Seurattu SDK 130/2020 saakka.

10.8.1973/650

Laki oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 12.7.2002/597.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Asunto-oikeus

1 §

Yleiseen alioikeuteen, jonka tuomiopiirissä huoneenvuokrasuhteita esiintyy huomattavan paljon, voidaan asettaa erityinen osasto käsittelemään sen toimivaltaan kuuluvat huoneenvuokrasuhteesta johtuvat riita-asiat. Tällaista osastoa sanotaan asunto-oikeudeksi.

2 §

Asunto-oikeuden asettamisesta yleiseen alioikeuteen säädetään erikseen lailla.

3 §

Asunto-oikeus on toimivaltainen käsittelemään asian, jos vuokrahuoneisto, jota riita koskee, sijaitsee sen yleisen alioikeuden tuomiopiirissä, johon asunto-oikeus on asetettu. Asianosaiset eivät voi sopia, että asia käsitellään yleisen alioikeuden toisessa osastossa tai muussa tuomioistuimessa taikka että alioikeuteen kuuluva muu kuin huoneenvuokrasuhteesta johtuva riita-asia tai muun tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia käsitellään asunto-oikeudessa.

4 §

Asunto-oikeudessa on puheenjohtaja sekä kaksi jäsentä jokaisesta sen yleisen alioikeuden tuomiopiiriin kuuluvasta kunnasta, johon asunto-oikeus on asetettu.

Asunto-oikeuteen määrätään myös varapuheenjohtaja.

5 § (29.12.1973/976)

Määräajaksi voidaan asunto-oikeuteen 4 §:ssä tarkoitettujen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten lisäksi määrätä puheenjohtajia ja heidän lukumääräänsä vastaava määrä varapuheenjohtajia sekä valita jäseniä. Asunto-oikeus toimii tällöin kahtena tai useampana jaostona.

6 § (28.6.1993/596)

Asunto-oikeuden puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana on yleisen alioikeuden lainoppinut jäsen.

7 §

Kunnallisvaltuusto valitsee kuntansa puolesta asunto-oikeuden jäsenet sekä kummallekin sijaantulojärjestyksessä riittävän monta varajäsentä. Toinen jäsenistä ja tämän varajäsenet valitaan sopivan vuokranantajapiirejä edustavan sekä toinen jäsen ja tämän varajäsenet sopivan vuokralaispiirejä edustavan yhdistyksen esityksen perusteella.

8 § (28.6.1993/596)

Asunto-oikeuden jäsenen ja varajäsenen tulee olla kelpoinen yleisen alioikeuden lautamiehen toimeen. Jos hän menettää tämän kelpoisuutensa toimikauden aikana, asunto-oikeuden on vapautettava hänet tehtävästään.

9 §

Asunto-oikeuden jäsenen ja varajäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta.

Jos asunto-oikeuden jäsenen tai varajäsenen toimi tulee toimikauden aikana avoimeksi, täytetään se toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

10 §

Asunto-oikeus on päätösvaltainen, kun siinä on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. (28.6.1993/596)

Asunto-oikeuden puheenjohtajan virkavapauden tai vuosiloman aikana, hänen ollessaan muiden virkatehtäviensä takia tai muuten satunnaisesti estynyt taikka puheenjohtajan viran ollessa avoimena toimii puheenjohtajan tilalla varapuheenjohtaja. Tällöin asunto-oikeus on päätösvaltainen, kun siinä on varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Jollei erikseen toisin säädetä, puheenjohtajan tilalla toimivasta varapuheenjohtajasta on voimassa, mitä jäljempänä tässä laissa puheenjohtajasta säädetään. (28.6.1993/596)

Asunto-oikeuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ollessa samanaikaisesti estyneitä kokonaan tai osaksi hoitamasta tämän lain mukaisia tehtäviään, määrätään heille sijainen samassa järjestyksessa kuin kysymyksessä olevan alioikeuden puheenjohtajalle. (29.12.1973/976)

11 §

Asunto-oikeuden jäsenellä on oikeus saada valtion varoista toimestaan istuntopäivältä palkkio sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka oikeusministeriö vahvistaa.

