Seurattu SDK 461/2022 saakka.

13.8.2021/757

Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta 

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset ja viranomaisten toimivalta

1 §
Lain soveltamisala

Alueiden kehittämistä tuetaan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista ja valtion talousarvioon otetuilla kansallisilla alueiden kehittämisen varoilla sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia sovelletaan:

1) kansallisista alueiden kehittämisen varoista myönnettäviin 9 ja 16 §:n mukaisiin tukiin;

2) Euroopan  unionin  alue-  ja  rakennepolitiikan  ohjelman  varoista  ohjelmakaudella 2021–2027 myönnettäviin 9, 12 ja 15 §:n mukaisiin tukiin;

3) Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien 9 §:n mukaiseen kansalliseen vastinrahoitukseen ohjelmakaudella 2021–2027.

Tämän lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027.

Tämän lain 4 luvun säännöksiä sovelletaan Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027.

Tämän lain 5 luvun säännöksiä sovelletaan Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöä koskeviin tarkastuksiin ohjelmakaudella 2021–2027.

2 §
Suhde Euroopan unionin lainsäädäntöön

Tällä lailla täydennetään seuraavien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksien kansallista soveltamista:

1) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060 (yleisasetus);

2) Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058 (EAKR-asetus);

3) Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057 (ESR-asetus);

4) oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056 (JTF-asetus);

5) Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059 (Interreg-asetus);

6) naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947.

3 §
Suhde valtionavustuslakiin

Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettuihin tukiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

4 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tuella tässä laissa tarkoitetun viranomaisen myöntämää avustusta tiettyyn toimintaan tai hankkeeseen;

2) kansallisilla alueiden kehittämisen varoilla valtion talousarvioon otettua alueiden kehittämisen, alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa;

3) Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoilla Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, jäljempänä Euroopan sosiaalirahasto, ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa;

4) Euroopan  unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmalla Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa;

5) valtakunnallisilla teemoilla Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan perustuvia valtakunnallisia tavoitteita ja toimintaa, joita ohjataan ja rahoitetaan keskitetysti ja joiden valmistelu on tehty ministeriöiden keskeisten strategioiden pohjalta yhteistyössä alueiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa;

6) Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoilla valtion talousarvioon otettuja Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä ja niitä vastaavia Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman valtion rahoitusosuuksia;

7) Euroopan aluekehitysrahaston varoilla valtion talousarvioon otettuja Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuuksia ja niitä vastaavia Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman valtion rahoitusosuuksia;

8) Euroopan sosiaalirahaston varoilla valtion talousarvioon otettuja Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuuksia ja niitä vastaavia Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman valtion rahoitusosuuksia;

9) oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoilla valtion talousarvioon otettuja Euroopan unionin talousarviosta Suomelle myönnettyjä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusosuuksia ja niitä vastaavia Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman valtion rahoitusosuuksia;

10) Interreg-ohjelmilla Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisia Euroopan unionin sisärajat ylittäviä yhteistyöohjelmia;

11) Interreg-ulkorajaohjelmilla Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisia Euroopan unionin ulkorajat ylittäviä yhteistyöohjelmia;

12) kansallisella vastinrahoituksella valtion talousarvioon otettua valtion rahoitusosuutta Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hankkeiden tukemiseksi;

13) välittävällä toimielimellä alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021), jäljempänä toimeenpanolaki, 10 §:ssä tarkoitettua viranomaista; 

14) yhteishankkeella kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavaa useamman tuen saajan yhdessä toteuttamaa hanketta, johon tuki myönnetään tuen hakijoiden yhteisestä hakemuksesta yhdellä päätöksellä;

15) ryhmähankkeella Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavaa useamman tuen saajan yhdessä toteuttamaa hanketta, johon tuki myönnetään hakijoiden yhteiseen hankesuunnitelmaan perustuvasta kunkin hakijan hakemuksesta erillisillä päätöksillä;

16) jatkotoimenpiteillä tuen palauttamista, takaisinperintää, maksamisen keskeyttämistä ja lopettamista koskevia toimenpiteitä.

5 §
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Tukea voidaan myöntää valtion talousarvioon otettujen määrärahojen puitteissa, jos:

1) tuki on perusteltua valtion talousarvioon otettuun määrärahaan liittyvän ohjelman, suunnitelman tai sopimuksen tavoitteiden ja vaikuttavuuden kannalta;

2) tuella on merkittävä vaikutus tuen käytön kohteena olevan toiminnan toteuttamiseksi;

3) tuettava toiminta on voittoa tavoittelematonta;

4) kehittämishankkeena tuettavan toiminnan tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä; ja

5) tuen kohteena olevat investoinnit hyödyttävät alueen kehittämistä yhtä toimijaa laajemmin.

Yhteishanketta ja ryhmähanketta arvioidaan kokonaisuutena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä.

6 §
Kehittämishankkeena ja investointihankkeena tuettavaa toimintaa koskeva poikkeus

Jos hankkeen toimenpiteisiin osallistuu hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, ei 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista voittoa tavoittelemattomuuden edellytystä ja kehittämishankkeen tulosten 4 kohdan mukaista yleisesti hyödynnettävyyden edellytystä sovelleta niiden toimintaan siltä osin kuin tuki on tukipäätöksessä kohdennettu taloudellista toimintaa harjoittaville yksiköille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 (de minimis -asetus) tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena.

7 §
Tuen saajaa koskevat edellytykset

Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle ja yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle. Jos kyse on yhteishankkeesta tai ryhmähankkeesta, kaikkien hakijoiden on täytettävä tuen saajalle asetetut edellytykset.

Tuen saajalla tulee olla riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja riittävät edellytykset toiminnan jatkuvuudesta huolehtimiseksi hankkeen päättymisen jälkeen, jollei jatkuvuudesta huolehtiminen ole toiminnan luonteen vuoksi tarpeetonta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen saajaa koskevista edellytyksistä.

8 §
Tuen myöntämisen esteet

Tukea ei myönnetä, jos tuen hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hakijalla on olennaisia maksuhäiriöitä, ellei rahoittava viranomainen erityisestä syystä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.

Tukea ei myönnetä yleisenä toimintatukena.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ei myönnetä tämän lain mukaisena tukena. Tätä lakia sovellettaessa valtiontukena ei pidetä de minimis -asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea eikä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 tarkoitettua Interreg-ohjelmia ja Interreg-ulkorajaohjelmia koskevaa tukea.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen esteistä.

9 §
Maakunnan liiton toimivalta

Toimivaltainen maakunnan liitto voi myöntää:

1) tukea kansallisista alueiden kehittämisen varoista, Euroopan aluekehitysrahaston varoista ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista:

a) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin kehittämishankkeisiin ja niihin sisältyviin investointeihin (alueellinen kehittämistuki);

b) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;

c) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin (perusrakenteen investointituki);

2) kansallista vastinrahoitusta Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hankkeisiin.

Maakunnan liitto toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena myöntämiään tukia koskevissa asioissa.

Toimivaltainen maakunnan liitto voi myöntää alueellista kehittämistukea sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallista vastinrahoitusta myös itse toteuttamiinsa hankkeisiin. Maakunnan liiton on hallinnollisesti eriytettävä rahoittavan viranomaisen tehtävät ja itse toteuttamiinsa hankkeisiin liittyvät tuen hakijan ja saajan tehtävät toisistaan. Tätä lakia ja tämän lain nojalla annettavia valtioneuvoston asetuksia sovelletaan myös maakunnan liiton itse toteuttamiin hankkeisiin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä myönnettävästä tuesta ja tuen käyttökohteista.

10 §
Maakunnan liiton harkintavalta eräissä tapauksissa

Ennen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuen myöntämistä maakunnan liiton on pyydettävä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausunto sen toimialaan kuuluvista:

1) hankkeista, jotka koskevat korkeakouluverkon muutoksia;

2) valtakunnallisesti merkittävistä investointihankkeista, joilla voi olla olennaista vaikutusta valtion talousarvioon;

3) muista taloudellisesti tai valtakunnallisesti merkittävimmistä hankkeista;

4) kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavista hankkeista, jotka koskevat korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa maakunnan liittoa sitovan lausunnon 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden lainmukaisuudesta sekä siitä, onko hanke opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tai ammatillisen koulutuksen tavoitteiden mukainen.

