Suomen Senaatin päätös Suomen kaupunkien ja muitten asutuskeskusten huoneenvuokrasuhteitten järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa.
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 38-001/1917
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa kesäkuun 2 p:nä 1917 annetun lain 14 §:n nojalla, on Suomen Senaatti vuokrahuoneistoista ja vuokrasuhteitten muunlaisesta järjestelystä antanut seuraavat määräykset:
1 §.
Kaupungeissa ja niissä asutuskeskuksissa, joissa Senaatti harkitsee syytä olevan tai kunnat itse katsovat olosuhteitten sitä vaativan, on asetettava kunnallisia huoneenvuokralautakuntia, joiden tulee milloin asianosaiset eivät siitä, sovi:
1) vahvistaa se vuokra, joka on suoritettava asuinhuoneistoista, myöskin sellaisissa tapauksissa, että jotakin huoneista käytetään myymälä-, työpaja-, konttori- tai varastohuoneena; sekä
2) päättää, onko olemassa pätevää syytä sellaista huoneistoa koskevan vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai pidentämättä jättämiseen.
2 §.
Huoneenvuokralautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi varsinaista jäsentä sekä heidän varamiehinänsä varapuheenjohtaja ja neljä varajäsentä.
Puheenjohtajaksi ja hänen varamiehekseen on valittava ensi sijassa lakimiehiä.
Jäsenistä ja varajäsenistä valitaan toinen jäsen ja hänelle kaksi varamiestä paikkakunnan työväenjärjestöjen esittämistä henkilöistä jota vastoin toinen jäsen varamiehineen valitaan kiinteistön omistajain ehdokkaista.
Jäsenet valitsee edellämainitulla tavalla ehdotetuista henkilöistä kaupungissa kaupungin- ja maalla kunnanvaltuusto tai, missä sellaista ei ole, kuntakokous, jonka asiana myös on määrätä lautakunnalle puheenjohtaja.
Lautakunta on päätösvaltainen ainoastaan sen täysilukuisena ollessa ja tehdään päätös yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Lautakunnan sihteeriksi ottaa lautakunta siihen soveliaan henkilön.
Lautakunnan jäsenille ja sihteerille on kunnan maksettava määräämänsä palkkio heidän työstään.
3 §.
Käsitellessään vuokran korottamista koskevaa esitystä vahvistakoon lautakunta vuokran siihen määrään, mikä saadaan lisäämällä normaalioloissa kohtuulliseksi katsottuun vuokraan kiinteistön korko-, hoitoja korjauskustannusten kasvamisesta huoneiston osalle tuleva osuus.
Nämä määräykset koskevat myös vuokraan yhdistettyjä lisämaksuja, kuten korvausta valaistuksesta, lämmityksestä, palveluksesta ja huonekalujen käyttämisestä, kuin myös vuokratun huoneiston kunnossapitovelvollisuuden siirtämisestä vuokralaiselle.
Ilman huoneen vuokralautakunnan päteväksi selittämää syytä älköön vuokranantaja sanoko vuokralaista irti sellaisesta huoneistosta, jonka vuokra on lautakunnan vahvistettavissa, älköönkä myöskään kieltäytykö pidentämästä sellaista vuokrasopimusta. Pätevänä syynä on pidettävä huoneiston käyttämistä yleiseen tarkoitukseen sekä talon uudestaan rakentamista.
Muissa tapauksissa on lautakunnalla valta päättää, mikä merkitys on annettava ilmoitetulle vuokrasopimuksen irtisanomisperusteelle.
Jos huoneenvuokralautakunta on vahvistanut vuokran, ei vuokralaista voida ilman lautakunnan suostumusta laillisesti irtisanoa muuttamaan ennen 1 päivää toukokuuta 1918.
Jos käsittelyssä on tapahtunut muotovirhe, on asianosaisella oikeus 14 päivän kuluessa hakea siihen muutosta maalla kuvernööriltä ja kaupungissa maistraatilta, joka, jos havaitsee asiassa virheen tapahtuneen, palauttaa sen lautakunnalle, uudelleen käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa ei päätökseen voida muutosta hakea.
4 §.
Toimittaessaan sovittelua vuokrariidassa tulee huoneen vuokralautakunnan asianosaisten antamien tietojen ja muutoin tunnettujen seikkojen nojalla selvittää, missä määrin kiinteistön menot kohtuullisesti oikeuttavat vuokraa korottamaan tai onko syytä vuokran alentamiseen taikka myös onko kohtuullista syytä vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai pidentämättä jättämiseen, samoinkuin koettaa yhteen sovitella eriäviä mielipiteitä ja, jos tarve vaatii, esittää sovitteluehdotus.
5 §.
Vuokranantaja, joka tahtoo korottaa sellaisen huoneiston vuokraa taikka sanoa irti tai jättää pidentämättä sellaista huoneistoa koskevan vuokrasopimuksen, jonka vuokra on lautakunnan vahvistettavissa, ilmoittakoon tästä joko kirjallisesti tai suullisesti huoneen vuokralautakunnalle.
Samoin menetelköön vuokralainen, jos hän haluaa vuokraa alennettavaksi.
Huoneenvuokralautakunta vaatii sen jälkeen määräajassa toisen asianosaisen lausunnon tai kutsuu asianosaiset suulliseen käsittelyyn. Jos toinen asianosaisista jättää lausunnon antamatta tai kutsun noudattamatta, katsotaan hän puhevaltansa menettäneeksi.
Samaa menettelyä noudatetaan, jos lautakunnan soviteltavaksi saatetaan sellaisen huoneiston vuokrasopimusta koskeva riita, jonka vuokra ei ole lautakunnan vahvistettavissa.
6 §.
Huoneen vuokralautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon otetaan asianosaisten vaatimukset ja se, mikä on lautakunnan päätökselle tai välitysehdotukselle välttämätöntä. Lautakunnan jäsenet ja virkailijat älköön ilmaisko mitä asiassa on pöytäkirjaan ottamatta esitetty.
Asianosaiset ovat oikeutetut lautakunnan määräämää lunastusta vastaan saamaan otteen pöytäkirjasta.
7 §.
Vuokranantaja, joka rikkoo tämän päätöksen määräyksiä, rangaistaan kesäkuun 2 päivänä 1917 eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa annetun lain 15 pykälän mukaan.
8 §.
Tämä päätös astuu voimaan heti ja on toistaiseksi noudatettava ei kuitenkaan kauemmin kuin toukokuun 1 päivään 1918.
Päätöksen astuttua voimaan älköön huoneen vuokraa koskevaa häätöpäätöstä pantako täytäntöön ilman huoneenvuokralautakunnan suostumusta, paitsi milloin häätöpäätös perustuu vuokrasopimuksen rikko- miseen.
Helsingissä, kesäkuun 5 päivänä 1917.
Kamaritoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Wäinö Wuolijoki. Väinö Kahilainen.