Asunto-oikeuden puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle voidaan maksaa valtion varoista oikeusministeriön vahvistama palkkio.

11 a § (22.12.1995/1652)

11 a § on kumottu L:lla 22.12.1995/1652.

2 luku

Oikeudenkäynti asunto-oikeudessa

12 §

Asia tulee vireille, kun haastehakemus on jätetty tai postitse saapunut asunto-oikeudelle tai sen kansliaan. Haastehakemukseen on liitettävä toistekappale jokaista vastaajaa varten.

Asunto-oikeuden kansliana toimii asianomaisen yleisen alioikeuden kanslia. (28.6.1993/596)

13 §

Jos hakemus on niin puutteellinen, ettei asiaa voi sen perusteella käsitellä, tulee asunto-oikeuden puheenjohtajan kehottaa kantajaa määräajassa kehotuksesta tiedon saatuaan täydentämään hakemuksensa. Kantajalle on ilmoitettava, miltä kohdiltaan hakemus on puutteellinen.

Jos kantaja ei noudata kehotusta tai jos hakemuksessa tarkoitetun asian käsitteleminen ei kuulu asunto-oikeudelle tahi hakemus on jätetty tai saapunut huoneenvuokralaissa säädetyn määräajan päätyttyä, voi puheenjohtaja hakemukselle kirjoitettavalla päätöksellä jättää asian tutkimatta. Päätös on puheenjohtajan toimesta viivytyksettä lähetettävä tai annettava kantajalle.

14 § (7.1.1977/2)

Haasteessa on annettava vastaajalle kutsu saapua tuomioistuimeen vastaamaan kanteeseen ja ilmoitettava, minä kalenteripäivänä ja kellonaikana sekä missä asian käsittely tapahtuu. Siinä on myös ilmoitettava, onko asianosaisen saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, sekä mainittava, että vastaaja voi toimittaa vastineensa tuomioistuimelle jo ennen asian käsittelyä ja että asia voidaan vastaajan poissaollessa ratkaista yksipuolisella tuomiolla riippumatta siitä, onko vastaaja antanut vastineen vai ei.

Jos asia koskee yksinomaan tietyn määräistä saamista tai häätöä, haasteessa vastaajaa on kehotettava asunto-oikeuden määräämässä ajassa haasteen tiedoksiannosta toimittamaan kirjallinen vastine tuomioistuimen kansliaan. (28.6.1993/596)

Jos kantaja on ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitteen, tulee haaste, haastehakemuksen toistekappale ja lomakkeita vastineen antamista varten lähettää vastaajalle tällä osoitteella postitse saantitodistusta vastaan, jollei ole erityistä syytä käyttää muunlaista tiedoksiantotapaa. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös virkakirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjoista ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Milloin aviopuolisot yhdessä pitävät hallussaan vuokralle otettua asuinhuoneistoa, osoitetaan saantitodistuslähetys heille molemmille. Saantitodistuslähetys oikeushenkilölle on osoitettava sellaiselle henkilölle, joka on oikeutettu oikeushenkilön puolesta ottamaan haasteen vastaan. Saantitodistuslähetykseen on merkittävä, että se voidaan luovuttaa vain vastaanottajan tai tämän asiamiehen allekirjoitusta vastaan. (28.6.1993/596)

Kantajalle on viivytyksettä annettava ilmoitus käsittelyajasta ja -paikasta sekä siitä, onko hänen saavuttava henkilökohtaisesti tuomioistuimeen. Kantajalle on samalla ilmoitettava, että kantajan ollessa poissa asia voidaan vastaajan vaatimuksesta ratkaista yksipuolisella tuomiolla. (28.6.1993/596)

15 § (28.6.1993/596)

Jollei kantaja ole ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitetta tai jollei tiedoksiantoa ole saatu toimitetuksi 14 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla taikka jos siihen on muu erityinen syy, tulee asunto-oikeuden puheenjohtajan huolehtia siitä, että tiedoksianto toimitetaan siinä järjestyksessä kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 4 §:ssä säädetään. Jos käsittelyaikaa joudutaan tällöin siirtämään, on siitä heti ilmoitettava kantajalle.