Maakunnan liiton on myönnettävä Euroopan aluekehitysrahaston varoista kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki toimeenpanolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun kaupunkien johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä edellä mainitussa momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaista.

Valtioneuvoston  asetuksella  voidaan  antaa  tarkempia  säännöksiä  opetus-  ja  kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin hankkeisiin sovellettavasta lausuntomenettelystä.

11 §
Maakunnan liiton tehtävien kokoaminen

Maakunnan liiton 9 §:ssä tarkoitettujen tehtävien kokoamisesta säädetään toimeenpanolain 10, 18 ja 37 §:ssä.

12 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivalta

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea:

1) Euroopan aluekehitysrahaston varoista ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista:

a) ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;

b) liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;

2) Euroopan sosiaalirahaston varoista ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen liittyviin kehittämishankkeisiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena myöntämiään tukia koskevissa asioissa.

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea myös itse toteuttamiinsa tässä pykälässä tarkoitettuihin hankkeisiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on hallinnollisesti eriytettävä rahoittavan viranomaisen tehtävät ja itse toteuttamiinsa hankkeisiin liittyvät tuen hakijan ja saajan tehtävät toisistaan. Tätä lakia ja tämän lain nojalla annettavia valtioneuvoston asetuksia sovelletaan myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen itse toteuttamiin hankkeisiin.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä myönnettävästä tuesta ja tuen käyttökohteista.

13 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harkintavalta eräissä tapauksissa

Ennen 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tuen myöntämistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pyydettävä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausunto sen toimialaan kuuluvista hankkeista, jotka koskevat:

1) korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamista;

2) korkeakouluverkon muutoksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sitovan lausunnon 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden lainmukaisuudesta sekä siitä, onko hanke opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteiden mukainen.

Valtioneuvoston  asetuksella  voidaan  antaa  tarkempia  säännöksiä  opetus-  ja  kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin hankkeisiin sovellettavasta lausuntomenettelystä.

14 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisten teemojen hankkeet

Valtion talousarviossa osa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista osoitetaan erikseen valtakunnallisiin teemoihin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja maakuntien liitoista, jotka toimivat välittävinä toimieliminä valtakunnallisten teemojen hankkeiden osalta.

Valtakunnallisista teemoista säädetään toimeenpanolaissa.

15 §
Ruokaviraston toimivalta

Ruokavirasto voi myöntää tukea Euroopan sosiaalirahaston varoista vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin. Ruokavirasto voi myöntää tukea myös itse toteuttamiinsa tässä pykälässä tarkoitettuihin hankkeisiin. Ruokaviraston on hallinnollisesti eriytettävä rahoittavan viranomaisen tehtävät ja itse toteuttamiinsa hankkeisiin liittyvät tuen hakijan ja saajan tehtävät toisistaan. Tätä lakia ja tämän lain nojalla annettavia valtioneuvoston asetuksia sovelletaan myös Ruokaviraston itse toteuttamiin hankkeisiin.

Ruokavirasto toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena myöntämiään tukia koskevissa asioissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä myönnettävästä tuesta ja tuen käyttökohteista.

16 §
Työ- ja elinkeinoministeriön toimivalta myöntää tukia

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää tukea kansallisista alueiden kehittämisen varoista:

1) valtakunnallisesti merkittävään alueiden kehittämiseen liittyvään toimintaan;

2) toimintaan, jonka hyödyntäminen useammalla kuin yhdellä alueella edellyttää päätöksen tekemistä ministeriössä;

3) sopimusperusteiseen yhteistyöhön;

4) kansallisen alueiden kehittämisen määrärahan hallinnoimiseen tarvittaviin kohtuullisiin kulutusmenoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää tukea myös itse toteuttamiinsa tässä pykälässä tarkoitettuihin hankkeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön on hallinnollisesti eriytettävä rahoittavan viranomaisen tehtävät ja itse toteuttamiinsa hankkeisiin liittyvät tuen hakijan ja saajan tehtävät toisistaan. Tätä lakia ja tämän lain nojalla annettavia valtioneuvoston asetuksia sovelletaan myös työ- ja elinkeinoministeriön itse toteuttamiin hankkeisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena myöntämiään tukia koskevissa asioissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön muusta toimivallasta alueiden kehittämisessä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanossa säädetään toimeenpanolaissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä myönnettävästä tuesta ja tuen käyttökohteista.

17 §
Tuen määrä ja hyväksyttävät kustannukset

Tässä laissa tarkoitettu tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää, ellei siihen ole erityistä syytä.

Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta 15 §:ssä tarkoitettuihin vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin.

Hankkeen hyväksyttävinä kustannuksina pidetään todellisia, tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia taikka valtioneuvoston asetuksella säädettävän kustannusmallin tai rahoitusmuodon mukaisia kustannuksia, joista on vähennetty hankkeen tuottamat ja viimeistään viimeisen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä saadut tulot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen enimmäismäärästä ja hyväksyttävistä kustannuksista sekä säännöksiä kustannusmalleista ja rahoitusmuodoista.

18 §
Tuen hakijan omarahoitusosuus

Tuen hakijan tulee osallistua omalla rahoituksellaan hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Omarahoitusosuus saadaan korvata osittain tai kokonaan muulla rahoituksella.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa 1 momentissa tarkoitetun omarahoituksen tai muun rahoitusosuuden sijaan voidaan hyväksyä hankkeessa tarvittava ja todennettavissa oleva hankkeeseen maksutta saatava työpanos, tuotantopanos, hyödyke tai muu vastaava rahaa edellyttämätön panostus.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa omarahoituksen tai sitä korvaavan ulkopuolisen rahoitusosuuden sijaan hyväksyttävästä rahaa edellyttämättömästä panostuksesta.

2 luku

Tukimenettely

19 §
Tuen hakeminen

Tukea on haettava ennen hankkeen aloittamista.

Tukihakemukseen on liitettävä:

1) selvitys hakijan jo saamasta vähämerkityksisestä tuesta ja siitä, ettei hakijan saaman tuen enimmäismäärä ylitä vähämerkityksistä tukea koskevassa lainsäädännössä säädettyä tuen enimmäismäärää, jos tukea haetaan de minimis -asetuksessa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena;

2) selvitys hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittaville yksiköille kohdennettavista tukitoimenpiteistä vähämerkityksisen tuen arviointia varten, jos hankkeeseen osallistuu sellaisia yksiköitä;

3) arvio hankkeen toteuttamisaikana tuottamista tuloista, jollei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Kansallisista alueiden kehittämisen varoista myönnettävää tukea sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallista vastinrahoitusta haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa järjestelmässä tai kirjallisesti toimivaltaisen viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaviin 9, 12 ja 15 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin tukea haetaan sähköisesti siten kuin 51 ja 52 §:ssä säädetään.

Jos vähämerkityksisen tuen seurantaa varten on perustettu kansallinen tietovaranto, jossa on täydelliset tiedot kaikesta viranomaisten myöntämästä vähämerkityksisestä tuesta, 2 momentin 1 kohtaa ei sovelleta sen jälkeen, kun tietovarannon tiedot kattavat kolme verovuotta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta.

20 §
Sopimus kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavasta yhteishankkeesta

Yhteishankkeen tuen saajien on tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määrätään:

1) yhteishankkeen tuen saajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet;

2) se yhteishankkeen tuen saaja, joka toimii yhteishankkeen päätoteuttajana ja vastaa yhteishankkeen koordinaatiosta ja yhteydenpidosta toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Yhteishankkeessa kaikki tuen saajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavan ryhmähankkeen sopimuksesta säädetään 40 §:ssä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteishankkeesta ja siinä noudatettavasta menettelystä.

21 §
Tukipäätös

Tukipäätöksessä hyväksytään tuettavaa hanketta koskeva hankesuunnitelma ja hankkeen toteuttamisaika.

