34/1901

Annettu Helsingissä, Elokuun 14 p:nä 1901

Laki asiakirjain kuolettamisesta

Me NIKOLAI Toinen, Jumalan armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä Me täten asiakirjain kuolettamisesta Armossa säädämme seuraavaa:

1 §

Jos haltijalle tai nimitetylle miehelle tahi orderille asetettu obligatsiooni, vekseli tai muu sitoumus on kadonnut tai turmeltunut, tahi myös konnossementti, talletustodistus, warrantti, osakekirja, talonki, vakuutuskirja taikka muu sellainen asiakirja, johon joku oikeus on yhdistetty tai jonka haltijalle sitoumus voidaan pätevästi täyttää, samalla tavoin on joutunut hukkaan; niin saatakoon sellainen asiakirja kuolettaa sen mukaan kuin alempana säädetään. Sama olkoon laki kiinnitetystä velkakirjasta, vaikka se ei olekaan juoksevaa laatua.

Pankkiseteli ja muu, näytettäessä maksettava, koroton, haltijalle asetettu velkasitoumus, niin myös korko- ja osinkokuponki älkööt kuitenkaan olko kuolettamisen alaiset. Jos kuponkiin nähden on muunlainen ehto tehty, noudettakoon sitä.

2 §

Asiakirjan kuolettamista saakoon vaatia viimeinen haltija tahi muu, jolla on oikeus asiakirjaan.

3 §

Hakemus asiakirjan kuolettamisesta on tehtävä sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, missä sitoumus on täytettävä, tahi, ellei sellaista paikkaa ole asiakirjassa mainittu, siellä missä asiakirjalla velvoitettua on velasta haettava. Ellei näitä säännöksiä jossakin tapauksessa käy soveltaminen, käsitelköön hakijan asuinpaikan alioikeus asian.

Jos vaatimus on kiinnitetty kiinteään omaisuuteen, olkoon ainoastaan se alioikeus, joka on kiinnityksen myöntänyt, asianmukainen.

4 §

Joka vaatii asiakirjan kuolettamista, antakoon oikeuteen oikeaksi todistetun jäljennöksen asiakirjasta tahi sellaisen ilmoituksen sen sisällyksestä, että asiakirja sen johdolla voidaan varmasti tuntea; näyttäköön myös todennäköiseksi että hän on asianmukainen saamaan asiakirjan kuoletetuksi ja että asiakirja on kadonnut. Haettaessa talongin kuolettamista on näytettävä pääkirjakin, johon talonki kuuluu.

Tässä mainitun, saatavissa olevan ilmoituksen ja selvityksen olkoon sitoumuksenalainen velvollinen hakijalle antamaan, jos tämä edeltäkäsin maksaa kustannuksen.

5 §

Jos oikeus havaitsee että asiakirjan kuolettamista vastaan on laillinen este, hyljättäköön hakemus heti.

Ennenkuin päätös semmoisessa asiassa julistetaan, saattaa oikeus kuitenkin määrätä hakijan kutsumaan velvoitetun tai muun henkilön, jonka oikeus asiasta riippuu, kuulusteltavaksi, tahi myös esittämään selvityksen jostakin asianhaarasta, joka harkitaan tärkeäksi asian arvostelemiselle.

6 §

Jos hakemus otetaan käsiteltäväksi, päättäköön oikeus julkisella kuulutuksella kutsua sen, jonka hallussa asiakirja on, viimeistään määräpäivänä näyttämään sen oikeudelle ja ilmoittamaan vaatimuksensa siihen, uhalla että asiakirja muuten, ellei laillista estettä ilmaannu, oikeuden päätöksellä kuoletetaan. Kuulutuksen tulee myös sisältää ilmoitus hakijan nimestä ja asuinpaikasta sekä tarkka selitys asiakirjasta tai tarpeellinen jäljennös siitä.

