansliaa, mikäli ne ovat Talousosaston käsiteltäviä eivätkä kuulu muulle toimituskunnalle;

3) maan yleistä tilastoa;

4) valtiopäiväin kokoontumista ja hajaantumista sekä valtiopäivistä johtuvia muodollisia toimenpiteitä,

5) Eduskunnalle annettavaa kertomusta Hallituksen toimenpiteistä;

6) ylimääräisiä eläkkeitä;

7) kansainvälisiä kysymyksiä, jotka eivät ole muun toimituskunnan käsiteltäviä;

8) Talousosastossa tehtävää uskollisuus- ja kuuliaisuus- sekä virkavalaa;

9 ) Senaatin kirjastoa ja kustannustoimistoa sekä kirjapainoa, Suomen Asetuskokoelmaa, virallisia lehtiä ja valtiokalenteria;

10) muita Talousosastossa käsiteltäviä asioita, jotka eivät kohdistu muun toimituskunnan alaan.

Talousosaston kansliaan luetaan: Talousosaston reistraattorikonttori, Senaatin käännöstoimisto, Senaatin kirjasto ja kustannustoimisto, Senaatin kirjapaino sekä Tilastollinen Päätoimisto.

Talousosaston kanslia on Talousosaston varapuheenjohtajan alainen.

Oikeustoimituskunnan tulee tehdä alote lainsäätämistoimeen perustuslakien sekä siviili- ja rikoslakien alalla.

Sitäpaitsi kuuluvat Oikeustoimituskuntaan kysymykset, jotka koskevat:

1) edustajan vaaleja Suomen Eduskuntaan;

2) ritarihuonetta;

3) lainvalmistelukuntaa:

4) tuomioistuinten menosääntöjä ja huoneistoja;

5) muutoksia maan oikeudellisessa jaossa;

6) vankeinhoitolaitosta;

7) kansainvälisiä oikeustoimia;

8) oikeustilastoa;

9) kansalaisoikeutta Suomessa ja lupaa muuttaa pois maasta;

10) ulkolaisen oikeutta omistaa kiinteimistöä Suomessa;

11) paino-asioita sekä kirjapainoja ja kirjakauppaa.

Oikeustoimituskunnalla on valta ajattaa syytettä virkamiehiä ja yksityisiä henkilöitä vastaan, kun Senaatti tai toimituskunta harkitsee sellaisen nostamisen tarpeelliseksi.

Oikeustoimituskuntaan luetaan: maan tuomioistuimet, Lainvalmistelukunta, Vankeinhoitohallitus ja Painoasiain Ylihallitus.

Sisäasiaintoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) yleistä järjestystä ja turvallisuutta;

2) läänien hallintoa;

3) maan hallinnollista jakoa;

4) kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhteiskuntain perustamista ja erioikeuksia sekä järjestyssääntöjä;

5) kunnallishallintoa;

6) lääkintötointa, yleistä terveydenhoitoa sekä eläinlääkintötointa;

7) passitointa;

8) sotilasmajoitusta.

Sisäasiaintoimituskuntaan luetaan: Lääninhallitukset, maistraatit, järjestyslaitokset ja Lääkintöhallitus.

Valtiovaraintoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) valtion tulo- ja menoarvion järjestämistä;

2) valtion rahastojen hoitoa ja sen tarkastusta;

3) valtion tilinpitolaitosta;

4) verolaitosta;

5) valtiolainoja;

6) maan rahajärjestelmää;

7) Suomen Pankkia, yksityispankkeja, säästöpankkeja ja panttilainaulaitoksia;

8) palkkauksen lisäystä määrävuosien palveluksesta, hautausapua sekä lahjapalkkiota, paitsi milloin on kysymyksessä rautatie virastoon kuuluvat henkilöt;

9) matkakustannusten korvausta;

10) Suomen siviiliviraston leski- ja orpokassaa;

11) maakirjoja, tihunti- ja henkilöluetteloita, perinnöksi ostoja sekä tilaili maanluontoa;

12) verollepanoa sekä siihen liittyviä toimituksia;

13) kruunun kiinteän ja irtaimen omaisuuden luetteloimista.

Vaitiovaraintoimituskuntaan luetaan: Suomen Pankki, Suomen Valtiokonttori, Tullihallitus, Leimakonttori, Rahapaja, Yleinen Revisionioikeus, Revisionikonttori sekä Säästöpankkien ja Panttilainauslaitosten tarkastajat.