Tukipäätökseen on otettava ehdot:

1) tuen saajan velvollisuudesta säilyttää hankkeen aineisto ja aineiston säilyttämisajasta;

2) kehittämishankkeena tuettavan toiminnan tulosten yleisestä hyödyntämisestä ja julkaisemisesta;

3) 24 §:ssä tarkoitetusta investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevan omaisuuden käyttöajasta;

4) 26 §:ssä tarkoitetusta ohjausryhmästä ja siinä käsiteltävistä asioista, jos hankkeessa edellytetään ohjausryhmän perustamista;

5) tilintarkastuksesta, jos hankkeessa edellytetään sitä;

6) tuen maksamisesta ennakkona ennen kustannusten syntymistä, jos ennakon maksaminen on perusteltua hankkeen toteuttamisen kannalta 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukipäätöksestä ja siinä määrättävistä ehdoista.

22 §
Muutoshakemus

Jos hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa tukipäätöksen ja sen liitteenä olevan hankesuunnitelman mukaisesti, tuen saajan on tehtävä tukipäätöksen muutoshakemus.

Yhteishankkeessa ja ryhmähankkeessa tuen saajien on 1 momentissa säädetyn lisäksi tehtävä tukipäätöksen muutoshakemus, jos jokin tuen saaja ei enää täytä tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä tai hankekokonaisuuteen on tarpeen lisätä tai siitä on tarpeen poistaa yksi tai useampi tuen saaja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muutoshakemuksesta ja sen tekemisen edellytyksistä.

23 §
Muutospäätös

Päätöksen tukipäätöksen muuttamisesta tekee rahoittava viranomainen.

Rahoittava viranomainen voi hyväksyä yhteishankkeen tai ryhmähankkeen toteuttamisen jatkamisen 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta yhteishankkeen tai ryhmähankkeen tuen saajien hakemuksesta, jos muuttunut hankekokonaisuus kuitenkin edelleen täyttää alkuperäisen hankekokonaisuuden tavoitteet ja sille asetetut edellytykset.

Muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta alkaen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muutospäätöksestä, sen myöntämisen edellytyksistä ja siihen sisällytettävistä ehdoista.

24 §
Tuen kohteena olevan omaisuuden käyttö

Tuen saajan on käytettävä 9 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin sisältyviin investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevaa omaisuutta tukipäätöksessä määrätyssä käyttötarkoituksessa vähintään viiden vuoden ajan hankkeen viimeisen maksamista koskevan päätöksen tekopäivästä. Rahoittava viranomainen voi erityisestä syystä määrätä tukipäätöksessä edellä tarkoitetulle omaisuudelle pidemmän käyttöajan, joka saa olla enintään kymmenen vuotta hankkeen viimeisen maksamista koskevan päätöksen tekopäivästä.

25 §
Eräät tuen saajan velvollisuudet

Hankintayksiköistä ja niiden velvollisuudesta kilpailuttaa hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016).

Tuen saajan on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hankkeen toteuttamisesta selvitys seurantaa varten tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.

Tuen saaja on velvollinen säilyttämään kaiken hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston tukipäätöksen ehtojen mukaisesti niin, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Hankkeeseen liittyvän kirjanpitoaineiston säilyttämiseen sovelletaan, mitä kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 9 ja 10 §:ssä säädetään.

Tuen saajan on korvauksetta annettava tuen käyttöä koskevaa tarkastusta tekevälle taholle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot, selvitykset, asiakirjat, pääsy tietojärjestelmiin, tallenteet ja muu aineisto ja sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä tuen saajan velvollisuuksista ja tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetusta seurantaa varten annettavasta selvityksestä.

26 §
Hankkeen ohjausryhmä

Hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan asettaa ohjausryhmä, jos se on perusteltua hankkeen laajuus, sisältö ja vaikutukset huomioon ottaen tai muutoin tarkoituksenmukaista hankkeen toteuttamisen kannalta.

Ohjausryhmän asettamisesta päättää rahoittava viranomainen tukipäätöksessä. Rahoittava viranomainen nimeää edustajansa ohjausryhmään asiantuntijaksi.

Ohjausryhmän jäsenet ja pysyvät asiantuntijat nimeää tuen saaja lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettua rahoittavan viranomaisen edustajaa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ohjausryhmän asettamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä sekä säännöksiä ohjausryhmän tehtävistä.

27 §
Tuen maksamisen hakeminen

Tuen maksamista on haettava toimivaltaiselta viranomaiselta sähköisesti siihen tarkoitetussa järjestelmässä tai kirjallisesti maksamista koskevaa hakemusta varten toimivaltaisen viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava.

Jos tuki hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin on myönnetty hyväksyttäviin tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin perustuen, tuen saajan on tuen maksamista hakiessaan esitettävä pyydettäessä selvitys hankinnan toteuttamisesta.

Tuen saajan on ilmoitettava maksamista koskevassa hakemuksessa hankkeen toteuttamisaikana tuottamat tulot, ellei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maksamisen hakemisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä sekä säännöksiä hakemisen määräajasta siltä osin kuin ei ole kyse 28 §:ssä tarkoitetusta määräajasta.

28 §
Tuen viimeisen erän maksamisen hakemista koskeva määräaika

Tuen saajan on haettava tuen viimeisen erän maksamista neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuus maksaa tuen viimeinen erä päättyy, jos tuen saaja ei ole noudattanut mainittua määräaikaa.

Toimivaltainen viranomainen voi päättää, että tuki maksetaan 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen saaja on esittänyt painavan syyn hakemuksen viivästymiseen. Tuen saajan on ilmoitettava painavasta syystä ennen mainitussa momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä.

Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että tuki maksetaan 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen saaja on ilmoittanut itseensä kohdistuneesta ylivoimaisesta esteestä tai muusta poikkeuksellisesta olosuhteesta. Tuen saajan on ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä tai muusta poikkeuksellisesta olosuhteesta toimivaltaiselle viranomaiselle 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun ilmoitus on mahdollista tehdä.

29 §
Tuen ja sen ennakon maksaminen

Tuki maksetaan ilman aiheetonta viivytystä.

Tuen ensimmäinen erä voidaan maksaa ennakkona ennen kustannusten syntymistä, jos se on perusteltua hankkeen toteuttamisen kannalta. Julkisoikeudelliselle yhteisölle ei kuitenkaan makseta ennakkoa, jollei siihen ole erityistä syytä.

Tarkempia säännöksiä tuen maksamisesta ja sitä koskevasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Myös ennakon kuittaamisesta ja ennakon enimmäismäärästä voidaan antaa säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

30 §
Tuen maksamisen esteet

Tukea ei makseta, jos:

1) tuen saaja ei ole todentanut sellaisen hankkeen tuloksia, tuotoksia tai toimenpiteitä, johon on myönnetty tukea toiminnan tulosten tai tuotosten saavuttamista tai määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista koskevana kertakorvauksena taikka muulla tulokseen tai tuotokseen perustuvalla kustannusmallilla tai rahoitusmuodolla;

2) tuen saaja ei ole esittänyt tuen maksamista varten tarvittavaa hyväksyttävää selvitystä maksamista koskevassa hakemuksessa eikä toimivaltaisen viranomaisen täydennyspyynnössään asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan sen tukiosuuden maksamiseen, johon esteet kohdistuvat.

31 §
Maksamisen keskeyttäminen

Tuen maksaminen voidaan keskeyttää, jos on perusteltua aihetta epäillä, että tuen saaja ei menettele 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Muilta osin maksamisen keskeytyksestä säädetään valtionavustuslain 19 §:ssä.

32 §
Tuen palauttaminen

Tuen palauttamisesta säädetään valtionavustuslain 20 §:ssä. Poiketen kuitenkin mainitussa pykälässä säädetystä, tuki tai sen osa saadaan jättää palauttamatta, jos palautettava määrä on enintään 250 euroa.

