43/1917

Annettu Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1917.

Suomen Senaatin päätös Vilppulan—Mäntän rautatien liikenneohjesäännön ja liikennetaksan 12, 13 ja 31 §:n muuttamisesta.

Suomen Senaatille kuuluvan vallan nojalla on Senaatti »G. A. Serlachius Aktiebolag» nimisen osakeyhtiön anomuksesta nähnyt hyväksi vahvistaa semmoisen muutoksen sanotun yhtiön omistaman Vilppulan— Mäntän rautatien liikenneohjesäännön ja liikennetaksan 12, 13 ja 31 §:ään, että mainitut pykälät tulevat näin kuuluviksi:

12 §.

Maksu yksinkertaisesta piletistä on ensimmäisen luokan vaunussa yksi (1) markka ja toisen luokan viisikymmentä (50) penniä.

Kahtatoista vuotta nuoremmat lapset suorittavat puolen maksua.

Nuoremmat kuin viisivuotiaat lapset saavat maksutta, mutta ilman oikeutta eri sijaan seurata matkustajaa, ei kuitenkaan useampia kuin yksi lapsi kutakin täysikasvuista henkilöä kohti.

Pilettiä ei saa toiselle luovuttaa.

Konduktööri ratkaisee riitaisuudet siitä mihin ikäluokkaan lapset ovat luettavat.

13 §.

Yksinkertainen piletti on voimassa sille junalle ja sille luokalle, jota varten se on ostettu.

31 §.

Maksujen perusteeksi pannaan bruttopaino.

Tavaralähetykset, paitsi halot ja puutavarat, jaetaan kolmeen painoluokkaan, joista ensimmäinen käsittää 1,000 kilogrammaa keveämmät lähetykset, toinen lähetykset 1,000 kilogrammasta 3,000 asti ja kolmas 3,000 kilogrammaa painavat ja sitä raskaammat lähetykset.

Maksu kaikenlaatuisesta kappaletavarasta on 30 penniä 100 kilogramman yksikköpainosta, ensimmäisestä painoluokasta, ja lasketaan rahtimaksut alkavan kilogrammain kaksikymmenluvun mukaan, niin että enintään 20 kilogrammaa luetaan 20 kilogrammaksi, päälle 20 ja enintään 40 kilogrammaa 40 kilogrammaksi j. n. e. Vähin maksu lähetyksestä on 30 penniä.

1,000—3,000 kilogramman välisestä painoluokasta lasketaan rahti ensimmäiseltä 1,000 kilogrammalta vastamainitulla tavalla ja sen lisäksi jokaiselta päälle 1,000 kilogramman nousevalta alkavalta kilogrammain 100-luvulta 10 pennin maksu, niin että päälle 1,000 ja enintään 1,100 kilogrammaa katsotaan 1100 kilogrammaksi j. n. e. Kun paino nousee 2,500 kilogrammaksi, katsotaan lähetystä vaunulastiksi ja enintään 3,000 kilogramman lähetyksistä lasketaan 4 markkaa 50 penniä kustakin lähetyksestä.

Päälle 3,000 kilogramman nousevasta painoluokasta lasketaan rahti 15 pennin yksikköhinnan mukaan sadalta kilogrammalta koko painosta, kuitenkin niin että laskenta tapahtuu alkavan kilogrammain 20-luvun mukaan, niin että päälle 3,000 ja enintään 3.020 kilogrammaa lasketaan 3,020 kilogrammaksi j. n. e.

Kaikki maksut pyöristetään ylöspäin lähimmäksi 5-penniluvuksi.

Häkit, joissa eläimiä kuljetetaan, laatikot, astiat, drittelit, säkit, niinimatot ja muut sellaiset päällykset, joissa ravintoaineita, suoloja, maitoa, kermaa, voita, jyviä, suurimoita, jauhoja, siemeniä ja muita maanviljelystuotteita sekä lannoitusaineita, puuhiiliä ja halkoja on kuljetettu, niin myös presenninkejä ja elukkainkytkyviä toimitetaan takaisin vastaanottoasemalta lähtöasemalle 5 pennin maksusta jokaiselta kolhita, jos takaisin lähettäminen tapahtuu 5 päivän kuluessa saapumispäivästä lukien, tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta. Samaa ajanlaskentaa noudatetaan myös, kun tyhjiä säkkejä, niinimattoja, presenninkejä elukkainkytkyviä lähetetään yhdeltä asemalta toiselle käytettäviksi tavaroita ja elukoita vastakkaiseen suuntaan kuljetettaessa.

Kaikenlaatuisista haloista sekä hiomapuista ja rimoista lasketaan rahti 50 pennin mukaan kuutiometriltä, mutta pienin maksu on kuitenkin 4 markkaa 50 penniä lähetykseltä tai vaunulta.

Rahti- ja pikatavarasta on suoritettava asemamaksua 1 penni tahi 0.4 kopeikkaa kustakin lähetyksen painon alkavasta 20-luvusta kilogrammaa, jolloin vähin maksu on oleva 5 penniä tahi 2 kopeikkaa.

Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1917.

Kulkulaitostoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Väinö Voionmaa. H. Koroleff

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.