Seurattu SDK 600/2020 saakka.

12.10.1984/724

Asetus kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.1999 alkaen. Ks. PerusopetusL 628/1998.

Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 kuulovammaisten ja näkövammaisten kouluista annetun lain (481/83) nojalla:

1 luku

Hallinto

1 § (25.4.1986/312)

Kouluhallitus hoitaa ne kuulovammaisten, näkövammaisten ja liikuntavammaisten koulujen hallintoasiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.

2 §

Johtokunnan tehtävänä on:

1) kehittää ja valvoa koulun kasvatus-, opetus-ja kuntoutustyötä, oppilaskodin toimintaa ja oppilashuoltoa sekä ylläpitää ja edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä; (25.4.1986/312)

2) laatia ehdotukset koulun ohjesäännöksi ja opetussuunnitelmaksi sekä toimittaa ne kouluhallituksen hyväksyttäviksi, hyväksyä työsuunnitelma ja alistaa se kouluhallituksen vahvistettavaksi kolmen viikon kuluessa lukuvuoden koulutyön alkamisesta sekä päättää koulun työjärjestyksestä;

2 a) hyväksyä kuntoutuksen toimintasuunnitelma sekä saattaa se kouluhallitukselle, lääkintöhallitukselle ja sosiaalihallitukselle tiedoksi; (25.4.1986/312)

3) valmistella koulun tulo- ja menoarvioehdotus ja toimittaa se kouluhallitukselle sekä valvoa koulun taloutta ja seurata tulo- ja menoarvion noudattamista;

4) päättää opettajakuntaa ja muuta henkilökuntaa kuultuaan suurehkoista kalusto- ja välinehankinnoista myönnettyjen määrärahojen rajoissa; (25.4.1986/312)

5) hyväksyä oppilaskodin toimintasuunnitelma sekä antaa opettajakuntaa, oppilaskuntaa ja muuta henkilökuntaa kuultuaan koulun ja oppilaskodin järjestyssäännöt sekä saattaa ne kouluhallituksen, koulun palveluksessa olevien sekä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien tietoon;

6) päättää oppilaskotiin ottamisesta tai muun majoituksen järjestämisestä;

7) valvoa ja kehittää koulussa tapahtuvaa oppilaiden harrastustoimintaa sekä vahvistaa tarvittaessa oppilaskunnan ja kerhojen säännöt;

8) päättää opettajakuntaa kuultuaan hyväksyttyjen oppikirjojen käyttöönottamisesta;

9) määrätä tarkemmin koulun lomista ja vapaapäivistä;

10) valvoa kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa ja ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien ilmaantuessa;

11) antaa toimintaohjeet opetusryhmän kokousten ja muiden vastaavien kokousten järjestämisestä sekä antaa ohjeet perusopetusryhmän ja sen luottamushenkilön tehtävistä;

12) määrätä oppilaskunnan asettamista kolmesta ehdokkaasta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa;

13) vapauttaa oppilas jonkin aineen opiskelusta ja päättää tarvittaessa valinnaisen aineen vaihtamisesta;

14) vapauttaa oppilas koulunkäynnistä kuukautta pitemmäksi ajaksi;

15) tarvittaessa ehdottaa viran perustamista, lakkauttamista ja uudelleen järjestämistä; (17.6.1988/582)

16) nimittää opettajat sekä nimittää tai ottaa muu henkilökunta; (17.6.1988/582)

17) myöntää yli kolme kuukautta kestävä harkinnanvarainen virkavapaus opettajille ja yli vuoden kestävä harkinnanvarainen virkavapaus muille virkamiehille sekä nimittää opettaja yli kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen virkasuhteeseen; (24.3.1995/438)

18) antaa lausunto kouluhallitukselle koulun palveluksessa olevan henkilön sivutoimilupaa koskevassa asiassa; (17.6.1988/582)

19) määrätä johtajan, apulaisjohtajan ja oppilaskodinjohtajan vuosilomista; (25.4.1986/312)

20) määrätä opettajakuntaa kuultuaan varajohtaja;

21) antaa pyydettäessä lausuntoja koulun toimintaa koskevissa asioissa; sekä

22) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille lain, asetuksen, koulun ohjesäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat.