16 §

Haaste on toimitettava tuomiopiirissä asuvalle vastaajalle vähintään viikkoa ennen sitä päivää, jona hänen on saavuttava vastaamaan. Jos vastaaja asuu muualla Suomessa, on haasteaika kaksi viikkoa.

2 momentti on kumottu L:lla 28.6.1993/596.

17 §

Jos asian käsittelyn alkaessa todetaan, että haastetta ei ole laillisesti toimitettu vastaajalle tiedoksi, ja vastaaja on poissa, lykätään asia. Asunto-oikeuden puheenjohtajan tulee tällöin huolehtia siitä, että haaste ja uusi käsittelyaika annetaan säädetyllä tavalla vastaajalle tiedoksi.

Mikäli vastaaja on saapuvilla ja tekee asiasta väitteen, lykätään asian käsittely vähintään viikolla. Jollei vastaaja ole saanut haasteasiakirjoja, annetaan ne hänelle samalla kun lykkäyspäätös julistetaan.

18 § (29.12.1973/976)

Asunto-oikeuden istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istuntoa varten on säädetty. Istunnon ajankohta on pyrittävä määräämään siten, että se aiheuttaa asianosaisille mahdollisimman vähän hankaluutta ja kustannuksia.

19 §

Vastaaja voi antaa vastineensa tai toimittaa sen postitse asunto-oikeuden kansliaan jo ennen asian käsittelyä. Vastineeseen on liitettävä toistekappale jokaista kantajaa varten. Toistekappale on asunto-oikeuden toimesta lähetettävä tai annettava kantajalle.

Jollei asunto-oikeus ole saanut vastinetta ennen asian käsittelyä eikä kirjallista vastinetta anneta asian käsittelyn alkaessa, täyttää asunto-oikeuden puheenjohtaja tarvittaessa vastinelomakkeen vastaajan antamien tietojen ja lausumien mukaisesti.

20 §

Asian käsittelyssä asunto-oikeuden on eriteltävä riitakysymykset ja pyrittävä sovittelemaan asianosaisten kesken. Tuomioistuimen jäsenillä on valta omasta aloitteestaan pyrkiä täydentävin kysymyksin selvittämään kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Jos asunto-oikeudelle ennen asian käsittelyä toimitetussa vastineessa on esitetty asian ratkaisuun olennaisesti vaikuttavia seikkoja, jotka jommankumman asianosaisen on näytettävä toteen, asiaa ei saa vastaajan poissaollessa ensikäsittelyssä ratkaista, ellei tarvittavaa näyttöä esitetä jo tässä oikeudenkäyntitilaisuudessa. Lykkäyspäätöksessä määrätty uusi käsittelyaika on heti ilmoitettava vastaajalle. (7.1.1977/2)

Asia saadaan, jollei 2 momenttia ole sovellettava, ratkaista yksipuolisella tuomiolla, jos toinen asianosainen on ilman laillista estettä poissa asian ensikäsittelyssä. Menettelystä yksipuolista tuomiota annettaessa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään. (28.6.1993/596)

Asunto-oikeudessa puheenjohtaja ratkaisee yksin tietyn määräistä saamista ja häätöä koskevan asian yksipuolisella tuomiolla, jos vastaaja ei ole määräajassa antanut vastinetta tai ei ole vastineessaan esittänyt perustetta kiistämiselleen taikka vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen. (28.6.1993/596)

21 § (28.6.1993/596)

Äänestys asunto-oikeudessa suoritetaan virkaikäjärjestyksessä siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheenjohtaja viimeksi mielipiteensä. Muutoin noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa säädetään äänestämisestä.