33 §
Velvollisuus tuen maksamisen lopettamiseen ja takaisinperintään

Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 21 §:ssä säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on päätöksellään määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi, jos:

1) tuen myöntämisen jälkeen on käynyt ilmi, että tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty;

2) tuen saaja on kieltäytynyt antamasta tuen maksamista, valvontaa tai tarkastusta varten tarpeellisia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka muutoin avustamasta tarkastuksessa;

3) tuen saaja on 24 §:ssä tarkoitetun käyttöajan kuluessa lopettanut investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevan toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti taikka luovuttanut omistus- tai hallintaoikeuksin investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevaa omaisuutta;

4) tuen saaja on 24 §:ssä tarkoitetun investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevan omaisuuden käyttöajan kuluessa asetettu konkurssiin ja tuen saajan toiminnassa on tehty rikoslain (39/1889) 39 luvussa tarkoitettu velallisen rikos;

5) tuen saaja on muutoin olennaisesti rikkonut tuen käyttöä koskevia säännöksiä tai tukipäätöksen ehtoja.

Toimivaltaisen viranomaisen on päätöksellään määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi myös, jos 9 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna perusrakenteen investointitukena myönnetyn tuen kohteena olevan omaisuuden omistussuhteet ovat muuttuneet olennaisesti 24 §:ssä tarkoitetun käyttöajan kuluessa ja muutos hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä taikka tapahtuu huomattava muutos, joka vaikuttaa hankkeen luonteeseen, alkuperäisiin tavoitteisiin tai toteuttamisen edellytyksiin.

Toimivaltaisen viranomaisen on päätöksellään määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki tai sen osa takaisin perittäväksi myös, jos investointiin myönnetyn tuen kohteena oleva omaisuus on tuhoutunut, vahingoittunut, anastettu tai kadonnut 24 §:ssä tarkoitetun käyttöajan kuluessa eikä tuen saaja ole kohtuullisessa ajassa hankkinut tilalle hinnaltaan ja laadultaan vastaavaa omaisuutta.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

34 §
Harkinnanvarainen tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä

Poiketen siitä, mitä valtionavustuslain 22 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päätöksellään määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun tuen tai sen osan takaisin perittäväksi aina mainitussa lainkohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 22 §:ssä säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päätöksellään määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun tuen tai sen osan takaisin perittäväksi myös, jos tuen saaja on jättänyt esittämättä tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla selvityksen hankkeen toteuttamisesta seurantaa varten.

Toimivaltainen viranomainen voi päätöksellään määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun tuen tai sen osan takaisin perittäväksi myös, jos tuen saaja on tosiasiallisesti menetellyt valtionavustuslain 22 §:ssä tai tämän lain 33 §:ssä tarkoitettuun rinnastettavalla tavalla antamalla tuen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.

Jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa, se voidaan jättää perimättä.

35 §
Takaisinperinnän määräaika

Poiketen siitä, mitä valtionavustuslain 28 §:n 1 momentissa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tämän lain 31, 33 ja 34 §:ssä tarkoitettu päätös aina viipymättä, kun sen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla tuen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka tuen takaisinperintään voidaan ryhtyä.

Tuen, sille laskettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut hankkeen viimeisen maksamista koskevan päätöksen tekopäivästä. Jos takaisinperittävän tuen kohteena olevaa omaisuutta koskee 24 §:ssä tarkoitettu käyttöaika, lasketaan kymmenen vuoden määräaika tämän ajan päättymisestä.

Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädetyn määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään.

36 §
Kuittaus

Poiketen siitä, mitä valtionavustuslain 30 §:ssä säädetään, toimivaltainen viranomainen voi määrätä tuen palautettavan tai takaisinperittävän määrän korkoineen perittäväksi siten, että toimivaltainen viranomainen vähentää sen samaan hankkeeseen myöhemmin maksettavasta tuesta. Kuittauksen edellytyksenä on, että takaisinperintäpäätös on saanut lainvoiman.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen palautettavan tai takaisinperittävän määrän kuittaamisen menettelystä.

3 luku

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoa koskevat erityissäännökset 

37 §
Tuen myöntämisen erityiset esteet Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa

Sen lisäksi, mitä tämän lain nojalla myönnettävän tuen myöntämisen esteistä säädetään 8 §:ssä, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista ei myönnetä tukea, jos hanke tai tuen saaja ei täytä siihen sovellettavia yleisasetuksen 73 artiklassa tarkoitettuja seurantakomitean hyväksymiä ja hallintoviranomaisen vahvistamia yleisiä valintaperusteita.

38 §
Hakuilmoituksen julkaiseminen ja hakuaika Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa 

Sen lisäksi, mitä tämän lain nojalla myönnettävän tuen hakemisesta säädetään 19 §:ssä, kaikkiin Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnettäviin tukiin sovelletaan seuraavaa:

1) hakuilmoitus on julkaistava tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että se on tasapuolisesti hakijoiden saatavilla;

2) hakuilmoituksessa on asetettava tuen hakemiselle hakuaika tai, jos tukea voidaan hakea jatkuvasti, on tämän käytävä ilmi hakuilmoituksesta;

3) hakuilmoituksessa on kuvattava selkeästi hankkeita koskeva valintamenettely ja valintaperusteet sekä tuen myöntämisen pääasialliset edellytykset ja ehdot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakuilmoituksesta sekä säännöksiä valintaperusteista ja haku- ja valintamenettelystä.

39 §
Päätös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnettävästä tuesta

Sen lisäksi, mitä tämän lain nojalla tehtävästä tukipäätöksestä säädetään 21 §:ssä, on päätökseen, joka koskee Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnettävää tukea, otettava ehdot:

1) yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa säädetyistä tuen saajaa koskevista hankkeen tiedotusta ja viestintää koskevista velvollisuuksista;

2) yleisasetuksen 65 artiklaan perustuvasta toimien pysyvyyttä koskevasta velvollisuudesta, jos hanke sisältää infrastruktuuri-investointeja tai tuotannollisia investointeja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukipäätöksestä ja siinä määrättävistä ehdoista.

40 §
Sopimus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavasta ryhmähankkeesta 

Ryhmähankkeen tuen saajien on tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määrätään:

1) ryhmähankkeen tuen saajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet;

2) se ryhmähankkeen tuen saaja, joka toimii ryhmähankkeen päätoteuttajana ja vastaa ryhmähankkeen koordinaatiosta.

Ryhmähankkeen kaikki tuen saajat vastaavat ryhmähankkeen toteuttamisesta yhdessä yhteiseen hankesuunnitelmaan perustuen. Ryhmähankkeessa kukin tuen saaja vastaa 32–34 §:ssä tarkoitetusta tuen takaisin maksamisesta kuitenkin vain oman hankkeensa osalta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavasta ryhmähankkeesta ja siinä noudatettavasta menettelystä.

41 §
Tuen myöntäminen ryhmähankkeelle Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista voidaan myöntää tukea useamman hakijan ryhmähankkeelle.

Välittävä toimielin tekee erillisen päätöksen jokaisesta ryhmähankekokonaisuuteen kuuluvasta hakemuksesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavalle ryhmähankkeelle.

42 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viestintävelvollisuuksien laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset

Jos tuen saaja ei noudata yleisasetuksen 47 ja 50 artiklassa säädettyjä tukipäätöksen mukaisia tiedotusta ja viestintää koskevia velvollisuuksiaan, välittävän toimielimen on tuen maksamista koskevassa päätöksessä määrättävä mainitun asetuksen 50 artiklan 3 kohdan mukainen velvollisuuksien rikkomiseen suhteutettu vähennys hankkeelle maksettavasta tuesta tai määrättävä vastaava jo maksettu tuen osuus takaisin perittäväksi.

43 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman infrastruktuuri-investointeja tai tuotannollisia investointeja sisältävän hankkeen pysyvyyttä koskevat erityissäännökset

Sen lisäksi, mitä investointeihin myönnetyn tuen kohteena olevan omaisuuden käyttöajasta säädetään 24 §:ssä ja tuen maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä 33 §:ssä, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien infrastruktuuri-investointeja tai tuotannollisia investointeja sisältäviin hankkeisiin ja niiden tuen saajiin sovelletaan tätä pykälää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toiminnan tulee olla pysyvää yleisasetuksen 65 artiklassa tarkoitetulla tavalla vähintään viiden vuoden ajan viimeisen tuen maksamista koskevan päätöksen tekopäivästä, jollei valtiontukea koskevassa lainsäädännössä pysyvyyden määräajasta muuta säädetä.

