Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

9.3.2017/146

Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla:

1 luku

Tartuntatautien luokittelu

1 §
Yleisvaaralliset tartuntataudit

Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat:

1) EHEC-bakteerin aiheuttama tauti;

2) hepatiitti A;

3) hepatiitti E;

4) A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti;

5) isorokko;

6) kolera;

7) kuppa;

8) kurkkumätä;

9) lavantauti, pikkulavantauti ja muu salmonelloihin kuuluvan bakteerin aiheuttama tauti;

10) meningokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus;

11) pernarutto;

12) polio;

13) rutto;

14) SARS ja MERS;

15) shigellapunatauti;

16) tuberkuloosi;

17) tuhkarokko;

18) Ebola, Lassa, Marburg, Krimin-Kongon verenvuotokuume ja muut virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet.

2 §
Valvottavat tartuntataudit

Valvottavia tartuntatauteja ovat:

1) botulismi;

2) Creutzfeldt-Jakobin tauti;

3) ekinokokkoosi;

4) hemofiluksen aiheuttamat vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus;

5) hepatiitti B;

6) hepatiitti C;

7) hinkuyskä;

8) hiv-infektio;

9) sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot;

10) keltakuume;

11) legionelloosi;

12) listerioosi;

13) lepra ja muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi;

14) malaria;

15) pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus;

16) puutiaisaivokuume;

17) vesikauhu (raivotauti);

18) rotavirusinfektio;

19) sankkerit;

20) sikotauti;

21) tetanus;

22) tippuri;

23) vihurirokko.

2 luku

Viranomaisten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät

3 §
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät

Sosiaali- ja terveysministeriön on:

1) huolehdittava väestölle suunnatun tartuntatautien torjunnan edellyttämän terveysneuvonnan ja valtakunnallisen tiedottamisen toteutumisesta;

2) seurattava ja edistettävä Suomessa suoritettavaa ja kansainvälistä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää tieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista;

3) suoritettava sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tehtävät.

4 §
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on:

1) seurattava tartuntatautien vastustamistyön toteutumista ja tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi;

2) harjoitettava tartuntatauteihin liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä suoritettava ja kehitettävä tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia;

3) annettava kuntien tartuntatautien torjuntatyöstä vastaaville toimielimille ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymille asiantuntija-apua tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa;

4) järjestettävä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää koulutusta;

5) tiedotettava ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, laboratorioille ja terveyskeskuksille;

6) annettava tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle, aluehallintovirastoille, puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja kansainväliseen tartuntatautitietojen vaihtoon;

7) osallistuttava tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;

8) suoritettava sille säädetyt tai sosiaali- ja terveysministeriön määräämät tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvät tehtävät.

5 §
Aluehallintoviraston tehtävät

Aluehallintoviraston on:

1) tehtävä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi;

2) suoritettava aluehallintovirastolle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt tehtävät.

6 §
Kunnan tehtävät

Tartuntatautien torjunnasta vastaavan kunnallisen toimielimen ja kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin on:

1) huolehdittava tartuntatautien ehkäisyyn liittyvästä terveysneuvonnasta;

2) huolehdittava suonensisäisesti huumeita käyttävien käyttövälineiden vaihtamisesta tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan.

3 luku

Tartuntatautien ilmoittaminen

7 §
Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus

Lääkärin ja hammaslääkärin on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tehdä seuraavista taudeista:

1) hinkuyskä;

2) muu salmonelloosi kuin lavantauti tai pikkulavantauti;

3) pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus;

4) puutiaisaivokuume;

5) rotavirusinfektio;

6) hemofiluksen aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus;

7) sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio ja muut mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi.

Ilmoituksessa on oltava tartuntatautilain 29 §:ssä tarkoitettuina tietoina tiedot:

1) potilaan tunnistetietojen lisäksi tiedot potilaan sukupuolesta, asuinkunnasta ja kansalaisuudesta;

2) tartunnan kulusta ja oireiden alkamisajankohdasta;

3) diagnoosin perusteista;

4) potilaan saamista rokotuksista;

5) hoitopaikasta.

