90/1917

Annettu Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1917.

Asetus Asutushallituksesta.

Suomen Senaatti on, katsoen tarpeelliseksi keskittää asuttamista tarkoittavat toimenpiteet yhtenäisen johdon alaisiksi, Kamaritoimituskunnan esittelyssä hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen Asutushallituksesta.

I LUKU.

Asutushallituksen tehtävät.

1 §.

Asutuksen järjestämistä ja edistämistä varten maaseudulla perustetaan Asutushallitus, joka sijaitsee Helsingissä ja on Suomen Senaatin ja sen Maanviljelystoimituskunnan alainen.

2 §.

Asutushallituksen tulee:

1) johtaa ja valvoa maassa valtion toimesta ja avustuksella tapahtuvaa yksityismaan asuttamista;

2) pitää huolta, että uusia viljelmiä ja muuta kuin valtion metsänhoitoa varten muodostettavia asuntoalueita perustetaan siihen tarkoitukseen sopiville kruununmaille siitä voimassa olevia määräyksiä noudattaen;

3) valvoa kruununmetsätorppien sekä muiden sellaisten kruunun yhteis- ja liikamaiden alueilla olevien vuokra-alueiden hoitoa, jotka ovat joko maanviljelyksen harjoittamista varten tai asuntoalueiksi vuokralle annetut ja joita ei ole tarpeen pysyttää valtion metsänhoitoa varten Metsähallituksen hoidossa;

4) valvoa vuokralle annettujen kruunun virkatalojen sekä niistä muodostettujen viljelys- ja asuntotilojen hoitoa, niin myös uusien sellaisten tilojen muodostamista;

5) valvoa että vakaalla hallinta-oikeudella asuttavia kruununtiloja ja kruunun uutistiloja hoidetaan voimassa olevien määräyksien mukaan sekä että ryhdytään niihin toimiin, joita näiden hoito voi valtion puolelta aiheuttaa;

6) pitää huolta kruunun ulkopalstojen, siirtotalojen, niittyjen ja saarien vuokrauksesta ja muusta käytöstä;

7) seurata kuntien ja yksityisten toimesta tapahtuvaa asutustoimintaa sekä ryhtyä niihin alotteisiin, joita tämä asutustoiminta voi valtion taholta aiheuttaa;

8) seurata tilattoman maalaisväestön tarpeita sekä sen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamista tarkoittavia toimenpiteitä, niin myös ryhtyä niiden johdosta tarpeellisiksi havaitsemiinsa Asutushallituksen toimialaan kuuluviin alotteisiin;

9) valvoa että tilattoman väestön aseman parantamiseksi annettuja valtiolainoja käytetään ja niistä muodostettuja kassoja hoidetaan voimassa olevien määräyksien mukaan, sekä että näihin tarkoituksiin valtion antamia lainoja ja varoja käytetään aiotulla tavalla ja että ehdot muuten täytetään;

10) antaa kunnille ja asutustoimintaa varten muodostetuille yhtymille niin myös yksityisille maanomistajille, näiden luovuttaessa alueita tilattomille, neuvoja asutustoimintaa koskevissa asioissa;

11) kerätä asutustoimintaa koskevaa tilastoa sekä toimeenpanna tutkimuksia maaseudun asutusoloista ja muista asutustoiminnan alaan kuuluvista maataloudellisista kysymyksistä; sekä

12) antaa vaadittaessa viranomaisille lausuntoja asutustoiminnan alaan kuuluvista asioista.

II LUKU.

Asutushallituksen kokoonpano.

3 §.

Asutushallitukseen kuuluu jäseninä ylitirehtööri, kaksi asutusneuvosta, toinen asutustoimintaa varten kruununmailla ja toinen asutustoimintaa varten yksityismailla, sekä asessori.

Sitäpaitsi asetetaan Asutushallitukseen tutkimustoimiston johtaja, rakennustoimiston johtaja, metsänhoitotoimiston johtaja, kamreeri ja ekspeditööri, sekä tarpeellinen määrä ylimääräisiä virkamiehiä, piirustajia, puhtaaksikirjoittajia ja laskuapulaisia sekä vahtimestari.

4 §.

Ylitirehtöörillä tulee olla omintakeisten tutkimusten tahi yliopistollisten tutkintojen kautta osoitettuja tietopuolisia tietoja ja käytännöllistä kokemusta asutustoiminnan alalla sekä maan taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen tuntemusta.

