Seurattu SDK 760/2019 saakka.

22.7.1918/74A

Laki Korkeimmasta oikeudesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla korkeimmasta oikeudesta 26.8.2005/665.

Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:

1 §

Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää Korkein oikeus.

Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä.

2 § (25.2.2000/206)

Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).

Määräaikaiset oikeusneuvokset on sijoitettava tasaisesti eri jaostoihin.

3 §

Korkeimman oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:

1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten asetusten mukaan voitu saattaa Suomen senaatin oikeusosaston tutkittaviksi;

2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;

3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä;

4) syyteasiat, jotka koskevat hovioikeuden presidentin tai sen jäsenen taikka valtakunnansyyttäjän tai apulaisvaltakunnansyyttäjän virkarikoksia; ja (17.11.2000/958)

5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.

4 §

Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:

1 kohta on kumottu L:lla 25.2.2000/206.

2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeimmalle oikeudelle ehkä uskotaan;

3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava; ja

4) lausunnon antaminen armahduksesta.

2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/206.

5 §

Korkeimman oikeuden tulee antaa Hallitukselle lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.

Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä Hallitukselle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymistä.

6 §

Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.

7 § (2.2.1979/106)

Korkeimmassa oikeudessa asiat käsitellään ja ratkaistaan jaostoissa.

Täysistunnossa käsitellään oikeushallintoasiat ja kysymykset lainsäädäntöaloitteesta sekä, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi, lausunnon antaminen lainsäädäntökysymyksistä. Korkein oikeus voi määrätä muunkin asian tai tietyn siihen kuuluvan kysymyksen käsiteltäväksi täysistunnossa.

7 a § (2.2.1979/106)

Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä.

Valitusluvan myöntämistä koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan jaostossa, jossa on vähintään kaksi ja enintään kolme jäsentä, jollei kysymystä valitusluvan myöntämisestä ole oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siirretty ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä. (3.3.1995/268)

Vakuutusoikeuden päätöksistä tehdyt valitukset voidaan käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa. Asia on kuitenkin siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jolleivät jaoston jäsenet esittelyn jälkeen ole ratkaisusta yksimieliset. (23.12.1981/971)

Ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat voidaan myös käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa, jollei hakemus koske korkeimman oikeuden ratkaisua. Kolmijäsenisessä jaostossa käsitelty ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia on siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jollei esittelyn tapahduttua päätetä välitoimenpiteestä taikka jollei hakemusta hylätä tai jätetä tutkimatta kolmijäsenisen jaoston yksimielisellä päätöksellä. (25.3.1983/330)

Turvaamistointa taikka täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva asia voidaan ratkaista jaostossa, jossa on vain yksi jäsen. (3.3.1995/268)

Tuomionvoivasta jäsenmäärästä sotilasoikeudenkäyntiasioissa on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. (25.3.1983/330)

Kaksijäsenisessä jaostossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen jaoston ratkaistavaksi, jolleivät jaoston jäsenet ole ratkaisusta yksimieliset. (3.3.1995/268)

8 § (25.2.2000/206)

Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä ja muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus nimittää. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi on voimassa, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään.

9 § (11.3.1997/199)

9 § on kumottu L:lla yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199.

10 §

Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.

11 § (24.10.1986/756)

11 § on kumottu L:lla 24.10.1986/756.

12 § (17.11.2000/958)

Korkeimman oikeuden esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

13 §

Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäymissä Korkeimmassa oikeudessa.

14 § (21.1.1994/60)

Korkein oikeus vahvistaa työjärjestyksen itselleen. Työjärjestyksessään korkein oikeus voi vapauttaa 2 §:n 2 momentissa mainitut jäsenet 4 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen sekä korkeinta oikeutta koskevien talous- ja hallintokysymysten käsittelemisestä.

15 §

Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.

16 §

Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jolloin Senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet siirtyvät vastaaviin toimiin Korkeimmassa oikeudessa. Sitä ennen Hallitus nimittää toimiinsa Korkeimman oikeuden jäsenet.

Ne Korkeimman oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan oikeuteen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.2.1926/28:
25.4.1930/149:
22.12.1949/804:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1950. Sitä ennen voidaan kuitenkin Korkeimpaan oikeuteen nimittää ylimääräisiä oikeusneuvoksia 2 §:n 2 momentin nojalla.

Mitä tämän lain 11 §:ssä on säädetty seitsemänkymmenen vuoden iästä, ei ennen vuotta 1951 sovelleta ylimääräiseen oikeusneuvokseen eikä hänen nimittämiseensä.

10.2.1965/54:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1965.

2.2.1979/106:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

Ennen tämän lain voimaantuloa annettuja hovioikeuden ratkaisuja koskevat, vielä esittelemättömät muutoksenhakulupahakemukset, sotaoikeusasioita lukuunottamatta, voidaan käsitellä kolmijäsenisessä jaostossa. Asia on kuitenkin siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jollei esittelyn jälkeen päätetä välitoimenpiteestä taikka hakemusta hylätä tai jätetä tutkimatta jaoston yksimielisellä päätöksellä.

23.12.1981/971:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta niihin tapaturmavakuutusasioihin, joissa vakuutuslaitoksen päätös on annettu 31 päivän joulukuuta 1981 jälkeen.

HE 224/81, lvk. miet. 10/81, svk. miet. 179/81

25.3.1983/330:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 86/81, toisen lvk. miet. 14/82, svk. miet. 257/82

24.10.1986/756:

HE 238/84, toisen lvk. miet. 2/86, svk. miet. 49/86

25.1.1991/197:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.

HE 84/90, lvk. miet. 11/90, svk. miet. 150/90

30.12.1992/1694:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

HE 123/92, LaVM 11/92

21.1.1994/60:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

HE 139/93, LaVM 24/93

3.3.1995/268:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

HE 231/94, LaVM 26/94

11.3.1997/199:

HE 131/1996, LaVM 20/1996, EV 237/1996

25.2.2000/206:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000

17.11.2000/958:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.

HE 57/2000, LaVM 7/2000, EV 101/2000

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.