Ilmoittajan on merkittävä ilmoitukseen yhteystietonsa ja allekirjoitettava se. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa tapauksen toteamisesta. Erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Puhelimitse tehty alustava ilmoitus on vahvistettava kirjallisella ilmoituksella tapauksen varmistuttua. Tuberkuloosista on tehtävä ilmoitus silloin, kun tartunta on todettu ja kun hoito on päättynyt.

Hiv-infektiosta on tehtävä ilmoitus tartunnan toteamishetkellä, taudin saavuttaessa aids-vaiheen ja potilaan kuollessa. Hiv-infektiosta tehtävään ilmoitukseen on sisällytettävä arvio tartunta-ajasta ja -tavasta, kuolinsyystä sekä siitä, onko tartunnan saanut luovuttanut verta.

8 §
Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus

Laboratorion on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisen ja valvottavan tartuntataudin mikrobilöydöksestä sekä muiden tartuntatautien osalta liitteessä 1 mainituista ilmoitettavista mikrobilöydöksistä ja mikrobien lääkeherkkyyksistä.

Tartuntatautilain 37 §:ssä tarkoitettuun alueelliseen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteriin ja tartuntatautilain 39 §:ssä tarkoitettuun tapauskohtaiseen rekisteriin on talletettava tartuntatautilain 29 §:ssä tarkoitetut tiedot niistä mikrobilöydöksistä, jotka liitteen 1 mukaan on ilmoitettava mikrobilääkeresistenssiominaisuutensa perusteella. Näihin rekistereihin on talletettava tiedot myös muista alueella mahdollisesti esiintyvistä torjunnan kohteena olevista erityisen resistenttien mikrobien löydöksistä.

9 §
Laboratorion tartuntatauti-ilmoituksen sisältö

Laboratorion tartuntatauti-ilmoituksessa on oltava tartuntatautilain 29 §:ssä tarkoitettuina tietoina tiedot hoitopaikasta, näytteenottopäivämäärästä, tehdystä tutkimuslöydöksestä, mikrobin toteamistavasta ja ominaisuuksista, näytteen laadusta sekä ilmoittavan laboratorion nimi. Jos näyte on lähetetty muusta kuin ilmoittavasta laboratoriosta tai lähetetään jatkotutkimuksiin toiseen laboratorioon, myös näiden laboratorioiden nimet on ilmoitettava. Salmonella-, shigella- ja kampylobakteeri-infektioissa on ilmoitettava tieto tartuntapaikasta. Kun laboratorion löydös viittaa sellaiseen tartuntatautitapaukseen, josta hoitava lääkäri on velvollinen tekemään tartuntatauti-ilmoituksen, laboratorion on liitettävä omaan vastaukseensa tästä huomautus.

Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluttua löydöksen varmistumisesta.

10 §
Mikrobikannat tai näytteet

Laboratorion tartuntatauti-ilmoitukseen on tartuntatautilain 29 §:n 2 momentin mukaisesti liitettävä liitteessä 2 mainitut mikrobikannat ja näytteet.

11 §
Eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavat zoonoosit ja eläintautitapaukset

Tartuntatautilain 31 §:ssä tarkoitettuja kunnan eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavia zoonooseja ja eläintautitapauksia ovat:

1) vesikauhu (raivotauti) ja vesikauhuepäily;

2) pernarutto ja pernaruttoepäily;

3) bruselloosi-tartunta;

4) Mycobacterium bovis -tartunta;

5) Burkholderia mallei -tartunta;

6) psittakoosi;

7) EHEC-tartunta henkilöllä, joka on ollut kosketuksissa tuotantoeläimiin kotimaassa;

8) salmonellatartunta, Q-kuume tai leptospiroosi henkilöllä, joka asuu tai työskentelee tuotantoeläintilalla;

9) trikinoosi;

10) botulismi ja botulismiepäily;

11) A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti henkilöllä, joka asuu tai työskentelee siipikarjatilalla.

