Seurattu SDK 741/2019 saakka.

28.5.1954/247

Osuuskuntalaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla osuuskuntalain voimaanpanosta 28.12.2001/1489. Ks. OsuuskuntaL 1488/2001.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Osuuskuntana pidetään yhteisöä, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät ja jonka tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia.

2 §

Osuuskunnan jäseninä voivat olla sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt ja säätiöt.

3 §

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velasta, ellei sellaista vastuuta, jota jäljempänä nimitetään lisämaksuvelvollisuudeksi, ole määrätty, niinkuin tässä laissa säädetään.

2 luku

Osuuskunnan perustaminen

4 §

Osuuskunnan perustajia on oleva vähintään viisi. Jos kuitenkin osuuskunnan sääntöjen mukaan sen jäsenten enemmistön tulee olla osuuskuntia tai muita yhteisöjä, ei perustajia tarvitse olla useampia kuin kolme.

Perustamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka sisältää osuuskunnan säännöt. Tässä perustamiskirjassa on mainittava osuuskunnan ensimmäiseksi hallitukseksi tai, jos hallitus on hallintoneuvoston asetettava, hallintoneuvostoksi valittujen henkilöiden sekä tilintarkastajien täydellinen nimi ja kotipaikka. Niin ikään on siihen merkittävä niiden perustajien osuusmaksujen lukumäärä, jotka osallistuvat osuuskuntaan useammalla kuin yhdellä osuusmaksulla.

Perustamiskirja on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava.

5 §

Osuuskunnan säännöissä on mainittava:

1) osuuskunnan toiminimi;

2) se maassa oleva kunta, joka on osuuskunnan kotipaikka,

3) osuuskunnan toimiala;

4) osuusmaksun suuruus sekä sen suorittamisaika ja -tapa;

5) miten osuuskunnan hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi ajaksi se valitaan;

6) osuuskunnan tilinpäätöspäivä;

7) milloin osuuskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään; sekä

8) millä tavoin kutsu osuuskunnan kokoukseen tapahtuu sekä muut tiedonannot osuuskunnan tai edustajiston jäsenille toimitetaan.

Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä. (2.2.1979/132)

6 §

Säännöissä voidaan jäsen oikeuttaa tai niissä määrättyjen perusteiden mukaisesti velvoittaa osallistumaan osuuskuntaan useammalla kuin yhdellä osuusmaksulla.

Jäsenen oikeudesta osallistua osuuskuntaan lisäosuusmaksuilla säädetään 17 a luvussa. (29.5.1981/371)

7 §

Säännöissä voidaan määrätä:

1) että osuuskunnan kokouksella on valta päättää ylimääräisten maksujen perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen, jolloin on myös mainittava maksuvelvollisuuden perusteet sekä minkä verran sellaista maksua enintään voidaan määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana;

2) että jäsenten on suoritettava osuuskunnalle pääsy- tai muita liittymisestä aiheutuvia maksuja, ja on tällöin maksun suuruus tai laskemisperuste samalla mainittava; sekä

3) että jäsenet ovat velkojia kohtaan lisämaksuvelvollisia, jolloin on mainittava, onko lisämaksuvelvollisuus rajoitettu vai rajaton, sekä edellisessä tapauksessa noin ikään sen laajuus.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu maksu voidaan myös määrätä jäsenelle palautettavaksi.

8 §

Jos osuuskunta perustetaan määrätyksi ajaksi taikka jos tarkoituksena on, että muutkin kuin jäsenet saavat käyttää hyväkseen sen palveluksia, on siitä otettava maininta sääntöihin.

9 §

Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päättämisvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää, osuuskunnan kokouksen sijasta, heidän valitsemansa edustajisto, ja on sääntöihin silloin otettava tarpeelliset määräykset siitä, miten edustajisto asetetaan, sen tehtävistä, siihen valittavien jäsenten lukumäärästä ja toimikaudesta sekä edustajiston täydentämisestä, kun siihen valitun toimi päättyy kesken toimikauden.

10 §

Jos osuuskunnassa on hallintoa valvova tai hallintotehtäviä hallituksen ohella hoitava elin, on säännöissä mainittava sen tehtävät ja asettamisjärjestys sekä jäsenten lukumäärä ja toimikausi, niin myös tarpeen vaatiessa tapa, millä heidät on kutsuttava kokoukseen ja tiedonannot heille toimitettava.

11 §

Säännöissä voidaan määrätä vaalit joissakin tapauksissa toimitettaviksi noudattamalla suhteellista vaalitapaa, ja on sääntöihin silloin otettava tarpeelliset määräykset äänestäjäryhmien muodostamisesta, toimeenpano- ja tarkastuselimistä sekä muustakin, mikä sellaiseen vaaliin kuuluu.

Edustajisto on aina valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen. Siihen valittavien jäsenten jakautuminen vaalipiireittäin, mikäli on tarpeen muodostaa niitä eri alueita varten, voidaan määrätä tapahtuvaksi suhteellisesti vaalipiiriin kuuluvien osuuskunnan jäsenten luvun tai heidän osuusmaksujensa lukumäärän perusteella taikka sen mukaan, missä määrin he ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Jos edustajiston jäsenet on valittava vaalipiireittäin, voidaan säännöissä määrätä valitsijamiehet toimittamaan vaalipiiristään edustajistoon tulevien jäsenten vaali. Osuuskunnan jäsenet valitsevat valitsijamiehet vaalipiireittäin suhteellista vaalitapaa noudattaen. Säännöissä on määrättävä valitsijamiesten toimikausi, joka saa olla enintään edustajiston toimikauden pituinen. (7.10.1983/775)

Säännöissä voidaan määrätä, että äänestys, jolla jäsenet valitsevat edustajiston tai valitsijamiehet, voi tapahtua postin välityksellä. Äänestysmenettelystä on tällöin sääntöihin otettava määräykset, jotka turvaavat jäsenten äänioikeuden. (7.10.1983/775)

12 §

Osuuskunnan perustamisesta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin sillä tavoin, kuin siitä on erikseen säädetty. Ilmoitus on hallituksen kaikkien jäsenten allekirjoitettava.

Jos perustamiskirja havaitaan tehdyksi sillä tavoin, kuin tässä laissa säädetään, ja osuuskunnan säännöt on laadittu tämän lain säännösten mukaisesti sekä aiottu toiminta on sellainen, että sitä laillisesti saadaan harjoittaa, on rekisteröiminen toimitettava.

13 §

Ellei ilmoitusta osuuskunnan perustamisesta ole rekisteriviranomaiselle annettu kahden vuoden kuluessa perustamiskirjan päiväyksestä, älköön osuuskuntaa sen nojalla merkittäkö kaupparekisteriin.

14 §

Ennen kuin osuuskunta on merkitty kaupparekisteriin, se ei voi saada oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä myöskään käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa tai viranomaisten luona.

Jos joku ennen osuuskunnan rekisteröimistä toimii sen puolesta, vastatkoon siten syntyvästä sitoumuksesta niinkuin omasta velastaan. Milloin heitä on useita, vastatkoot omasta ja toistensa puolesta. Jos sitoumus on nimenomaan tehty perustettavan osuuskunnan lukuun ja osuuskunta kolmen kuukauden kuluessa rekisteröimisestä on ottanut siitä vastatakseen, olkoot osuuskunnan puolesta toimineet vastuusta vapaat, mikäli vastasuoritus on tullut osuuskunnan hyväksi.

15 §

Sitten kun osuuskunta on merkitty kaupparekisteriin, älköön se, joka on kirjoittautunut tai hakemuksestaan hyväksytty jäseneksi, kieltäytykö täyttämästä maksuvelvollisuuttaan, vaikka havaittaisiin, että sopimus osuuskunnan perustamisesta 4 tai 5 §:n vastaisena tai muusta syystä on pätemätön.

3 luku (14.6.1996/415)

Säästökassatoiminta

16 § (14.6.1996/415)

Osuuskunta, jonka pääasiallisena toimialana on vähittäiskauppa, saa toimintansa rahoittamiseksi harjoittaa säästökassatoimintaa vastaanottamalla takaisinmaksettavia euromääräisiä rahavaroja jäseniltään 16 f §:ssä tarkoitetut ehdot täyttävälle tilille (jäsensijoitus), jos osuuskunnan jäsenmäärä on vähintään 500 ja rahana maksettu osuuspääoma vähintään 80 000 euroa. (9.11.2001/967)

Osuuskunta, joka on kirjanpitolaissa (655/73) tarkoitetun konsernin emo- tai tytäryritys, saa vastaanottaa jäsensijoituksia vain, jos konsernin pääasiallisena toimialana on vähittäiskauppa.

16 a § (14.6.1996/415)

Jos säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan jäsenmäärä tai osuuspääoma laskee alle 16 §:n 1 momentissa säädetyn, osuuskunnan on keskeytettävä jäsensijoitusten vastaanotto. Jos jäsenmäärä tai osuuspääoma ei palaudu 16 §:n 1 momentissa säädettyyn kuuden kuukauden kuluessa, osuuskunnan on lopetettava säästökassatoiminnan harjoittaminen. Osuuskunnan on tällöin sanottava irti jäsensijoitusvarat ja sen jälkeen lopetettava jäsensijoitustilit tiliehtojen mukaisesti.

Jos osuuskunta on 1 momentin mukaisesti lopettanut säästökassatoiminnan harjoittamisen, osuuskunta ei saa aloittaa uudestaan säästökassatoiminnan harjoittamista ennen kuin sen jäsenmäärä ja osuuspääoma ovat olleet 16 §:n 1 momentissa säädetyn mukaiset yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden.

Jos säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan taikka jos osuuskunta on kirjanpitolaissa tarkoitettu emo- tai tytäryritys, konsernin pääasiallisena toimialana ei enää ole vähittäiskauppa, osuuskunnan on lopetettava säästökassatoiminnan harjoittaminen sekä sanottava irti jäsensijoitusvarat ja sen jälkeen lopetettava jäsensijoitustilit tiliehtojen mukaisesti.

Jos osuuskunta on 3 momentin mukaisesti lopettanut säästökassatoiminnan harjoittamisen, osuuskunta ei saa aloittaa uudestaan säästökassatoiminnan harjoittamista ennen kuin osuuskunnan tai konsernin pääasiallisena toimialana on vähintään yhden täyden tilikauden ollut vähittäiskauppa.

Jäsensijoituksen tehneellä jäsenellä on oikeus irtisanoa määräaikaissijoitus erääntymään välittömästi, jos osuuskunta on lopettanut säästökassatoiminnan harjoittamisen 1 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla.

16 b § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan on otettava sääntöjensä osaksi säästökassatoimintaa koskevat säännöt. Osuuskunnan on toimitettava ne ja niiden muutokset ministeriön vahvistettaviksi. Osuuskunta ei saa aloittaa säästökassatoimintaa ennen kuin ministeriö on vahvistanut säästökassatoimintaa koskevat säännöt. Säästökassatoimintaa koskevat säännöt eivät saa sisältää jäsenten kannalta kohtuuttomia määräyksiä.

Säästökassatoimintaa koskevissa säännöissä on mainittava ainakin:

1) keiltä jäsensijoituksia saadaan vastaanottaa;

2) missä jäsensijoituksia voidaan vastaanottaa;

3) kuinka säästökassatoiminnan tarkastus järjestetään, erityisesti 18 §:ssä tarkoitetun tarkastajan oikeuksista ja velvollisuuksista;

4) kuinka 16 j §:ssä säädetyn kassavarantovelvoitteen seuranta, raportointi ja valvonta järjestetään;

5) miten jäsensijoitusten rajat määrätään;

6) miten jäsensijoituksia koskevat tiedonannot toimitetaan jäsensijoituksen tehneiden jäsenten tietoon; sekä

7) milloin ja missä 17 a §:ssä tarkoitettu osavuosikatsaus sekä 17 b §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja tilinpäätöstiedote ovat jäsensijoituksen tehneiden jäsenten saatavilla.

Säästökassatoimintaa koskeviin sääntöihin on lisäksi otettava muut ministeriön tarpeellisiksi katsomat määräykset.

Säästökassatoimintaa koskevissa säännöissä ei voida määrätä, että osuuskunnalla on erityisiä säästökassakonttoreita, joissa ei ole muuta toimintaa.

16 c § (14.6.1996/415)

Osuuskunta saa ottaa jäsensijoituksia vastaan ainoastaan jäseniltään ja jäsentensä alaikäisiltä lapsilta (jäsensijoittaja) heidän omistamilleen tileille.

Jos jäsensijoittajan jäsenyys osuuskunnassa lakkaa tai jos jäsensijoitukseen perustuva saaminen siirtyy luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka ei ole osuuskunnan jäsen, osuuskunnan on sanottava jäsensijoitusvarat irti vuoden kuluessa siitä, kun osuuskunta on saanut tapahtumasta tiedon, ja sen jälkeen lopetettava jäsensijoitustili tiliehtojen mukaisesti. Näin on meneteltävä myös, kun 1 momentissa tarkoitettu alaikäinen jäsensijoittaja tulee täysivaltaiseksi. Määräaikaissijoitus on kuitenkin voimassa sen eräpäivään asti.

16 d § (14.6.1996/415)

Osuuskunta voi vastaanottaa jäsensijoituksia osuuskunnan, sen tytäryrityksen ja osuuskunnan keskusliikkeen sekä osuuskunnan osakkuusyrityksen, jonka äänimäärästä ja osakepääomasta säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat omistavat enemmistön, sellaisissa Suomessa sijaitsevissa toimipisteissä, joissa se säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen mukaan on sallittu.

16 e § (14.6.1996/415)

Osuuskunta ei saa säästökassatoimintaa koskevassa markkinoinnissaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä muutoinkaan käyttää jäsensijoittajan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä.

Markkinatuomioistuin voi kieltää osuuskuntaa jatkamasta 1 momentin vastaista markkinointia taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa markkinointia. Markkinatuomioistuin voi myös antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla.

16 f § (14.6.1996/415)

Jäsensijoitusten vastaanottamisessa käytettävien jäsensijoitustilien yleiset ehdot hyväksyy ministeriö. Tiliehdot eivät saa sisältää jäsensijoittajien kannalta kohtuuttomia tai kilpailua vääristäviä määräyksiä.

Jäsensijoituksesta osuuskunta saa suorittaa hyvityksenä ainoastaan tiliehtojen mukaisen koron. Osuuskuntaan tehtyyn jäsensijoitukseen perustuvan muun etuuden antaminen on kielletty.

16 g § (14.6.1996/415)

Jos jäsensijoituksesta annetaan erillinen todiste, se on asetettava nimetylle henkilölle. Todisteeseen ja tilirekisteriin on merkittävä jäsensijoittajan tai hänen vanhempansa jäsennumero osuuskunnassa. Jäsensijoitus voidaan siirtää ainoastaan nimetylle henkilölle, mistä on oltava maininta todisteessa. Jäsensijoitustilin käyttöön voidaan liittää ehto, jonka nojalla tiliä voi käyttää muukin henkilö kuin jäsensijoittaja.

Jos säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan jäsensijoituksesta antama todiste, jossa on nimenomainen ehto, ettei varoja saa nostaa palauttamatta todistetta tai tekemättä siihen maksumerkintää, on kadonnut, asiakirjan omistajan on annettava katoamisesta tieto osuuskunnalle ja samalla ilmoitettava, milloin ja miten asiakirja on kadonnut. Osuuskunnan on kuulutettava todisteen katoamisesta ilmoituksella, joka on asiakirjan omistajan kustannuksella julkaistava kerran virallisessa lehdessä. Jollei asiakirjaa ole löydetty kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, todisteen omistaja on oikeutettu tiliehtojen mukaisesti perimään saatavansa, eikä entinen todiste anna puhevaltaa osuuskuntaa vastaan sen jälkeen, kun jäsensijoitusvarat on maksettu.

16 h § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittava osuuskunta ei saa vastasaatavallaan kuitata sellaisia yksityishenkilön jäsensijoitustilillä olevia tai hänelle maksettavaksi osoitettuja varoja, joita ei lain mukaan saa ulosmitata. Osuuskunnan on ennen kuittausta selvitettävä varojen ulosmittauskelpoisuus. Kuittausvaatimuksesta on ilmoitettava jäsensijoittajalle. Tämän momentin vastainen kuittaus on mitätön.

Jos varojen ulosmittauskelpoisuuden selvittäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa, osuuskunta saa kuitenkin vaatia kuittausta, jos se ilmoittaa jäsensijoittajalle kuittausvaatimuksen yhteydessä kirjallisesti 1 momentissa säädetystä kuittausoikeuden rajoituksesta sekä tässä momentissa säädetystä kuittauksen peruuntumisesta. Kuittaus peruuntuu, jos jäsensijoittaja 14 päivän kuluessa kuittausvaatimuksesta tiedon saatuaan esittää selvityksen siitä, etteivät varat ole ulosmittauskelpoisia. Jollei kuittausvaatimuksen tiedoksisaamisen ajankohdasta voida esittää muuta selvitystä, vaatimuksen katsotaan tulleen jäsensijoittajan tietoon seitsemäntenä päivänä vaatimusta koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos jäsensijoittajalle ei anneta tässä momentissa säädettyjä tietoja, kuittaus on mitätön.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske jäsensijoittajan nimenomaiseen valtuutukseen perustuvia veloituksia jäsensijoitustilillä olevista varoista. Tällaisen valtuutuksen jäsensijoittaja voi peruuttaa milloin tahansa. Muu sopimus, jolla vähennetään jäsensijoittajalle tämän pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.

16 i § (30.1.1998/73)

16 i § on kumottu L:lla 30.1.1998/73.

16 j § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavalla osuuskunnalla on oltava jäsensijoitusten laatuun ja määrään nähden riittävä kassavaranto, joka on vähintään 25 prosenttia vaadittaessa maksettavien jäsensijoitusten määrästä ja vähintään 10 prosenttia osuuskunnan muiden jäsensijoitusten määrästä.

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan kassavarantoon luetaan:

1) osuuskunnan kassa;

2) kuukauden kuluessa erääntyvät ja kuukauden irtisanomisajan kuluttua nostettavissa olevat saamiset kotimaisilta ja niihin rinnastuvilta ulkomaisilta luottolaitoksilta sekä säästökassatoimintaa harjoittavien osuuskuntien keskusliikkeeltä; sekä

3) helposti markkinoitavat saamistodisteet.

17 § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittava osuuskunta on velvollinen pitämään jäsensijoittajien saatavilla kaikissa niissä toimipisteissä, joissa jäsensijoituksia osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen mukaan voidaan vastaanottaa, riittävät tiedot jäsensijoituksen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista.

17 a § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan on laadittava kultakin yli kuuden kuukauden pituiselta tilikaudeltaan osavuosikatsaus joko kuudelta taikka neljältä ja kahdeksalta ensimmäiseltä kuukaudelta.

Jos osuuskunnan tilikautta on pidennetty, osuuskunnan on lisäksi laadittava vuosikatsaus tilikauden 12 ensimmäiseltä kuukaudelta. Mitä on säädetty osavuosikatsauksesta, on vastaavasti sovellettava vuosikatsaukseen.

Osuuskunnan hallitus antaa osavuosikatsauksen. Jos osuuskunnan tilintarkastaja on tarkastanut katsauksen, tilintarkastajan mahdolliset muistutukset ja huomautukset on liitettävä katsaukseen.

Jos osuuskunnan on laadittava konsernitilinpäätös, osavuosikatsaus annetaan konsernin tietoina.

Osavuosikatsaus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja siinä on annettava oikeat ja riittävät tiedot, jotta jäsensijoittaja voi tehdä perustellun arvion osuuskunnan toiminnasta ja tuloksesta sekä niiden kehityssuunnasta.

Osavuosikatsauksessa on selostettava osuuskunnan toimintaa, tuloskehitystä ja investointeja sekä rahoitustilanteen ja toimintaympäristön muutoksia edellisen tilikauden päättymisen jälkeen. Katsauskaudella toimintaan ja tulokseen vaikuttaneista poikkeuksellisista seikoista on annettava selostus. Osavuosikatsauksessa esitettävien tietojen on oltava vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin. Osavuosikatsauksessa on myös selostettava osuuskunnan toiminnan ja tuloksen kannalta olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia sekä osuuskunnan todennäköistä kehitystä kuluvana tilikautena siinä määrin kuin se on mahdollista. Tarkemmat määräykset katsauksen sisällöstä ja annettavien tietojen esittämistavasta annetaan ministeriön päätöksellä.

