45/1917

Annettu Helsingissä toukokuun 25 p:nä 1917.

Suomen Senaatin päätös, sisältävä järjestysohjeet kirjapainoja varten Suomessa.

Nojautuen ammatinvaaralta suojelemisesta huhtikuun 4 p:nä 1914 annetun asetuksen 17 §:ään määrää Suomen Senaatti, että työt kirjapainoissa ovat luettavat erittäin vaarallisiin ammatteihin, ja vahvistaa niitä varten seuraavat järjestysohjeet:

1 §.

Kaikissa työhuoneustoissa ovat seinät, katto, ikkunat y. m. puhdistettavat perusteellisesti vähintään kahdesti vuodessa. Öljyvärillä maalatut pinnat ovat pestävät lämpöisellä suopa- tahi saippuavedellä. Työhuoneustojen seinillä ja katoissa ei saa olla tapetteja. Puurakennuksiin nähden voi ammattientarkastaja kuitenkin myöntää poikkeuksia viimemainitusta määräyksestä.

Latomohuoneuston lattian tulee olla tiivis ja tasainen sekä lattian ja seinän liitoskohtien tiiviit. Lattian tulee olla vahvasti vernissattu, maalattu tahi peitetty korkkimatolla tai muulla kosteutta läpäisemättömällä aineella, ja on se joka viikko pestävä. Muissa huoneustoissa ovat lattiat pestävät vähintään kerran kuukaudessa. Peseminen toimitetaan lämpöisellä suopa- tahi saippuavedellä, Samalla puhdistetaan ikkunat ja ikkunalaudat, paneeli, pöydät, regaalit y. m.

Lattiat ovat päivittäin lakaistavat kostealla esineellä tahi niille sirotettava kosteata sahanpurua, joka lakaistaan pois heti. Kamiini- ja lämpöjohtoputket pyyhitään pölystä lakaisemisen jälkeen. Jos vernissan sijasta käytetään lattiankyllästytysessansia tahi muuta tomua sitovaa öljyä, ovat lattiat puhdistettavat joka päivä tarkoitukseen sopivilla esineillä.

2 §.

Lakaisemista ei ole milloinkaan toimitettava työaikana, eikä alaikäinen (18 vuotta nuorempi) saa suorittaa sellaista työtä, ja on se annettava erittäin tätä varten palkatun henkilön tehtäväksi.

3§.

Niinä aikoina, jolloin latomossa ei työskennellä tahi jolloin huoneuostoa lakaistaan tai puhdistetaan pidetään kirjakekastit peitettyinä silotetulla pahvilla, öljy kankaalla tahi muulla sellaisella.

4 §.

Jos kirjakekastit puhdistetaan pölystä puhalluspalkeella, on se toimitettava ulkoilmassa, muussa tapauksessa erityisellä pölynimijällä tahi pölyä keräävällä laitteella. Käytännössä olevien kastien puhdistaminen pölystä toimitettakoon vähintään kerran kahdessa kuukaudessa. Alaikäistä älköön pantako suorittamaan tätä työtä, paitsi tomunimijää käytettäessä.

Kastien vuorauksen tulee olla ehyt.

5 §.

Regaalien tulee käydä, tiiviisti lattiaan kiinni tahi olla varustettuja niin korkeilla jaloilla, että lattia niiden alta voidaan helposti puhdistaa.

6 §.

Joka työhuoneustossa tulee olla riittävästi osittain vedellä täytettyjä sylkylaatikoita, kernaimmin yksi kutakin työntekijää kohti. Portaisiin ja käytäviin sijoitetaan myös sylkylaatikoita. Sylkylaatikoiden tyhjentämisen ja puhdistamisen toimittakoon joka päivä henkilö, jonka tulee olla erittäin palkattu puhtaanapitoa varten. Käytettäessä pahvisia sylkylaatikoita poltettakoon ne viimeistään kahden päivän käyttämisen jälkeen.

7 §.

Joka kirjapainossa ja latomossa tulee olla riittävästi työntekijöitä varten tarkoitettuja pesutelineitä, pesuastioita, saippuaa ja pyyheliinoja, jotka vaihdetaan vähintään kahdesti viikossa. Kädet ja kernaimmin myöskin kasvot ovat pestävät ennen joka ateriaa sekä työn loputtua.

Raitista juomavettä on pidettävä saatavana, ei kuitenkaan milloinkaan avoimessa astiassa säilytettynä.

8 §.

Työntekijäin vaatteita varten tulee olla eri huone, ja on tämä pukuhuone kylmänä vuodenaikana pidettävä vähintään + 15° Celsiusta lämpimänä.

Työhuonetta ei saa käyttää ruokailuhuoneena.

9 §.

Työhuoneuston tulee työtä alotettaessa olla riittävän lämmin (vähintään + 15° Celsiusta); ja on lämpö sitten työaikana pidettävä noin + 18° Celsiusta tienoilla. Latomahuoneuston lämpö ei saa talvisaikana nousta + 20° Celsiusta korkeammaksi. Jos lämpö esim. kaasuvalaistusta käytettäessä nousee sitä korkeammalle, tulee kaasuliekkien yläpuolelle sovittaa kupuja johtoputkineen. Lämpömittari tulee olla ripustettuna sopivaan paikkaan työhuoneessa.

10 §.

Tuuletus on järjestettävä siten, että kutakin työntekijää kohti johdetaan sisään vähintään 30 kuutiometriä raitista ilmaa tunnissa. Kylmänä vuodenaikana tulee tämän raittiin ilman olla riittävän lämmintä ennen sen johtamista työhuoneustoon, tahi on muuten aikaansaatava sellainen järjestely, ett’ei synny epäterveellistä vetoa. Tuuletus tulee voida Järjestää tyydyttävällä tavalla esimerkiksi tuhottimen avulla.

11 §.

Työhuoneustossa tulee olla riittävä ja tarkoitukseen sopiva valaistus.

12 §.

Latomakoneen synnyttämät kaasut ovat johdettavat pois kupujen ja johtoputkien avulla, joiden yhteydessä on imulaitteita. Jos huoneustossa on tehokas painoilmalaite, ei tällaista imulaitetta tarvitse laittaa.

13 §.

Kirjake- ja stereotyyppi valimossa, tulee sulatuspadan olla varustettu riittävän suurella, tiiviisti pataan käyvällä kuvulla, johon on yhdistetty imutorvi. Työtä tehdessä syntyneet vahingolliset kaasut ja höyryt ovat johdettavat pois tuhottimella. Kirjake- ja stereotyyppi valimoksi järjestettyä huonetta ei saa käyttää latomona, painona tai kirjansitomona.

14 §.

Missä kaasu- tahi petroolimoottoria käytetään, on se asetettava erityiseen, helposti tuuletettavaan huoneeseen.

15 §.

Tupakanpoltto työhuoneessa on kielletty.

16 §.

Nämä järjestysohjeet julkipannaan kirjapainon jokaiseen työhuoneeseen.

17 §.

Jokaista, joka rikkoo näitä järjestysohjeita, rangaistakoon enintään 500 markan sakolla.

Nämät järjestysohjeet astuvat voimaan syyskuun 1 päivänä 1917.

Helsingissä toukokuun 25 p:nä 1917.

Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan Apulaispäällikkö, Senaattori Matti Paasivuori. Väinö Kahilainen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.