3 §

Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Johtokunnan jäsenistä määrää kouluhallitus puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi ei saa määrätä eikä varapuheenjohtajaksi valita koulun palveluksessa olevaa henkilöä. Johtokunnan sihteerinä toimii koulun johtaja.

4 §

Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja.

Johtokunta on kutsuttava koolle viipymättä, jos kouluhallitus, koulun johtaja tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.

Johtokunta kutsutaan koolle sen päättämällä tavalla.

5 §

Johtokunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalissa ratkaisee kuitenkin arpa ja kurinpitoasiassa voittaa vapautusta tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

6 § (25.4.1986/312)

Johtokunnan kokouksissa on kouluhallituksen, lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituksen edustajilla oikeus olla läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa.

7 §

Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin ja asiantuntijan kokouspalkkiosta, matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty. Sihteerin tehtävät ja toimistotyö hoidetaan virkatyönä.

8 § (25.4.1986/312)

Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulujen opettajakunnan muodostavat johtaja, apulaisjohtaja, oppilaskodinjohtajat, opettajat ja tuntiopettajat.

Liikuntavammaisten koulun opettajakunnan muodostavat apulaisjohtaja, opettajat ja tuntiopettajat.

9 § (17.6.1988/582)

Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulujen johtajana toimii rehtori ja apulaisjohtajana apulaisrehtori.

Liikuntavammaisten koulussa on johtaja ja apulaisjohtaja. Lisäksi kouluissa, joiden perusopetusryhmien määrä on vähintään 15, voi toimia toinenkin apulaisjohtaja. Apulaisjohtajan määrää tällöin johtokunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulun opettajista.

10 §

Johtajan tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun johtajan tehtävistä on säädetty. Tämän lisäksi johtajan tehtävänä on: (25.4.1986/312)

1) valmistella johtokunnan kokouksessa käsiteltävät asiat, jollei johtokunta toisin määrää;

2) seurata koulun opetusalan ja kuntoutuksen yleistä kehitystä; (25.4.1986/312)

3) järjestää tarvittaessa opettajille ja muille koulun palveluksessa oleville kursseja ja opintopäiviä;

4) vapauttaa oppilas koulunkäynnistä enintään yhden kuukauden ajaksi;

5) myöntää virkamiehille virkavapautta sekä nimittää henkilö määräaikaiseen virkasuhteeseen muissa kuin 2 §:n 17 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; (24.3.1995/438)

6) määrätä koulun muun henkilökunnan kuin johtajan, apulaisjohtajan ja oppilaskodinjohtajan vuosilomista; (25.4.1986/312)

7) huolehtia, että koulun virkamiehistä pidetään säädetyn kaavan mukaista nimikirjaa; (17.6.1988/582)

8) päättää, jollei asia kuulu johtokunnalle, koulun kalusto- ja opetusvälinehankinnoista myönnettyjen määrärahojen rajoissa; sekä

9) huolehtia oppilaskodinjohtajan tehtävistä, jollei koulussa ole oppilaskodinjohtajaa.

11 §

Kouluhallitus määrää koulun johtokunnan esityksestä johtajan ja apulaisjohtajan tehtävänjaosta

2 luku

Työaika

12 §

Lukukausista, työajoista ja oppitunneista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on peruskoulun erityisopetuksen osalta säädetty, jollei jäljempänä toisin säädetä.

13 §

Oppilaille voidaan antaa peruskouluasetuksessa (718/84) säädetyn viikottaisen opetukseen, oppilaanohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävän tuntimäärän lisäksi vamman edellyttämää henkilökohtaista opetusta.

Koulun yläasteen oppilaan työpäivään saa kuulua enintään kahdeksan oppituntia.

14 §

Oppituntien sijasta päivittäinen työaika voidaan jakaa tarkoituksenmukaisiin toimintatuokioihin opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä.