Osavuosikatsaus on asetettava jäsensijoittajien nähtäville ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä.

Osavuosikatsaus on pidettävä jäsensijoittajien nähtävänä kaikissa niissä toimipisteissä, joissa jäsensijoituksia osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen mukaan voidaan vastaanottaa. Osavuosikatsaus on lisäksi pyynnöstä toimitettava maksutta jäsensijoittajalle.

Osuuskunnalle voidaan hakemuksesta myöntää poikkeus osavuosikatsauksen sisällöstä ja laatimisesta, jos poikkeuksen myöntäminen ei vaaranna jäsensijoittajien asemaa. Poikkeusperusteista määrätään tarkemmin ministeriön päätöksellä. Poikkeuksen osavuosikatsauksen sisällöstä myöntää kirjanpitolautakunta ja poikkeuksen katsauksen laatimisesta ministeriö. Katsaukseen on sisällytettävä maininta poikkeuksesta. Ministeriön ja kirjanpitolautakunnan on välittömästi ilmoitettava poikkeusta koskevasta hakemuksesta ja sitä koskevasta ratkaisusta toisilleen.

17 b § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan on annettava tilinpäätöksessään oikeat ja riittävät tiedot jäsensijoituksen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista. Tarkemmin tilinpäätöksen sisällöstä ja annettavien tietojen esittämistavasta määrätään ministeriön päätöksellä.

Tilinpäätös on pidettävä jäsensijoittajien nähtävänä kaikissa niissä toimipisteissä, joissa jäsensijoituksia osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen mukaan voidaan vastaanottaa, viimeistään viikkoa ennen osuuskunnan varsinaista kokousta. Tilinpäätöksen ohessa on pidettävä jäsensijoittajien nähtävänä myös tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksessa on myös esitettävä tilintarkastajien käsitys siitä, onko tilikauden aikana julkistetut osavuosikatsaukset laadittu niitä koskevien säännösten mukaisesti. Osuuskunnan on kuitenkin asetettava tilintarkastuskertomus jäsensijoittajien nähtäville välittömästi, jos tilintarkastajat:

1) ovat tehneet muistutuksen suorittamansa tilintarkastuksen perusteella;

2) eivät puolla taseen ja tuloslaskelman vahvistamista tai vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille;

3) eivät ole yhtyneet hallituksen tekemään ehdotukseen ylijäämän käyttämisestä, mikäli päätöksen tekeminen siitä 35 §:n mukaan saattaa tulla kysymykseen, tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi; tai

4) katsovat, ettei tilikauden aikana jäsensijoittajien nähtäville asetettuja osavuosikatsauksia ole laadittu niitä koskevien säännösten mukaisesti.

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan on laadittava tilinpäätöksen pääkohdat sisältävä tiedote välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen (tilinpäätöstiedote). Jos osuuskunnan on laadittava konsernitilinpäätös, tilinpäätöstiedote annetaan konsernin tietoina. Tilinpäätöstiedotteen sisällöstä ja annettavien tietojen esittämistavasta määrätään ministeriön päätöksellä.

Tilinpäätöstiedote on pidettävä jäsensijoittajien nähtävänä kaikissa niissä toimipisteissä, joissa jäsensijoituksia osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen mukaan voidaan vastaanottaa.

Tilinpäätös ja tilinpäätöstiedote on pyynnöstä toimitettava maksutta jäsensijoittajalle.

Osuuskunnalle voidaan hakemuksesta myöntää poikkeus tilinpäätöksen sisällöstä sekä tilinpäätöstiedotteen sisällöstä ja laatimisesta, jos poikkeuksen myöntäminen ei vaaranna jäsensijoittajien asemaa. Poikkeusperusteista määrätään tarkemmin ministeriön päätöksellä. Poikkeuksen tilinpäätöksen ja tilinpäätöstiedotteen sisällöstä myöntää kirjanpitolautakunta ja poikkeuksen tilinpäätöstiedotteen laatimisesta ministeriö. Tilinpäätökseen ja tilinpäätöstiedotteeseen on sisällytettävä maininta poikkeuksesta. Ministeriön ja kirjanpitolautakunnan on välittömästi ilmoitettava poikkeusta koskevasta hakemuksesta ja sitä koskevasta ratkaisusta toisilleen.

17 c § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan on ilman aiheetonta viivästystä julkistettava kaikki sellaiset päätöksensä sekä osuuskuntaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan jäsensijoituksen arvoon.

Ministeriö voi hakemuksesta myöntää 1 momentissa säädetystä julkistamisvelvollisuudesta poikkeuksen, joka ei vaaranna jäsensijoittajien asemaa. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen, jos julkistaminen olisi yleisen edun vastaista tai siitä olisi osuuskunnalle olennaista haittaa. Poikkeusta on haettava välittömästi velvollisuuden synnyttyä.

17 d § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittava osuuskunta voi järjestää takauksen tai muun vakuuden jäsensijoittajan saamisen turvaamiseksi. Vakuusjärjestelystä ja sen kattavuudesta on annettava selostus osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteessa. Jos osuuskunta ei ole järjestänyt takausta tai muuta vakuutta, myös tästä on mainittava osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteessa. Osuuskunnan on lisäksi julkistettava 17 c §:n mukaisesti tieto vakuusjärjestelyissä tai vakuuden arvossa tapahtuvista olennaisista muutoksista.

18 § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa tarkastaa säästökassatarkastaja. Osuuskunnan kokouksen on valittava säästökassatarkastajaksi Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos osuuskunnalla on keskusliike, säästökassatarkastajaksi on valittava sen nimeämä hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Säästökassatarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka tilintarkastuslain (936/94) 24 §:n mukaan on esteellinen toimimaan osuuskunnan tilintarkastajana.

Säästökassatarkastajan eroamiseen ja erottamiseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 26 §:ssä on säädetty tilintarkastajan eroamisesta ja erottamisesta.

Säästökassatarkastajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä säästökassatoiminnan tarkastuksen sisällöstä määrätään osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevissa säännöissä.

Mitä tilintarkastuslain 21 ja 22 §:ssä on säädetty tilintarkastajasta, sovelletaan säästökassatarkastajaan hänen suorittaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä.

Jos säästökassatarkastaja havaitsee, että osuuskunnan säästökassatoiminnassa on syyllistytty tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muuhun säästökassatoimintaa koskevan lain, sääntöjen tai tiliehtojen vastaiseen toimintaan, hänen on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti tästä osuuskunnan hallitukselle. Hallituksen on julkistettava säästökassatarkastajan ilmoitus 17 ja 17 c §:ssä säädetyllä tavalla.

Ministeriöllä on oikeus saada säästökassatoimintaa harjoittavalta osuuskunnalta ja säästökassatarkastajalta ministeriön tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamisen edellyttämät tiedot sekä saada näiltä jäljennökset ministeriön tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisiksi katsomistaan asiakirjoista ja muista tallenteista.

18 a § (14.6.1996/415)

Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen ja varajäsen, toimihenkilö ja säästökassatarkastaja on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on säästökassatoimintaan liittyvässä tehtävässään saanut tietää jäsensijoituksesta.

Osuuskunta ja säästökassatarkastaja ovat velvollisia antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.

4 luku

Osuuskunnan jäsenet

19 §

Joka tahtoo päästä osuuskunnan jäseneksi, tehköön siitä kirjallisen hakemuksen hallitukselle. Hakemuksen hyväksymisestä päättää hallitus, mikäli päättämisvalta ei sääntöjen mukaan kuulu osuuskunnan kokoukselle, edustajistolle tai hallintoneuvostolle.

Jos osuuskunnan säännöissä on määrätty, että jokainen, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, on hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi, ja sellaisesta määräyksestä on tehty merkintä kaupparekisteriin, älköön siltä, joka määräyksen mukaan on hyväksyttävä jäseneksi, evättäkö jäsenyyden saamista, ellei osuuskunnan toiminnan laatuun tai laajuuteen katsoen tai muusta syystä ole siihen erityistä aihetta.

20 §

Jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Sääntöihin voidaan ottaa määräys, ettei jäsen saa erota, ennen kuin hänen osuuskuntaan liittymisestään on kulunut määrätty aika, enintään kolme vuotta.

21 §

Jäsen voidaan säännöissä mainituin perustein erottaa osuuskunnasta. Se joka on saamastaan varoituksesta huolimatta jättänyt täyttämättä jäsenyydestä johtuvan velvollisuuden, voidaan erottaa, vaikkei sellaista erottamisperustetta olisikaan mainittu säännöissä.

Erottamisesta päättää, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se osuuskunnan elin, jonka tehtävänä jäsenen ottaminen on.

Jos jäsenen erottaminen on osuuskunnan muun elimen kuin kokouksen asiana, on jäsenellä oikeus saattaa erottamispäätös kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla vaatimuksensa kirjallisesti erottamispäätöksen tehneelle osuuskunnan elimelle kuukauden kuluessa siitä, kun erotetulle on pöytäkirjan ottein annettu tieto erottamisesta. Erottamispäätöksen tehneellä osuuskunnan elimellä on oikeus omasta aloitteestaankin saattaa asia osuuskunnan kokouksen tutkittavaksi.

Osuuskunnan kokouksen tekemää päätöstä jäsenen erottamisesta saa erotettu, mikäli säännöistä ei muuta johdu, moittia tuomioistuimessa. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.

22 §

Eroamisilmoituksen tehneen jäsenen katsotaan, jollei eroamiselle sääntöjen mukaan ole estettä, eronneen osuuskunnasta, kun sanottu ilmoitus on tullut hallitukselle tai henkilölle, jonka hallitus on asettanut ottamaan vastaan sellaisia ilmoituksia.

Milloin jäsen on erotettu, pidettäköön jäsenyys lakanneena niin pian kuin osuuskunnan kokous on tehnyt asiasta päätöksen tai 21 §:n 3 momentissa mainittu aika on kulunut erotetun tekemättä siinä tarkoitettua vaatimusta.

23 §

Jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa.

Jos jäsen on siirtänyt oikeutensa osuusmaksuun toiselle, on siirrosta osuuskunnalle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella sama vaikutus, kuin olisi siirtäjä silloin tehnyt eroamisilmoituksen.

Siirronsaajalla, joka kuuden kuukauden kuluessa siirrosta tehdystä hakemuksestaan hyväksytään jäseneksi, olkoon osuusmaksun suorittamista koskevista sääntöjen määräyksistä riippumatta oikeus lukea osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän suorittama osuusmaksu siinä määrin kuin tämä olisi oikeutettu saamaan sen takaisin osuuskunnalta. Saakoon siirronsaaja silloin myös hyväkseen muut taloudelliset edut, mitkä siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut. Ellei siirronsaaja hae pääsyä osuuskuntaan, niinkuin tässä on sanottu, tai jos hänen hakemuksensa evätään, älköön hänellä olko muuta oikeutta, kuin mikä siirtäjälle eroavana jäsenenä kuuluu.

24 §

Siitä huolimatta että jäsenyys on kuoleman johdosta lakannut, saakoot kuolleen jäsenen kuolinpesän osakkaat, hallitukselle asiasta ilmoitettuaan, käyttää vainajan oikeutta osuuskunnassa vuoden aikana kuolinpäivästä tai kunnes vainajan oikeudenomistaja sitä ennen on tullut jäseneksi, niinkuin 25 §:ssä sanotaan.

25 §

Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt ja joka vuoden kuluessa kuolinpäivästä tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, olkoon oikeus lukea hyväkseen vainajan suorittama osuusmaksu ja saada osakseen myös muut jäsenyydestä johtuvat taloudelliset edut, jotka vainajalla olisi eläessään ollut.

Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että oikeudenomistajalla, jolle oikeus vainajan osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, mikäli edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Jos hän haluaa käyttää tätä oikeuttaan, on siitä ilmoitettava osuuskunnalle 1 momentissa mainitun ajan kuluessa.

26 §

Jos jäsen tahtoo lisätä tai toiselle siirtämällä taikka muulla tavoin vähentää osuusmaksujensa lukumäärää, olkoon siitä soveltuvin osin voimassa, mitä osuuskuntaan liittymisestä tai siitä eroamisesta on säädetty.

27 §

Osuuskunnan jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa, johon on merkittävä jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi tai jäsenyys on lakannut. Osuuskunnissa, joissa on voimassa lisämaksuvelvollisuus, on jäsenet ja, jos lisämaksuvelvollisuus määräytyy osuusmaksujen luvun mukaan, myös nämä luetteloitava juoksevassa numerojärjestyksessä. (30.12.1992/1620)

Jäsenluetteloon on jäsenillä sekä velkojilla ja muilla henkilöillä, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan, oikeus tutustua.

5 luku

Osuusmaksu, vararahasto ja ylijäämä

28 §

Osuusmaksujen tulee olla samansuuruiset.

Kertyneet osuusmaksut muodostavat osuuspääoman.

29 §

Osuuskunnan sääntöihin on otettava määräykset siitä, onko osuusmaksu suoritettava yhtenä vai useampana eränä ja minkä ajan kuluessa sen tulee viimeistään olla suoritettu.

Puolet osuusmaksusta voidaan säännöissä määrätä lyhennettäväksi siten, että siihen tarkoitukseen ensi sijassa käytetään jäsenelle maksuajan kuluessa tulevaa ylijäämää.

Säännöissä voidaan määrätä, että 2 momentissa mainittu osa osuusmaksusta otetaan, jäsenen siitä muutoin vastaamatta, ylijäämästä, sitä mukaa kuin sitä jäsenenä olon aikana kertyy hänelle annettavaksi.

30 § (29.5.1981/371)

Kun jonkun jäsenyys osuuskunnassa on lakannut, saa hän tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on lakannut, hänen kohdaltaan suoritetun osuusmaksun takaisin, siinä määrin kuin osuuskunnan varat sanotun päivän tilinpäätöksen mukaan laskien siihen riittävät vararahastoon ja arvonkorotusrahastoon kajoamatta ja osuuskuntaan silloin kuuluvien jäsenten vastaavaa tai 163 §:n 2 momenttiin perustuvaa oikeutta loukkaamatta.

Jos osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisestä, määräytyy oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa osuuskunnan varoja jaettaessa.

31 §

Jos 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen mukaan laskien osuuskunnan velka, vararahasto ja arvonkorotusrahasto siihen lisättynä, on varoja suurempi, on se, jonka jäsenyys on lakannut, 29 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista sääntöjen määräyksistä riippumatta velvollinen suorittamaan, mitä osuusmaksusta puuttuu, kuitenkin enintään sen verran, kuin vajauksesta tulee osuusmaksun osalle. Tällaista suoritusta on osuuskunnan vaadittava vuoden kuluessa 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisestä. (29.5.1981/371)

Jäsenyyden lakkaamisesta huolimatta on osuusmaksu suoritettava kokonaisuudessaan, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisestä. (29.5.1981/371)

Siinä tapauksessa, josta 2 momentissa on kysymys, tai osuuskunnan joutuessa muutoin selvitystilaan tai konkurssiin, älköön 29 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sääntöjen määräykseen osuuskuntaa tai sen konkurssipesää vastaan vedottako.

32 §

Suorittamaton osuusmaksu saatakoon sen estämättä, että kuolleen jäsenen oikeudenomistaja on 25 §:n mukaisesti tullut osuuskunnan jäseneksi, periä vainajan pesästä, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa kuolemantapausta lähinnä seuranneesta tilinpäätöspäivästä.

33 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnalla tulee olla vararahasto, jota on kartutettava, kunnes se on yksi sadasosa taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroa. (9.11.2001/967)

Säännöissä voidaan määrätä, että vararahasto on suurempi kuin 1 momentissa on säädetty.

34 § (29.5.1981/371)

Vararahastoon on, kunnes se on kertynyt täyteen määräänsä, siirrettävä vuotuisesta ylijäämästä vähintään kahdeskymmenesosa sen jälkeen kun ylijäämästä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta.

35 §

Ylijäämä kuuluu kokonaisuudessaan osuuskunnalle, mikäli sitä ei ole säännöissä määrätty käytettäväksi muuhun tarkoitukseen.

Jos jäsenille jaetaan ylijäämää, toimitettakoon jako, ellei säännöissä ole muuta määrätty, sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia.

Ylijäämänä jaettava määrä ei saa ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän ja osuuskunnan muun vapaan oman pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla ja määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta. (22.12.1989/1240)

36 §

Jäsenelle tulevasta ylijäämäosuudesta on siitä riippumatta, mitä osuusmaksun suorittamistavasta säännöissä on määrätty, aina pidätettävä puolet tai säännöissä mainittu suurempi osa hänen osuusmaksunsa suorittamiseksi, kunnes se on täysin maksettu.

37 § (29.5.1981/371)

Jos tilikauden ylijäämä ja osuuskunnan muu vapaa oma pääoma eivät riitä osuuskunnan tappion peittämiseen, saadaan siihen käyttää osuusmaksuja ja vararahastoa. (22.12.1989/1240)

Jos jäsenen suorittama osuusmaksu tai osa siitä on käytetty tappion peittämiseen, on koko jäsenelle tuleva ylijäämäosuus pidätettävä hänen osuusmaksunsa suorittamiseksi, kunnes käytetty määrä on maksettu.

Jos vararahastoa on käytetty tappion peittämiseen, ylijäämää ei saa jakaa jäsenille seuraavien kolmen vuoden aikana, ellei vararahastoa ole kartutettu tappion peittämiseen käytetyllä määrällä.

38 §

Osuuskunnan toiminnan aikana ei sen varoista saada jäsenelle jakaa muuta kuin hänelle ehkä tuleva osuus ylijäämästä. Mitä tässä on sanottu, älköön kuitenkaan estäkö jäsentä saamasta takaisin osuusmaksuaan, mikäli osuusmaksuja kokouksen päätöksellä alennetaan.

39 §

Jos osuuskunnan varoja on sen toiminnan aikana jaettu tämä lain tai sääntöjen vastaisesti, olkoon jäsen velvollinen maksamaan siten saamansa määrän takaisin kuuden prosentin vuotuisine korkoineen.

Vajauksen täyttämisestä olkoot jäsenen ohella vastuussa 17 luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti ne, jotka ovat osallistuneet varojen jakamista koskevan päätöksen tekemiseen tai sen täytäntöönpanoon.

6 luku

Ylimääräinen maksu

40 §

Ylimääräinen maksu, jota 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan, on suoritettava, yhtenä tai useampana eränä, osuuskunnan kokouksen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa.

41 §

Uusi jäsen on velvollinen suorittamaan ylimääräisen maksun, mikäli sen suorittamisaika ei hänen jäseneksi tullessaan ollut päättynyt.

42 §

Velvollisuus suorittaa ylimääräinen maksu, jonka perimisestä on tehty päätös ennen jäsenyyden lakkaamista, pysyköön senkin jälkeen voimassa, mikäli maksu on suoritettava jäsenyyden lakatessa kulumassa olleelta tai aikaisemmalta tilikaudelta.

Siinä tapauksessa, että oikeus osuusmaksuun on siirtynyt toiselle, joka 23 tai 25 §:ssä mainitussa ajassa tekemästään hakemuksesta on hyväksytty jäseneksi ja joka on velvollinen suorittamaan ylimääräisen maksun, niinkuin 41 §:ssä sanotaan, vastatkoot entinen jäsen tai hänen kuolinpesänsä sekä uusi jäsen omasta ja toistensa puolesta sellaisen ylimääräisen maksun suorittamisesta.

Jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin, saakoot selvitysmiehet tai konkurssipesä periä ylimääräisen maksun vain, mikäli se olisi ollut suoritettava ennen selvitystilaa tai konkurssia.

7 luku

Jäsenen lisämaksuvelvollisuus

43 §

Jäsen vastaa säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista siinä tapauksessa, että osuuskunnan jouduttua selvitystilaan tai konkurssiin sen omat varat eivät riitä velkojen maksuun.

44 §

Uusi jäsen on lisämaksuvelvollinen myös veloista, jotka osuuskunnalla on hänen siihen liittyessään.