Välittävän toimielimen on päätöksellään määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi ja jo maksettu tuki takaisin perittäväksi, jos ennen 2 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä infrastruktuuri-investointeja tai tuotannollisia investointeja sisältävänä hankkeena tuetun toiminnan:

1) tuotannollinen toiminta lopetetaan tai siirretään sen yleisasetuksen 65 artiklassa tarkoitetun suuralueen ulkopuolelle, jolla hanke on saanut tukea;

2) infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuu muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä;

3) osalta tapahtuu huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin siten, että toiminnan alkuperäiset tavoitteet vaarantuvat.

Välittävän toimielimen on perittävä takaisin aiheettomasti maksettu määrä, joka on suhteessa siihen ajanjaksoon, jona tuen saaja ei ole noudattanut pysyvyyttä koskevia säännöksiä. Jos kyseessä on 33 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu takaisinperintä, välittävän toimielimen on kuitenkin perittävä takaisin infrastruktuuri-investointiin tai tuotannolliseen investointiin maksettu tuki täysimääräisesti.

Tätä pykälää ei sovelleta, jos tuotannollisen toiminnan lopettaminen johtuu sellaisesta konkurssista, jossa tuen saajan toiminnassa ei ole tehty rikoslain 39 luvussa tarkoitettua velallisen rikosta.

44 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnetyn tuen takaisinperittävälle määrälle laskettavan koron kohtuullistaminen

Välittävä toimielin voi jättää virheellisesti tai perusteetta maksetun Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnetyn tuen takaisinperittävällä määrälle laskettavan koron osittain tai kokonaan perimättä, jos koron täysimääräinen periminen olisi tuen saajan olosuhteet tai toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta.

Takaisinperittävää määrää ei voi kohtuullistaa.

45 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnetyn tuen takaisinperinnän määräaika

Sen lisäksi, mitä tämän lain nojalla myönnetyn tuen takaisinperinnän määräajasta säädetään 35 §:ssä, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista myönnetyn tuen takaisinperintää koskeva päätös voidaan tehdä määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään. Mainitussa pykälässä säädettyä määräaikaa ei sovelleta tuen takaisinperintään, jos vireillä on oikeudellinen menettely tai jos hankkeessa epäillään petosta.

46 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavan hankkeen tuen saajan velvollisuus säilyttää aineisto

Sen lisäksi, mitä tämän lain nojalla rahoitettavan hankkeen tuen saajan velvollisuudesta säilyttää aineisto säädetään 25 §:n 3 momentissa, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavan hankkeen tuen saajan on säilytettävä kirjanpitoaineisto ja hankkeen muu aineisto vähintään viiden vuoden ajan laskettuna sen vuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jona hankkeen viimeinen maksuerä on maksettu tuen saajalle, jollei kansallisessa lainsäädännössä taikka vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetä pidempää säilyttämisaikaa.

Välittävä toimielin voi jatkaa tuen saajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella 1 momentissa tarkoitettua säilyttämisaikaa. Säilyttämisajan jatkamisesta säädetään yleisasetuksen 82 artiklan 2 kohdassa.

47 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöä koskevat tarkastukset

Hallintoviranomaisella on yleisasetuksen 72 ja 74 artiklaan perustuen oikeus tehdä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöön liittyviä välittäviin toimielimiin sekä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Tarkastusviranomaisella on yleisasetuksen 77–81 artiklaan perustuen oikeus tehdä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, kirjanpitotoimintoon, välittäviin toimielimiin sekä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Kirjanpitotoimintoa hoitavalla viranomaisella on yleisasetuksen 76 ja 98 artiklaan perustuen oikeus tehdä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen ja välittäviin toimielimiin kohdistuvia tarkastuksia.

Välittävällä toimielimellä on yleisasetuksen 74 artiklan 1 kohdan a alakohtaan perustuen oikeus tehdä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöön liittyviä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Välittävän toimielimen valtionapuviranomaisena tekemästä tarkastuksesta säädetään valtionavustuslain 16–18 §:ssä.

Edellä 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen viranomaisten tarkastusoikeus koskee yksittäistä hanketta tarkastettaessa hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan. Lisäksi hallintoviranomaisella, tarkastusviranomaisella ja Ruokavirastolla on oikeus tehdä ESR-asetuksen 24 artiklassa tarkoitettuja vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin kohdistuvia tarkastuksia, jotka voivat kattaa kaikki hankkeiden toteutuksen vaiheet ja aineellisen avun jakeluketjujen tasot.

48 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varojen käyttöä koskevat tarkastusvaltuudet 

Hallintoviranomainen, tarkastusviranomainen ja kirjanpitotoimintoa hoitava viranomainen voivat tehdä 47 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen itse tai valtuuttaa muun tarkastustyötä tekevän viranomaisen tai tilintarkastajan tekemään sen puolestaan. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetussa laissa (1142/2015) tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Valtuutetun tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastaja.

Ulkopuolinen asiantuntija voi 47 §:ssä tarkoitetun viranomaisen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.

Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

49 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tarkastajan toimivalta

Edellä 47 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen asianmukaista tekemistä varten hallintoviranomaisella, tarkastusviranomaisella ja niiden valtuuttamalla 48 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja tilintarkastajalla on oikeus päästä tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin ja paikkoihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus tarkastaa kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot, selvitykset, asiakirjat, tietojärjestelmät, tallenteet, muu aineisto ja olosuhteet. Tarkastajalla on oikeus ottaa edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen tekeminen sitä edellyttää. Haltuun otetut asiakirjat ja muu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta virka-apua tarkastuksen tekemisessä.

Tarkastukseen sovelletaan lisäksi, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

50 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmä

Tässä laissa tarkoitetut viranomaiset hallinnoivat Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hanke- ja tukiasioita tietojärjestelmässä. Tietojärjestelmä on yleisasetuksen 69 artiklassa tarkoitettu sähköinen järjestelmä. Työ- ja elinkeinoministeriö on tietojärjestelmän rekisterinpitäjä.Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tietojärjestelmästä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) mukaisesti.

Tietojärjestelmään tallennetaan tuen hakemista, myöntämistä, maksamista, seurantaa, jatkotoimenpiteitä ja valvontaa koskevat tässä laissa ja toimeenpanolaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tietojärjestelmän tietoaineiston arkistoinnista.

Tietojärjestelmään tallennetaan Euroopan sosiaalirahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeisiin osallistuvien henkilöiden 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötiedot.

51 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman digitaalinen tukimenettely

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tuen hakijaa ja tuen saajaa koskevat seuraavat asiakirjat on muodostettava, välitettävä, rekisteröitävä ja säilytettävä 50 §:ssä tarkoitetussa tietojärjestelmässä:

1) tukihakemus ja muutoshakemus;

2) tukipäätös ja muutospäätös;

4) tuen maksamista koskeva hakemus;

4) tuen maksamista koskeva päätös;

5) hankkeen seuranta- ja loppuraportit;

6) oikaisuvaatimus;

7) oikaisuvaatimusta koskeva päätös;

8) päätös tuen palauttamisesta, tuen takaisinperinnästä ja muista jatkotoimenpiteistä.

Päätöksen allekirjoittamisesta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 16 §:ssä, ja päätöksen tiedoksi antamisesta mainitun lain 19 §:ssä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 50 §:ssä tarkoitetussa tietojärjestelmässä muodostettavista, välitettävistä, rekisteröitävistä ja säilytettävistä asiakirjoista.

52 §
Vahva sähköinen tunnistaminen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmää käytettäessä

Edellä 50 §:ssä tarkoitetun tietojärjestelmän jokaisen käyttäjän on tunnistauduttava vahvan sähköisen tunnistamisen avulla. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009). Jäljempänä 54 §:n 2 momentissa tarkoitettuja julkisia tietoja saa kuitenkin tarkastella ilman vahvaa sähköistä tunnistamista.