3 luku

Opetus

15 § (25.4.1986/312)

15 § on kumottu A:lla 25.4.1986/312.

16 §

Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opetuksesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Ortodoksisen tunnustuksen mukaista uskonnon opetusta annetaan kouluhallituksen määräämissä kouluissa.

17 §

Perusopetusryhmässä voi olla esiasteella enintään kuusi sekä ala- ja yläasteella enintään kahdeksan oppilasta. Eri vuosiluokilla ja eri kouluasteilla opiskelevia oppilaita voidaan yhdistää samaan perusopetusryhmään, jollei yhdistäminen haittaa opetuksen tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Koulun muusta opetusryhmästä on voimassa, mitä perusopetusryhmästä on säädetty. Kuulovammaisten liikunnassa ja näkövammaisten musiikissa opetusryhmä voi kuitenkin olla edellä mainittua suurempi.

Valinnaisen ja vapaaehtoisen aineen opetusryhmä saadaan muodostaa, mikäli siihen tulee vähintään neljä oppilasta. Aloitettua opetusta saadaan seuraavana lukuvuotena jatkaa, jos ryhmän oppilasmäärä lukuvuoden alussa on vähintään kolme.

Kouluhallitus voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia tämän pykälän säännöksistä.

18 §

Vaikeasti kuulo-näkövammaisten tai monivammaisten oppilaiden opetusta annetaan tarkoitukseen sopivassa kuulo- tai näkövammaisten koulussa ja sitä voidaan antaa yhdellekin oppilaalle. Muun oppilaan henkilökohtaiseen opetukseen kouluhallitus voi erityisestä syystä antaa luvan.

19 §

Jollei oppilas vammansa tai sairautensa laadun vuoksi kykene menestyksellisesti opiskelemaan jotakin ainetta ryhmässä, voidaan hänelle järjestää aineen opetusta muulla tavoin tai painavasta syystä vapauttaa hänet siitä.

4 luku

Oppilaat, oppilashuolto ja kouluyhteistyö

20 §

Työrauhan ylläpitämisestä ja oppilaiden ojentamisesta on soveltuvin osin voimassa, jollei toisin ole säädetty, mitä peruskouluasetuksessa on säädetty.

21 §

Koulun on järjestettävä oppilaalle majoitus oppilaskodissa tai muu tarkoituksenmukainen majoitus, jollei oppilaan päivittäistä kuljettamista kodin ja koulun välillä voida tarkoituksenmukaisesti järjestää.

Oppilaskodista on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun oppilaskodista on säädetty.

3 momentti on kumottu A:lla 25.4.1986/312.

22 §

Oppilaalle ovat maksuttomia:

1) täysihoito oppilaskodissa tai koulun järjestämässä muussa asunnossa;

2) lääkärinhoito, hammashoito ja sairaalahoito kouluaikana sekä tarpeelliset matkat, milloin oppilaan on matkustettava tutkittavaksi tai saamaan hoitoa, jollei näitä kustannuksia muun lain nojalla voida korvata;

3) kouluateriat;

4) opetuksen edellyttämät oppikirjat ja muut koulutarvikkeet ja tarpeelliset työaineet;

5) lukukausien ja lomien alkaessa ja päättyessä sekä viikonvaihteessa tapahtuvat tarpeelliset matkat kodin ja koulun välillä; sekä

6) tarpeelliset koulumatkat, milloin oppilas käy koulua kotoaan tai koulun hänelle järjestämästä asunnosta.

Edellä 1 momentin 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kustannetaan valtion varoista myös oppilaalle tarpeellisen saattajan matkat. Matkat on tehtävä halvinta tarkoituksenmukaista matkustustapaa käyttäen.

23 §

Oppilaalle, joka joutuu kuljetuksen tai koulutyön järjestelyn vuoksi odottamaan koululla, on varattava tilaisuus valvonnan alaisena suorittaa kotitehtäviä ja harjoittaa muuta opiskelua koulussa tai oppilaskodissa.

24 §

Kouluyhteistyöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun kouluyhteistyöstä on säädetty.