Kirkollis- ja opetustoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) evankelis-luterilaista kirkkoa ja muita uskontokuntia;

2) yliopistoa;

3) koulutointa;

4) suojelu- ja pakkokasvatusta;

5) maan jakamista kirkollisessa suhteessa;

6) tieteitä ja taiteita;

7) valistustointa;

8) arkistoja ja arkistotointa;

9) ylimääräisten armovuosien myöntämistä.

Kirkollis- ja opetustoimituskuntaan luetaan: Tuomiokapitulit, Koulutoimen Ylihallitus ja sen alaiset oppilaitokset, suojelu- ja pakkokasvatuslaitokset, Suojelukasvatuksen tarkastaja, Muinaistieteellinen Toimikunta sekä Valtionarkisto.

Maataloustoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) maanviljelystä sivuelinkeinoineen sekä kalastusta ja metsästystä;

2) asutustoimintaa;

3) yksityistä metsätaloutta;

4) maanviljelys- ja karjanhoito-oppilaitoksia;

5) metsänvartiakouluja;

6) vesiperäisten maiden kuivattamista sekä sitä varten tarpeellisia järvenlaskuja ja koskenperkauksia;

7) maanmittausta sekä jako- ja karttalaitosta;

8) mittajärjestelmää;

9) kruunun maatiloja, metsiä ja kalastuksia;

10) valtion jyvävarastoja.

Maataloustoimituskuntaan luetaan: Maanviljelyshallitus ja sen alaiset oppilaitokset, Maanmittauksen Ylihallitus, Metsähallitus ja metsänvartiakoulut, Asutushallitus, Vakauslaitos, Kalastusten tarkastaja sekä Meteorologinen Keskuslaitos.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) rautateitä;

2) kanavia;

3) satamia ja kulkuväyliä;

4) raitioteitä yleistä liikettä varten, yleisiä teitä, siltoja ja lauttoja sekä kestikievarin- ja kyydinpitoa;

5) valtion omistamia vesivoimia:

6) vesilaitosten rakentamista;

7) postitointa ja postisäästöpankkia;

8) telegrafi- ja telefonilaitoksia;

9) rautatievirastoon kuuluvien henkilöiden palkkauksenlisäystä määrävuosien palveluksesta, hautausapua sekä lahjapalkkiota;

10) valtion rakennustoimintaa, mikäli se ei kuulu muun toimituskunnan alaan.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskuntaan luetaan: Rautatiehallitus, Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus, Postihallitus ja Yleisten rakennusten Ylihallitus.

Kauppa- ja teollisuustoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) kauppaa ja teollisuutta;

2) merenkulkua;

3) luotsi- ja majakkatointa sekä merenmittauksia;

4) vakuutustoimintaa ja vakuutustarkastusta, mikäli ne eivät koske sosialivakuutusta;

5) patenttitointa;

6) kauppa-, teollisuus- ja merenkulkuoppilaitoksia;

7) osakeyhtiöitä;

8) osuustoimintaa.

Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan luetaan: Teollisuushallitus ja sen alaiset oppilaitokset, Teknillinen Korkeakoulu, Luotsi- ja majakkalaitoksen Ylihallitus, Merenkulun tarkastaja, meri- ja merimieskoulut, Geologinen Toimisto, Vakuutustarkastaja sekä kauppa-asiamiehet.

Sosiaalitoimituskunta käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) työväen suojelusta;

2) työnvälitystä ja työttömyyttä;

3) työväen asuntokysymyksiä;

4) työriitoja;

5) työtilastoa;

6) sosiaalivakuutusta;

7) köyhäinhoitoa;

8) raittiuden edistämistä.

Sosiaalitoimituskuntaan luetaan: Ammattien tarkastajat, Vaivaishoidon tarkastaja ja Vakuutusneuvosto.

Talousosaston toimialaan kuuluvat eri vapautusta lakien ja asetusten säännöksistä koskevat asiat käsitellään siinä toimituskunnassa, jonka edustamaan hallinnonhaaraan kukin asia luontonsa puolesta kohdistuu.