53 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmän tietojen saanti ja luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla

Jos 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään siirretään tietoja teknisen rajapinnan avulla muusta järjestelmästä, kyseisen järjestelmän (liitännäisjärjestelmä) omistajan on noudatettava Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmän sisältövaatimuksia ja tiedonohjaussuunnitelmaa hallintoviranomaisen edellyttämällä tavalla. Liitännäisjärjestelmän omistajan on avattava tekninen rajapinta hallintoviranomaiselle, kirjanpitotoimintoa hoitavalle viranomaiselle ja tarkastusviranomaiselle sekä 48 §:ssä tarkoitetulle valtuutetulle viranomaiselle ja tilintarkastajalle liitännäisjärjestelmän sellaisiin tietoihin, joihin mainituilla viranomaisilla on tämän lain, toimeenpanolain tai 2 §:ssä mainittujen asetusten nojalla oikeus lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi.

Edellä 50 §:ssä tarkoitetusta tietojärjestelmästä saadaan luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla muulle kuin tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle, muulle julkiselle yhteisölle ja Euroopan unionin toimielimelle, jos niillä on lakiin perustuva oikeus saada tiedot. Tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa tietoja soveltaen, mitä yleisasetuksessa ja Euroopan unionin varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädetään sähköisestä järjestelmästä ja sen sisältövaatimuksista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä liitännäisjärjestelmän sisältöä koskevista vaatimuksista.

54 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tietojärjestelmään tallennettujen tietojen julkisuus ja julkaiseminen

Edellä 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettujen tietojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, ja siihen tallennettujen henkilötietojen suojasta luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus, ja tietosuojalaissa (1050/2018).

Hallintoviranomaisen on julkaistava yleisasetuksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla mainitun asetuksen 42 artiklassa tarkoitetut ohjelman toteutumiseen liittyvät Euroopan komissiolle siirretyt tiedot sekä 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hankkeita, tuen saajia, julkisten hankintojen toimittajia ja tuen määrää koskevat tiedot. Lisäksi verkkosivustolla julkaistaan 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset kehittämishankkeiden yleisesti hyödynnettävissä olevat tukihakemuksessa suunnitellut ja hankkeen loppuraportissa raportoidut tulokset.

55 §
Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen oikeus saada Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeeseen osallistuvan henkilön henkilötiedot 

Hallintoviranomaisella on oikeus saada Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeeseen osallistuvan henkilön 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötiedot yleisasetuksen 42 ja 72 artiklassa sekä ESR-asetuksen 17 artiklassa ja JTF-asetuksen 12 artiklassa sille säädettyjen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantaa ja arviointia koskevien tehtävien hoitamiseksi.

Tarkastusviranomaisella on oikeus tarkastaa 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun tietojärjestelmän tietoja 47 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi.

56 §
Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeeseen osallistuvan henkilön henkilötietojen tallentaminen ja säilyttäminen

Edellä 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennetaan sen hankkeen hankekoodi, johon henkilö osallistuu, ja seuraavat Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeeseen osallistuvan rekisteröitävän henkilötiedot:

1) henkilötunnus;

2) ikä;

3) sukupuoli;

4) nimet;

5) yhteystiedot;

6) tieto turvakiellosta;

7) koulutustasosta korkein suoritettu tutkinto;

8) hankkeessa suoritettu tutkinto tai muu ammattipätevyys;

9) tieto siitä, onko henkilö työtön, pitkäaikaistyötön vai työssä, työllistyykö hän yrittäjänä tai ammatinharjoittajana, onko hän koulutuksessa, onko hän ryhtynyt työnhakuun vai onko hän työelämän ulkopuolella;

10) päivämäärät, joina henkilö on aloittanut ja lopettanut hankkeessa.

Hankkeeseen osallistuvan rekisteröitävän henkilön henkilöllisyys on todennettava.

Rekisterinpitäjän on poistettava tässä pykälässä tarkoitetut tiedot viimeistään viiden vuoden kuluttua Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sulkemisesta. Henkilötietoja ei kuitenkaan saa poistaa, jos tiedon säilyttäminen on välttämätöntä yleisasetukseen tai sitä täydentävään kansalliseen lakiin perustuvan tehtävän hoitamiseksi tai Euroopan unionin toimielimen suorittaman tai muun lakisääteisen tarkastuksen suorittamiseksi taikka vireillä on oikeudellinen menettely tai hankkeessa epäillään petosta.

57 §
Tuen saajan velvollisuudet ja oikeus käsitellä henkilötietoja Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeessa

Tuen saaja saa käsitellä 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuja osallistuvan henkilön henkilötietoja, jos se on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.

Tuen saajan on huolehdittava siitä, että Euroopan sosiaalirahaston hankkeeseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeeseen osallistuvat henkilöt ilmoittavat 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötietonsa 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään. Tuen saajan on myös hankkeeseen osallistuvan henkilön pyynnöstä avustettava tätä 56 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilötietojen tallentamisessa. Tuen saaja ei saa ilmaista hankkeeseen osallistuvien henkilöiden henkilötietoja sivulliselle.

58 §
Henkilötietojen luovuttaminen

Hallintoviranomaisen velvollisuudesta luovuttaa tilastollinen aineisto ilman henkilön tunnistetietoja Euroopan komissiolle säädetään yleisasetuksen 42 artiklassa sekä ESR-asetuksen 17 artiklassa ja JTF-asetuksen 12 artiklassa.

Hallintoviranomaisella on ESR-asetuksen 17 artiklaan ja JTF-asetuksen 12 artiklaan perustuen oikeus luovuttaa rekisteröidyn henkilön 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötiedot Tilastokeskukselle tilastollisen aineiston muodostamista varten.

Hallintoviranomaisella on yleisasetuksen 44 artiklan 3 kohdan mukaan velvollisuus antaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman arvioinnit toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden tehtäviksi. Hallintoviranomaisella on oikeus ohjelman arvioimiseksi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa ohjelmaa arvioiville tietojärjestelmään rekisteröityjen 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötiedot ja tilastollisen aineiston.

Tässä pykälässä säädetyn lisäksi tietojärjestelmän tietoja saadaan luovuttaa ainoastaan tilastollisena aineistona ilman tunnistetietoja historiallisia tutkimustarkoituksia ja tilastollisia tarkoituksia varten.

4 luku

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoa koskevat erityissäännökset

59 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen erityiset edellytykset

Sen lisäksi, mitä 5 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että Interreg-asetuksen 28 artiklassa tarkoitettu seurantakomitea on 22 artiklassa tarkoitetulla tavalla hyväksynyt hankkeen ohjelmasta rahoitettavaksi. Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen edellytyksenä on myös, että hallintoviranomainen on hyväksynyt hankkeen ohjelmasta rahoitettavaksi.

Sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että Interreg-ohjelman tuen saajalla on toimipaikka Suomessa (suomalainen tuen saaja). Interreg-ohjelman tuen saajan toimipaikkaa koskevasta edellytyksestä voidaan poiketa, jos tuen saaja on Interreg-asetuksen 2 artiklan määritelmässä tarkoitettu rajat ylittävä oikeussubjekti.

Sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, kaikkien Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hakijoiden on täytettävä tuen saajalle asetetut edellytykset.

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallinen vastinrahoitus voidaan myöntää Interreg-asetuksen 25 artiklassa tarkoitetun pienhankerahaston hankkeeseen vain mainitussa artiklassa tarkoitetulle lopulliselle vastaanottajalle. Pienhankerahaston lopulliseen vastaanottajaan sovelletaan Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen osalta, mitä tässä laissa säädetään tuen hakijasta ja tuen saajasta.

60 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hyväksyttävät kustannukset

Poiketen siitä, mitä 17 §:n 3 momentissa säädetään, Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen kustannukset ovat hyväksyttäviä, jos ne ovat yleisasetuksen, Interreg-asetuksen, EAKR-asetuksen, ohjelman, Interreg-asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun rahoitussopimuksen ja Interreg-asetuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen seurantakomitean yhteisellä päätöksellä vahvistettujen kustannusten tukikelpoisuutta koskevien täydentävien sääntöjen mukaisia.

61 §
Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hakeminen ja sitä koskeva määräaika

Poiketen siitä, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään, Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta voidaan hakea hankkeen käynnistymisen jälkeen.

Tuen saajan on haettava Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hallintoviranomainen päättää Euroopan unionin rahoitusosuuden myöntämisestä hankkeelle. Toimeenpanolain 39 §:ssä tarkoitetun toimivaltaisen maakunnan liiton velvollisuus tuen myöntämiseen päättyy, jos tuen saaja ei ole noudattanut mainittua määräaikaa.

