758/2021

Yritystoiminnan kehittämiseksi myönnettäviä valtionavustuksia ovat yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön kehittämisavustus ja avustus yritysten kehittämispalveluihin. (23.3.2023/393)

Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta, toimintaympäristön kehittämisavustusta ja avustusta yritysten kehittämispalveluihin muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnan alueella. (23.3.2023/393)

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) ja taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän lain mukaisiin avustuksiin voidaan käyttää kansallisia varoja ja Euroopan unionin varoja. Käytettäessä avustuksen rahoittamiseen Euroopan unionin varoja on avustuksia myönnettäessä otettava huomioon Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 tavoitteet tai muun Euroopan unionin rahoitusvälineen käyttöä koskevat tavoitteet.

Silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään. Sellaisiin Euroopan unionin varoista rahoitettuihin avustuksiin, jotka myönnetään brexit-mukautusvarauksesta, sovelletaan kuitenkin ainoastaan alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 30 §:ää.

Tämän lain mukaisiin avustuksiin voidaan käyttää kansallisia varoja ja osarahoituksena Euroopan unionin varoja. Käytettäessä avustuksen rahoittamiseen Euroopan unionin varoja, on avustuksia myönnettäessä otettava huomioon Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 tavoitteet tai muun Euroopan unionin rahoitusvälineen käyttöä koskevat tavoitteet.

Silloin, kun tässä laissa tarkoitettujen avustusten rahoittamiseen käytetään Euroopan unionin varoja, sovelletaan, mitä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 28, 30, 37–39, 42, 46–54 ja 75 §:ssä säädetään.

Tässä laissa tarkoitettuja avustuksia koskevia asioita käsittelevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Toimivaltaisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisestä ja käyttökohteista.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Avustusta voidaan myöntää myös suurelle yritykselle investointiin, joka toteutetaan alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) mukaisella I tai II tukialueella.

Avustusta ei myönnetä kala-, maa- eikä metsätalouden alkutuotannon harjoittamiseen. Avustusta ei myönnetä myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon myös Euroopan unionin toimialakohtaiset rajoitukset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää, jos:

Yrityksen kehittämisavustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos:

Kehittämisavustusta myönnettäessä on huomioitava ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Avustus myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaisena tukena. Avustus voidaan myöntää myös muiden Euroopan komission hyväksymien valtiontukisääntöjen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja sovellettavista valtiontukisäännöistä.

Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.

Yrityksen kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.

Yritysten kehittämispalveluina voidaan hankkia pienille ja keskisuurille yrityksille yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisia analyysipalveluja sekä toiminnan kehittämiseksi tarpeellisia asiantuntijapalveluja ja koulutuspalveluja. Palvelujen myöntäminen on harkinnanvaraista.

Yritysten kehittämispalvelut ovat yritykselle osin maksullisia ( omavastuuosuus ). Valtion maksama osuus ( avustusosuus ) kehittämispalvelusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 mukaista tukea palvelua käyttävälle yritykselle.

Yritysten kehittämispalveluja voidaan myöntää, jos:

Yritysten kehittämispalveluja ei kuitenkaan myönnetä, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei palvelun myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yritysten kehittämispalvelujen sisällöistä, palvelujen hankinnan toteuttamistavoista ja niissä sovellettavista menettelyistä, palvelun kestosta, valtion maksuosuudesta, sovellettavista valtiontukisäännöistä ja palvelun myöntämisen edellytyksistä.

Toimintaympäristön kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille:

Lisäksi avustusta voidaan myöntää kansallisista varoista pääomasijoitustoimintaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen saajista, myöntämisestä ja käyttökohteista.

Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos avustuksen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai sillä on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei avustuksen myöntämistä pidetä erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä.

Avustuksen perusteeksi hyväksytään vain sellaiset hankkeen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana.

Toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään prosenttiosuutena hankkeesta aiheutuvista hyväksyttävistä, todellisista, tarpeellisista ja määrältään kohtuullisista kustannuksista taikka muun kustannusmallin mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista, kustannusmalleista ja avustuksen määrästä.

Avustusta haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa.

Avustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan:

Hankkeen aloittamiseksi ei katsota hankkeen esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen hakemisesta.

Edellä 12 §:ssä tarkoitettu hakemus, jolla haetaan yrityksen kehittämisavustusta brexit-mukautusvarauksesta myönnettävistä varoista, on tehtävä viimeistään 31 päivänä elokuuta 2023.

Avustuspäätöksessä avustettavalle hankkeelle voidaan asettaa myös muita kuin laissa ja sen nojalla säädettyjä ehtoja ja rajoituksia, joita avustuksen saajan on noudatettava.