45 §

Lisämaksuvelvollisuutta älköön määrättäkö jäsenille eri perustein, älköönkä eri suuruiseksi jäsentä tai, jos lisämaksuvelvollisuus määräytyy osuusmaksujen luvun tai muun sellaisen laskemisperusteen mukaan, täten määrättyä perusyksikköä kohden.

46 §

Muutoksia lisämaksuvelvollisuuteen voidaan tehdä muuttamalla osuuskunnan sääntöjä, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Kun sääntöjä muutetaan lisämaksuvelvollisuuden vähentämiseksi tai poistamiseksi, voidaan samalla määrätä, että lisämaksuvelvollisuus pysyy muuttumattomana niiden velkojen osalta, jotka osuuskunnalla on ollut ennen sanotun muutoksen voimaantuloa.

47 §

Lisämaksuvelvollisuuden perusteella suoritettavaa maksua älköön kuitattako saatavalla, joka jäsenellä on osuuskunnalta.

48 §

Jos jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on osuuskunnan hallituksen säilytettävä hyväksytyt jäseneksipääsyhakemukset, siksi kunnes jäsenyys on lakannut. Eroamisilmoitukset säilytettäköön kolmen vuoden ajan.

49 §

Jäsenyyden lakkaamisesta huolimatta lisämaksuvelvollisuus pysyy voimassa, jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin vuoden kuluessa siitä tilinpäätöspäivästä, joka jäsenyyden lakkaamisen jälkeen ensiksi seuraa.

Sitoumuksista, jotka ovat syntyneet jäsenyyden lakkaamisen jälkeen, ei ole lisämaksuvelvollisuutta. Jos kuitenkin kuolleen jäsenen oikeudenomistajat ovat 24 §:n mukaisesti ilmoittaneet käyttävänsä vainajan oikeutta osuuskunnassa, otettakoon lisämaksuvelvollisuuden nojalla kuolinpesän varoista maksu myös sanotun oikeuden käyttämisaikana syntyneiden sitoumusten täyttämiseksi.

8 luku

Osuuskunnan kokous ja edustajisto

50 §

Jäsenten päättämisvaltaa käyttävät osuuskunnan kokouksessa läsnä olevat jäsenet.

51 §

Kokous on, jollei säännöissä ole toisin määrätty, pidettävä osuuskunnan kotipaikassa.

52 §

Kutsu kokoukseen on jäsenille toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen varsinaista ja viimeistään yhtä viikkoa ennen ylimääräistä kokousta, jollei säännöissä ole muuta aikaa määrätty.

Jos asia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, älköön kutsua seuraavaan kokoukseen annettako, ennen kuin edellinen on pidetty. Ellei kumpikaan kokous ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika.

Vaikkei kutsua olisikaan toimitettu, voidaan osuuskunnan kokous pitää, jos kaikki jäsenet ovat saapuvilla ja siihen suostuvat. Hallitukselle on kuitenkin hyvissä ajoin annettava tieto kokouksesta.

53 §

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistön tulee olla osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan säännöissä kuitenkin määrätä, että sellainen yhteisöjäsen saa äänestää useammalla kuin yhdellä äänellä.

Yksityinen henkilö ei saa käyttää äänioikeuttaan valtuutetun kautta, ellei säännöissä sitä myönnetä.

54 §

Kokouksessa älköön kukaan itse tai valtuutetun kautta tai toisen valtuuttamana ottako osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta. Älköön hän myöskään ottako osaa osuuskunnan ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Mitä tässä on sanottu, olkoon vastaavasti voimassa, kun kysymys on lahjasta, jonka osuuskunta antaa, taikka oikeudenkäynnistä tai muusta puhevallan käyttämisestä häntä tai kolmatta henkilöä kohtaan.

Hallituksen jäsen tai se, jolle hallitus on uskonut juoksevain asiain hoitamisen tai muutoin määrätyn osan hallinnosta, älköön ottako osaa päätöksen tekoon tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa, älköönkä myöskään päätökseen tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta tai tämän palkkiosta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, saa vastaanottava osuuskunta käyttää äänivaltaa 150 §:ssä tarkoitettua sulautumissopimusta käsiteltäessä.

55 §

Kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan on siinä kokouksessa käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu. Kuitenkin voidaan päättää uuden kokouksen kutsumisesta määrättyä asiaa varten, jolloin voidaan tarpeen vaatiessa myös valita sanotun kokouksen kokoonkutsuja.

Jos jäsen haluaa jonkin asian varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle ennen, kuin kutsu kokoukseen on annettu.

56 §

Kun tehdään sääntöjen muuttamista koskeva ehdotus, jonka käsittelemisessä on noudatettava, mitä 63 §:n 2 tai 3 momentissa säädetään, tai joka koskee osuusmaksun korottamista, on ehdotuksen asiallinen sisältö vähintään kolmeakymmentä päivää ennen ensimmäistä kokousta saatettava jäsenten tietoon. Tällainen tiedonanto ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaikki jäsenet kirjallisesti yhtyvät ehdotukseen.

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovellettakoon vastaavasti, kun kysymys on 152 §: ssä tarkoitetusta asiasta.

57 §

Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava ja allekirjoitettava.

58 §

Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä on pidettävä varsinainen kokous, jossa on, sitten kun asianmukainen tilintarkastajain lausunto on kokoukselle esitetty, päätettävä:

1) edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2) vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sanotulta tilikaudelta; sekä

3) ylijäämän käyttämisestä, mikäli päätöksen tekeminen siitä 35 §:n mukaan saattaa tulla kysymykseen.

Sanotussa kokouksessa on niin ikään toimitettava hallituksen ja tilintarkastajain vaali, mikäli se ei sääntöjen mukaan kuulu toiselle varsinaiselle kokoukselle tai sitä ole suoritettava muussa järjestyksessä.

Päätöksen tekeminen 1 momentissa mainituista asioista voidaan siirtää vähintään yksi ja enintään kaksi kuukautta sen jälkeen pidettävään jatkokokoukseen, johon on annettava eri kutsu.

59 §

Ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenettä tai säännöissä määrättyä pienempää osaa jäsenten koko äänimäärästä, sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaativat.

Niin ikään olkoon tilintarkastajilla oikeus, milloin heidän toimittamansa tarkastus antaa siihen aihetta, vaatia ylimääräisen kokouksen kutsumista. Elleivät tilintarkastajat ole asiassa yksimielisiä, on kokous kuitenkin pidettävä, jos vähintään puolet heistä sitä vaatii.

60 §

Ellei hallitusta ole tai ellei se, jonka tehtävänä kutsun antaminen on, kutsu kokousta, joka lain, sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä, oikeuttakoon lääninhallitus hakemuksesta osuuskunnan tai hallituksen jäsenen toimittamaan kutsun osuuskunnan kustannuksella.

Jos on jätetty antamatta kokouskutsu kahden viikon kuluessa 59 §:ssä tarkoitetusta vaatimuksesta, oikeuttakoon lääninhallitus osuuskunnan jäsenen tai tilintarkastajan toimittamaan kutsun osuuskunnan kustannuksella, jos vähintään sanotussa säännöksessä tarkoitettu osa jäsenistä tai tilintarkastajista sitä vaatii.

61 §

Kokouksen päätökseksi katsottakoon, jollei laissa tai säännöissä jostakin asiasta ole toisin määrätty, se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu.

Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

62 §

Ellei vaalissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut annettujen äänten enemmistöä, toimitettakoon niistä ehdokkaista, joita äänestyksessä on kannatettu, uusi äänestys, ja katsottakoon silloin valituksi se, jonka saama äänimäärä on suurin.

Kun useita jäseniä on valittava hallitukseen tai muutoin useita henkilöitä samanlaisiin toimiin tai tehtäviin, noudatettakoon niin ikään edellä tässä pykälässä olevia määräyksiä, ellei sääntöjen mukaan ole käytettävä suhteellista vaalitapaa.

63 §

Päätös muutoksen tekemisestä sääntöihin ei ole pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole siihen yhtyneet tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta.

Jos päätös koskee osuuskunnan toimialan olennaista muuttamista, sen toiminnan jatkamista yli säännöissä määrätyn ajan, lisämaksuvelvollisuuden tai ylimääräisen maksun määräämistä tai enentämistä tai niihin sovellettavan laskemisperusteen muuttamista, vaaditaan, että viimeksi pidetyssä kokouksessa kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä on annettu päätöksen hyväksymisen puolesta.

Päätös, joka koskee jäsenen oikeutta erota osuuskunnasta tai jolla rajoitetaan jäsenen oikeutta osuuskunnan omaisuuteen tai ylijäämään, ei ole pätevä, elleivät kaikki äänestykseen osallistuneet ole viimeksi pidetyssä kokouksessa siihen yhtyneet.

Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, noudatettakoon niitä. Niin ikään voidaan säännöissä määrätä, että ehdotusta muunlaisen kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetun tai osuusmaksun korottamista koskevan muutoksen tekemisestä sääntöihin ei tarvitse käsitellä useammassa kuin yhdessä kokouksessa, johon on silloin sovellettava, mitä 1 momentissa on viimeksi pidettävästä kokouksesta sanottu.

64 §

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt 63 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tai osuusmaksun korottamista koskevaan päätökseen, on oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen merkitsemisestä kaupparekisteriin erota osuuskunnasta, vaikka säännöissä olisikin eroamisoikeutta rajoitettu, ja on hän tällöin, mikäli päätös sisältää maksuvelvollisuuden enentämisen, vapautunut siihen perustuvasta velvollisuudesta. Joka ei ole yhtynyt jäsenen eroamisoikeutta koskevaan päätökseen, on niin ikään edellä sanotun ajan kuluessa oikeutettu eroamaan osuuskunnasta.

65 §

Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun siitä on tehty merkintä kaupparekisteriin. Jos muutos tarkoittaa osuusmaksun alentamista tai lisämaksuvelvollisuuden vähentämistä tai poistamista, se käy noudatettavaksi vasta, kun vuosi on kulunut kaupparekisteriin merkitsemisestä.

66 §

Kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä, jolla siihen osallistuvat jäsenet muun jäsenen tai osuuskunnan kustannuksella hankkivat itselleen tai toiselle ilmeisesti epäoikeutettuja etuja.

67 §

Edustajiston kokouksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä osuuskunnan kokouksesta on säädetty; kuitenkaan ei edustajiston jäsen voi käyttää äänioikeutta valtuutetun kautta.

Neljännellä osalla edustajiston jäsenistä on oikeus vaatia edustajiston ylimääräisen kokouksen pitämistä. Sellainen oikeus voidaan säännöissä myöntää pienemmällekin osalle sen jäsenistä.

9 luku

Hallitus ja hallintoneuvosto sekä tilinpäätös (29.5.1981/371)

68 §

Osuuskunnalla tulee olla hallitus, jonka osuuskunnan kokous tai, jos säännöissä on niin määrätty, hallintoneuvosto valitsee.

Säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut hallituksen jäsenistä, kuitenkin vähemmän kuin puolet, asetetaan muussa kuin 1 momentissa mainitussa järjestyksessä.

69 § (8.1.1993/95)

Vähintään puolella hallituksen jäsenistä tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö myönnä osuuskunnalle lupaa poiketa tästä.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.

70 §

Säännöissä voidaan määrätä, että on valittava yksi tai useampia hallituksen varajäseniä, ja olkoon näistä soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on hallituksen jäsenestä sanottu.

71 §

Hallituksen jäsenen voi se, joka on hänet valinnut, vapauttaa toimestaan, vaikkei hänen toimikautensa ole päättynyt. Osuuskunnan kokouksen tai hallintoneuvoston valitsema jäsen saakoon kuitenkin osuuskunnalta toimeen kuuluvan palkkion myös jäljellä olevalta ajalta, ellei oikeus toisin määrää.

72 §

Jos hallituksen jäsenen toimi joutuu kesken toimikautta avoimeksi tai hän menettää 69 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa sanottuun toimeen, on muiden hallituksen jäsenten huolehdittava siitä, että uusi jäsen viipymättä valitaan aikaisemman jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli säännöissä ei ole toisin määrätty, voidaan vaali kuitenkin, jos hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen eikä näiden luku ole kolmea vähäisempi, siirtää ajankohtaan, jolloin hallituksen vaali muutoinkin olisi toimitettava.

73 §

Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, tulee yhden heistä olla puheenjohtaja.

Puheenjohtaja huolehtii hallituksen kokousten pitämisestä.

Kokouksessa on laadittava pöytäkirja, jonka puheenjohtaja todistakoon oikeaksi. Pöytäkirjat on vuosittain pidettävä numerojärjestyksessä ja hallituksen toimesta säilytettävä.

74 §

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Asiaa älköön kuitenkaan otettako käsiteltäväksi, ellei, mikäli mahdollista, kaikille hallituksen jäsenille tai, jonkun heistä ollessa estyneenä, varajäsenelle ole varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Päätökseksi tulee, ellei sitä sääntöjen mukaan ole tehtävä määräenemmistöin tai yksimielisesti, se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt.

Mitä 54 §:n 1 momentissa on säädetty osuuskunnan jäsenen esteellisyydestä, olkoon hallituksen kokouksessa vastaavasti voimassa sen jäsenestä.

75 § (29.5.1981/371)

Hallitus edustaa osuuskuntaa ja kirjoittaa sen toiminimen.

Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai 80 §:ssä tarkoitetulla osuuskunnan hallinnon hoitajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen taikka että hallitus tai hallintoneuvosto voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen tai muulle henkilölle.

76 § (29.5.1981/371)

Toiminimenkirjoittajaan sovelletaan, mitä 69 §:ssä säädetään hallituksen jäsenistä. (8.1.1993/95)

Toiminimen kirjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa toiminimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kaupparekisteriin.

Hallitus tai hallintoneuvosto voi milloin tahansa peruuttaa antamansa toiminimen kirjoittamisoikeuden.

77 §

Prokuran antaa hallitus, ellei sen antaminen sääntöjen mukaan kuulu hallintoneuvostolle tai osuuskunnan kokoukselle.

2 momentti on kumottu L:lla 2.2.1979/132.

78 §

Hallituksen tulee kaikella huolella valvoa osuuskunnan etua ja hoitaa sen asioita lain ja sääntöjen sekä osuuskunnan kokouksen ohjeiden mukaisesti. Älköön hallitus kuitenkaan noudattako tämän lain 92 §:ssä tarkoitettua kokouksen päätöstä, ellei aika, jonka kuluessa kanne sellaisen päätöksen pätemättömäksi julistamisesta on nostettava, ole päättynyt eikä kysymys ole päätöksestä, jonka täytäntöönpano olisi ilmeisesti ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa tai jolla on osuuskunnan jäsenen kustannuksella jollekulle hankittu ilmeisesti epäoikeutettuja etuja.

Mitä 1 momentissa on sanottu hallituksesta, sovellettakoon vastaavasti muuhun 75 §:ssä tarkoitettuun osuuskunnan edustajaan. Sellainen edustaja ottakoon toiminnassaan varteen myös hallitukselta lain ja sääntöjen puitteissa saamansa ohjeet.

79 § (29.5.1981/371)

Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito ja varainhoito on asianmukaisesti järjestetty.

2 momentti on kumottu L:lla 30.4.1998/295.

Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) ja tämän lain säännösten mukaan. (30.4.1998/295)

79 a § (29.5.1981/371)

1–2 momentit on kumottu L:lla 30.4.1998/295.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. (30.4.1998/295)

Osuuskunnan oma pääoma jaetaan sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat osuuspääoma, lisäosuuspääoma, sijoitusosuuspääoma, vararahasto ja arvonkorotusrahasto. Muut rahastot ovat vapaata omaa pääomaa. Tilikauden ylijäämä ja ylijäämä edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden tappio ja tappio edellisiltä tilikausilta sen vähennyksenä. (30.4.1998/295)

79 b § (23.12.1992/1574)

Jos käyttöomaisuuden arvoa on tilikauden aikana korotettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä vastattaviin arvonkorotusrahastoon. Rahastoa saadaan käyttää ainoastaan vararahaston kartuttamiseen sekä, jos osuuskunnassa on sijoitusosuuspääoma, rahastoantiin ja 182 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sijoitusosuuspääomaan siirtämiseen. Arvonkorotusta peruutettaessa on arvonkorotusrahastoon merkittyä pääomaa peruutettavalla määrällä vastaavasti vähennettävä. Mikäli arvonkorotusrahastoa on käytetty vararahaston kartuttamiseen taikka sijoitusosuuspääoman suorittamiseen tai korottamiseen, eikä arvonkorotusrahastoon merkittyä pääomaa voida pienentää peruutettavalla määrällä, on vastaava määrä merkittävä vapaan oman pääoman vähennyksenä.

Osuuskunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä rahoituslaskelma, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuista rajoista. Rahoituslaskelmassa on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. (30.4.1998/295)

79 c § (23.12.1992/1574)

Osuuskunnan on kahdessa kuukaudessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta toimitettava jäljennös tilinpäätöksestä liitteineen ja tilintarkastuskertomuksesta rekisteriviranomaiselle. Tilinpäätöksen jäljennöksessä on oltava hallituksen jäsenen tai 80 §:ssä tarkoitetun osuuskunnan hallinnon hoitajan todistus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä. Todistuksessa on niin ikään annettava tieto osuuskunnan ylijäämää tai tappiota koskevasta osuuskunnan kokouksen päätöksestä.

2–3 momentit on kumottu L:lla 30.12.1997/1338.

Asunto-osuuskunnan tilinpäätöksen julkistamisesta säädetään kirjanpitolaissa.

79 d § (23.12.1992/1574)

Konsernitilinpäätöksen laatimisesta on, sen lisäksi mitä kirjanpitolaissa säädetään, soveltuvin osin noudatettava 79–79 b §:n säännöksiä.

80 §

Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus saa jollekulle jäsenelleen antaa tehtäväksi sen valvonnassa hoitaa juoksevia asioita tai muutoin määrättyä osaa hallinnosta. Niin ikään voidaan hallitus säännöissä oikeuttaa antamaan sanotunlainen toimivalta hallitukseen kuulumattomalle henkilölle. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa antaa henkilölle, joka on vajaavaltainen tai konkurssissa, eikä myöskään ilman kauppa- ja teollisuusministeriön lupaa sille, jolla ei ole asuinpaikkaa Euroopan talousalueella. (8.1.1993/95)

Hallitukselle voidaan säännöissä tai kokouksen päätöksellä antaa ohjeita siitä, kenelle oikeus toiminimen kirjoittamiseen saadaan myöntää.

81 §

Mitä 66 §:ssä on sanottu, sovellettakoon vastaavasti hallitukseen tai muuhun 75 §:ssä tarkoitettuun osuuskunnan edustajaan.

82 §

Jos hallitus tai muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja tehdessään sopimuksen osuuskunnan puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei sopimus sido osuuskuntaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin.

83 §

Hallitus tai muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja älköön luovuttako älköönkä velasta kiinnityttäkö osuuskunnan kiinteää omaisuutta, ellei sellaiseen toimenpiteeseen ole annettu säännöissä valtuutta tai osuuskunnan kokous ole myöntänyt siihen lupaa. Tällaista lupaa, joka saadaan rajoittaa koskemaan tiettyä omaisuutta, ei voida antaa kahta vuotta pitemmäksi ajaksi.

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla olevaan laitokseen, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle.

84 §

Haaste katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekulle hallituksen jäsenelle tai sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Sama olkoon laki muusta ilmoituksesta, joka on toimitettava osuuskunnalle.

Jos hallitus tahtoo nostaa kanteen osuuskuntaa vastaan, kutsukoon osuuskunnan kokouksen valitsemaan asiamiehen edustamaan osuuskuntaa. Ellei tällöin valita asiamiestä, annettakoon haaste tiedoksi jollekulle osuuskunnan jäsenistä.

85 §

Säännöissä voidaan määrätä asetettavaksi hallintoneuvosto, joka valitaan osuuskunnan kokouksessa ja jossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Säännöissä voidaan myös määrätä, että joku tai jotkut jäsenistä, kuitenkin vähemmän kuin puolet, asetetaan muussa järjestyksessä. (22.12.1989/1240)

Hallintoneuvoston tulee valvoa, että hallintoa hoidetaan sopusoinnussa lain, sääntöjen sekä osuuskunnan kokouksen ja hallintoneuvoston omien päätösten kanssa. Säännöissä voidaan hallintoneuvostolle uskoa, paitsi hallituksen vaalia, joitakin hallintoon kuuluvia tehtäviä. Hallituksen 75 §:ään ja hallituksen jäsenen 84 §:ään perustuvaa oikeutta edustaa osuuskuntaa älköön kuitenkaan rajoitettako.