Asutusneuvoksilla tulee olla: asutustoimintaa varten kruununmailla asetetulla asutusneuvoksella Suomen teknillisessä korkeakoulussa suoritettu maanviljelysinsinööri tutkinto; asutustoimintaa varten yksityismaalla asetetulla asutusneuvoksella maataloudellinen virkatutkinto, jotapaitsi kummallakin tulee olla tietopuolisia tietoja ja käytännöllistä kokemusta asutustoiminnan alalla omassa maassa.

Asessorin tulee olla oikeustutkinnon suorittanut, jotapaitsi hänellä tulee olla kokemusta hallinnollisissa sekä tuomarin tehtävissä.

Tutkimustoimiston johtajan tulee olla suorittanut filosofiankandidaattitutkinto korkeimmalla arvolauseella kansantalous- ja tilastotieteessä, jotapaitsi hänellä tulee olla maan taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen tuntemusta.

Rakennustoimiston johtajan, jonka tulee olla suorittanut täydellinen arkkitehtitutkinto Suomen teknillisessä korkeakoulussa taikka vastaavat opinnäytteet muussa maassa, tulee myös olla erikoisesti perehtynyt maaseudun asunto- ja rakennuskysymyksiin.

Metsänhoitotoimiston johtajan tulee olla suorittanut valtion metsänhoitajaviran saamista varten määrätty tutkinto, jotapaitsi hänen tulee olla toiminut käytännöllisenä metsänhoitajana.

Kamreerin tulee olla ylemmän hallintotutkinnon suorittanut sekä olla kirjanpitoon perehtynyt.

5 §.

Ylitirehtöörin nimittää Senaatti.

Asutusneuvokset, asessorin, tutkimustoimiston, rakennustoimiston sekä metsänhoitotoimiston johtajat ja kamreerin nimittää Senaatti, sittenkuin Asutushallitus, asianmukaisesti kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakemusajan jälkeen, on Senaattiin lähettänyt hakemusasiakirjat ynnä oman lausuntonsa.

Ylimääräisten virkamiesten ottamisesta määrää Senaatti kussakin tapauksessa erikseen.

Ekspeditöörin, piirustajat, puhtaaksikirjoittajat ja lasku apulaiset sekä vahtimestarin ottaa toimeen ja erottaa Asutushallitus.

III LUKU.

Asiain käsittely Asutushallituksessa.

6 §.

Ylitirehtööri johtaa Asutushallituksen toimintaa ja on lähinnä vastuunalainen siitä, että Asutushallitukselle ja sen alaisille virkamiehille ja toimihenkilöille kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti ja ajallansa suoritetuiksi.

Esiin tulevat asiat jakaa ylitirehtööri niiden laadun mukaan Asutushallituksen jäsenten ja virkamiesten valmisteltaviksi. Asutushallituksesta lähetettävät asiakirjat, jotka asianomainen esittelijä laatii, allekirjoittaa ylitirehtööri, tai hänen estettynä ollessaan, vanhin asian käsittelyssä läsnä ollut jäsen, ja varmentaa esittelijä.

7 §.

Asutustoimintaa varten kruununmailla asetetun asutusneuvoksen tulee ensisijassa käsitellä asioita, jotka koskevat kruununluontoisen maan asuttamista tahi muuta käyttöä, tällaisen maan asuttamista varten myönnettyjen valtiolainojen käyttämistä, lahjoitusmaiden kantatiloja koskevia asioita lukuunottamatta, niin myös valvoa sanottua asutustoimintaa varten asetettujen asutustarkastajien toimintaa.

Asutustoimintaa varten yksityismaalla asetetun asutusneuvoksen tulee ensi sijassa käsitellä asioita, jotka koskevat yksityismaan sekä lahjoitusmaiden kantatilojen asuttamista tahi muuta käyttöä sekä tällaisen maan asuttamista varten myönnettyjen valtiolainojen käyttämistä, niin myös valvoa sanottua asutustoimintaa varten asetettujen asutustarkastajain toimintaa.

Asessorin tulee valmistaa tarpeellisia asetus- ja ohjesääntöehdotuksia, käsitellä virkanimityksiä, viranhoitoa koskevia sekä Asutushallituksessa esiintyviä oikeudellisia ja kurinpitoasioita, niin myös yleensä toimia Asutushallituksen lainopillisena asiantuntijana.

8 §.

