46/1917

Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1917.

Suomen Senaatin päätös, koskeva lupatodistuksia sellaisten tavarain viemiseen Venäjälle, joiden viennin Senaatti on toistaiseksi kieltänyt.

Eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 päivänä kesäkuuta 1917 annetun lain nojalla, on Senaatti, kumoamalla Senaatin päätöksen 2 päivältä maaliskuuta 1916 koskeva lupakirjoja sellaisten tavarain viemiseen Suomesta, joitten maasta vienti on kielletty, päättänyt vahvistaa seuraavat säännökset lupakirjoista sanotunlaisten tavarain viemiseen Venäjälle.

1 §.

Anomukset saada kuljettaa Venäjälle sellaisia tavaroita, joiden maastavienti on kielletty, on jätettävä Suomen Senaatin Kamaritoimituskunnan Elintarveosastolle ja tulee anomuksesta käydä selville:

1) minkälaisia tuotteita ja suuriko määrä aijotaan maasta viedä;

2) mistä paikkakunnasta ja mihin tavara aijotaan viedä;

3) mitä tietä tavara aijotaan viedä: rautateitse, vesitse vai hevosilla, ynnä molemmissa viimemainituissa tapauksissa, minkä tullitoimiston kautta vienti tapahtuu;

4) lähettäjän täydellinen nimi, ammatti ja asuinpaikka, sekä

5) viennin tarkoitus.

2 §.

Lupa tavaran maastavientiin annetaan lupatodistuksella, josta ei kanneta maksua.

Tavaraa maasta vietäessä on alkuperäinen lupatodistus esitettävä.

3 §.

Kun tavaraa, jonka vienti on kielletty, vastaanotetaan rautatiellä kuljetettavaksi maasta pois, on rahtikirjaan merkittävä, että vientiin on annettu lupatodistus, ja mainittava sen päivämäärä sekä numero. Jos lupatodistuksessa mainittu koko tavaramäärä lähetetään samalla kertaa, on lupatodistus otettava pois tavaraa rautatielle vastaanotettaessa ja lähetettävä Senaatin Kamaritoimituskunnan Elintarveosastolle. Jos tavara viedään maasta maanteitse tai vesitietä on lupatodistuksen porottaminen ja asianomaisten merkintäin tekeminen siihen tulliviranomaisten asia.

Jos tavara viedään useissa erissä, niin on rautatie- tai tulliviranomaisten kulloinkin merkittävä lupatodistukseen tavaraerän suuruus ja milloin se on lähetettäväksi vaataan otettu tai maasta viety. Kun viimeinen tavaraerä lähetettäväksi vastaanotetaan, on lupatodistus otettava pois ja lähetettävä Kamaritoimituskunnan Elintarveosastolle.

Milloin Senaatti erikoistapauksissa on myöntänyt jollekin muulle kuin Kamaritoimituskunnan Elintarveosastolle oikeuden antaa lupatodistuksia tavaran maasta vientiin, on lupatodistuksen suhteen meneteltävä samalla tavalla, kuitenkin niin, että se palautetaan sille, joka sen on antanut.

4 §.

Jos rautatie- tai tulliviranomaiset havaitsevat lähettäjän puolelta tapahtuneen väärinkäytöstä lupatodistuksen käyttämiseen nähden, on asiasta viipymättä ilmoitettava lähimmälle kruununpalvelijalle asianomaisen saattamiseksi edesvastuuseen eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 päivänä kesäkuuta 1917 annetun lain 15 §:n nojalla.

Helsingissä, 29 päivänä kesäkuuta 1917.

Kamaritoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Wäinö Wuolijoki. Väinö Ahla.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.