Hallituksen jäsen tai se, jolle on uskottu juoksevain asiain hoitaminen, älköön olko hallintoneuvoston jäsenenä.

Muutoin olkoon hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä soveltuvin kohdin noudatettavana, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä on säädetty.

10 luku

Tilintarkastajat

86 § (29.5.1981/371)

Osuuskunnan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (936/94) säädetään. (28.10.1994/939)

Osuuskunnan kokouksen on kutakin tilikautta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. (28.10.1994/939)

Säännöissä voidaan määrätä, että yksi tai useampia tilintarkastajia, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa kuin edellä mainitussa järjestyksessä.

87 §

Jos tilintarkastaja on sääntöjen mukaan valittava kesken sitä tilikautta, johon tarkastus kohdistuu, hänen velvollisuutensa jatkuvat tilikauden päätyttyäkin, kunnes uusi tilintarkastaja on valittu.

88 § (28.10.1994/939)

Jos osuuskunnalla on sijoitusosuuspääoma, tulee vähintään yhden tilintarkastajan olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja.

89–90 a §

89–90 a § on kumottu L:lla 28.10.1994/939.

91 § (28.10.1994/939)

Milloin jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, tilintarkastajien on tilintarkastuskertomuksessa, sen lisäksi mitä tilintarkastuslaissa säädetään, jäsenluettelon, 48 §:ssä mainittujen hakemusten ja ilmoitusten sekä pöytäkirjojen nojalla todettava jäsenten ja osuusmaksujen lukumäärä sekä tilikauden kuluessa siinä kohden tapahtuneet muutokset.

91 a § (28.10.1994/939)

91 a § on kumottu L:lla 28.10.1994/939.

11 luku

Osuuskunnan kokouksen päätöksen pätemättömyys

92 §

Jos osuuskunnan tai hallituksen jäsen katsoo, ettei kokouksen päätös ole syntynyt oikeassa järjestyksessä tai että se muutoin on lain tai sääntöjen vastainen, nostakoon osuuskuntaa vastaan kanteen, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut päätöksestä.

Mitä 1 momentissa on sanottu, älköön sovellettako, jos osuuskunnan kokouksen päätöstä sen vuoksi, että se tarkoittaa varojen laitonta jakamista tai sen sisältö on ristiriidassa julkisen edun takia annetun säännöksen kanssa, tai muusta syystä on pidettävä sellaisena, että sen pätemättömyyteen tulee voida vedota kannetta määräajassa nostamatta.

Milloin päätökseen, joka koskee kaupparekisteriin merkittävää seikkaa, ei ole yhtynyt tarpeellinen määräenemmistö, saadaan kanne sellaisen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi nostaa 1 momentissa mainitun määräajan päätyttyäkin. Jos merkintä kaupparekisteriin on 96 §:n vastaisesti tehty, älköön kannetta kuitenkaan sen jälkeen nostettako.

93 §

Jos kokouksen päätös osuuskunnan jäsenen kanteesta julistetaan kokonaan tai osittain pätemättömäksi, olkoon tuomio voimassa niidenkin jäsenten hyväksi, jotka eivät ole ajaneet kannetta.

94 §

Kun ajetaan kannetta osuuskunnan kokouksen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi, oikeudella on valta ennen asian lopullista ratkaisemista kieltää päätöksen täytäntöönpano. Sellainen kielto voidaan, kun aihetta siihen ilmaantuu, peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta tai sen peruuttamisesta älköön erikseen valitettako.

95 §

Kiellosta, jota 94 §:ssä tarkoitetaan, oikeuden on viipymättä lähetettävä rekisteröimisvirastolle tieto kaupparekisteriin merkitsemistä varten, milloin osuuskunnan kokouksen päätös on sellainen, että siitä lain mukaan aiheutuu merkinnän tekeminen rekisteriin. Jos kielto peruutetaan, on siitäkin sanotuin tavoin tiedoitettava.

96 §

Kaupparekisteriin älköön tehtäkö merkintää päätöksen perusteella, jota 92 §:n mukaan on pidettävä pätemättömänä. Jos päätös on sellainen, että kanne sen julistamisesta pätemättömäksi on nostettava 92 §:n 1 momentissa mainitussa ajassa, eikä kannetta ole sen kuluessa pantu vireille, tapahtukoon kuitenkin rekisteröinti, mikäli siihen muutoin ei ole estettä.

12 luku

Vastuuvapaus sekä osuuskunnan lukuun ajettava kanne hallitusta, tilintarkastajaa ja jäsentä vastaan

97 §

Vastuuvapaus on hallituksen jäsenelle myönnetty, jos siitä on tehty päätös osuuskunnan kokouksessa eikä päätöstä ole vastustanut vähemmistö, joka edustaa vähintään neljättä osaa osuuskunnan tai, kun päätös on tehty edustajiston kokouksessa, sen jäsenten koko äänimäärästä.

Jollei kannetta hallinnosta sinä tilikautena, jolta kokoukselle on esitetty tili, ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa kokouksesta, pidettäköön vastuuvapaus myönnettynä.

Vastuuvapauden estämättä voidaan hallituksen jäsentä vastaan nostaa kanne sellaisen toimenpiteen johdosta, johon ryhtymisestä tai jonka merkityksestä osuuskunnalle hallitus tai hallituksen jäsen on tahallaan tai huolimattomuudesta tilinpäätöksessä tai muutoin kokoukselle taikka kirjanpidossa tai muutoin tilintarkastajille antanut olennaisesti virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Kanne, joka perustuu siihen, että hallituksen jäsen on menetellyt rikollisesti, saadaan muutoinkin nostaa häntä vastaan, ellei myönnetty vastuuvapaus ole ilmeisesti tarkoittanut myös sellaista menettelyä.

98 §

Jollei vastuuvapautta ole hallituksen jäsenelle myönnetty, saavat ne, jotka yhteensä edustavat vähintään neljättä osaa osuuskunnan tai, kun vastuuvapautta koskeva asia on käsitelty edustajiston kokouksessa, sen jäsenten koko äänimäärästä, ajaa osuuskunnan lukuun häntä vastaan kannetta hallinnosta. Sama olkoon laki sellaisen kanteen ajamisesta, joka voidaan panna vireille vastuuvapauden estämättä.

Kun kanne on nostettu, ei se seikka, että joku, joka on ollut sitä nostamassa, on luopunut kanteesta, estä muita jatkamasta sitä, vaikka he edustavat vähempää kuin neljättä osaa osuuskunnan tai edustajiston jäsenten äänimäärästä.

Joka on 1 momentin nojalla pannut vireille kanteen, vastatkoon oikeudenkäyntikuluista, mutta olkoon hänellä kuitenkin oikeus periä osuuskunnalta korvaus kustannuksistaan, mikäli osuuskunnalle voitetut varat siihen riittävät.

99 §

Jos osuuskunnan tai edustajiston kokous on hyväksynyt ehdotuksen kanteen nostamisesta tilintarkastajaa vastaan tilintarkastuslain 44 §:n nojalla tai ehdotukseen on yhtynyt niin suuri vähemmistö kuin 97 §:ssä tarkoitetaan, osuuskunnan tai edustajiston jäsenen oikeudesta nostaa osuuskunnan lukuun sellainen kanne on voimassa, mitä 98 §:ssä säädetään. Kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä osuuskunnan kokouksesta, jossa tilintarkastuskertomus on esitetty. (28.10.1994/939)

Osuuskunta älköön jäsentään vastaan nostako vahingonkorvauskannetta 159 §:n nojalla, sitten kun kaksi vuotta on kulunut siitä päätöksestä, johon kanne perustuu.

Milloin kannetta ajetaan rikoksen perusteella, noudatettakoon sen nostamisaikaan nähden, mitä siitä erikseen on säädetty.

100 §

Jos osuuskunta asetetaan konkurssiin kahden vuoden kuluessa siitä kokouksesta, jossa tilinpäätös on esitetty, saa konkurssipesä sen estämättä, että vastuuvapaus on katsottava myönnetyksi, ajaa hallituksen jäsentä vastaan kannetta hänen hallinnostaan tilinpäätöksen tarkoittamana tilikautena.

Niin ikään saa konkurssipesä ajaa kannetta tilintarkastajaa ja osuuskunnan jäsentä vastaan, jos osuuskunta joutuu konkurssiin, ennen kuin 99 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu aika on päättynyt.

Kanne, jota tässä pykälässä tarkoitetaan, on pantava vireille, ennen kuin kuukausi on kulunut valvontapäivästä tai, jos osuuskunnan lukuun ajettavan kanteen määräaika ei silloin vielä ole kulunut loppuun, ennen tämän ajan päättymistä.

101 §

Sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta muutoin on voimassa, tässä luvussa tarkoitettua kannetta saadaan ajaa osuuskunnan kotipaikan oikeudessa.

Oikeus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa käsitellä myös korvausvaatimuksen, jota ajetaan rikoksen perusteella.

13 luku

Osuuskunnan selvitystila ja purkaminen

102 §

Osuuskunnan kokouksen on päätettävä osuuskunta asetettavaksi selvitystilaan, kun osuuskunnan on sääntöjensä mukaan lopetettava toimintansa tai kun jäsenten luku on alentunut 4 §:n 1 momentissa mainittua määrää pienemmäksi eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrää jäseniä.

103 §

Päätös selvitystilaan asettamisesta voidaan tehdä muustakin kuin 102 §:ssä mainitusta syystä. Älköön päätös silloin kuitenkaan olko pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole yhtyneet päätösehdotukseen tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta. Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä tässä on sanottu, noudatettakoon niitä.

104 §

Kun kokouksessa on päätetty osuuskunta asetettavaksi selvitystilaan, valitkoon kokous yhden tai useampia selvitysmiehiä.

105 §

Ellei kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun osuuskunta 102 §:n mukaan olisi asetettava selvitystilaan, rekisteriin ole 111 §:ssä mainitun ilmoituksen nojalla tehty merkintää osuuskunnan selvitystilaan asettamisesta, määrätköön oikeus osuuskunnan tai hallituksen jäsenen hakemuksesta ja osuuskuntaa kuultuaan sen asetettavaksi selvitystilaan; ja velvoittakoon oikeus osuuskunnan määräajassa, joka ei saa olla kuutta viikkoa lyhyempi, antamaan oikeuteen todistuksen siitä, että rekisteriin on tehty sanotunlainen merkintä, uhalla että oikeus muutoin määrää yhden tai useampia selvitysmiehiä.

106 §

Jollei osuuskunnalla ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta tai osuuskunnan tilinpäätöstä koskevia asiakirjoja ei ole 79 c §:n mukaisesti lähetetty rekisteriviranomaiselle yhdeltäkään viimeksi kuluneelta kolmelta tilikaudelta, voi rekisteriviranomainen, osuuskunnan tai hallituksen jäsen, 80 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan hallinnon hoitaja taikka velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että osuuskunnalla on toimikelpoinen hallitus, oikeudelle tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomarille tehdä hakemuksen osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. (29.5.1981/371)

Kun hakemus on tehty, kutsuttakoon osuuskunta sekä sen jäsenet ja velkojat, jotka tahtovat antaa lausuman asiassa, saapumaan määrättynä päivänä oikeuteen. Kutsu on annettava kuulutuksella, joka oikeuden tai tuomarin toimesta julkaistaan virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä osuuskunnan kotipaikan sanomalehdessä vähintään kaksi ja enintään neljä kuukautta ennen sanottua määräpäivää. Oikeus tai tuomari voi asian vireilläolon ajaksi määrätä yhden tai useampia toimitsijoita hoitamaan osuuskunnan omaisuutta ja asioita sekä edustamaan osuuskuntaa.

Jollei ennen asian ratkaistavaksi ottamista näytetä, että osuuskunnalla on toimikelpoinen hallitus tai että asiakirjojen lähettämisvelvollisuus on täytetty, oikeuden tulee määrätä osuuskunta asetettavaksi selvitystilaan sekä yksi tai useampia selvitysmiehiä. (29.5.1981/371)

107 § (2.2.1979/132)

Jollei osuuskunnasta ole kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut kaupparekisteriin ilmoitusta, voidaan osuuskunta poistaa rekisteristä niin kuin siitä on erikseen säädetty.

108 §

Jos osuuskunta jättää valitsematta selvitysmiehet, vaikka jäsenten luku on alentunut 4 §:n 1 momentissa mainittua määrää vähemmäksi eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrä jäseniä, olkoot ne, jotka tietäen asianlaidan myötävaikuttavat osuuskunnan toiminnan jatkamista tarkoittavan päätöksen tekoon tai toimivat sen lukuun, omasta ja toistensa puolesta vastuussa syntyvistä sitoumuksista niinkuin omasta velastaan. Jos mainittujen kuuden kuukauden kuluttua riittävä määrä jäseniä liittyy osuuskuntaan, älköön vastuuta kuitenkaan olko sitoumuksesta, joka syntyy sen jälkeen, kun säädetty jäsenten vähimmäismäärä on jälleen saavutettu.

109 §

Jollei osuuskunnalla, jonka selvitystilaan asettamisesta on tehty merkintä kaupparekisteriin, ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, määrätköön oikeus tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomari selvitysmiehet, kun osuuskunnan jäsen, velkoja tai muu, jonka oikeutta asia voi koskea, tekee siitä hakemuksen.

110 § (2.2.1979/132)

Kun tuomioistuin on määrännyt osuuskunnan asetettavaksi selvitystilaan, on siitä viivytyksettä toimitettava tieto rekisteriviranomaiselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten. Milloin tuomioistuin tai tuomari on määrännyt selvitysmiehen, on määräyksestä viivytyksettä toimitettava tieto rekisteriviranomaiselle. Tiedonannossa on mainittava selvitysmiehen täydellinen nimi ja hänen postiosoitteensa.

111 § (2.2.1979/132)

Selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. Ilmoituksessa on mainittava selvitysmiesten täydelliset nimet sekä heidän kansalaisuutensa, kotipaikkansa ja postiosoitteensa sekä kuka tai ketkä kirjoittavat toiminimen selvitystilan aikana.

112 §

Osuuskunnan kokouksen on selvitysmiehen vaalin yhteydessä valittava yksi tai useampia tilintarkastajia ja, mikäli sitä pidetään tarpeellisena, näille varamiehet tarkastamaan hallintoa ja tilejä selvitystilan aikana. Jos oikeus on määrännyt selvitysmiehet, on näiden viipymättä kutsuttava kokoon osuuskunnan kokous tilintarkastajain vaalia varten. Ellei tällaista kokousta saada pidetyksi, pyytäkööt selvitysmiehet oikeutta tai, jos osuuskunnan kotipaikka on kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, kihlakunnantuomaria määräämään tilintarkastajat.

Jos säännöissä on määrätty, että yksi tai useampia tilintarkastajia on asetettava muussa järjestyksessä kuin toimittamalla vaali osuuskunnan kokouksessa, on tätä määräystä sovellettava myös selvitystilan tilintarkastajiin.

Mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajista, on soveltuvin kohdin voimassa selvitystilan tilintarkastajista. (28.10.1994/939)

113 §

Kun osuuskunta on asetettu selvitystilaan, hallituksen on viipymättä laadittava ja selvitysmiehille annettava tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole ennen esitetty kokouksen vahvistettavaksi.

Selvitysmiehet toimittakoot viipymättä tilinpäätöksen selvitystilan tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava tilintarkastuskertomus. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on niin pian kuin mahdollista esitettävä kokoukselle; ja on kokouksessa otettava käsiteltäväksi kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilinpäätöksen tarkoittamalta ajalta.

114 §

Niiden toimikausi, jotka selvitystilan alkaessa ovat edustajiston jäseniä, jatkuu selvitystilan päättymiseen saakka. Kuitenkin voi edustajiston kokous päättää, että edustajiston vaali toimitetaan sääntöjen mukaan selvitystilan aikanakin.

115 §

Selvitysmiesten tulee hankkia vuosihaaste osuuskunnan velkojille. Heidän on laadittava sekä osuuskunnan inventaari- ja tasekirjaan kirjoitettava luettelo ja tase osuuskunnan varoista ja veloista. Taseeseen on varat merkittävä myyntiarvon mukaan.

Laaditusta taseesta on kappale selvitysmiesten allekirjoittamana annettava selvitystilan tilintarkastajille.

116 §

Selvitysmiehet hoitavat osuuskunnan asioita selvitystilan aikana. Heidän tulee muuttaa osuuskunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin selvitystä varten on tarpeellista, maksaa osuuskunnan velka sekä jakaa jäljellä oleva omaisuus jäsenten kesken tai käyttää se osuuskunnan purkautumisen varalta säännöissä määrättyyn tai niissä olevan ehdon mukaan osuuskunnan kokouksen määräämään tarkoitukseen. Osuuskunnan toimintaa jatkettakoon ainoastaan siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys vaatii.

Selvitysmiehet älkööt ilman kokouksen erityistä lupaa luovuttako kiinteää omaisuutta muutoin kuin myymällä sen julkisessa huutokaupassa.

Mikäli muuta ei johdu edellä tässä pykälässä olevista tai selvitystilaa muutoin koskevista säännöksistä, olkoon selvitysmiehistä soveltuvin kohdin voimassa, mitä hallituksesta tai sen jäsenestä on säädetty.

117 §

Selvitystilassa olevan osuuskunnan toiminimi on kirjoitettava lisäämällä siihen sana "selvitystilassa".

Joka selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa osuuskunnan toiminimen noudattamatta, mitä 1 momentissa sanotaan, vastatkoon siten syntyneestä sitoumuksesta niinkuin omasta velastaan, olipa sitoumus samalla osuuskuntaa velvoittava tai ei. Jos useat yhdessä sen tekevät, vastatkoot omasta ja toistensa puolesta. Sellaista vastuuta, kuin nyt on sanottu, älköön kuitenkaan olko, jos se, jolle sitoumus on annettu, tiesi osuuskunnan olevan selvitystilassa.

118 §

Kultakin tilikaudelta selvitysmiesten on kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä annettava tilintarkastajille tili, joka on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava. Ellei selvitystä ole saatettu loppuun kahden vuoden kuluessa, on selvitysmiesten samalla ilmoitettava, mitkä syyt ovat aiheuttaneet viivytyksen.

119 §

Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tili on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus hallinnon ja tilin tarkastuksesta. Selvitysmiesten on sen jälkeen viipymättä esitettävä tili ja tarkastuskertomus osuuskunnan kokoukselle.

120 §

Jos omaisuutta jää, sen jälkeen kun vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta sellaista saamista varten, jonka maksamista ei voida välittömästi toimittaa, palautettakoon kertyneet osuusmaksut tai, jos varat eivät siihen riitä, se osa niistä, mikä kullekin suoritettujen osuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien on tuleva. Jos vielä sen jälkeen on säästöä, jaettakoon se, ellei sitä 116 §:n 1 momentin mukaan ole käytettävä muuhun tarkoitukseen, osuuskunnan jäsenten kesken pääluvun tai muun, säännöissä määrätyn perusteen mukaan.

Jos osuusmaksuja on palautettu tai varoja jaettu vastoin 1 momentin säännöksiä eikä osuuskunta sen johdosta voi täyttää sitoumuksiaan, olkoon jäsen velvollinen suorittamaan näin saamansa määrän takaisin. Tällöin syntyvän vajauksen täyttämisestä olkoot selvitysmiehet vastuussa 160–162 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

121 §

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee viivytyksettä antaa tilintarkastajille lopputili, johon on liitettävä kertomus heidän hallinnostaan selvitystilan alkamisesta lukien, selostus omaisuuden jaosta tai sen määrätarkoitukseen käyttämisestä sekä tiliaineisto koko selvitysajalta. Tilin suhteen on sen jälkeen noudatettava, mitä 119 §:ssä on sanottu.

122 §

Kun 121 §:ssä tarkoitettu tili on kokoukselle esitetty, katsotaan osuuskunta puretuksi, ja on tästä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Ilmoitukseen, joka on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava, on liitettävä jäljennös siinä kokouksessa pidetystä pöytäkirjasta, jossa lopputili on esitetty.