12 §
Otosseurannalla seurattavat taudit ja oireyhtymät

Tartuntatautilain 33 §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen otosseurantaan osallistuvat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköt antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yksilöityjä tietoja sekä tarvittaessa näytteitä potilaistaan tai asiakkaistaan seuraavista taudeista:

1) sukupuolitaudit;

2) veriteitse tarttuvat ja huumeiden käyttöön liittyvät infektiot;

3) hengitystieinfektiot;

4) sikiön kehitykseen raskauden aikana vaikuttavat infektiot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii otosseurannassa toimitetut näytteet 1 momentissa mainittujen tautien aiheuttajien ja niiden ominaisuuksien seuraamiseksi. Otosseurannassa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on ilmoitettava tunnistetiedot tartuntatautilain 29 §:n 1 momentin mukaisesti. Toimitettaviin tietoihin on liitettävä lisäksi päivämäärä, henkilön ikä, sukupuoli, toimipisteen tunnistetiedot, mahdollisen näytteen näytelaatu ja näytteenottopäivämäärä sekä tautikohtaisesti tietoja tartunnan kulkuun vaikuttavista tekijöistä ja riskitekijöistä.

4 luku

Erinäiset säännökset

13 §
Hoitoon liittyvät infektiot

Erikoissairaanhoidon toimintayksiköiden on annettava säännöllisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa tietoa sekä osallistuttava valtakunnallisiin hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä koskeviin selvityksiin. Erikoissairaanhoidon toimintayksikkö osallistuu toimintansa luonteen edellyttämällä tavalla valtakunnalliseen hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuusseurantaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on annettava säännöllisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevia tietoja sekä osallistuttava niiden esiintyvyyttä ja torjuntaa koskeviin selvityksiin.

14 §
Raskaana olevien verinäytteen tutkimus

Raskaana olevalta otetaan terveystarkastuksen yhteydessä hänen suostumuksellaan verinäyte vastasyntyneen tartuntatautien ehkäisemiseksi.

Verinäytteestä tehdään tutkimus kupan ja hiv-infektion varhaiseksi toteamiseksi sekä hepatiitti B-viruksen toteamiseksi.

15 §
Yhdistämisaikaväli tartuntatautirekisterissä

Tartuntatauti-ilmoitusten kaikki tiedot säilytetään tartuntatautirekisterissä samaa tartuntatautitapausta koskevien erillisten ilmoitusten yhdistämisen päättymistä, jäljempänä yhdistämisaikaväli, seuraavan vuoden loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin tiedoista poistetaan potilaan nimi ja henkilötunnus muutetaan muotoon, jossa sitä ei voi tunnistaa.

Yhdistämisaikaväli on 50 vuotta, jos kyseessä on:

1) lavantauti;

2) pikkulavantauti;

3) kuppa;

4) tuberkuloosi;

5) hepatiitti B;

6) hepatiitti C;

7) hiv-infektio;

8) muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi;

9) hepatiitti D-viruksen aiheuttama tauti;

10) HTL-viruksen aiheuttama tauti;

11) Creutzfeldt-Jakobin tauti;

12) metisilliinille tai oksasilliinille resistentin Staphylococcus aureus -kannan (MRSA), vankomysiinille resistentin stafylokokkikannan (VRSA), vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) taikka III polven kefalosporiineille alentuneen herkkyyden omaavan Escherichia coli -kannan tai Klebsiella pneumoniae -kannan aiheuttama infektio;

13) karbapenemaasia tuottavan enterobakteerin (CPE) aiheuttama infektio.

Yhdistämisaikaväli on kolme vuotta, jos kyseessä on:

1) ekinokokkoosi;

2) malaria;

3) Borrelia burgdorferi;

4) brusella;

5) veren tai selkäydinnesteen sieni- tai parasiittilöydös;

6) filaria;

7) skistosoma.

Yhdistämisaikaväli on kolme kuukautta, jos kyseessä on:

1) meningokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio tai aivokalvontulehdus;

2) tippuri;

3) Clostridium difficilen aiheuttama infektio;

4) hemofiluksen aiheuttama vaikea yleisinfektio tai aivokalvontulehdus;

5) sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio;

6) pehmeä sankkeri;

7) muu veren ja selkäydinnesteen bakteeri- tai viruslöydös;

8) astroviruksen, noroviruksen, rotaviruksen tai sapoviruksen aiheuttama tauti;

9) influenssaviruksen, parainfluenssaviruksen, respiratory syncytial -viruksen tai rinoviruksen aiheuttama tauti.

Muissa kuin 2–4 momentissa mainituissa tartuntataudeissa yhdistämisaikaväli on 12 kuukautta.