Toimivaltainen maakunnan liitto voi päättää, että Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta myönnetään 2 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen saaja on esittänyt painavan syyn hakemuksen viivästymiseen. Tuen saajan on ilmoitettava painavasta syystä ennen mainitussa momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä.

Toimivaltainen maakunnan liitto voi myös päättää, että Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta myönnetään 2 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen saaja on ilmoittanut itseensä kohdistuneesta ylivoimaisesta esteestä tai muusta poikkeuksellisesta olosuhteesta. Tuen saajan on ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä tai muusta poikkeuksellisesta olosuhteesta toimivaltaiselle maakunnan liitolle 15 arkipäivän kuluessa siitä, kun ilmoitus on mahdollista tehdä.

Jos suomalaisia tuen saajia on Interreg-ohjelman hankkeessa useita ja kansallista vastinrahoitusta on tarkoitus käyttää usean tuen saajan hyväksi, tulee sen tuen saajan, joka vastaa yhteisen hakemuksen kokoamisesta (kokoava tuen saaja), hakea Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta kaikkien puolesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hakumenettelystä.

62 §
Sopimus Interreg-ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta usean tuen saajan kesken

Edellä 61 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tuen saajien on tehtävä sopimus, jossa määrätään:

1) tuen saajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet;

2) kokoava tuen saaja, joka vastaa yhteydenpidosta toimivaltaisen maakunnan liiton kanssa.

Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta koskevan sopimuksen osapuolina olevat tuen saajat vastaavat 32–34 §:ssä tarkoitetusta tuen takaisin maksamisesta yhteisvastuullisesti.

Tuen saajien on muutettava sopimusta, jos jokin tuen saaja ei enää täytä tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä tai Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen myöntämisen erityisiä edellytyksiä taikka sopimukseen on tarpeen lisätä tai siitä on tarpeen poistaa yksi tai useampi tuen saaja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä usean tuen saajan kesken tehtävästä Interreg-ohjelman kansallista vastinrahoitusta koskevasta sopimuksesta ja säännöksiä sopimuksen tekemisessä noudatettavasta menettelystä.

63 §
Tukipäätös ja muutospäätös Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta 

Sen lisäksi, mitä 21 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen myöntämisestä voidaan 61 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehdä yksi tukipäätös.

Sen lisäksi, mitä 23 §:ssä säädetään, jos hallintoviranomainen on hyväksynyt hanketta koskevan muutoksen, jolla on vaikutusta kansallisen vastinrahoituksen määrään, jakautumiseen tai kestoon:

1) toimivaltaisen maakunnan liiton on tehtävä Interreg-ohjelman hankkeen kansallista vastinrahoitusta koskevan tukipäätöksen muutospäätös;

2) Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen on tehtävä Interreg-ulkorajaohjelman hankkeen kansallista vastinrahoitusta koskevan tukipäätöksen muutospäätös.

Poiketen siitä, mitä 23 §:n 3 momentissa säädetään, muuttuneesta hankkeesta johtuvat kustannukset voidaan hyväksyä hallintoviranomaisen hyväksymän muutoksen mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen tukipäätöksestä ja siihen otettavista ehdoista.

64 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksaminen

Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen viimeisen erän maksamiseen ei sovelleta 28 §:ää.

Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksamisen edellytyksenä on, että 61 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa osapuolet ovat tehneet 62 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.

65 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen maksamisen keskeyttäminen 

Sen lisäksi, mitä 31 §:ssä säädetään, jos hallintoviranomainen on määrännyt hankkeen Euroopan unionin rahoitusosuuden maksamisen keskeytettäväksi:

1) toimivaltaisen maakunnan liiton on päätöksellään määrättävä Interreg-ohjelman hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksaminen keskeytettäväksi;

2) Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen on päätöksellään määrättävä Interreg-ulkorajaohjelman hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksaminen keskeytettäväksi.

66 §
Velvollisuus Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperintään 

Sen lisäksi, mitä 33 §:ssä säädetään, jos hallintoviranomainen on määrännyt hankkeen Euroopan unionin rahoitusosuuden takaisin perittäväksi:

1) toimivaltaisen maakunnan liiton on päätöksellään määrättävä jo maksettu Interreg-ohjelman hankkeen kansallinen vastinrahoitus takaisin perittäväksi;

2) Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen on päätöksellään määrättävä jo maksettu Interreg-ulkorajaohjelman hankkeen kansallinen vastinrahoitus takaisin perittäväksi.

67 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperittävälle määrälle laskettavan koron kohtuullistaminen

Jos virheellisesti tai perusteetta maksetun Interreg-ohjelman tai Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperittävälle määrälle laskettavan koron täysimääräinen periminen olisi tuen saajan olosuhteet tai toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena tarkastellen kohtuutonta:

1) toimivaltainen maakunnan liitto voi jättää Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperittävälle määrälle laskettavan koron kokonaan tai osittain perimättä;

2) Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomainen voi jättää Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperittävälle määrälle laskettavan koron kokonaan tai osittain perimättä.

Takaisinperittävää määrää ei voi kohtuullistaa.

68 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperinnän määräaika

Sen lisäksi, mitä takaisinperinnän määräajasta säädetään 35 §:ssä, Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen takaisinperintää koskeva päätös voidaan tehdä määräajan jälkeenkin, jos Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään Euroopan unionin rahoitusosuuden takaisinperintää. Mainitussa pykälässä säädettyä määräaikaa ei sovelleta kansallisen vastinrahoituksen takaisinperintään, jos vireillä on oikeudellinen menettely tai jos hankkeessa epäillään petosta.

69 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallista vastinrahoitusta koskevan aineiston säilyttäminen

Toimivaltainen maakunnan liitto on velvollinen säilyttämään kaiken Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomainen on velvollinen säilyttämään kaiken Interreg-ulkorajaohjelman kansalliseen vastinrahoitukseen liittyvän kirjanpitoaineiston ja muun aineiston kansallisen vastinrahoituksen osoittamispäätöksen ehtojen mukaisesti niin, että kansallisen vastinrahoituksen käytön valvonta on mahdollista.

Sen lisäksi mitä 25 §:n 3 momentissa säädetään, Interreg-ohjelman tai Interreg-ulkorajaohjelman kansallista vastinrahoitusta saavan tuen saajan on säilytettävä kirjanpitoaineisto ja hankkeen muu aineisto vähintään viiden vuoden ajan laskettuna sen vuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jona kansallisen vastinrahoituksen viimeinen maksuerä on maksettu tuen saajalle, jollei kansallisessa lainsäädännössä taikka vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa.

5 luku

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöä koskevat tarkastukset

70 §
Hallinnollisia tarkastuksia koskevat tarkastukset

Toimeenpanolain 37 §:ssä tarkoitetuilla valvojina toimivilla maakuntien liitoilla on oikeus tehdä tuen saajiin kohdistuvia hallinnollisia tarkastuksia niissä Interreg-ohjelmissa ja Interreg-ulkorajaohjelmissa, joissa hallinnollisia tarkastuksia ei tee hallintoviranomainen. Maakuntien liittojen tarkastusoikeus koskee yksittäistä hanketta tarkastettaessa hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus tarkastaa valvojina toimivien maakuntien liittojen tässä pykälässä tarkoitettua tarkastustoimintaa.

71 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöä koskevat tarkastukset

Hallintoviranomaisella on yleisasetuksen 72 ja 74 artiklaan sekä Interreg-asetuksen 46 artiklaan perustuen oikeus tehdä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöön liittyviä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Tarkastusviranomaisella on yleisasetuksen 77–81 artiklaan sekä Interreg-asetuksen 48 ja 49 artiklaan perustuen oikeus tehdä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, kirjanpitotoimintoa hoitavaan viranomaiseen ja tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Kirjanpitotoimintoa hoitavalla viranomaisella on yleisasetuksen 76 ja 98 sekä Interreg-asetuksen 47 artiklaan perustuen oikeus tehdä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen kohdistuvia tarkastuksia.