7 §

Saapumispäivää älköön määrättäkö aikaisemmaksi kuin kolmen kuukauden päähän siitä kuin päätös julkisesta kuulutuksesta on tehty eikä myöhemmäksi kuin siksi varsinaiseksi oikeudenkäyntipäiväksi, joka yö ja vuosi sen jälkeen ensiksi sattuu. Jos kuulutuksella etsittävässä asiakirjassa on määrätty maksupäivä, joka tulee vuoden kuluessa kuuluttamispäätöksen tekemisestä, luettakoon saapumisaika maksupäivästä.

8 §

Julkinen kuulutus on tiedoksi pantava oikeuden ovelle ja hakijan toimesta julkaistava kolme kertaa virallisissa sanomalehdissä, niistä kerran jonkun vuosineljänneksen ensimmäisessä numerossa, ei kuitenkaan myöhäisemmän, kuin sen neljänneksen, joka kuukausi siitä, kuin päätös kuulutuksesta on tehty, ensiksi alkaa, sekä erityisesti annettava velvoitetulle tahi, jos tämä on hakija, asiakirjan viimeiselle tietylle haltijalle tiedoksi. Jos kuulutuksella etsitään kadonnutta vekseliä, on siitä ainoastaan hyväksyjälle erittäin ilmoitettava. Jos nämä ovat kuolleet, annettakoon kuulutus heidän pesänsä osakkaalle tai osakkaille tiedoksi.

Oikeudella olkoon myös valta, milloin harkitsee tarpeelliseksi tai asiakirja sisältää sellaisen ehdon, määrätä kuulutus julkaistavaksi muussakin sanomalehdessä tahi muulla tavoin.

9 §

Jos oikeus on päättänyt haltija- tai orderipaperin kuulutuksella etsittäväksi, olkoon sillä myös valta hakijan pyynnöstä kieltää velvoitettua täyttämästä asiakirjan sisällystä ja myös antamasta siihen uutta talonkia tai kuponkia. Tällainen maksukielto älköön kuitenkaan olko esteenä aikaisemmin annetun kupongin lunastamiselle.

Maksukiellon antakoon hakija velvoitetulle tiedoksi sekä pankoon julkiseen kuulutukseen tahi, jos tämä jo on annettu, kuuluttakoon erityisesti niinkuin oikeus harkitsee tarpeelliseksi määrätä.

10 §

Ellei tiedoksipanoaikana tai ennen asian ottamista ratkaistavaksi asiakirjaa ole näytetty tahi muuta väitettä hakemusta vastaan esitetty, julistakoon oikeus asiakirjan kuoletetuksi.

11 §

Jos kuulutuksella etsitty asiakirja näytetään, antakoon oikeus, ennen asian raukeemista, hakijan saada siitä tiedon.

Jos asiakirjaa näyttämättä tehdään väite hakemusta vastaan, osottakoon oikeus, ellei havaita että väite ilmeisesti on hyljättävä, asianomistajia määräajan kuluessa, uhalla että asiakirja muuten kuoletetaan, asianmukaisessa oikeudessa erikseen riitelemään väitteestä, ja jättäköön siinä tapauksessa päätöksen antamisen hahemukseen toistaiseksi, kunnes riita on lopullisesti ratkaistu.

12 §

Jos hakija on jäänyt saapumispäivänä tulematta, lykätköön oikeus asian toiseen aikaan sekä määrätköön hänen silloin tulemaan saapuville uhalla että, jos sekin laiminlyödään, asia raukee ja maksukielto, joka ehkä on annettu, peruutetaan. Jos asia muusta syystä raukee, peruuttakoon oikeus niinikään annetun maksukiellon.

Maksukiellon peruuttamispäätös on oikeuden toimesta hakijan kustannuksella annettava velvoitetulle tiedoksi.

13 §

Jos oikeus asiakirjan kuolettamista koskevaa asiata käsitellessään totuuden selville saamiseksi harkitsee tarpeelliseksi, saakoon se, olipa hakemusta vastaan väitettä esitetty tahi ei, ryhtyä toimiin tarpeellisen selvityksen hankkimiseksi ja myös sallia hakijan valalla vahvistaa jonkun tekemänsä ilmoituksen.