123 §

Jäsen, joka katsoo, ettei hän ole osuusmaksun palauttamisessa tai jaossa saanut hänelle kuuluvaa osaa, nostakoon puhevallan menettämisen uhalla kanteen osuuskuntaa vastaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputili on esitetty osuuskunnan kokoukselle. Jäsenen velvollisuudesta suorittaa saamansa määrä takaisin ja selvitysmiehen vastuusta on vastaavasti voimassa, mitä 120 §:n 2 momentissa on sanottu.

124 §

Jos on aihetta olettaa, että selvitystilaan joutuneella osuuskunnalla ei ole varoja tai että ne eivät riitä selvityskustannusten peittämiseen, on oikeuden päätettävä, että selvitys on jätettävä sikseen ja osuuskunta katsottava puretuksi.

Oikeuden päätöksestä on viran puolesta lähetettävä tieto rekisteröimisvirastolle kaupparekisteriin merkitsemistä varten.

125 §

Jos sen jälkeen, kun osuuskunta 122 tai 124 §:n mukaan on katsottava puretuksi, ilmaantuu uusia varoja tai osuuskuntaa vastaan nostetaan kanne taikka muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, jatkukoon selvitystila; ja tehkööt selvitysmiehet siitä viipymättä ilmoituksen kaupparekisteriin.

Jos selvitystoimenpiteitä tarvitaan, sitten kun osuuskunta on 107 §:n mukaisesti kaupparekisteristä poistettu, määrätköön oikeus tai, jos osuuskunnan kotipaikka oli kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä, myös kihlakunnantuomari sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia voi koskea, yhden tai useampia selvitysmiehiä, ja noudatettakoon sen jälkeen, mitä edellä tässä luvussa on säädetty selvityksen toimeenpanosta.

126 §

Kokous voi päättää nostettavaksi korvauskanteen selvitysmiehiä ja selvitystilan tilintarkastajia vastaan. Myös jäsen voi osuuskunnan lukuun ajaa sellaista kannetta, ja sovellettakoon tällöin vastaavasti oikeudenkäyntikuluihin, mitä 98 §:n 3 momentissa on sanottu.

Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lopputili on esitetty kokoukselle. Jos selvitysmies tai tilintarkastaja on vapautettu tehtävästään tai siitä eronnut taikka kuollut ennen selvityksen loppuunsaattamista, on kanneaika laskettava siitä kokouksesta, jossa on esitetty tilit siltä vuodelta, jolloin vapauttaminen, eroaminen tai kuolema sattui.

Selvitysmieheen ja selvitystilan tilintarkastajaan on vastaavasti sovellettava, mitä 97 §:n 3 momentissa ja 99 §:n 3 momentissa on hallituksen jäsenestä ja tilintarkastajasta säädetty.

Jos osuuskunta asetetaan konkurssiin selvitystilan aikana tai kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä, olkoon konkurssipesällä oikeus ajaa tässä pykälässä tarkoitettua kannetta. Sellainen kanne on pantava vireille kuukauden kuluessa valvontapäivästä, mikäli ei ole kysymys 3 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

127 §

Edellä 126 §:ssä tarkoitettua kannetta saadaan sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta muutoin on voimassa, ajaa osuuskunnan kotipaikan oikeudessa.

Oikeus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa käsitellä myös korvausvaatimuksen, jota ajetaan rikoksen perusteella.

128 §

Jos osuuskunta on 103 §:n mukaisesti asetettu selvitystilaan, kokous voi, ellei sen jälkeen ole syntynyt tilannetta, josta selvitystila 102 §:n mukaan on aiheutuva, ennen osuusmaksujen palauttamiseen tai lisämaksujen perimiseen ryhtymistä päättää, että selvitystila on peruutuva.

Ennen kuin kysymys selvitystilan peruuttamisesta otetaan käsiteltäväksi, on selvitysmiesten annettava tilintarkastajille kertomus, jossa on esitettävä syyt osuuskunnan toiminnan jatkamiseen. Tilintarkastajien on kertomuksen johdosta niin pian kuin mahdollista annettava lausuntonsa. Kertomus ja lausunto on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä jäsenten nähtävinä, ja on ne myös esitettävä kokoukselle.

129 §

Selvitystilan peruuttamista tarkoittava päätös älköön olko pätevä, ellei sitä ole tehty siinä järjestyksessä, kuin 103 §:ssä säädetään.

Kun selvitystilan peruuttamisesta on tehty päätös, selvitysmiesten on viipymättä kutsuttava osuuskunnan kokous valitsemaan hallitusta ja tilintarkastajia.

Hallituksen on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin selvitystilan peruuttamisesta.

130 §

Kun selvitystila peruutetaan, käy osuuskunnan velkojille hankittu vuosihaaste mitättömäksi.

131 §

Jos oikeus, kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja, jolle on annettu hakemus tässä luvussa tarkoitetussa asiassa, katsoo, ettei hakemusta väärälle tuomioistuimelle tehtynä tai muusta syystä voida ottaa käsiteltäväksi, merkitköön päätöksensä asiakirjoille ja antakoon ne hakijalle takaisin.

132 §

Kihlakunnantuomarin tai raastuvanoikeuden puheenjohtajan tämän luvun säännösten nojalla antamaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla, siten kuin muutoksen hakemisesta alioikeuden päätökseen on säädetty.

Asioista, joita kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja tämän luvun säännösten nojalla käsittelee, tehdään, pöytäkirjaa pitämättä, merkintä konkurssiasiain luetteloon.

14 luku

Eräitä säännöksiä osuuskunnan konkurssista sekä selvitystilasta konkurssin torjumiseksi

133 §

Osuuskunnan omaisuus on hallituksen toimesta luovutettava konkurssiin, jos osuuskunnan on pakko lakkauttaa maksujensa suorittaminen tai sen velat ovat varoja suuremmat.

Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia ja velat voidaan lisämaksuja perimällä saada suoritetuiksi, on hallituksen, luovuttamatta omaisuutta konkurssiin, tehtävä oikeudelle hakemus osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. Kun sellaiseen hakemukseen suostutaan, pantakoon samalla lyhyt määräaika, jonka kuluessa osuuskunnan on valittava yksi tai useampia selvitysmiehiä ja näiden tehtävä 111 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kaupparekisteriin uhalla, että oikeus muutoin määrää selvitysmiehet. Jollei ole oikeuden istuntopäivä, käsitelköön kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden puheenjohtaja tässä tarkoitetun asian.

Mitä 131 ja 132 §:ssä on sanottu, sovellettakoon myös asioissa, joita edellä 2 momentissa tarkoitetaan.

Hallitus voi 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa konkurssin ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa selvitystilan sijasta hakea yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaisen saneerausmenettelyn aloittamista, jos on perusteltua syytä olettaa, että edellytykset menettelyn aloittamiselle ovat olemassa. (25.1.1993/49)

134 §

Jos selvitystilan aikana ilmenee, että osuuskunnan velat ovat varoja suuremmat, on selvitysmiesten, elleivät jäsenet ole lisämaksuvelvollisia, heti luovutettava osuuskunnan omaisuus konkurssiin.

Sellaisen selvitystilassa olevan osuuskunnan asettamisesta konkurssiin, jonka jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, säädetään 15 luvussa.

135 §

Konkurssin aikana edustaa osuuskuntaa konkurssivelallisena hallitus taikka 106 §:n 2 momentissa tarkoitetut toimitsijat tai selvitysmiehet, mikäli sellaiset oli valittu ennen konkurssin alkamista; kuitenkin voidaan asianmukaisessa järjestyksessä valita hallitus toimitsijain sijaan taikka uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

136 §

Jollei konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen jää varoja, katsotaan osuuskunta purkautuneeksi silloin, kun konkurssihallinto on antanut lopputilin; ja tehköön konkurssihallinto tästä ilmoituksen kaupparekisteriin.

Jos konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen on jäänyt varoja eikä osuuskunta ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen kutsuttava kokous päättämään, onko osuuskunnan toimintaa jatkettava vai onko se asetettava selvitystilaan. Jos kokouksessa tehdään päätös osuuskunnan toiminnan jatkamisesta, on hallituksen viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus kaupparekisteriin. Jos osuuskunta oli selvitystilassa joutuessaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 125 §:n 1 momentissa on säädetty. (2.2.1979/132)

15 luku

Lisämaksujen periminen

137 §

Jos selvitystilan aikana ilmenee, että osuuskunnan velat ovat varoja suuremmat, on selvitysmiesten, milloin jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia ja velat voidaan lisämaksuja perimällä saada suoritetuiksi, heti kutsuttava kokous päättämään lisämaksujen perimisestä.

Selvitysmiesten on kokouksessa esitettävä kirjallinen selonteko osuuskunnan asemasta, varojen ja velkojen luettelo, johon varat on merkittävä myös myyntiarvon mukaan, ja tähän arvoon perustuva osittelulaskelma perittävistä lisämaksuista.

Ellei kokous päätä periä lisämaksuja tai ellei, sen päätettyä periä niitä, vajauksen koko määrää ole osuuskunnalle suoritettu kuudenkymmenen päivän kuluessa kokouksesta, on selvitysmiesten heti luovutettava osuuskunnan omaisuus konkurssiin.

138 §

Jos osuuskunta joutuu konkurssiin sen jälkeen, kun kokouksessa on tehty päätös lisämaksujen perimisestä, älköön päätöksen täytäntöönpanoa jatkettako.

139 §

Mitä 137 ja 138 §:ssä on sanottu, olkoon soveltuvin kohdin noudatettavana myös, kun osuuskunta on 133 §:n 2 momentin nojalla asetettu selvitystilaan.

140 §

Kun osuuskunta, jonka jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on joutunut konkurssiin eivätkä sen varat, sitten kun varmat saatavat on peritty ja muu riidaton omaisuus muutettu rahaksi, riitä velkojen maksuun, on konkurssihallinnon laadittava osittelulaskelma vajauksen peittämiseksi perittävistä lisämaksuista.

141 §

Jos lisämaksuvelvollisuus on eri sitoumusten kohdalta erilainen eikä suoritettu määrä riitä kaikkien sitoumusten täyttämiseen, jaetaan kertyneet maksut sitoumusryhmien kesken niiden perusteiden mukaan, jotka säännöissä on määrätty noudatettaviksi lisämaksuja perittäessä.

142 §

Milloin lisämaksuvelvollisuus on rajaton, pannaan tämän luvun säännösten mukaan toimitettavassa osittelussa jäsenen maksettavaksi se määrä, mikä hänen osalleen tulee niiden jäsenten pääluvun mukaan laskien, joiden kesken osittelu tapahtuu. Jos säännöissä on määrätty muu ositteluperuste, noudatettakoon sitä.

143 §

Edellä 137 ja 140 §:ssä tarkoitetussa lisämaksujen osittelussa voidaan, lisämaksuvelvollisuuden rajoissa, tarvittavan määrän lisäksi samalla ositella maksettavaksi enintään kaksikymmentäviisi sadalta vajauksesta.

144 §

Konkurssissa tehty osittelulaskelma on esitettävä asianmukaisesti kuulutetussa velkojain kokouksessa, johon myös osuuskunnan jäsenet on kutsuttava siinä järjestyksessä, kuin säännöissä on määrätty tiedonantojen toimittamisesta jäsenille.

145 §

Jos jäsen tahtoo moittia 137 §:ssä tarkoitettua osittelulaskelmaa, nostakoon osuuskuntaa vastaan kanteen kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun laskelma on esitetty osuuskunnan kokouksessa.

Konkurssissa tehtyyn osittelulaskelmaan tyytymätön velkoja tai jäsen saa moittia sitä haasteen nojalla, joka on annettava tiedoksi konkurssihallinnolle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä velkojain kokouksesta, jossa laskelma on esitetty.

146 §

Niin pian kuin osittelulaskelma on 137 tai 144 §:n mukaisesti esitetty, selvitysmiehet tai konkurssihallinto vaatikoon, tiedonantojen toimittamisesta säännöissä määrätyllä tavalla, kutakin jäsentä suorittamaan hänen maksettavakseen pannun määrän kolmenkymmenen päivän kuluessa vaatimuksen tiedoksi antamisesta. Suorittamatta jätetyt maksut periköön ulosottomies selvitysmiesten tai konkurssihallinnon pyynnöstä osittelulaskelman nojalla, niinkuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Tällainen periminen voidaan toimittaa, vaikka osittelua on moitittu, mutta peritty maksu saadaan silloin nostaa ainoastaan panttia tai takausta vastaan.

147 §

Jos ulosottomiehen antaman todistuksen mukaan jäseneltä ei heti saada perityksi osittelussa hänen maksettavakseen pantua määrää, on selvitysmiesten tai konkurssihallinnon ositeltava puuttuva määrä muiden jäsenten kesken lisämaksuvelvollisuuden rajoissa ja perittävä se heiltä siten, kuin 146 §:ssä on sanottu.

148 §

Jos siinä tapauksessa, että 137 §:ssä tarkoitettu päätös lisämaksujen perimisestä on tehty, jäsen on suorittanut osuuskunnalle lisämaksuja enemmän, kuin hänen osalleen osittelulaskelman mukaan tulee, korvattakoon liikasuoritus hänelle niistä varoista, mitkä osittelulaskelman mukaan saadaan muilta jäseniltä perityiksi. Jos osuuskunta on joutunut konkurssiin ennen, kuin sellainen korvaus on suoritettu, puuttuva määrä on otettava huomioon konkurssissa tehtävässä osittelulaskelmassa, ja maksettakoon se tämän nojalla perityistä varoista hänelle, mikäli niin saattaa tapahtua velkojien oikeutta loukkaamatta.

149 §

Kun kysymys on 49 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tapauksesta, sovellettakoon siihen, jonka jäsenyys on lakannut, tai tämän kuolinpesään, mitä edellä tässä luvussa on jäsenestä sanottu.

16 luku

Osuuskuntien sulautuminen

150 §

Osuuskunnat voivat tehdä sopimuksen purkautuvan osuuskunnan sulautumisesta toiseen eli vastaanottavaan osuuskuntaan siten, että purkautuvan osuuskunnan jäsenet tulevat sopimuksessa määrätyin ehdoin vastaanottavan osuuskunnan jäseniksi ja että purkautuva osuuskunta lakkaa selvitysmenettelyttä vastaanottavan osuuskunnan saadessa omakseen sen varat ja joutuessa vastuuseen sen veloista.

151 §

Sulautumissopimusta älköön tehtäkö, ellei purkautuvan osuuskunnan kokous ole hyväksynyt sopimusehdotusta.

Seuraavat asiakirjat on esitettävä kokouksessa ja vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä purkautuvan osuuskunnan jäsenten nähtävinä:

täydellinen ehdotus sulautumissopimukseksi;

jäljennökset kummankin osuuskunnan tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien kertomuksesta viimeksi kuluneelta tilikaudelta;

kaikkien purkautuvan osuuskunnan hallituksen jäsenten allekirjoittama kertomus, jonka tulee sisältää selostus seikoista, joilla voi olla merkitystä harkittaessa ehdotuksen tarkoituksenmukaisuutta; ja

purkautuvan osuuskunnan tilintarkastajien lausunto edellisessä kohdassa mainitun kertomuksen johdosta, mikäli se koskee osuuskunnan asemaa.

152 §

Sulautumisehdotuksen hyväksymisestä tehty päätös älköön olko pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole siihen yhtyneet tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sanottu yhtyminen voidaan myös ilmoittaa kirjallisesti ennen kokousta. Jos sääntöjen mukaan vaaditaan muita ehtoja sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, noudatettakoon niitä.

152 a § (22.12.1989/1240)

Mitä 151 ja 152 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisessa sulautumisessa, jossa osuuskunnat yhtyvät perustamalla uuden osuuskunnan siten, että purkautuvien osuuskuntien jäsenet tulevat sulautumissopimuksessa määrätyin ehdoin vastaanottavan osuuskunnan jäseniksi ja että purkautuvat osuuskunnat lakkaavat selvitysmenettelyttä vastaanottavan osuuskunnan saadessa omakseen niiden varat ja joutuessa vastuuseen niiden veloista.

Vastaanottavan osuuskunnan perustamisessa sulautumissopimus korvaa perustamiskirjan. Sopimukseen tulee sisältyä ehdotus vastaanottavan osuuskunnan säännöiksi. Sopimuksessa on myös mainittava, miten vastaanottavan osuuskunnan johto ja tilintarkastajat valitaan. Nämä valinnat on suoritettava, kun sulautumissopimus on hyväksytty.

153 § (22.12.1989/1240)

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun purkautuvan osuuskunnan kokouksessa on tehty päätös sulautumisesta tai, jos päätöstä on moitittu, siitä, kun kanne on lainvoimaisesti hylätty, on osuuskuntien hallitusten haettava purkautuvan osuuskunnan kotipaikan oikeuden tai, 152 a §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, vastaanottavalle osuuskunnalle säännöissä määrätyn kotipaikan oikeuden suostumus sulautumiseen. Hakemukseen on liitettävä kaksi jäljennöstä purkautuvan osuuskunnan siinä kokouksessa, jossa ehdotus sulautumisesta on hyväksytty, pidetystä pöytäkirjasta, jonka tulee sisältää täydellinen ehdotus sulautumissopimukseksi. Hakemuksen oheen on myös liitettävä purkautuvan osuuskunnan hallituksen allekirjoittama luettelo osuuskunnan tunnetuista velkojista ilmoituksin heidän postiosoitteistaan.

154 § (8.2.1991/244)

Tuomioistuimen on kehotettava kuulutuksella kaikkia velkojia, jotka haluavat varata itselleen oikeuden saada saamisista maksun purkautuvalta osuuskunnalta, ilmoittamaan siitä kirjallisesti tuomioistuimelle määräpäivänä kolmen kuukauden kuluttua. Kuulutus on heti pantava nähtäville tuomioistuimen ilmoitustaululle, ja se on julkaistava virallisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään kaksi ja toisen kerran viimeistään kuukautta ennen paikalletulopäivää. Tuomioistuimen on annettava kuulutuksesta erikseen tieto lääninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.

Jos esitetään selvitys, että velkojat, jotka ovat tehneet 1 momentissa mainitun varauksen, ovat saaneet maksun saamisistaan tai että saamisista on asetettu tuomioistuimen hyväksymä vakuus, on tuomioistuimen annettava suostumus sulautumiseen.

155 §

Kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus on antanut 154 §:ssä tarkoitetun suostumuksen, tulee sekä purkautuvan että vastaanottavan osuuskunnan hallituksen tehdä kaupparekisteriin ilmoitus sulautumisesta. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös sulautumissopimuksesta, oikeuden päätös tai sen jäljennös sekä lainvoimaisuustodistus.

Ellei ilmoitusta ole tehty, niinkuin 1 momentissa on sanottu, on sulautumissopimus rauennut.

Jos sulautumiseen osallisista osuuskunnista useamman kuin yhden omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yrityskiinnitys, ei sulautumisesta saa tehdä kaupparekisteriin merkintää ennen kuin kiinnityksenhaltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoikeudesta ja etuoikeuden järjestämisestä on hakemuksen perusteella tehty merkintä yrityskiinnitysrekisteriin. (8.2.1991/244)

156 §

Sulautumisen katsotaan tapahtuneen, kun siitä on tehty merkintä kaupparekisteriin.

156 a § (14.2.1997/152)

Jos osuuskunta omistaa osakeyhtiön kaikki osakkeet, voivat hallitukset sopia osakeyhtiön sulautumisesta osuuskuntaan. Sulautumiseen sovelletaan soveltuvin osin osakeyhtiölain (734/78) 14 luvun säännöksiä tytäryhtiösulautumisesta. Sulautumiseen ei kuitenkaan sovelleta mainitun luvun 8–11 §:ää, 12 §:n säännöksiä sulautuvan yhtiön osakkeiden lunastamisesta, 14 §:n 1 momentin toista virkettä ja 18 §:ää.

156 b–156 c §

156 b–156 c § on kumottu L:lla 14.2.1997/152.

157 §

Osuuskunnan selvitystila ei estä sen sulautumista toiseen osuuskuntaan.