Toimeenpanolain 36 §:ssä tarkoitetulla tarkastajaryhmän suomalaisella jäsenellä on Interreg-asetuksen 48 ja 49 artiklaan perustuen oikeus tehdä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöön liittyviä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Edellä 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen viranomaisten tarkastusoikeus koskee yksittäistä hanketta tarkastettaessa hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

72 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset

Toimivaltaisen maakunnan liiton valtionapuviranomaisena tekemästä Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen käyttöön liittyvästä tarkastuksesta ja Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen valtionapuviranomaisena tekemästä Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen käyttöön liittyvästä tarkastuksesta säädetään valtionavustuslain 16–18 §:ssä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus tehdä Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen käyttöön liittyviä toimivaltaisiin maakunnan liittoihin ja tuen saajiin sekä Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen käyttöön liittyviä Interreg-ulkorajaohjelmien hallintoviranomaisiin ja tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Tässä pykälässä tarkoitettujen viranomaisten tarkastusoikeus koskee yksittäistä hanketta tarkastettaessa hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

73 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien varojen käyttöä koskevat tarkastusvaltuudet

Edellä 70–72 §:ssä tarkoitetut viranomaiset voivat tehdä mainituissa pykälissä tarkoitetun tarkastuksen itse tai valtuuttaa muun tarkastustyötä tekevän toisen viranomaisen tai tilintarkastajan tekemään  sen  puolestaan.  Tilintarkastajan  on  oltava  tilintarkastuslaissa  tai  julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetussa laissa tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Valtuutetun tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastaja.

Ulkopuolinen asiantuntija voi 70–72 §:ssä tarkoitetun viranomaisen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.

Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtion virkamieslain 14 ja 15 §:ää sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

74 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien tarkastajan toimivalta

Edellä 70–72 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen asianmukaista tekemistä varten mainituissa pykälissä tarkoitetuilla viranomaisilla ja niiden valtuuttamalla 73 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja tilintarkastajalla on oikeus päästä tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin ja paikkoihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus tarkastaa kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot, selvitykset, asiakirjat, tietojärjestelmät, tallenteet, muu aineisto ja olosuhteet. Tarkastajalla on oikeus ottaa edellä mainittu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen tekeminen sitä edellyttää. Haltuun otetut asiakirjat ja muu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta virka-apua tarkastuksen tekemisessä.

Tarkastukseen sovelletaan lisäksi, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

6 luku

Erinäiset säännökset

75 §
Viranomaisten oikeus saada ja luovuttaa tietoja

Työ- ja elinkeinoministeriöllä, hallintoviranomaisella, kirjanpitotoimintoa hoitavalla viranomaisella, tarkastusviranomaisella, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, maakuntien liitoilla ja Ruokavirastolla on oikeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettujen salassapitosäännösten estämättä saada maksutta toiselta viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitavalta taholta tuen hakijana ja tuen saajana toimivan luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön taloudellista asemaa, liike- ja ammattitoimintaa ja niille julkisista varoista myönnettyä rahoitusta ja muuta tuen kannalta merkittävää olosuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa ja toimeenpanolaissa sekä yleisasetuksessa ja muissa 2 §:ssä mainituissa asetuksissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Muilla tässä momentissa mainituilla viranomaisilla kuin kirjanpitotoimintoa hoitavalla viranomaisella on oikeus saada edellä tarkoitettuja välttämättömiä tietoja tuen käytöstä myös tuen saajalta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toimivaltaisilta viranomaisilta tiedot kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnista, hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, seurannasta, jatkotoimenpiteistä ja valvonnasta, jotka ovat välttämättömiä toimeenpanolaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Hallintoviranomaisella, kirjanpitotoimintoa hoitavalla viranomaisella ja tarkastusviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada välittäviltä toimielimiltä edellä tarkoitettuja välttämättömiä tietoja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta.

Edellä 1 momentissa mainituilla viranomaisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tässä pykälässä tarkoitetut välttämättömät tiedot muulle viranomaiselle, julkista tehtävää hoitavalle taholle ja Euroopan unionin toimielimelle niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Euroopan unionin toimielimille luovutettavista tiedoista säädetään yleisasetuksessa ja muissa 2 §:ssä mainituissa asetuksissa.

76 §
Päätöksen allekirjoittaminen

Tässä laissa tarkoitettu viranomaisen päätös on allekirjoitettava. Päätöksen sähköisestä allekirjoittamisesta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 16 §:ssä.

77 §
Kansallisten alueiden kehittämisen varojen käyttöä koskevat tarkastukset

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus tehdä kansallisten alueiden kehittämisen varojen käyttöön liittyviä maakuntien liittoihin ja tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Toimivaltaisen maakunnan liiton valtionapuviranomaisena tekemästä tarkastuksesta säädetään valtionavustuslain 16–18 §:ssä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen viranomaisten tarkastusoikeus koskee yksittäistä hanketta tarkastettaessa hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

78 §
Kansallisten alueiden kehittämisen varojen käyttöä koskevat tarkastusvaltuudet

Työ- ja elinkeinoministeriö voi tehdä 77 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen itse tai valtuuttaa muun tarkastustyötä tekevän toisen viranomaisen tai tilintarkastajan tekemään sen puolestaan. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetussa laissa tarkoitettu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Valtuutetun tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastaja.

Ulkopuolinen asiantuntija voi työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.

Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtion virkamieslain 14 ja 15 §:ää sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

79 §
Kansallisten alueiden kehittämisen varojen tarkastajan toimivalta

Edellä 77 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen asianmukaista tekemistä varten työ- ja elinkeinoministeriöllä ja 78 §:ssä tarkoitetulla valtuutetulla viranomaisella ja tilintarkastajalla on oikeus päästä tuen käytön kannalta merkityksellisiin rakennuksiin, toimitiloihin ja paikkoihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus tarkastaa kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot, selvitykset, asiakirjat, tietojärjestelmät, tallenteet, muu aineisto ja olosuhteet. Tarkastajalla on oikeus ottaa edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastuksen asianmukainen tekeminen sitä edellyttää. Haltuun otetut asiakirjat ja muu aineisto tulee viipymättä palauttaa, kun tarkastaminen ei enää edellytä niiden hallussapitoa.

Tarkastusta tekevällä on oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta virka-apua tarkastuksen tekemisessä.

Tarkastukseen sovelletaan lisäksi, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

80 §
Muutoksenhaku maakunnan liiton kansallisten alueiden kehittämisen varojen hanke- ja tukiasioita koskevaan päätökseen

Maakunnan liiton tämän lain nojalla tekemään kansallisten alueiden kehittämisen varojen hanke- ja tukiasioita koskevaan päätökseen tehtävästä oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta säädetään kuntalaissa (410/2015).

81 §
Muutoksenhaku työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen hanke- ja tukiasioita sekä toimivaltaisen maakunnan liiton ja Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallista vastinrahoitusta koskevaan päätökseen

Työ- ja elinkeinoministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, maakunnan liiton ja Ruokaviraston Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävänä toimielimenä tekemään hanke- ja tukiasioita koskevaan päätökseen sekä toimivaltaisen maakunnan liiton ja Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomaisen Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallista vastinrahoitusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Tässä pykälässä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hanke- ja tukiasioita koskevaan päätökseen ja siihen annettava päätös tehdään sähköisesti 50 §:ssä tarkoitetussa tietojärjestelmässä.

Muutoksenhakuun tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

82 §
Täytäntöönpano

Tämän lain nojalla tehty päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Edellä 32–34 §:n nojalla tehty lainvoimainen päätös on suoraan ulosottokelpoinen. Saatavan perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

83 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2021.

Tällä lailla kumotaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettu laki (8/2014).

84 §
Siirtymäsäännökset

Sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joita koskevat tukihakemukset ovat vireillä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rakennerahasto-ohjelmista, jäsenvaltioiden välisistä rakennerahasto-ohjelmista sekä Euroopan naapuruusvälineestä osarahoitettavien Euroopan unionin ulkorajat ylittävän yhteistyön yhteisistä toimintaohjelmista, joiden toimeenpano on kesken tämän lain tullessa voimaan, myönnettyyn ja vielä myönnettävään tukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 47/2021, TaVL 16/2021, MmVL 8/2021, HaVM 9/2021, EV 105/2021

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.