14 §

Jos asiakirja on julistettu kuoletetuksi, on siitä, milloin oikeus harkitsee tarpeelliseksi, oikeuden toimesta kuulutettava virallisissa sanomalehdissä jonkun vuosineljänneksen ensimäisessä numerossa, ei kuitenkaan myöhäisemmän kuin sen neljänneksen, joka kuukausi sen jälkeen, kuin päätös on saanut lain voiman, ensiksi alkaa, ja hakija maksakoon edeltäkäsin kustannuksen.

15 §

Ellei asianosainen tyydy päätökseen, joka sisältää asiakirjan kuolettamisen tai jolla hakemus asiakirjan kuolettamisesta on hyljätty, hakekoon siihen muutosta valittamalla.

16 §

Joka on aikaansaanut asiakirjan kuolettamisen, olkoon oikeutettu yhtä pätevästi, kuin jos olisi sen haltija, saattamaan voimaan sen oikeuden, josta asiakirja on annettu; hänellä olkoon myös valta, jos edeltäkäsin maksaa kustannuksen, vaatia uutta asiakirjaa annettavaksi kuoletetun sijaan sekä vaihtoa merkittäväksi siihen. Jos kiinnitetty velkakirja on kuoletettu, kirjoittakoon oikeus pyynnöstä todistuksen annetusta ja viimeksi uudistetusta kiinnityksestä uuteen asiakirjaan ja myös että se on voimassa alkuperäisenä kirjoituksena.

17 §

Jos on tehty päätös hyväksytyn vekselin etsittäväksi kuuluttamisesta, on hyväksyjä velvollinen, maksuajan tultua, hakijalle maksamaan vekselin, jos tämä takaisinmaksamisesta asettaa hyväksyttävän pantin tai takuun, olemaan voimassa siksi kuin vekseli on kuoletettu tai hyväksyjän vastuunalaisuus siihen nähden muuten lakannut.

18 §

Jos oikeus on päättänyt kadonnutta talletustodistusta kuulutuksella etsittäväksi, ja hakija haluaa saada haltuunsa sitä vastaavan tavaran ennenkuin asia on ratkaistu, myönnettäköön se, jos hän talletusmakasiiniin tallettaa sen rahamäärän, josta tavara on vastaava warrantinhaltijalle, sekä asettaa pantin tai takauksen, jonka laitos voi hyväksyä.

Sama olkoon laki sellaisen tavaran ulossaamisesta, josta on annettu konnossementti, jos se, joka on pyytänyt konnossementin kuolettamista, tavaran haltijalle asettaa hyväksyttävän pantin tai takauksen niistä vaatimuksista tavaraan, joita konnossementin haltijalla saattaa laillisesti olla.

19 §

Jos korko- tai osinkokuponki on hävinnyt tai turmeltunut, ja viimeinen haltija on siitä ilmoittanut kupongin antajalle sillä aikaa kuin kannetta sen lunastamisesta olisi laillisesti voinut nostaa, olkoon hän, ellei kuponkia ole sen vanhentumisajan kuluessa toisen hyväksi lunastettu, oikeutettu yön ja vuoden kuluessa sen jälkeen antajalta perimään kupongin sisällyksen.

20 §

Tällä lailla kumotaan 29 p:nä Maaliskuuta 1858 annetun vekselisäännön 68 ja 69 § sekä 30 p:nä Syyskuuta 1892 yleisistä talletusmakasiineista, joilla on oikeus antaa warrantteja, annetun asetuksen 31 §.

Jos jonkunlaisten asiakirjain kuolettamista on tätä ennen annettu pätevä määräys ja ellei se ole tullut kumotuksi niin kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon se määräys edelleenkin noudatettavana.

Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.

Helsingissä, 14 p:nä Elokuuta 1901.


Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa


Filip Grönvall

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.