Täysi-istunnossa käsitellään:

1) ne asiat, jotka ovat alistettavat Korkeimman Hallitusvallan harkittaviksi tai Kenraalikuvernöörille tiedotettavat;

2) a) Korkeimman Hallitusvallan määräykset ja päätökset, b) yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat periaatteellista laatua olevat tai muuten laajakantoiset kysymykset; c) eläkkeet ja lahjapalkkiot, mikäli epäilystä niiden myöntämiseen voi olla; d) ylimääräiset eläkkeet ja armolahjat; sekä e) ne asiat, jotka ovat mainitut Senaatille 13 päivänä syyskuuta 1892 vahvistetun Ohjesäännön 100 §:n 2, 3, 4, 6, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 18, 19 ja 20 kohdassa;

3) erivapautusta maan lakien ja asetusten säännöksistä tarkoittavat anomukset;

4) virkaannimittämistä ja virasta erottamista koskevat asiat, mikäli ne aikaisemmin annettujen määräysten mukaan eivät ole toimituskuntien ratkaistavat, sekä tällaisiin asioihin liittyvät valitukset ja kantelut;

5) asiat, jotka kansaneduskunnan myötävaikutuksella syntyneissä laeissa on määrätty Talousosaston ratkaistaviksi;

6) sellaiset Talousosaston jaoston tai toimituskunnan ratkaistaviin kuuluvat asiat, jotka jaosto tai toimituskunnan päällikkö niiden periaatteelliseen laatuun tai tärkeyteen nähden alistaa täysi-istunnon päätettäviksi.

Tämän pykälän 3 kohdassa mainitut asiat on käsiteltävä Oikeustoimituskunnan päällikön läsnäollessa.

Jaosto-istunnon käsiteltäväksi voidaan siirtää:

1) hallinnolliset valitusasiat;

2) 18 §:n 5 kohdassa tarkoitetut asiat.

Sitäpaitsi käsitellään jaostoistunnossa ne toimituskunnan ratkaistaviin kuuluvat asiat, jotka toimituskunnan päällikkö alistaa jaoston päätettäviksi.

Muut asiat, joita ei ole mainittu 18 ja 19 §:ssä, käsitellään ja ratkaistaan lopullisesti asianomaisessa Talousosaston toimituskunnassa.

Sellaisten määrärahojen käyttämistä koskevat asiat, joita ei ole otettu jonkun toimituskunnan menosääntöön, sekä kysymykset määrärahain ylittämisestä ovat, ennenkuin ne toimituskunnassa ratkaistaan, valmistavasti käsiteltävät Senaatin Raha- asiainvaliokunnassa.

Jos valiokunta ei hyväksy toimituskunnan ehdotusta, saa valiokunta määrätä, että asia on käsiteltäväksi ilmoitettava Talousosaston täysi-istunnossa.

Raha-asiainvaliokunnan jäseninä on Talousosaston varapuheenjohtaja ja Vaitiovaraintoimituskunnan päällikkö sekä kaksi senaattoria, joista toisen tulee olla sen toimituskunnan päällikkö, jonka alaan kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu.

Valiokunnan puheenjohtajana on Talousosaston varapuheenjohtaja tai virassa vanhin valiokunnan jäsen. Äänien mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Jos asia koskee toisenkin toimituskunnan alaa kuin minkä käsiteltäväksi se on jaettu, on, ellei toimituskuntien kesken siitä muuten sovita, Talousosaston täysi-istunnossa määrättävä, missä toimituskunnassa sellainen asia on käsiteltävä, tai että se on yhteisesti käsiteltävä kahdessa tai useammassa toimituskunnassa.

Siitä milloin asia on Kenraalikuvernöörille tiedoitettava, määrätään 12 päivänä syyskuuta (30 päivänä elokuuta) 1917 annetussa Avoimessa kirjeessä eräiden asiain siirtämisestä Suomen Senaatin ratkaistaviksi.

Toimituskunnassa ratkaistuista asioista on pidettävä lyhyttä pöytäkirjaa, joka on kuukausittain tarkastusta varten annettava Talousosaston varapuheenjohtajalle ja prokuraattorille. Ellei syytä muistutukseen ilmene, palautetaan pöytäkirja merkinnällä varustettuna toimituskuntaan säilytettäväksi, mutta vastakkaisessa tapauksessa on toimituskunnan tehtävä asiasta ilmoitus Talousosastossa.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.