16 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä maaliskuuta 2017.

Liite 1

Tartuntatautilain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuja muiden tartuntatautien ilmoitettavia mikrobilöydöksiä lääkeherkkyystietoineen ovat kaikki mikrobit, jotka on todettu verestä tai selkäydinnesteestä ja näiden lisäksi:

Bakteerit:

Borrelia burgdorferi

Borrelia recurrentis

Brusellat

Chlamydia pneumoniae

Chlamydia psittacii

Clostridium difficile

Coxiella burnetii

Enterobacter cloacae (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut)

Enterokokit (vankomysiinille resistentit kannat, VRE)

Escherichia coli (kannat, joiden herkkyys III polven kefalosporiineille on alentunut)

Escherichia coli (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut)

Francisella tularensis

Kampylobakteerit

Klebsiella pneumoniae (kannat, joiden herkkyys III polven kefalosporiineille on alentunut)

Klebsiella pneumoniae (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut)

Leptospirat

Mycoplasma pneumoniae

Staphylococcus aureus (metisilliinille/oksasilliinille resistentit kannat, MRSA)

Stafylokokit (vankomysiinille resistentit kannat, VRSA)

Vibrio parahaemolyticus

Yersiniat

Virukset:

Adenovirukset

Astrovirukset

Chikungunya-virus

Denguevirukset

Enterovirukset (sisältää myös Coxsackievirukset ja Echovirukset)

Hepatiitti D-virukset

HTL-virukset

Influenssavirukset

Japanin B -enkefaliittivirus

Noro- ja sapovirukset

Parainfluenssavirukset

Parvovirus

Puumalavirus (myyräkuumevirus)

Respiratory syncytial -virus

Rinovirus

Sindbisvirus ja

Varicella-zoster -virus

West Nile -virus

Zikavirus

Alkueläimet:

Cryptosporidium

Cyclospora cayetanensis

Entamoeba histolytica

Filariat

Giardia lamblia

Leishmaniat

Skistosomat

Toxoplasma gondii

Trichinella spiralis

Sienet:

Pneumocystis jirovecii

Liite 2

Tartuntatautilain 29 §:n mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen liitetään mikrobikantoja tai näytteitä seuraavasti.

Yleisvaarallisia tartuntatauteja aiheuttavat:
Escherichia coli EHEC kanta tai näyte
Hepatiitti A näyte
Vibrio cholerae kanta tai näyte
Corynebacterium diphtheriae kanta tai näyte
Salmonellat kanta tai näyte
Neisseria meningitidis, kanta: verestä ja selkäydinnesteestä tehdyt löydökset
Poliovirus kanta tai näyte
Shigellat kanta tai näyte
Mycobacterium tuberculosis kanta tai näyte
Tuhkarokkovirus näyte
Valvottavia tartuntatauteja aiheuttavat:
Bordetella pertussis kanta tai näyte
Hiv kanta tai näyte
Legionella kanta tai näyte
Listeria monocytogenes kanta tai näyte
Plasmodium näyte
Haemophilus influenzae kanta: verestä ja selkäydinnesteestä tehdyt löydökset
Sikotautivirus näyte
Streptococcus pneumoniae kanta: verestä ja selkäydinnesteestä tehdyt löydökset
Vihurirokkovirus näyte
Tartuntatauteja aiheuttavat muut ilmoitettavat mikrobilöydökset:
Bakteerit
Enterobacter cloacae (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut) kanta: mistä tahansa näytteestä
Enterokokit (VRE) kanta tai näyte
Escherichia coli (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut) kanta: mistä tahansa näytteestä
Klebsiella pneumoniae (kannat, joiden herkkyys karbapeneemeille on alentunut) kanta: mistä tahansa näytteestä
Staphylococcus aureus (MRSA) kanta tai näyte
Stafylokokokit (vankomysiinille resistentit kannat) kanta tai näyte
Streptococcus agalactiae kanta: verestä ja selkäydinnesteestä tehdyt löydökset
Streptococcus pyogenes kanta: verestä ja selkäydinnesteestä tehdyt löydökset
Virukset
Enterovirukset (sisältää coxsackie-ja enterovirukset) kanta tai näyte: ulosteesta tehdyt löydökset

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.