5 luku

Opettajat ja muu henkilökunta

24 a § (17.6.1988/582)

Koulussa on rehtorin tai johtajan ja apulaisrehtorin tai apulaisjohtajan virka. Lisäksi koulussa voi olla oppilaskodinjohtajan ja opettajan virkoja ja muita virkoja. Opettajan virkoja ovat ohjaavan opettajan, erityisluokanopettajan, esiasteen erityisluokanopettajan, lehtorin, erityisopettajan ja apuopettajan virat.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt virkamiehet ovat tuntiopettajia ja muita virkamiehiä. Koulussa voi olla myös työsopimussuhteista henkilökuntaa. (24.3.1995/438)

24 b § (17.6.1988/582)

Rehtorin ja johtajan sekä apulaisrehtorin ja apulaisjohtajan nimittää kouluhallitus.

Rehtorille ja johtajalle sekä apulaisrehtorille ja apulaisjohtajalle myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää heille kouluhallitus.

25 §

Rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus 2 momentissa mainittuun virkaan ja jolla on hyvä perehtyneisyys alan opetustoimintaan. Oppilaskodin johtajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus 2 momentissa mainittuun virkaan. (23.3.1990/290)

Luokanopettajan, aineenopettajan tai lehtorin virkaa vastaavan erityisluokanopettajan, esiasteen erityisluokanopettajan sekä erityisopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus vastaavaan peruskoulun virkaan. Ohjaavan opettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus johonkin edellä mainittuun virkaan. (25.4.1986/312)

Apuopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on riittävä perehtyneisyys opetustoimintaan virkaa vastaavalla erityisopetuksen osa-alueella.

25 a § (17.6.1988/582)

Liikuntavammaisten koulun johtajan virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut virkaan soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja siinä tai erillään arvosanan erityispedagogiikassa sekä jolla lisäksi on riittävää perehtyneisyyttä vammaishuoltoon ja hallintotehtäviin. Apulaisjohtajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on tässä asetuksessa tarkoitetun apulaisrehtorin virkaan vaadittava kelpoisuus.

26 §

Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on vastaavaan opettajan virkaan vaadittava kelpoisuus. (17.6.1988/582)

2 momentti on kumottu A:lla 24.3.1995/438.

Muilta määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäviltä virkamiehiltä vaaditaan vastaavaan vakinaiseen virkaan säädetty kelpoisuus. (24.3.1995/438)

27 § (24.3.1995/438)

Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ja tuntiopettajaksi pitemmäksikin ajaksi nimittää henkilö, jolla, vaikka hän ei täytä edellä säädettyjä kelpoisuusehtoja, on riittävä taito ja kyky viran, toimen tai tehtävän hoitamiseen.

28 §

Oppilaskodinjohtajan tulee oman opetustehtävänsä ja sen lisäksi, mitä peruskoulun oppilaskodinhoitajan tehtävistä on säädetty, yhteistoiminnassa muun henkilökunnan kanssa:

1) johtaa ja valvoa oppilaskodin henkilökunnan työskentelyä ja oppilaskodin ruokalan toimintaa ja hoitaa hyvin oppilaskodissa olevia oppilaita;

2) tehdä ehdotus oppilaskodin järjestyssäännöiksi;

3) järjestää oppilaiden kotimatkat;

4) huolehtia oppilaskotiin sijoitettujen oppilaiden vaatetuksesta ja muusta varustuksesta;

5) edistää oppilaskodin vapaa-ajantoimintaa ja kerhotyötä; sekä

6) avustaa oppilaita yhteydenpidossa koteihin ja rahavarojen käytössä sekä tehdä tarvittaessa kotikäyntejä.

Jos koulussa on kaksi tai useampia oppilaskodinjohtajia, voidaan tarvittaessa oppilaskodinjohtajalle kuuluvat tehtävät jakaa sen mukaan kuin johtokunta määrää.