Jos avustuksen myöntämisen jälkeen hankkeen toteutuksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden vuoksi hanketta ei voida toteuttaa avustuspäätöksen mukaisesti, on avustuksen saajan haettava avustuspäätöksen muuttamista ( muutoshakemus ). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi avustuksen saajan hakemuksesta muuttaa avustuspäätöstä ( muutospäätös ). Muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta alkaen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuspäätöksestä ja sen sisällöstä sekä muutoshakemuksen tekemisestä ja muutospäätöksestä.

Avustuksen maksamista haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Avustuksen maksamisesta tehdään päätös, jonka perusteella avustus maksetaan.

Avustus maksetaan 8 ja 11 §:ssä tarkoitettujen kustannusten, myöntämispäätöksessä asetettujen tarkempien ehtojen ja maksatushakemuksessa annetun hyväksyttävän selvityksen perusteella. Avustus voidaan maksaa myös valtioneuvoston asetuksella säädetyn ja päätöksessä erikseen määrätyn kustannusmallin mukaisesti.

Avustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on avustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Ennakko voidaan maksaa avustuspäätöksen perusteella. Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä.

Poiketen siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, yritysten kehittämispalvelujen tuottaja laskuttaa sopimukseen perustuvan 8 a §:n 2 momentin mukaisen avustusosuuden sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. (23.3.2023/393)

Tarkempia säännöksiä avustuksen maksamisesta ja ennakkoa koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Avustus on maksettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, ellei erityisistä syistä muuta johdu.

Avustuksen maksatuksen keskeyttämisestä säädetään valtionavustuslain 19 §:ssä ja määräajasta keskeyttämispäätöksen tekemiselle valtionavustuslain 28 §:ssä.

Avustusta saadaan käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Pienten ja keskisuurten yritysten tulee käyttää investointiin myönnetyn avustuksen kohteena olevaa omaisuutta kolme vuotta ja muiden avustuksen saajien viisi vuotta avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Erityisestä syystä omaisuuden käyttöajaksi voidaan avustuspäätöksessä määrätä enintään kymmenen vuotta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia avustusten myöntäjinä ja maksajina valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Avustusten käyttöä valvovat työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat osana valvontaa suoritettavassa tarkastuksessa käyttää apuna muuta viranomaista tai ulkopuolista tilintarkastajaa.

Ulkopuolisen tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja tarkastusta varten.

Tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tarkastustehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä niiden käyttämällä tarkastajalla on oikeus tarkastaa avustuksen hakijan ja avustuksen saajan liiketoimintaa avustuksen myöntämisen ja käytön edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuksen suorittamiseksi avustuksen hakija tai avustuksen saaja on velvollinen ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tarvittavat asiakirjat ja muun avustuksen käyttöön liittyvän aineiston sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin ja alueille. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Tarkastusta suorittavalla on oikeus ottaa asiakirjat ja muu 1 momentissa tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen päämäärän saavuttaminen tätä edellyttää. Asiakirjat ja muu luovutettu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa. Tarkastusta suorittavan pyynnöstä tarkastettavan tulee myös antaa tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Poliisi-, tulli-, ulosotto- ja veroviranomaisen on annettava tarkastuksen suorittamiseksi tarpeellista virka-apua.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta oikeus saada elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta avustusten hallinnoinnin edellyttämät välttämättömät tiedot ja selvitykset avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on vastaava oikeus saada tällaiset tiedot ja selvitykset avustusten käytöstä avustuksen saajilta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus korvauksetta saada muulta viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä ja henkilöltä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskeva, valvontavelvollisuuden hoitamiseksi tai avustushakemuksen käsittelemiseksi välttämätön tieto, joka muutoin olisi pidettävä salassa. Tietojen saamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 31 §:ssä.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saavat luovuttaa tämän lain mukaista tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisesta asemasta ja liikesalaisuudesta työ- ja elinkeinoministeriölle, ulkoministeriölle, ulkomaan edustukseen kuuluville edustustoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille, Business Finland Oy:lle, valtion erityisrahoitusyhtiölle, maa- ja metsätalousministeriölle, Ruokavirastolle, maakuntien liitoille, työ- ja elinkeinotoimistoille, veroviranomaiselle sekä 17 §:ssä tarkoitettua valvontaa suorittavalle muulle viranomaiselle tai ulkopuoliselle tilintarkastajalle, jos se on välttämätöntä asianomaiselle taholle laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tietojen luovuttamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 32 §:ssä.

Avustuksen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että avustuksen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä. Muu hankkeeseen liittyvä aineisto on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavien hankkeiden osalta asiakirjojen säilyttämisestä säädetään lisäksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 46 §:ssä.