158 §

Purkautuvan osuuskunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt sulautumispäätökseen, on oikeus sellaisin vaikutuksin, kuin 64 §:ssä on sanottu, kolmenkymmenen päivän kuluessa kokouksen lopullisesta päätöksestä erota osuuskunnasta, vaikka säännöissä olisikin eroamisoikeutta rajoitettu.

Jos 1 momentissa tarkoitettu jäsen on siinä mainitun ajan kuluessa eronnut osuuskunnasta tai jos hänen jäsenyytensä on saman ajan kuluessa muusta syystä lakannut, olkoon hänellä tai hänen oikeudenomistajallaan oikeus heti sulautumisen tapahduttua saada vastaanottavalta osuuskunnalta koko se määrä, minkä hän on osuusmaksuna suorittanut. Sillä, jonka jäsenyys on lakannut aikaisemmin, olkoon yhtäläinen oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen, jos jäsenyyden lakattua ei ole ollut tilinpäätöspäivää, ennen kuin sulautumisesta on kokouksessa lopullisesti päätetty.

Milloin jäsenyyden lakkaaminen on sattunut myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, määräytyköön oikeus osuusmaksun takaisin saamiseen niiden perusteiden mukaan, jotka 30–32 §:n nojalla ovat voimassa vastaanottavan osuuskunnan jäseniin nähden. Sama olkoon laki siitä, jonka jäsenyys on lakannut sen jälkeen, kun hän on yhtynyt sulautumispäätökseen.

16 a luku (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi

158 a § (22.12.1989/1240)

Osuuskunta voidaan muuttaa osakeyhtiöksi. Päätös osakeyhtiöksi muuttamisesta on tehtävä 63 §:ssä säädetyllä tavalla.

Päätöksessä on hyväksyttävä osakeyhtiölle osakeyhtiölain (734/78) mukaisesti laadittu yhtiöjärjestys ja kullekin jäsenelle sekä lisäosuusmaksun ja sijoitusosuuden omistajalle tulevien osakkeiden määrä. Osakeyhtiöksi muuttamisesta päättäneessä kokouksessa on tämän jälkeen hyväksyttyä yhtiöjärjestystä noudattaen toimitettava yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokoukselle kuuluvat vaalit.

Päätöksestä laadittava pöytäkirja vastaa osakeyhtiön perustamiskirjaa. Pöytäkirjaan on liitettävä yhtiöjärjestys, minkä lisäksi siinä on mainittava kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä hänelle tulevien osakkeiden määrä. (14.2.1997/152)

Osakeyhtiön osakepääomaan sekä siitä pöytäkirjassa annettavaan selvitykseen ja lausuntoon sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 2 luvun 4 ja 4 a §:ssä säädetään. Jos osuuskunta muutetaan julkiseksi osakeyhtiöksi, sovelletaan lisäksi, mitä osakeyhtiölain 17 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään. (14.2.1997/152)

158 b § (22.12.1989/1240)

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt osakeyhtiöksi muuttamista koskevaan päätökseen, on oikeus heti erota osuuskunnasta ja saada palautetuksi koko suorittamaansa osuusmaksua vastaava määrä. Eroamisilmoitus on tehtävä osuuskunnan hallitukselle kolmenkymmenen päivän kuluessa muuttamista koskevasta päätöksestä. Tätä ennen ei osakeyhtiöksi muuttamista saa merkitä kaupparekisteriin, elleivät kaikki jäsenet ole suostuneet muuttamiseen. Osuusmaksun palauttamisesta vastaa osakeyhtiö.

158 c § (14.2.1997/152)

Osakeyhtiölle valitun hallituksen on tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi, jolloin on soveltuvin osin noudatettava, mitä osakeyhtiön perustamisesta kaupparekisteriin tehtävästä ilmoituksesta säädetään.

158 d § (22.12.1989/1240)

Jos osuuskunnan jäsenet ovat velkojia kohtaan lisämaksuvelvollisia, he eivät osakeyhtiöksi muuttumisen johdosta vapaudu tästä vastuusta, elleivät velkojat ole antaneet siihen suostumustaan.

Jollei velkoja, joka todistettavasti on saanut kirjallisen ilmoituksen osuuskunnan muuttumisesta osakeyhtiöksi ja velkojan oikeudesta vastustaa jäsenten velkavastuusta vapautumista, ole kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saamisesta ilmoittanut osakeyhtiölle vastustavansa vapautumista, hänen katsotaan siihen suostuneen.

158 e § (22.12.1989/1240)

Osuuskunta muuttuu osakeyhtiöksi, kun osakeyhtiöksi muuttaminen merkitään kaupparekisteriin.

17 luku

Vahingonkorvausvelvollisuus

159 §

Milloin osuuskunta tai sen jäsen on kärsinyt vahinkoa kokouksen päätöksen johdosta, jolla siihen osallistuneet jäsenet ovat hankkineet itselleen tai toiselle ilmeisesti epäoikeutettuja etuja, korvatkoot vahingon ne, jotka päätökseen osallistumisellaan ovat sen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaneet.

160 § (14.6.1996/415)

Hallituksen jäsen ja muu 75 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan edustaja, 80 §:ssä tarkoitettu osuuskunnan hallinnon hoitaja, selvitysmies, 18 §:ssä tarkoitettu säästökassatarkastaja sekä 106 §:ssä tarkoitettu toimitsija on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävässään on tahallisesti tai huolimattomuudesta osuuskunnalle aiheuttanut.

161 §

Hallituksen jäsen ja jokainen muu, jota 160 §:ssä tarkoitetaan, korvatkoon vahingon, jonka hän rikkomalla lakia tai sääntöjä tahallisesti tai huolimattomuudesta on aiheuttanut jäsenelle, osuuskunnan velkojalle tai muulle kolmannelle henkilölle.

162 §

Jos vahingonkorvaukseen 160 tai 161 §:n nojalla velvollisen syyksi jää vain lievä huolimattomuus, voidaan korvauksen määrää alentaa, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

Jos tässä luvussa tarkoitettu vahinko on useiden tuottama, vastatkoon kukin omasta ja toistensa puolesta sen korvaamisesta, kuitenkin niin, että se, jonka kohdalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken on korvausmäärä jaettava sen mukaan, kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävän syyllisyyden määrän ja muut asianhaarat.

17 a luku (29.5.1981/371)

Lisäosuusmaksu

163 § (29.5.1981/371)

Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on oikeus osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla lisäosuusmaksulla. Lisäosuusmaksuille voidaan suorittaa osuuskunnan ylijäämästä korkoa sääntöjen määräämällä tavalla.

Säännöissä voidaan määrätä, että lisäosuusmaksuilla on parempi oikeus ylijäämään kuin muilla osuusmaksuilla. Säännöissä voidaan myös määrätä, että kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan 120 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ennen muita osuusmaksuja tai, jos varat eivät siihen riitä, se osa niistä, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee.

Lisäosuusmaksut eivät tuota jäsenelle äänioikeutta eikä oikeutta 120 §:n 1 momentissa tarkoitettuun säästöön. Lisäosuusmaksuihin ei voida liittää velvollisuutta lisämaksun tai ylimääräisen maksun suorittamiseen.

163 a § (29.5.1981/371)

Säännöissä on määrättävä lisäosuusmaksun suuruus. Lisäosuusmaksujen on oltava samansuuruiset. Kertyneet lisäosuusmaksut muodostavat lisäosuuspääoman.

Lisäosuusmaksu on suoritettava yhtenä eränä. Lisäosuusmaksuun liittyvät oikeudet ja velvollisuudet syntyvät maksun suorittamisella.

Jäsenluetteloon on merkittävä jäsenen lisäosuusmaksujen lukumäärä.

163 b § (29.5.1981/371)

Jos jäsen on siirtänyt oikeutensa lisäosuusmaksuun, on siirronsaajalla, joka on osuuskunnan jäsen tai joka kuuden kuukauden kuluessa siirrosta tehdystä hakemuksestaan hyväksytään jäseneksi, oikeus lukea hyväkseen siirtäjän suorittama lisäosuusmaksu kokonaisuudessaan. Jollei siirronsaaja hae pääsyä osuuskuntaan, niin kuin tässä on sanottu, tai jos hänen hakemuksensa evätään, hänellä on oikeus vaatia lisäosuusmaksun takaisin maksamista 163 d §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Lisäosuusmaksun siirrosta on siirronsaajan ilmoitettava osuuskunnalle.

163 c § (29.5.1981/371)

Jos osuuskunnassa, jossa on lisäosuuspääoma, tappion peittämiseen käytetään osuusmaksuja, on sen tapahduttava kaikkien osuusmaksujen osalta samassa suhteessa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Mitä 37 §:ssä on säädetty osuusmaksusta, on vastaavasti voimassa lisäosuusmaksusta.

163 d § (29.5.1981/371)

Lisäosuusmaksu palautetaan jäsenelle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, 30 §:ssä säädetyin edellytyksin kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana sitä koskeva vaatimus on esitetty.

Jos osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin kuuden kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisestä, määräytyy oikeus lisäosuusmaksun takaisin saamiseen niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa osuuskunnan varoja jaettaessa.

163 e § (29.5.1981/371)

Päätös 163 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen ottamisesta sääntöihin on tehtävä 63 §:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Mitä 56 §:n 1 momentissa on säädetty sääntöjen muuttamista koskevan ehdotuksen saattamisesta jäsenten tietoon, on vastaavasti voimassa. Päätös 163 §:n 2 momentissa ja 163 c §:ssä tarkoitetun määräyksen ottamisesta sääntöihin on pätevä vain, jos sen hyväksymisen puolesta on viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä.

163 f § (29.5.1981/371)

Päätös lisäosuusmaksua koskevien määräysten poistamisesta säännöistä ei ole pätevä, elleivät kaikki jäsenet ole siihen yhtyneet tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä osuuskunnan kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Mitä 56 §:n 1 momentissa on säädetty sääntöjen muuttamista koskevan ehdotuksen saattamisesta jäsenten tietoon, on vastaavasti voimassa.

18 luku

Sijoitusosuuspääoma (22.12.1989/1240)

164 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnalla on sijoitusosuuspääoma.

Tässä luvussa tarkoitettujen määräysten ottamisesta sääntöihin ja niiden muuttamisesta päätetään yhdessä osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Kun sijoitusosuuspääomaa koskevat määräykset otetaan sääntöihin, on sääntöjen muuttamista koskeva ehdotus lisäksi saatettava jäsenten tietoon 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Sijoitusosuuspääoma jakaantuu sijoitusosuuksiin. Säännöissä on mainittava sijoitusosuuden nimellisarvo. Sijoitusosuuksien tulee olla samansuuruiset. Kaikki sijoitusosuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet osuuskunnassa.

Säännöissä on mainittava sijoitusosuuspääoman määrä taikka, milloin sitä voidaan sääntöjä muuttamatta alentaa tai korottaa, vähimmäispääoma ja enimmäispääoma, jolloin vähimmäispääoman on oltava vähintään yksi neljäsosa enimmäispääomasta.

Sääntöjen määräys tai sen muuttaminen, joka edellyttää sijoitusosuuspääoman rekisteröimistä tai rekisteröidyn sijoitusosuuspääoman korottamista taikka alentamista, on ilmoitettava rekisteröitäväksi ja rekisteröitävä vasta samanaikaisesti sijoitusosuuspääoman rekisteröimisen, korottamisen tai alentamisen kanssa.

165 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuuksille maksetaan osuuskunnan ylijäämästä korkoa säännöissä määrätyllä tavalla. Säännöissä voidaan määrätä, että sijoitusosuuksilla on parempi oikeus ylijäämään kuin osuusmaksuilla ja lisäosuusmaksuilla.

Sijoitusosuudet palautetaan omistajalle osuuskunnan purkautuessa ennen osuusmaksuja ja lisäosuusmaksuja, jollei säännöissä toisin määrätä. Jos osuuskunnan varat eivät riitä täysimääräiseen sijoitusosuuksien palauttamiseen, palautusta maksetaan sijoitusosuuksien lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Sijoitusosuuksilla on osuuskunnan purkautuessa oikeus 120 §:n 1 momentissa tarkoitettuun omaisuuden säästöön sijoitusosuuspääoman suhteessa osuuspääomaan. Sijoitusosuuksien omistajien keskinäinen oikeus tähän säästöön määräytyy sijoitusosuuksien lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Päätös 1 momentissa tarkoitetun sijoitusosuuksien parempaa oikeutta koskevan määräyksen ottamisesta sääntöihin on pätevä vain jos sen hyväksymisen puolesta on osuuskunnan kokouksessa annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Sääntöjen muuttamista koskeva ehdotus on lisäksi saatettava jäsenten tietoon 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Sijoitusosuuksiin ei voida liittää lisämaksun tai ylimääräisen maksun suorittamista koskevaa määräystä.

166 § (22.12.1989/1240)

Ylijäämän käyttämisestä koron maksamiseen sijoitusosuuksille päättää osuuskunnan kokous. Kokous ei saa päättää maksettavaksi enempää kuin hallitus ehdottaa tai hyväksyy, ellei 2 momentista tai säännöistä muuta johdu.

Jos sijoitusosuuksien omistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa taikka säännöissä määrätty pienempi osa sijoitusosuuksista, varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa ennen ylijäämän käyttämistä koskevan päätöksen tekoa sitä vaativat, on osuuskunnan kokouksen päätettävä maksaa korkona vähintään puolet siitä, mitä tilikauden ylijäämästä jää jäljelle sen jälkeen, kun ylijäämästä on vähennetty taseen osoittama edellisten tilikausien tappio siltä osin, kuin se ylittää vapaat rahastot ja vararahaston sekä se määrä, joka lain tai sääntöjen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta. Sijoitusosuuksien omistajat eivät kuitenkaan voi vaatia ylijäämänä jaettavaksi enempää kuin kymmenen prosenttia sijoitusosuuspääomasta.

Tämän lain 36 §:ää ja 37 §:n 2 ja 3 momenttia ei sovelleta silloin kun ylijäämää käytetään koron maksamiseen jäsenen sijoitusosuudelle.

167 § (22.12.1989/1240)

Päätös sääntöjen muuttamisesta siten, että mahdollisuutta luovuttaa jo annettuja sijoitusosuuksia rajoitetaan 170 §:n mukaisesti tai siten, että osuuskunnalle annetaan jo annettujen sijoitusosuuksien osalta mahdollisuus alentaa sijoitusosuuspääomaa 189 §:n mukaisesti, vaatii 164 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen lisäksi kaikkien sijoitusosuuden omistajien suostumuksen.

Päätös sääntöjen muuttamisesta siten, että jo annettujen sijoitusosuuksien osalta oikeutta ylijäämään tai omaisuuteen rajoitetaan, vaatii 164 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden sijoitusosuuden omistajien suostumuksen, joilla on vähintään puolet kaikista ja enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa edustetuista sijoitusosuuksista.

168 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuus ei tuota äänioikeutta.

Sijoitusosuuden omistajalla, joka ei ole osuuskunnan jäsen, on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka avustajaa käyttäen. Asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja voi kuitenkin olla voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta. Mitä 52 §:ssä ja 55 §:n 2 momentissa on säädetty, koskee myös sijoitusosuuden omistajaa.

Tämän lain 66 ja 81 §:ää on myös sovellettava päätökseen, joka on tehty sijoitusosuuden omistajan kustannuksella.

Sijoitusosuuden omistajalla on samanlainen oikeus kuin jäsenellä nostaa 92 §:ssä tarkoitettu kanne. Tällöin 93 §:ää on sovellettava vastaavasti sekä osuuskunnan jäseneen että sijoitusosuuden omistajaan.

Sijoitusosuuden omistajalla, joka ei ole osuuskunnan jäsen, on oikeus nostaa 123 §:ssä tarkoitettu kanne.

169 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuusluetteloon merkitylle sijoitusosuuden omistajalle on annettava nimetylle henkilölle asetettu sijoitusosuuskirja. Sijoitusosuuskirja voi koskea useita sijoitusosuuksia. Sijoitusosuuskirjaa ei saa antaa ennen kuin sijoitusosuuspääoma tai sen korottaminen on rekisteröity ja täysi maksu sijoitusosuudesta on suoritettu.

Sijoitusosuuskirjassa on mainittava osuuskunnan toiminimi, sijoitusosuuskirjan järjestysnumero ja sijoitusosuuden nimellisarvo sekä sijoitusosuuskirjan sisältämien sijoitusosuuksien lukumäärä. Sijoitusosuuskirjan tulee olla päivätty ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Sijoitusosuuskirja saadaan allekirjoittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla.

Sijoitusosuuden omistajan pyynnöstä hallituksen tulee kohtuullista maksua vastaan toimittaa sijoitusosuuskirjan jakaminen taikka sijoitusosuuskirjojen yhdistäminen.

Ennen sijoitusosuuskirjan antamista osuuskunta voi antaa nimetylle henkilölle asetetun väliaikaistodistuksen, joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan sijoitusosuuteen ja joka sisältää ehdon sijoitusosuuskirjan antamisesta ainoastaan väliaikaistodistuksen palauttamista vastaan. Todistukseen on pyynnöstä tehtävä merkintä sijoitusosuudesta suoritetuista maksuista.

170 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei säännöissä toisin määrätä. Säännöissä oleva rajoitus on merkittävä sijoitusosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen. Määräyksen vastainen luovutus tai hankinta on osuuskuntaa kohtaan tehoton. Tämä ei kuitenkaan koske perintönä tai avio-oikeuden taikka testamentin perusteella saatua sijoitusosuutta.

Sen jälkeen kun sijoitusosuuksien antamisesta on tehty päätös, voidaan erikseen luovuttaa oikeus uusien sijoitusosuuksien merkitsemiseen.

Osuuskunta ei saa vastiketta vastaan hankkia tai ottaa pantiksi omia sijoitusosuuksiaan.

171 § (22.12.1989/1240)

Milloin sijoitusosuuskirja tai väliaikaistodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/47) 13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Näitä säännöksiä sovellettaessa on se, jolla sijoitusosuuskirja tai väliaikaistodistus on hallussaan ja joka asiakirjaan osuuskunnan toimesta tehdyn merkinnän mukaan on omistajana merkitty sijoitusosuusluetteloon, rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus.

Mitä velkakirjalain 13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty haltijavelkakirjoista, on vastaavasti sovellettava optiotodistukseen ja 178 §:ssä tarkoitettuun todistukseen.

172 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan hallituksen on pidettävä luetteloa osuuskunnan kaikista sijoitusosuuksista (sijoitusosuusluettelo). Luetteloon merkitään sijoitusosuuskirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä omistajan nimi, ammatti, kansalaisuus ja postiosoite sekä kunkin sijoitusosuuskirjan sisältämien sijoitusosuuksien lukumäärä.

Sijoitusosuuksien omistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa (sijoitusosuusomistajaluettelo), jonka tulee sisältää 1 momentissa mainitut henkilötiedot sekä ilmoitus kunkin omistamien sijoitusosuuksien lukumäärästä.

Sijoitusosuus- ja sijoitusosuusomistajaluettelo voidaan pitää luotettavan irtolehti- ja korttijärjestelmän muodossa ja ne voidaan laatia automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tähän verrattavalla tavalla.

Sijoitusosuusluettelo ja sijoitusosuusomistajaluettelo on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jokaisen nähtävänä. Jokaisella on korvattuaan osuuskunnan kulut oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta.

173 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuuden saajan osuuskunnalle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys samoin kuin selvitys säädetyn leimaveron suorittamisesta, sekä muu luetteloon merkittävä osuuskunnalle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä luetteloon. Merkintä on päivättävä.

Jos sijoitusosuuden viimeinen luovutus on merkitty sijoitusosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen avoimella siirrolla, on sijoitusosuuskirjaan ja väliaikaistodistukseen pantava uuden omistajan nimi ennen kuin saanto merkitään luetteloihin. Osuuskunnalle esitettyyn sijoitusosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen on pantava todistus merkitsemisestä ja sen päivämäärästä.

174 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuuden saajalla ei ole oikeutta käyttää sen omistajalle osuuskunnassa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty sijoitusosuusluetteloon tai hän on osuuskunnalle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.