29 § (25.4.1986/312)

Ohjaavan opettajan tulee oman opetustehtävänsä lisäksi yhteistoiminnassa muun henkilökunnan kanssa suorittaa hänelle määrätyt kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut tehtävät sekä muutkin hänelle ohjesäännössä määrätyt tehtävät. Muun opettajan ja tuntiopettajan tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun opettajan tehtävistä on säädetty.

30 § (25.4.1986/312)

30 § on kumottu A:lla 25.4.1986/312.

31–32 §

31–32 § on kumottu A:lla 17.6.1988/582.

6 luku

Erinäisiä säännöksiä

33 §

Koulun hallintoelinten jäsenet sekä valtion palveluksessa olevat eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettävä.

33 a § (11.12.1992/1306)

1 momentti on kumottu A:lla 30.12.1996/1277.

2 momentti on kumottu A:lla 10.9.1993/815.

Koulun johtaja perii vuosittain sen korvauksen, jonka kunta on velvollinen suorittamaan valtiolle kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain 17 a §:n 2 momentissa tarkoitetuista oppilaista ja muista henkilöistä opetushallituksen määrättyä näistä aiheutuneet käyttökustannukset henkilöä ja vuorokautta kohti. Jos oppilas tai muu henkilö asuu kotonaan tai koululle muusta syystä aiheutuu huomattavasti pienemmät kustannukset kuin yleensä, opetushallitus voi ottaa tämän huomioon määrätessään mainitut käyttökustannukset.

34 §

Syyslukukauden koulutyön päättyessä pidetään joulujuhla ja kevätlukukauden koulutyön päättyessä lukuvuoden päättäjäiset. Kevätlukukaudella on pyrittävä järjestämään oppilastöiden ja kerhotoiminnan esittelyjä.

35 §

Oppilaille, joiden päivittäinen työaika on päättynyt tai joilla ei ole työjärjestyksen mukaista työskentelyä, voidaan järjestää vapaaehtoisia koulun työtä edistäviä kerhoja.

36 §

Johtaja voi ottaa opetusharjoittelijaksi koulun opettajaksi opiskelevan henkilön. Harjoittelija ei saa ilman syytä antaa opetusta muuten kuin opettajan läsnäollessa. Kuitenkin hänelle voidaan järjestää opettajan valvonnan alaisena erikseen opetettava ryhmä.

37 §

Virkamiehen ja muun koulukohtaisen hallintoelimen kuin johtokunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.1988/582)

Muuhun kuin oppilaan erottamista koskevaan johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla opetushallitukseen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. (21.8.1995/1043)

Kouluhallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.1988/582)

38 § (17.6.1988/582)

Päätös voidaan valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jollei muutoksen hakeminen päätökseen käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.

39 §

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

7 luku

Voimaantulosäännökset

40 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

41 § (25.4.1986/312)

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on ollut kelpoinen johonkin kuurojen- tai sokeainkoulun taikka invaliidihuoltolain nojalla toimivan valtion ylläpitämän vammaisten lasten erityiskoulun vakinaiseen virkaan tai toimeen taikka ylimääräiseen toimeen, säilyttää kelpoisuutensa vastaavaan kuulovammaisten tai näkövammaisten taikka liikuntavammaisten koulun virkaan tai toimeen taikka ylimääräiseen toimeen.

42 §

Tämän asetuksen voimaan tultua koeaikaa palveleville koulun opettajille annetaan valtakirja.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

25.4.1986/312:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1986.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.6.1988/582:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

23.3.1990/290:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.

11.12.1992/1306:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Sen estämättä, mitä 33 a §:n 1 momentissa säädetään, oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet vuodelle 1993 voidaan määrätä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:n 1 momentissa säädettyä ajankohtaa myöhemmin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa syntyneiden kustannusten osalta oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuuteen sovelletaan edelleen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

10.9.1993/815:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

24.3.1995/438:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on 26 §:n nojalla todettu kelpoiseksi virkaan tai tehtävään, säilyttää edelleen kelpoisuutensa samaan ja vastaavaan virkaan ja tehtävään.

21.8.1995/1043:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

30.12.1996/1277:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.