22 § (7.1.1977/2)

Asunto-oikeudessa käsitellystä asiasta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tarpeelliset tiedot käsittelyn toimittamisesta ja asianosaisista sekä heidän vaatimuksistaan, niiden johdosta annetuista vastauksista, todistajain kertomuksista sekä tuomioistuimen toimenpiteistä. Pöytäkirja on heti laadittava lopulliseen muotoon. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia selvissä ja yksinkertaisissa asioissa, jos edellä mainitut tiedot voidaan luotettavasti kirjata tuomiossa tai erillisessä päätöksessä.

Asia ratkaistaan asunto-oikeudessa lopullisesti tuomiolla, joka laaditaan erikseen. Tuomion allekirjoittaa puheenjohtaja. Asianosaiselle annettavan tuomion jäljennöksen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai tehtävään määrätty virkamies. Muut asunto-oikeuden ratkaisut annetaan päätöksen muodossa joko erillisinä tai kirjoitettuina pöytäkirjaan. Jos asiassa laaditaan pöytäkirja, sen allekirjoittaa pöytäkirjan pitäjä. (28.6.1993/596)

Tuomion tulee sisältää lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelu, sovelletut lainkohdat, tuomiolauselma ja muutoksenhakuosoitus sekä asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitus siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty, tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet. Selostus riidasta voidaan korvata liittämällä tuomioon jäljennökset haastehakemuksesta ja vastineesta. Kertyneistä asiakirjoista ja pöytäkirjasta, mikäli sellainen on laadittu, muodostetaan erillinen kirjavihko, johon liitetään tuomio. (28.6.1993/596)

23 §

Asunto-oikeuden tuomiosta on, mikäli mahdollista heti julistamisen jälkeen, annettava jäljennös kantajalle ja vastaajalle. (28.6.1993/596)

Asunto-oikeuden pöytäkirjanote annetaan asianosaiselle, jos hän sitä pyytää.

3 luku

Muutoksenhaku huoneenvuokra-asioissa

24 § (28.6.1993/596)

Muuttopäivän siirtoa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta.

25 §

Asianosaisen, joka tahtoo valittaa asunto-oikeuden ratkaisusta, on kahden viikon kuluessa ratkaisun julistamispäivästä annettava asunto-oikeuden kansliaan valituskirjansa liitteineen sekä valituksenalainen ratkaisu. Samalla hänen on jätettävä jokaista vastapuolta varten valituskirjan ja sen liitteiden toistekappaleet.

26 § (7.1.1977/2)

Valituskirjan ja sen liitteiden toistekappaleet lähetetään asunto-oikeuden toimesta postitse valittajan vastapuolelle. Vastaajan on katsottava saaneen tiedon asiakirjoista eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) 6 §:ssä säädetyssä ajassa. Jos vastapuoli haluaa vastata valitukseen, hänen on toimitettava viikon kuluessa muutoksenhakemuksen tiedoksi saamisesta vastineensa ja sen mahdolliset liitteet asunto-oikeuden kansliaan. Samalla hänen on jätettävä vastineen ja sen liitteiden toistekappaleet, jotka valittaja saa asunto-oikeuden kansliasta.

27 §

Sen jälkeen kun vastineen antamiselle muutoksenhakemukseen varattu määräaika on päättynyt, on muutoksenhakuasiakirjat ja asiaa koskeva kirjavihko asunto-oikeuden toimesta viivytyksettä lähetettävä hovioikeudelle.

28 §

Asunto-oikeuden puheenjohtajan päätökseen jättää asia tutkimatta saa hakea muutosta hovioikeudella. Valituskirjelmä ja valituksenalainen päätös on annettava asunto-oikeuden kansliaan kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitusasiakirjat on tuomioistuimen toimesta viivytyksettä lähetettävä hovioikeudelle.