Tutkimustoimiston johtajan tehtäviin kuuluu asutustilaston kerääminen ja julkaiseminen sekä tutkimuksien suorittaminen 2 §:n 11 kohdassa mainittujen kysymyksien selvittämiseksi.

Rakennustoimiston johtajan tehtäviin kuuluu valvoa rakennuslainojen käyttämistä kruunun virkataloilla, vakaalla asukasoikeudella hallittavilla kruununtiloilla ja muilla kruununmailla, sekä valtion asutustoiminnan kautta perustetuilla tiloilla olevien rakennuksien hoitoa ja uusien sellaisten rakentamista, niin myös neuvoa kuntia, yhtiöitä, yhdistyksiä ja muita yhtymiä kuin myöskin maaseudulla olevia teollisuuslaitoksia työväen asuntojen rakentamisessa sekä antaa pyydettäessä yksityisillekin neuvoja sitä tarkoittavissa yrityksissä.

Metsänhoitotoimiston johtajan tehtäviin kuuluu käsitellä asutustoimintaan liittyviä metsänhoidollisia asioita; valvoa asutustoiminnan kautta perustettujen yhteismetsien hoitoa sekä pitää huolta, että niin kauan kuin valtion asutustoiminnan kautta perustettujen tilojen metsät ovat erikoisen valtionvalvonnan alaisia, tätä valvontaa asianmukaisesti hoidetaan. Kamreerin tehtäviin kuuluu huolenpito asutustarkoituksiin myönnet- tyjen valtiovarain tilityksestä, neuvojen antaminen asioissa, jotka koskevat luoton saantia asutustarkoituksiin, Asutushallituksen varojen hoito, pöytäkirjanpito Asutushallituksen istunnoissa sekä huolenpito Asutushallituksen julkaisujen painatuksesta, lukuunottamatta tutkimusosaston erikoisia julkaisuja.

9 §.

Asutushallituksessa johtaa puhetta ylitirehtööri taikka hänen poissa ollessaan virassa vanhin jäsen.

Asutushallitus on päätösvaltainen, kun, paitsi puheenjohtajaa, vähintään kaksi jäsentä on asiaa ratkaisemassa.

Asutushallituksen istuntoihin ottavat myös tutkimustoimiston, rakennustoimiston ja metsänhoito toimiston johtajat äänivaltaisina osaa, kukin hänen esiteltävinään olevissa asioissa.

Asutushallituksen kamreeri on oikeutettu esittelemissään asioissa merkitsemään Asutushallituksen päätöksestä eroavan mielipiteensä pöytäkirjaan.

Tarpeen vaatiessa on Asutushallitus oikeutettu ottamaan apujäseneksi jonkun edellämainituista johtajista tahi, lisätarpeen sattuessa, kamreerin.

10 §.

Asutushallituksessa tapahtuvassa äänestyksessä ratkaisee äänten enemmistö asian. Jos äänestettäessä äänet käyvät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Jos äänestys on tapahtunut asiassa, joka on jätettävä Senaatin ratkaistavaksi, on ote pöytäkirjasta liitettävä Asutushallituksen kirjelmään.

11 §.

Asutushallitus on oikeutettu silloin, kun se jonkun asian tärkeyteen tahi erikoiseen laatuun nähden katsoo tarpeelliseksi, kutsumaan neuvotteluun yhden tai useampia asutus- tai virkatalojentarkastajia, joiden katsotaan olosuhteiden tuntemuksen perusteella voivan antaa tarpeellisia selvityksiä.

Näin kutsutuille maksetaan matkakorvausta voimassa olevan matkustussäännön mukaan.

12 §.

Asutushallituksen on vuosittain Senaattiin annettava lyhyt kertomus toiminnastaan sekä joka viides vuosi julkaistava laajempi selonteko asutustoiminnan alalla saavutetuista tuloksista. Näitä samoinkuin Asutushallituksen muita julkaisuja varten tulee jokaisen sen virkamiehen, ylitirehtöörin antamien ohjeiden mukaan, valmistaa omaa toimialaansa koskeva osa.

IV LUKU.

Virkamiesten oikeudet ja vastuunalaisuus.

13 §.

Asutushallituksen vakinaiset virkamiehet saavat palkkausta virastolle vahvistetun palkkaussäännön mukaan. Virasta erotessaan he nauttivat eläkettä siviilivirkamiehille yleensä voimassa olevien perusteiden mukaan ja ovat osallisia siviili virkakunnan leskien ja orpoin kassassa.