Osuuskunnan on pyynnöstä merkittävä sijoitusosuusluetteloon jokainen, joka asiakirjalla osoittaa hänellä olevan panttauksen, toimeksiannon tai muun seikan nojalla oikeus osuuskunnasta jaettaviin varoihin tai uusiin sijoitusosuuksiin sijoitusosuuspääomaa korotettaessa. Merkintä on poistettava, kun oikeuden näytetään lakanneen.

Oikeus saada sijoitusosuuden nojalla osuuskunnasta jaettavia varoja on vain sillä, joka on saanut omistusoikeuden sijoitusosuuteen tai merkitty 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitusosuusluetteloon ennen kuin varojen jakamisesta on tehty päätös.

Oikeus merkitä uusia sijoitusosuuksia on vain sillä, joka on saanut omistusoikeuden sijoitusosuuteen tai hyväksytty jäseneksi taikka merkitty 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitusosuusluetteloon ennen kuin sijoitusosuuspääoman korottamisesta on tehty päätös. Merkintäoikeus on myös sillä, jolle oikeus on luovutettu mainitun päätöksen jälkeen, jos sen on luovuttanut edellä mainittu sijoitusosuuden omistaja, jäsen tai oikeudenhaltija.

Osuuskunnan suorittama varojen maksu sekä sijoitusosuuskirjan tai 178 §:ssä mainitun todistuksen antaminen on pätevä, jos se on tehty 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekoajankohtana sijoitusosuusluetteloon merkitylle omistajalle tai oikeudenhaltijalle taikka jäseneksi hyväksytylle paitsi, jos osuuskunta tiesi tai sen olisi pitänyt tietää suorituksen tapahtuvan väärälle henkilölle.

Jos useat omistavat sijoitusosuuden, he voivat käyttää omistajalle osuuskunnassa kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta.

175 § (22.12.1989/1240)

Jos osuuskunta sijoitusosuuden lunastamisen johdosta tai osuuskuntaa purettaessa suorittaa maksun sijoitusosuuden omistajalle, on sijoitusosuuskirjaan viivytyksettä tehtävä siitä merkintä. Samoin on sijoitusosuuskirjaan tehtävä merkintä, milloin se on mitätöity tai sen nimellisarvoa on alennettu maksua suorittamatta.

Jos sijoitusosuuskirja kuolettamisen yhteydessä on annettu toisen sijaan, on sijoitusosuuskirjassa siitä mainittava.

Jos sijoitusosuuskirja tämän lain mukaan on varustettava merkinnällä tai jos se on osuuskunnan kokouksen sijoitusosuuksien jakoa koskevan päätöksen perusteella vaihdettava kahteen tai useampaan sijoitusosuuskirjaan, osuuskunta voi pidättää sille tulevan koron, kunnes sijoitusosuuskirja on sanottua tarkoitusta varten esitetty.

176 § (22.12.1989/1240)

Sen jälkeen kun osuuskunnan kokouksessa sääntöihin on päätetty ottaa 164 §:ssä tarkoitettu määräys ja sijoitusosuuksien antamisesta on tehty päätös, sijoitusosuuspääoma voidaan suorittaa merkitsemällä maksullisia sijoitusosuuksia (merkintä) taikka antamalla sijoitusosuuksia maksutta (rahastoanti).

Sijoitusosuuspääomaa voidaan korottaa merkitsemällä maksullisia sijoitusosuuksia tai korottamalla sijoitusosuuksien nimellisarvoa maksua vastaan (uusmerkintä) taikka antamalla sijoitusosuuksia tai korottamalla sijoitusosuuksien nimellisarvoa maksutta (rahastoanti).

Korottamisesta päättää osuuskunnan kokous 61 §:ssä säädetyssä järjestyksessä, mikäli korottaminen tapahtuu säännöissä määrättyjen vähimmäispääoman ja enimmäispääoman rajoissa eikä sijoitusosuuksien nimellisarvoa muuteta. Muussa tapauksessa korottamisesta on päätettävä 164 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Rahastoantia koskeva päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä.

177 § (22.12.1989/1240)

Kun sijoitusosuuksien antamisesta tehdään päätös, on osuuskunnan jäsenillä etuoikeus sijoitusosuuksiin osuusmaksujensa lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Sijoitusosuuspääomaa korotettaessa osuuskunnan jäsenillä ja sijoitusosuuksien omistajilla on osuuspääoman suhteessa sijoitusosuuspääomaan etuoikeus uusiin sijoitusosuuksiin. Jäsenten keskinäinen etuoikeus määräytyy osuusmaksujen lukumäärän mukaisessa suhteessa ja sijoitusosuuden omistajien keskinäinen etuoikeus sijoitusosuuksien lukumäärän mukaisessa suhteessa. Säännöissä voidaan määrätä, että uusmerkinnässä, lukuunottamatta 182 §:n 2 momentissa tarkoitettua tapausta, vain sijoitusosuuden omistajilla on etuoikeus uusiin sijoitusosuuksiin.

Merkinnässä tai uusmerkinnässä, lukuunottamatta 182 §:n 2 momentissa tarkoitettua tapausta, osuuskunnan kokous voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä etuoikeudesta. Päätös on pätevä vain, mikäli etuoikeudesta poikkeamiselle on osuuskunnan edun mukainen perusteltu syy tai poikkeaminen tapahtuu osuuskunnan jäsenten hyväksi ja mikäli sen hyväksymisen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä.

178 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan jäsenellä, sijoitusosuuden omistajalla ja 174 §:n 2 momentissa tarkoitetulla oikeudenhaltijalla on oikeus saada jokaista merkintäoikeuttaan kohti 169 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla allekirjoitettu todistus. Todistuksesta tulee ilmetä, kuinka monta sellaista todistusta on luovutettava uusia sijoitusosuuksia merkittäessä tai sijoitusosuuskirjoja rahastoannin yhteydessä vastaanotettaessa.

Kun 1 momentissa tarkoitettu todistus annetaan tai kun sijoitusosuus merkitään tai sijoitusosuuskirja rahastoannin yhteydessä annetaan todistusta käyttämättä, on sijoitusosuuskirjaan tai jäsenluetteloon tehtävä merkintä siitä, että etuoikeutta on käytetty.

179 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan hallituksen ehdotus sijoitusosuuksien antamisesta tai sijoitusosuuspääoman korottamisesta on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja sijoitusosuuksien omistajien nähtävänä vähintään viikon ajan ennen osuuskunnan kokousta ja viivytyksettä lähetettävä jäsenelle tai sijoitusosuuden omistajalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi osuuskunnan kokouksessa. Ehdotukseen on liitettävä, jollei kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, seuraavat asiakirjat:

1) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista varustettuna merkinnöin ylijäämää tai tappiota koskevasta osuuskunnan kokouksen päätöksestä;

2) hallituksen selostus tilinpäätöksen antamisen jälkeen sattuneista osuuskunnan asemaan olennaisesti vaikuttaneista tapahtumista; sekä

3) tilintarkastajien ja, jos osuuskunnalla on hallintoneuvosto, tämän lausunto selostuksesta.

Kokouskutsussa on mainittava osuuskunnan jäsenille, sijoitusosuuden omistajille tai muille ehdotetusta etuoikeudesta sijoitusosuuksiin sekä miten on meneteltävä etuoikeutta käytettäessä. Jos 177 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesta jäsenen tai sijoitusosuuden omistajan etuoikeudesta ehdotetaan poikettavaksi, on poikkeamisen syyt mainittava päätösehdotuksessa.

180 § (22.12.1989/1240)

Merkintää tai uusmerkintää koskevassa päätöksessä on mainittava:

1) sijoitusosuuspääoman määrä tai määrä, jolla sijoitusosuuspääomaa korotetaan, taikka vastaavat vähimmäis- ja enimmäismäärät;

2) osuuskunnan jäsenelle tai sijoitusosuuden omistajalle tuleva etuoikeus sijoitusosuuksien merkintään taikka kenellä muutoin on oikeus merkitä sijoitusosuuksia;

3) merkintäaika sekä se lyhyempi aika, vähintään kuukausi merkintäajan alkamisesta, jonka kuluessa jäsen ja sijoitusosuuden omistaja voi käyttää etuoikeuttaan;

4) sijoitusosuuden nimellisarvo ja sijoitusosuudesta maksettava määrä;

5) aika, jonka kuluessa sijoitusosuudet on maksettava; sekä

6) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkittäviksi ne sijoitusosuudet, joiden osalta etuoikeutta ei ole merkintäajassa käytetty ja peruste, jonka mukaan ylimerkinnän tapahtuessa annetaan ne sijoitusosuudet, joita ei ole merkitty etuoikeuksin, jollei hallitukselle anneta oikeutta päättää näistä seikoista.

Jos sijoitusosuuksien antamista tai sijoitusosuuspääoman korottamista koskeva päätös sisällöltään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on mainittu, on osuuskunnan jäsenelle tai sijoitusosuuden omistajalle, jolla on päätöksen mukaan etuoikeus sijoitusosuuksien merkintään, viivytyksettä ilmoitettava päätöksestä sillä tavoin kuin muut tiedonannot sääntöjen mukaan toimitetaan osuuskunnan jäsenille. Samalla on ilmoitettava, kuinka jäsenen tai sijoitusosuuden omistajan on meneteltävä, jos hän haluaa käyttää etuoikeuttaan. Merkintäaika ei ala kulua, ennen kuin ilmoittaminen on tapahtunut.

181 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuuksien merkintä on tehtävä merkintälistaan, joka sisältää sijoitusosuuksien antamista tai sijoitusosuuspääoman korottamista koskevan päätöksen. Jäljennökset osuuskunnan säännöistä sekä 179 §:n 1 momentin mukaan nähtäviksi asetetuista asiakirjoista on liitettävä merkintälistaan tai pidettävä merkitsijöiden nähtävinä listassa mainitussa paikassa.

182 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuudesta maksettava määrä ei saa olla sijoitusosuuden nimellisarvoa pienempi. Maksu on suoritettava rahana.

Sijoitusosuuksia annettaessa tai sijoitusosuuspääomaa korotettaessa saadaan sijoitusosuudet kuitenkin merkitä nimellisarvoa alempaan arvoon, jos sijoitusosuuspääomaan siirretään vapaasta omasta pääomasta, vararahastosta tai arvonkorotusrahastosta uusien sijoitusosuuksien yhteenlasketun nimellisarvon ja sijoitusosuuksista maksettavan määrän erotus. Milloin erotus on enemmän kuin neljäsosa uusien sijoitusosuuksien yhteenlasketusta nimellisarvosta, on päätös pätevä vain, jos sen hyväksymisen puolesta on annettu vähintään yhdeksän kymmenesosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Milloin erotus on vähemmän kuin yksi neljäsosa, on noudatettava 176 §:n 4 momentin säännöstä.

Sijoitusosuuksista saatu nimellisarvon ylittävä määrä on siirrettävä vararahastoon.

183 § (22.12.1989/1240)

Jollei sijoitusosuudesta maksettavaa määrää suoriteta ajoissa ja viimeistään kuukauden kuluessa hallituksen antamasta maksukehotuksesta, hallitus voi julistaa sijoitusosuuden menetetyksi. Maksukehotus, josta tulee ilmetä laiminlyönnin seuraamus, on lähetettävä maksuvelvolliselle, milloin tämän osoite on osuuskunnan tiedossa. Muussa tapauksessa kehotus on julkaistava osuuskunnan kotipaikalla leviävässä sanomalehdessä.

Hallitus voi antaa menetetyksi julistetun sijoitusosuuden maksuvelvollisuuksineen jollekin toiselle tai, jos sijoitusosuuspääomaa tai sen korottamista ei ole rekisteröity, mitätöidä sen.

Jos sijoitusosuus julistetaan menetetyksi ja uudeltakaan merkitsijältä ei saada täyttä maksua, sijoitusosuuden ensimmäisen merkitsijän on suoritettava osuuskunnalle korvaukseksi kymmenesosa sijoitusosuuden täydestä maksusta.

184 § (22.12.1989/1240)

Jollei sijoitusosuuksien antamista tai sijoitusosuuspääoman korottamista koskevan päätöksen mukaista vähimmäismäärää sijoitusosuuksia ole merkintäajan kuluessa merkitty, on päätös rauennut. Niin ikään raukeaa sellainen sääntöjen muutosta koskeva päätös, joka on tehty edellytyksin, että sijoitusosuuspääoma suoritetaan tai sitä korotetaan. Merkityistä sijoitusosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava.

Sijoitusosuuspääoma tai sen korottaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi vuoden kuluessa sitä koskevasta päätöksestä. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että sijoitusosuuspääoma on sitä koskevan päätöksen mukainen ja että sijoitusosuuspääomasta tai sen korotuksesta on maksettu vähintään puolet. Korotusta ei kuitenkaan saa rekisteröidä, ennen kuin täysi maksu aikaisemmin annetuista sijoitusosuuksista on rekisteröity suoritetuksi.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä osuuskunnan hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että rekisteröitävästä sijoitusosuuspääomasta tai sen korotuksesta maksettu määrä on osuuskunnan hallussa. Ilmoitukseen on myös liitettävä osuuskunnan tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia 2 momentin säännöksiä on noudatettu.

Merkitystä sijoitusosuudesta maksettava määrä on kokonaan suoritettava vuoden kuluessa 2 momentin mukaisesta rekisteröimisestä. Osuuskunnan on kuukauden kuluessa mainitun ajan päättymisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi, kuinka monesta rekisteröityyn määrään sisältyvästä sijoitusosuudesta on maksettu täysi määrä. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä osuuskunnan hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus ja tilintarkastajien todistus siitä, että sijoitusosuuksista maksettu määrä on osuuskunnan hallussa. Jollei kaikkia sijoitusosuuksia ole täysin maksettu, rekisteriviranomaisen tulee osuuskuntaa kuultuaan rekisteröidä sijoitusosuuspääoma alennetuksi maksamattomien sijoitusosuuksien yhteenlasketulla nimellisarvolla sekä tarvittaessa rekisteröidä myös vastaava sääntöjen muutos. Mainitut sijoitusosuudet tulevat mitättömiksi, kun sijoitusosuuspääoman alentaminen on rekisteröity.

185 § (22.12.1989/1240)

Jollei ilmoitusta sijoitusosuuspääoman suorittamisesta tai sen korottamisesta ole tehty vuoden kuluessa sitä koskevasta päätöksestä taikka, jos rekisteröiminen on evätty, on noudatettava mitä 184 §:n 1 momentissa on sanottu.

Sijoitusosuuspääoma katsotaan suoritetuksi tai korotetuksi kun rekisteröiminen on toimitettu.

Sijoitusosuudet tuottavat oikeuden ylijäämään ja muun oikeuden osuuskunnassa siitä päivästä, jona sijoitusosuuspääoma tai sen korottaminen rekisteröidään, jollei sijoitusosuuksien antamista tai sijoitusosuuspääoman korottamista koskevassa päätöksessä toisin määrätä. Tämä oikeus alkaa kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä.

186 § (22.12.1989/1240)

Rahastoanti voidaan suorittaa käyttämällä hyväksi jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa, arvonkorotusrahastoa tai vararahastoa.

Rahastoantia koskevassa päätöksessä on mainittava se määrä, joka 1 momentin mukaisesti siirretään sijoitusosuuspääomaksi sekä uusien sijoitusosuuksien lukumäärä tai, milloin sijoitusosuuksien nimellisarvoa korotetaan, sijoitusosuuksien uusi nimellisarvo.

Rahastoantia koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi. Ilmoitukseen on sovellettava, mitä 184 §:ssä on säädetty.

187 § (22.12.1989/1240)

Jos se, jolla rahastoannin perusteella on oikeus saada uusi sijoitusosuuskirja, ei ole viiden vuoden kuluessa päätöksen rekisteröimisestä vaatinut sijoitusosuuskirjaansa, osuuskunta voi kehottaa häntä ottamaan sijoitusosuuskirjan vastaan uhalla, että hän muuten menettää sen. Kehotus on lähetettävä hänelle, jos hänen nimensä ja osoitteensa on osuuskunnan tiedossa, sekä julkaistava osuuskunnan kotipaikalla leviävässä sanomalehdessä. Jollei hän ilmoittaudu vuoden kuluessa kehotuksesta, voidaan uusi sijoitusosuuskirja myydä hänen lukuunsa julkisella huutokaupalla tai arvopaperipörssin välityksellä. Myynnin tapahduttua hänellä on oikeus vain myynnistä kertyneisiin varoihin, sen jälkeen kun niistä on vähennetty kehotuksesta ja myymisestä aiheutuneet kulut. Jos varoja ei ole nostettu neljän vuoden kuluessa myynnistä, ne siirtyvät osuuskunnalle.

188 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan kokous voi päättää sijoitusosuuspääoman alentamisesta sellaisen vahvistetun taseen mukaisen tappion peittämiseen, johon vapaa oma pääoma, osuuspääoma ja vararahasto eivät riitä. Alentamispäätöksen osalta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 179 §:n 1 momentissa on säädetty. Päätöksessä on mainittava se määrä, jolla sijoitusosuuspääomaa alennetaan (alentamismäärä).

Sijoitusosuuspääoman alentaminen toteutetaan alentamalla sijoitusosuuksien nimellisarvoa tai mitätöimällä sijoitusosuudet. Sääntöjä on vastaavasti muutettava.

Sijoitusosuuspääoman alentamisesta on neljän kuukauden kuluessa tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Sijoitusosuuspääoma katsotaan alennetuksi, kun rekisteröiminen on toimitettu. Rekisteröimistä seuraavan kolmen vuoden aikana saadaan päättää koron maksamisesta sijoitusosuuksille vain, jos sijoitusosuuspääomaa on korotettu vähintään alentamismäärällä.

Jollei rekisteröimisilmoitusta ole tehty säädetyssä ajassa tai jos rekisteröiminen on evätty, päätös raukeaa. Niin ikään raukeaa myös sellainen sääntöjen muutosta koskeva päätös, joka on tehty edellytyksin, että sijoitusosuuspääomaa alennetaan.

189 § (22.12.1989/1240)

Säännöissä voidaan määrätä, että sijoitusosuuspääomaa voidaan alentaa sijoitusosuuksista suoritetun määrän takaisin maksamiseksi niiden omistajille. Päätös alentamisesta on tehtävä osuuskunnan kokouksessa 164 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin osin, mitä 179 §:n 1 momentissa on säädetty. Alentamista koskeva ehdotus on lisäksi saatettava jäsenten tietoon 56 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Alentaminen on toteutettava joko alentamalla sijoitusosuuksien nimellisarvoa tai lunastamalla ne käypään hintaan. Takaisin maksettavaa määrää koskevat riidat on välimiesten ratkaistava 196 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Päätöksessä on mainittava alentamismäärä. Jos osuuskunnan varoista on alentamisen yhteydessä jaettava alentamismäärää suurempi määrä, on myös tämä suurempi määrä mainittava päätöksessä. Alentamispäätös voidaan tehdä ainoastaan hallituksen ehdotuksen tai suostumuksen mukaisesti ja vain sellaiseen määrään, että alentamisen jälkeen osuuskunnalle jää täysi kate alennetulle sijoitusosuuspääomalle ja muulle sidotulle omalle pääomalle laskettuna viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella.

Alentamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ilman tuomioistuimen lupaa. Tuomioistuimen lupaa on haettava kahden kuukauden kuluessa alentamispäätöksen tekemisestä uhalla, että päätös muuten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä luettelo osuuskunnan tunnetuista velkojista ja heidän postiosoitteistaan. Tuomioistuimen tulee antaa kuulutus osuuskunnan tunnetuille ja tuntemattomille velkojille kehottaen sitä, joka haluaa vastustaa hakemusta, ilmoittamaan siitä kirjallisesti tuomioistuimelle viimeistään kuukautta ennen paikalletulopäivää uhalla, että hänen muussa tapauksessa katsotaan suostuneen hakemukseen. Kuulutus on pantava tuomioistuimen ilmoitustaululle neljä kuukautta ennen paikalletulopäivää sekä julkaistava tuomioistuimen toimesta virallisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään kolme kuukautta ja toisen kerran viimeistään kahta kuukautta ennen paikalletulopäivää. Hakemuksesta on tuomioistuimen toimesta erikseen annettava tieto lääninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.

Hakemukseen on suostuttava, jollei kukaan velkojista sitä vastusta tai jos paikalletulopäivänä osoitetaan, että hakemusta vastustaneet velkojat ovat saaneet täyden maksun saamisistaan tai että heidän saamisistaan on asetettu tuomioistuimen hyväksymä vakuus.