29 §

Hovioikeudessa muutoksenhaun käsittelyyn huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita-asiassa tulee laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi osallistua kaksi asiantuntijajäsentä. Tasavallan presidentti määrää asiantuntijajäsenet sen jälkeen kun edustavia vuokranantaja- ja vuokralaisjärjestöjä on kuultu, neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toisen asiantuntijajäsenen tulee edustaa vuokranantajapiireissä ja toisen vuokralaispiireissä vallitsevia käsityksiä. Kummallekin asiantuntijajäsenelle määrätään samassa järjestyksessä riittävän monta varajäsentä sijaantulojärjestyksessä. (29.6.1984/504)

Asiantuntijajäsenen tulee olla vähintään 25 ja enintään 70 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Asiantuntijajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. (1.4.1999/456)

Asiantuntijajäsenen oikeudesta palkkioon, päivärahaan ja matkakustannusten korvaukseen on voimassa, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään.

30 §

Hovioikeuden ratkaisuun huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita-asiassa ei saa hakea muutosta, ellei korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 kohdan nojalla myönnä muutoksenhakulupaa.

4 luku

Erityisiä säännöksiä

31 §

Asunto-oikeuden jäsenen ja hovioikeuden asiantuntijajäsenen on ryhtyessään hoitamaan tehtäväänsä tuomioistuimessa tehtävä siinä tai yleisessä alioikeudessa tuomarinvala, jollei hän aikaisemmin ole sitä tehnyt.

32 §

Asunto-oikeuden puheenjohtajan ja jäsenen syyttämisestä tuomarin toimessa tehdystä virkavirheestä on voimassa, mitä alioikeuden puheenjohtajasta ja jäsenestä on säädetty.

33 §

Jollei asianosainen ole antanut asunto-oikeudelle säädettyjä asiakirjojen toistekappaleita, valmistetaan ne tarvittaessa hänen kustannuksellaan tuomioistuimen toimesta.

34 § (22.12.1995/1652)

Tuomioistuimissa perittävistä maksuista säädetään erikseen.

Toimituskirjamaksuja ei peritä asianosaisilta eikä kuultaviksi kutsutuilta heille annettavista toimituskirjoista.

35 § (22.12.1995/1652)

35 § on kumottu L:lla 22.12.1995/1652.

36 §

Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan huoneenvuokra-asioissa. Milloin siihen on painavia syitä, voidaan asianosainen kuitenkin velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan.

37 § (28.6.1993/596)

Käsiteltäessä huoneenvuokrasuhteesta johtuvaa riita-asiaa sellaisessa yleisessä alioikeudessa, johon ei ole asetettu asunto-oikeutta, on noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään oikeudenkäynnistä riita-asioissa.

Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on oikeudenkäynnissä asunto-oikeudessa soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään oikeudenkäynnistä riita-asioissa.

38 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

39 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan kuitenkin ryhtyä se täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asunto-oikeuden jäsenten ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 1977 loppuun.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.1973/976:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974.

7.1.1977/2:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1977. Sitä noudatetaan asioissa, joissa haastehakemus on annettu asunto-oikeuden kansliaan tai tuomarille lain voimaantulon jälkeen.

29.6.1984/504:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1984. Lain voimaantulon jälkeen varajäsen voidaan määrätä asiantuntijajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

HE 55/84, lvk.miet. 5/84, svk.miet. 61/84

13.11.1987/840:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1987.

HE 37/87, lvk.miet. 3/87, svk.miet. 22/87

28.6.1993/596:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

HE 79/93, LaVM 11/93

22.12.1995/1652:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.

HE 108/95, LaVM 11/95, EV 129/95

1.4.1999/456:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 146/1998, LaVM 20/1998, EV 234/1998

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.