14 §.

Virka-arvo Suomen voimassa olevan arvojärjestyksen mukaan on ylitirehtöörillä viidennessä, asutusneuvoksilla ja asessorilla seitsemännessä, tutkimustoimiston, rakennustoimiston ja metsänhoitotoimiston johtajilla sekä kamreerilla kahdeksannessa arvoluokassa.

15 §.

Virka-asioissa tekemistään matkoista saa Asutushallituksen virkamies korvausta voimassa olevan matkustussäännön mukaan.

16 §.

Jos Asutushallituksen virkamies haluaa virkavapautta, hakekoon ylitirehtööri sitä Senaatilta, mutta Asutushallituksen muille virkamiehille sekä sen alaisille virkamiehille olkoon Asutushallitus oikeutettu, jos pyydettyä virkavapautta varten mainittu syy harkitaan päteväksi, myöntämään sitä enintään kuukaudeksi, sekä määräämään, miten tehtävät sillä aikaa ovat suoritettavat. Jos virkamies haluaa pitempää virkavapautta, lähettäköön Asutushallitus hakemuskirjat oman lausuntonsa kanssa Senaattiin.

17 §.

Ylitirehtööriä ja Asutushallituksen jäseniä vastaan virkavirheistä tehdyt syytteet käsittelee ja ratkaisee Turun Hovioikeus. Sama olkoon laki tutkimustoimiston, rakennustoimiston ja metsänhoitotoimiston johtajista, kun he 9 §:n mukaan ovat ottaneet osaa Asutushallituksen istuntoon.

Jos joku muu Asutushallitukseen kuuluvista tai Asutushallituksen alaisista virkamiehistä on tehnyt itsensä syypääksi virkavirheeseen tai virkansa laiminlyömiseen, antakoon Asutushallitus, hairahduksen laadun mukaan, syylliselle muistutuksen tai varoituksen taikka määrätköön hänet enintään kuuden kuukauden ajaksi virantoimituksesta pidätettäväksi ja menettämään kaikki palkkaetunsa samalta ajalta. Samoin meneteltäköön, jos virkamies on osoittanut ilmeistä taitamattomuutta virassaan.

Jos laiminlyöminen uudistuu tai virhe on raskaamman laatuinen tai jos yksityisen etu siitä kärsii, on syyllinen pantava syytteen alaiseksi sen paikkakunnan alioikeudessa, missä virhe on tehty, ja on Asutushallituksen vallassa harkintansa mukaan virantoimituksesta erottaa siten syytteeseen pantu virkamies, kunnes asiasta on lopullisesti tuomittu tai oikeus toisin määrää.

V LUKU.

Erinäisiä määräyksiä.

Muutosta Asutushallituksen päätöksiin ja määräyksiin haetaan valituksella Senaatin Talousosastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.

19 §.

Asutushallituksen päätös, jolla virkamies pidätetään viran toimittamisesta, pannaan täytäntöön, vaikka siitä olisikin tehty valitus.

20 §.

Asutushallituksen alaisina paikallisina viranomaisina toimivat asutus- ja virkatalojentarkastajat sekä niiden apulaiset sen mukaan kuin siitä erikseen määrätään.

21 §.

Kruununmetsätorpat ja muut Asutushallituksen hoitoon siirrettävät kruununmaa-alueet ovat tällaista siirtoa varten järjestettävät kuten siitä erikseen säädetään.

22 §.

Tällä asetuksella kumotaan 7 päivänä toukokuuta 1906 vahvistettu johtosääntö tilatonta väestöä varten annettujen valtiolainojen tarkastajalle sekä 4 päivänä toukokuuta 1915 annettu johtosääntö tammikuun 15 päivänä 1915 annetussa asetuksessa määrätyn valtion virkatalojen uuden käyttämisjärjestelmän toimeenpanemisesta, mikäli se koskee virkatalojen keskuskomisionia.

23 §.

Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1918, kuitenkin niin että ajasta, jolloin 2 §:n 2—5 kohdissa mainitut tehtävät siirtyvät Asetushallitukselle, säädetään erittäin.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1917.

Suomen Senaatti: E. N. SETÄLÄ. ALLAN SERLACHIUS. LEO EHRNROOTH. ANTTI TULENHEIMO. RUDOLF HOLSTI. KYÖSTI KALLIO. HARALD ÅKERMAN. E. J. Castrén.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.