Tuomioistuimen luvasta on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman, osuuskunnan tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kun rekisteröiminen on toimitettu, katsotaan sijoitusosuuspääoma alennetuksi.

Jollei 5 momentissa tarkoitettua rekisteri-ilmoitusta ole tehty säädetyssä ajassa, tai jos tuomioistuin on hylännyt lupahakemuksen, on alentamispäätös rauennut. Näissä tapauksissa raukeaa myös sellainen sääntöjen muutosta koskeva päätös, joka on tehty edellytyksin, että sijoitusosuuspääomaa alennetaan.

190 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan kokous voi päättää velkakirjalainan ottamisesta ehdoin, että lainan antajilla on oikeus vaihtaa velkakirjansa kokonaan tai osittain osuuskunnan sijoitusosuuksiin (vaihtovelkakirjat) taikka oikeus merkitä maksullisia uusia sijoitusosuuksia (optiolaina). Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan määrätä, että lainanantajat saavat 169 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla allekirjoitetun erityisen todistuksen, joka sisältää merkinnän ehdot sekä määräyksen siitä, että todistus on luovutettava osuuskunnalle sijoitusosuuksia merkittäessä (optiotodistus).

Mikäli laina lasketaan liikkeeseen obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakirjalainoista annetussa laissa (553/69) tarkoitettuina joukkovelkakirjoina, on tämän lain säännösten lisäksi noudatettava, mitä sanotussa laissa on säädetty.

L 553/1969 on kumottu L:lla obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakirjoista annetun lain kumoamisesta 742/1993.

191 § (22.12.1989/1240)

Lainan ottamista koskevassa päätöksessä on mainittava lainan määrä tai enimmäismäärä, velkakirjojen vaihdon tai sijoitusosuuksien merkinnän aika ja ehdot sekä velkakirjojen omistajien tai optiotodistusten haltijoiden oikeudet siinä tapauksessa, että sijoitusosuuspääomaa ennen velkakirjojen vaihtoa tai sijoitusosuuksien merkintää korotetaan tai alennetaan taikka uusi vaihtovelkakirja- tai optiolaina lasketaan liikkeeseen taikka osuuskunta puretaan tai lakkaa sulautumisen kautta. Muutkin lainaehdot on mainittava päätöksessä, jollei niistä määräämistä jätetä hallituksen tehtäväksi.

Mitä 177–180 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava jäsenten tai sijoitusosuuksien omistajien etuoikeuteen lainaa merkittäessä, lainojen ottamista koskevan ehdotuksen esittämiseen, osuuskunnan kokouksen päätökseen ja jäsenille tai sijoitusosuuden omistajille annettavaan ilmoitukseen.

Velkakirjojen vaihtamisen ehtoja ei saa määrätä sellaisiksi, että velkakirjoista maksettava määrä on pienempi kuin niiden sijoitusosuuksien yhteinen nimellisarvo, joihin velkakirjat voidaan vaihtaa, paitsi milloin erotus katetaan vaihdon yhteydessä suoritettavalla maksulla.

192 § (22.12.1989/1240)

Optiolainan ehtojen mukainen uusien sijoitusosuuksien merkintä on tehtävä merkintälistaan, joka sisältää lainan ottamista koskevan osuuskunnan kokouksen päätöksen. Jäljennökset säännöistä ja viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista varustettuna merkinnöin ylijäämää tai tappiota koskevasta osuuskunnan kokouksen päätöksestä tulee olla liitettyinä merkintälistaan tai on pidettävä merkitsijöiden nähtävinä listassa mainitussa paikassa.

Mitä 182 ja 183 §:ssä on säädetty, on vastaavasti sovellettava sijoitusosuuksien maksamiseen.

193 § (22.12.1989/1240)

Lainan merkintäajan päätyttyä osuuskunnan tulee viivytyksettä ilmoittaa rekisteröimistä varten merkityn lainan määrä sekä määrä, jolla sijoitusosuuspääomaa voidaan velkakirjoja vaihtamalla tai uusmerkinnällä korottaa, sekä aika, jonka kuluessa velkakirjojen vaihto tai sijoitusosuuksien merkintä voi tapahtua.

Vaihdolle tai sijoitusosuuksien merkinnälle määrätyn ajan päätyttyä on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröimistä varten, kuinka monta sijoitusosuutta on annettu velkakirjoja vastaan tai merkitty optiolainan ehtojen mukaisesti. Milloin vaihtoaika tai sijoitusosuuksien merkintäaika on pitempi kuin yksi vuosi, on ilmoitus tehtävä viivytyksettä sellaisen tilikauden päättymisen jälkeen, jonka aikana velkakirjoja on vaihdettu tai sijoitusosuuksia on merkitty.

Rekisteröimisen edellytyksenä on velkakirjojen vaihtamisen osalta, että osuuskunta on saanut vähintään ilmoitettujen sijoitusosuuksien yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaavan määrän, ja uusmerkinnän osalta, että uusista sijoitusosuuksista on maksettu täysi määrä. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä osuuskunnan hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että rekisteröitävästä korotuksesta maksettu määrä on osuuskunnan hallussa. Ilmoitukseen on myös liitettävä osuuskunnan tilintarkastajien todistus siitä, että edellä olevia maksuja koskevia säännöksiä on noudatettu.

Sijoitusosuuspääoma katsotaan korotetuksi ilmoitettujen sijoitusosuuksien yhteenlasketulla nimellisarvolla, kun rekisteröiminen on toimitettu.

194 § (22.12.1989/1240)

Sijoitusosuuskirjaa ei saa antaa ennen kuin 193 §:n 4 momentin mukainen rekisteröiminen on toimitettu.

Uudet sijoitusosuudet tuottavat oikeuden voitonjakoon ja muun oikeuden osuuskunnassa siitä päivästä, jona 193 §:n 4 momentin mukainen rekisteröiminen toimitetaan, jollei lainan ehdoissa ole muuta määrätty. Sellainen oikeus alkaa kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua vaihdosta tai siitä kun sijoitusosuudet on täysin maksettu.

195 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnan sulautuessa on purkautuvan osuuskunnan sijoitusosuuden omistajalla oikeus vaatia purkautuvaa osuuskuntaa lunastamaan hänen sijoitusosuutensa käypään hintaan.

Sijoitusosuuden omistajan, joka haluaa vedota 1 momentissa säädettyyn oikeuteen, tulee esittää vaatimuksensa siinä osuuskunnan kokouksessa, jossa sulautumista käsitellään tai ilmoittaa vaatimuksestaan kirjallisesti osuuskunnan hallitukselle ennen mainittua kokousta.

Osuuskunnan hallituksen on lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle sijoitusosuuden omistajalle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa, vähintään kaksi viikkoa ennen osuuskunnan kokousta, jossa sulautumista käsitellään.

Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat riidat on välimiesten ratkaistava 196 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

19 luku (22.12.1989/1240)

Erinäisiä säännöksiä

196 § (22.12.1989/1240)

Keskuskauppakamari valitsee kutakin 189 ja 195 §:ssä tarkoitettua tapausta varten osapuolen hakemuksesta tarpeellisen määrän välimiehiä, joilla tulee olla tarvittava asiantuntemus. Keskuskauppakamari määrää myös välimiesten puheenjohtajan. (14.2.1997/152)

Määrätessään lunastushinnan tai takaisinmaksettavan määrän välimiesten on otettava huomioon kaikki kussakin yksittäistapauksessa asiaan vaikuttavat seikat.

Osuuskunta vastaa välimiesmenettelyn aiheuttamista kuluista. Välimiehet voivat kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa sijoitusosuuden tai osakkeen omistajan kokonaan tai osittain korvaamaan osuuskunnalle sen kulut.

Välimiesten tulee antaa asianosaisille tieto välitystuomion julistamisen ajasta ja paikasta. Jos asianosainen jää saapumatta mainittuun tilaisuuteen, välitystuomio on viipymättä lähetettävä hänelle kirjatussa kirjeessä. Välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi saattaa asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Haaste on annettava vastapuolelle tiedoksi kahden kuukauden kuluessa välitystuomion julistamisesta. Jollei välitystuomioon haeta muutosta, on sen täytäntöönpanossa noudatettava, mitä ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä säädetään. Välimiesmenettelystä on muutoin voimassa, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa (46/28) on säädetty.

197 § (22.12.1989/1240)

Jos 79 c §:ssä säädetty velvollisuus toimittaa tai pyynnöstä antaa asiakirjoja rekisteriviranomaiselle laiminlyödään, voi rekisteriviranomainen velvoittaa hallituksen jäsenen tai 80 §:ssä tarkoitetun osuuskunnan hallinnon hoitajan sakon uhalla toimittamaan ne sille määräämässään ajassa.

Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla.

198 § (24.8.1990/808)

Joka rikkoo tämän lain muita kuin 3 luvussa tarkoitettuja säännöksiä tilinpäätöksen laatimisesta, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, osuuskuntarikkomuksesta sakkoon. (14.6.1996/415)

Rangaistus kirjanpitorikoksesta ja tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta on säädetty rikoslain 30 luvun 9 ja 10 §:ssä.

198 a § (24.8.1990/808)

Joka rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, osuuskuntarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

199 § (14.6.1996/415)

Joka

1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vastaanottaa jäsensijoituksia vastoin 16 tai 201 §:ää,

2) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vastaanottaa jäsensijoituksia vastoin osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevia sääntöjä,

3) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta sisällyttää totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon 17 a §:ssä tarkoitettuun osavuosikatsaukseen taikka 17 b §:ssä tarkoitettuun tilinpäätökseen tai tilinpäätöstiedotteeseen,

4 kohta on kumottu L:lla 24.7.1998/575.

5) säästökassatarkastajana tahallaan antaa väärän tiedon tai jättää tekemättä 18 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen havaitsemastaan puutteesta tai väärinkäytöksestä,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, säästökassarikoksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain 16 luvun 8 §:ssä. (24.7.1998/575)

200 § (14.6.1996/415)

Joka

1) rikkoo 16 c tai 16 f §:n säännöksiä,

2) muutoin kuin 199 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo 17 a tai 17 b §:n säännöksiä,

3) laiminlyö 17 c tai 17 d §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden,

4) rikkoo 18 a §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden taikka

5) muutoin kuin 199 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevia sääntöjä,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, säästökassarikkomuksesta sakkoon. Samoin on rangaistava sitä, joka rikkoo 206 §:n säännöksiä.

Jos 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla teolla on loukattu ainoastaan yksityistä oikeutta, virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen vain, jos asianomistaja on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi.

201 § (14.6.1996/415)

Jos säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai varajäsen, toimihenkilö tai säästökassatarkastaja ei ole toiminnassaan noudattanut 3 luvun tai rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (68/1998) säännöksiä, osuuskunnan tai säästökassatoimintaa koskevien sääntöjen määräyksiä tai viranomaisten asianmukaisesti antamia säännöksiä tai määräyksiä, lääninhallitus voi säästökassatarkastajan tai osuuskunnan jäsenen hakemuksesta sakon uhalla velvoittaa asianomaisen henkilön täyttämään velvollisuutensa. (30.1.1998/73)

Jos säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan toiminnassa on olennaisesti poikettu lain tai asetuksen säännöksistä, viranomaisten niiden perusteella antamista määräyksistä tai osuuskunnan säästökassatoimintaa koskevista säännöistä taikka jos osuuskunta ei enää täytä säästökassatoiminnalle säädettyjä edellytyksiä, lääninhallitus voi säästökassatarkastajan, osuuskunnan jäsenen tai jäsensijoittajien etujen valvomiseksi toimivan rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenistä vähintään puolet on jäsensijoittajia, vaatimuksesta määrätä säästökassatoiminta lopetettavaksi.

Jos säästökassatoiminta on määrätty lopetettavaksi 2 momentin mukaisesti, osuuskunta ei saa aloittaa uudelleen säästökassatoiminnan harjoittamista ennen kuin ministeriö on vahvistanut osuuskunnalle uudet säästökassatoimintaa koskevat säännöt.

202 § (22.12.1989/1240)

Jos jäsenet ovat lisämaksuvelvollisia, on eroamisilmoitus tehtävä kaksin kappalein, joista toinen on annettava takaisin. Takaisin annettavaan kappaleeseen on tehtävä merkintä siitä, milloin ilmoitus on tullut hallitukselle tai henkilölle, jonka hallitus on asettanut ottamaan vastaan sellaisia ilmoituksia.

203 § (22.12.1989/1240)

Osuuskunnasta kaupparekisteriin annettavista ilmoituksista ja tiedonannoista on tässä laissa säädetyn lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

204 § (22.12.1989/1240)

Jos osuuskunnan sääntöjen mukaan riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai muun 75 §:ssä tarkoitetun osuuskunnan edustajan, selvitysmiehen tai osuuskunnan jäsenen välillä on välimiesten ratkaistava, on tällaisella sääntöjen määräyksellä sama vaikutus kuin välityssopimuksella.

205 § (22.12.1989/1240)

Kirjanpitolautakunta voi kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla antaa ohjeita ja lausuntoja 79 a ja 79 b §:n säännösten soveltamisesta.

206 § (14.6.1996/415)

Muita kuin arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja takaisinmaksettavia varoja jäseniltään saa 16 §:ssä tarkoitettujen osuuskuntien lisäksi vastaanottaa osuuskunta, joka toimii vain jäsentensä piirissä ja jonka jäseniä voivat olla vain määrätyn yhteisön henkilökuntaan kuuluvat.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun osuuskunnan vastaanottamista varoista antaman todisteen kuolettamiseen sovelletaan, mitä 16 g §:n 2 momentissa säädetään. Muita 3 luvun säännöksiä ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun osuuskuntaan.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

2.2.1979/132:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.

19.12.1980/861:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.

Tätä lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa olemassa olevaan, tässä laissa tarkoitettua säästökassatoimintaa harjoittavaan osuuskuntaan, ottaen kuitenkin huomioon, mitä 3 ja 4 momentissa säädetään.

Osuuskunnan on lain voimaantulosta lukien, jollei valtiovarainministeriö hakemuksesta myönnä pitempää aikaa:

1) kolmen vuoden kuluessa toimitettava tarkastettavaksi sääntöjen ne muutokset, jotka lain mukaan ovat tarpeen;

2) kahden vuoden kuluessa saatettava säästökassatoiminnassa käytettävät tilit 17 §:n mukaisiksi; sekä

3) neljän vuoden kuluessa saatettava talletuksesta annettu vastakirja tai muu todistus vastaamaan 17 a §:n säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa olemassa olevan, 18 a §:ssä tarkoitetun osuuskunnan on toimitettava valtiovarainministeriölle jäljennös kaupparekisteriin toimitetusta perusilmoituksesta vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tämän lain 18 a §:n 2 momentissa mainittu jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien kertomuksesta on toimitettava alkaen siltä tilikaudelta, joka päättyy tämän lain voimaantulon jälkeen.

29.5.1981/371:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1981.

Tilinpäätökseen, joka laaditaan ennen tämän lain voimaantuloa alkaneelta tilikaudelta, saadaan soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä. Varastovaraus on 79 b §:n 2 momentin mukaisesti merkittävä ensimmäisen kerran viimeistään sen tilikauden tilinpäätökseen, joka alkaa vuoden 1983 aikana.

Osuuskunta voi tämän lain vahvistamisen jälkeen tehdä päätöksen sääntöjen muuttamisesta tämän lain mukaisiksi. Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen tämän lain voimaantuloa ja rekisteröidä merkinnällä, että sääntöjen muutos tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1981.

HE 10/81, lvk.miet. 2/81, svk.miet. 19/81

4.6.1982/410:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982.

HE 82/82, toisen lvk.miet. 5/82, svk.miet. 66/82

5.8.1983/688:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 10/83, lvk.miet. 1/83, svk.miet. 24/83

7.10.1983/775:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1983.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn osuuskunnan säännöt ovat tämän lain mukaan puutteelliset tai sisältävät tämän lain vastaisia määräyksiä, osuuskunnan on muutettava sääntönsä tämän lain mukaisiksi. Sääntöjen muutokset on kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta ilmoitettava rekisteröimistä varten. Jos edellä tarkoitetun velvollisuutensa laiminlyönyt osuuskunta on tehnyt muun rekisteri-ilmoituksen, rekisteriviranomainen voi asettaa määräajan, jonka kuluessa osuuskunnan on tehtävä sääntöihinsä tämän lain edellyttämät muutokset ja ilmoitettava ne rekisteröimistä varten uhalla, että osuuskunnan tekemä muu rekisteri-ilmoitus raukeaa.

Tätä lakia ei sovelleta ennen sen voimaantuloa vireille pannun osuuskuntien sulautumista koskevan hakemuksen käsittelyyn.

HE 56/83, lvk.miet. 3/83, svk.miet. 33/83

24.8.1984/644:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

HE 190/83, lvk.miet. 3/84, svk.miet. 59/84

10.5.1985/385:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

HE 257/84, lvk.miet. 1/85, svk.miet. 17/85

10.6.1988/502:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

HE 211/87, lvk.miet. 5/88, svk.miet. 40/88

22.12.1989/1240:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 42/89, toisen lvk.miet. 10/89, svk.miet. 151/89

24.8.1990/808:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

HE 66/88, lvk.miet. 6/90, svk.miet. 56/90

8.2.1991/244:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 139/90, lvk.miet. 12/90, svk.miet. 196/90

23.12.1992/1574:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen.

Tilikaudelta, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1994 tai sitä ennen, pidettävään kirjanpitoon saadaan soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 111/92, TaVM 47/92

30.12.1992/1620:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

HE 120/92, LaVM 16/92

25.1.1993/49:

Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 1993.

HE 182/92, LaVM 15/92

8.1.1993/95:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 95/1993 tuli A:n 1487/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

Mitä tässä laissa säädetään konkurssissa olevasta, ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen hallituksen jäseneen, toiminimenkirjoittajaan tai osuuskuntalain 80 §:ssä tarkoitettuun osuuskunnan hallinnon hoitajaan, joka on asetettu konkurssiin ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 236/92, TaVM 41/92

15.10.1993/867:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.

HE 41/93, TaVM 28/93

28.10.1994/939:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

HE 295/93, TaVM 27/94, ETA-sopimuksen liite XXII: neuvoston direktiivit (84/253/ETY, 78/660/ETY, 83/349/ETY)

14.6.1996/415:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Tämän lain 16 §:n 1 momentissa säädettyjä osuuskunnan osuuspääomaa ja jäsenmäärää koskevia vaatimuksia ei sovelleta osuuskuntaan, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa säästökassatoimintaa.

Osuuskunnan on vuoden kuluessa lain voimaantulosta saatettava sääntönsä 16 b §:n mukaisiksi, jollei ministeriö hakemuksesta myönnä pitempää aikaa. Kunnes säästökassatoimintaa koskevat säännöt on vahvistettu, noudatetaan soveltuvin osin osuuskunnan aikaisempia sääntöjä, jos ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Ministeriö voi erityisestä syystä myöntää säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan hakemuksesta luvan siihen, että osuuskunta täyttää 16 j §:ssä säädetyn kassavarantovelvoitteen viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

HE 10/96, TaVM 4/96, EV 51/96

14.2.1997/152:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

HE 89/1996, TaVM 24/1996, EV 233/1996, Neuvoston direktiivi 78/855/ETY, EYVL N:o L 295, 20.10.1978, s. 36

30.12.1997/1338:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1997.

HE 173/1997, TaVM 32/1997, EV 202/1997

30.1.1998/73:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

HE 158/1997, HaVM 26/1997, EV 221/1997, Neuvoston direktiivi 91/308/ETY

30.4.1998/295:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1998.

Lakia sovelletaan sen tilikauden alusta, jolta laadittavaan tilinpäätökseen sovelletaan 30 päivänä huhtikuuta 1998 annettua lakia kirjanpitolain muuttamisesta (300/1998).

HE 8/1998, TaVM 5/1998, EV 27/1998

24.7.1998/575:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 6/1997, HE 117/1997, LaVM 3/1998, SuVM 2/1998, EV 60/1998

9.11.2001/967:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 103/2001, LaVM 19/2001, EV 119/2001

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.