Avustuksen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken brexit-mukautusvarauksen varoista rahoitettuun avustukseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston 31 päivään joulukuuta 2029, jollei muualla laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetä pidempää säilytysaikaa.

Varauksen täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten kirjanpitoaineiston ja muun todentavan aineiston säilyttämisestä säädetään brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta annetun lain (1352/2022) 12 §:ssä .

Avustuksen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston niin, että avustuksen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä. Muu hankkeeseen liittyvä aineisto on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavien hankkeiden osalta asiakirjojen säilyttämisestä säädetään lisäksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 46 §:ssä.

Avustuksen palauttamisesta säädetään valtionavustuslain 20 §:ssä. Poiketen kuitenkin mainitussa pykälässä säädetystä, avustus tai sen osa saadaan jättää palauttamatta, jos palautettava määrä on enintään 250 euroa.

Investointiin kohdistuneen avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun käyttöajan kuluessa:

Takaisinperittäväksi on määrättävä se osuus maksetun avustuksen määrästä, joka saadaan vähentämällä omaisuuden käyttöaikaa vastaava osuus 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta käyttöajasta. Jos avustusta peritään takaisin 1 momentin 4 kohdan nojalla, omaisuuden käyttöaikaa ei kuitenkaan vähennetä.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on:

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettuja hankkeita koskevien viestintävelvoitteiden laiminlyömisestä maksamisen lopettamisen ja takaisinperinnän perusteena säädetään Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 42 §:ssä.

Avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi myös silloin, kun Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Avustuksen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus tai sen osa takaisin perittäväksi, jos avustuksen saaja on:

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

Tehtäessä 22–25 §:ssä tarkoitettua päätöstä avustukselle laskettava korko voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos takaisinperintä on avustuksen saajan olosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn nähden kohtuutonta.

Edellä 22–25 §:ssä tarkoitettu päätös on tehtävä viipymättä, kun takaisinperinnästä vastaavan viranomaisen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla avustuksen maksamisen lopettamiseen taikka avustuksen takaisinperintään voidaan ryhtyä.

Avustuksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Jos takaisinperittävää avustusta koskee 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu käyttöaika, kymmenen vuoden määräaika lasketaan tämän ajan päättymisestä.

Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin liittyviä asioita hallinnoidaan sähköisessä tietojärjestelmässä. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) tarkoitettu tietojärjestelmän tiedonhallintayksikkö. Tietojärjestelmään tallennetaan avustuksen hakemista, myöntämistä, maksamista, seurantaa, jatkotoimenpiteitä, valvontaa ja tarkastusta koskevat tässä laissa ja brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. (29.12.2022/1353)

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin liittyviä asioita hallinnoidaan sähköisessä tietojärjestelmässä. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) tarkoitettu tietojärjestelmän tiedonhallintayksikkö. Tietojärjestelmään tallennetaan avustuksen hakemista, myöntämistä, maksamista, seurantaa, jatkotoimenpiteitä, valvontaa ja tarkastusta koskevat tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yritysten kehittämispalveluihin myönnettäviä avustuksia koskevissa asioissa tietojärjestelmään tallennetaan palvelun tuottajien vastuuasiantuntijoiden nimi, yhteystiedot ja henkilötunnus. (23.3.2023/393)

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmästä säädetään alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain 50 §:ssä.

Sen lisäksi, mitä 5 §:ssä säädetään, valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä sellaisissa normaaliolojen erityisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka merkittävällä tavalla äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti aiheuttavat merkittäviä muutoksia yritysten toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin, kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksille toiminnan tukemiseksi ja sopeuttamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Poiketen siitä, mitä 7 §:ssä säädetään avustuksen myöntämisen edellytyksistä, myönnettäessä kehittämisavustusta 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa sovelletaan vain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 7 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädettyjä avustuksen myöntämisen edellytyksiä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset avustuksen myöntämisestä ja käyttökohteista 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa.

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Lainvoimaiseen 23–25 §:n nojalla tehtyyn päätökseen perustuva saatava on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) .

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028.

Tällä lailla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (9/2014) , jäljempänä kumottu laki.

Hakemuksiin, jotka ovat saapuneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä kumotun lain 33 §:n 2 momentissa säädetään, kumotun lain 17 §:ää sovelletaan myös 1 päivästä tammikuuta 2023 30 päivään kesäkuuta 2024, ellei avustusta rahoiteta yksinomaan kansallisista varoista.

Kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan niiden nojalla myönnettyyn avustukseen. Maksamisen keskeyttämiseen, valvontaan, tarkastuksiin, tietojen saamiseen ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan kuitenkin, mitä niistä tämän lain 15 ja 17–20 §:ssä säädetään.