1267/2015

Tässä työjärjestyksessä säädetään liikenne- ja viestintäministeriön (jäljempänä ministeriö ) organisaatiosta, ministeriön johtamisesta ja hallinnonalan ohjauksesta, johtavien virkamiesten tehtävistä, henkilöstön sijoittumisesta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sen lisäksi, mitä liikenne- ja viestintäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (405/2003) säädetään.

Ministeriö antaa taloussäännön ja määrää sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ja muita toimintayksiköitä ovat konserniohjausosasto, palvelu-osasto, tieto- ja turvallisuusosasto, verkko-osasto, ministeriön viestintä ja kansainvälisten asioiden yksikkö erillisyksikkönä.

Mitä jäljempänä säädetään osastosta, koskee soveltuvin osin myös ministeriön viestintää.

Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) .

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriön viestinnän päällikkönä on viestintäjohtaja, kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä on kansainvälisten asioiden johtaja, henkilöstökehitysyksikön päällikkönä on henkilöstöjohtaja, talous- ja hallintoyksikön päällikkönä on talous- ja hallintojohtaja ja valmius- ja varautumisyksikön päällikkönä on valmiusjohtaja. Yksiköiden johtajat määrää ministeri.

Ministeriön johtamisessa toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja toimintalinjoja.

Ministeriön hallinnonalalla sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä.

Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on liikenne- ja viestintäministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja.

Ministerin valtiosihteerillä ja ministerin erityisavustajilla on oikeus olla läsnä ministeriön johtoryhmän kokouksissa.

Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Ministerille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkamiesvalmistelun yhteensovittamista varten on virkamiesjohtoryhmä. Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja. Henkilöstöasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu henkilöstöjohtaja.

Virkamiesjohtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:

Kansliapäällikkö voi kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Hallinnonalan johtoryhmässä käsitellään hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua, strategisia kysymyksiä ja lainsäädäntösuunnitelmia sekä sovitetaan yhteen hallinnonalan toimintaa sekä käsitellään johtamista ja työnantajapolitiikkaa.

Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat.

Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.

Kukin osasto ja yksikkö vastaa omalla toimialallaan ja yhteistyössä muiden osastojen kanssa:

Osastot osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitteluun, talousarvioesityksen ja tulostavoitteiden valmisteluun sekä hallinnonalan ohjaukseen.

Osastot tukevat ja avustavat ministeriön johtoa varautumisasioissa sekä valmistelevat asiat, jotka koskevat ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan jatkuvuuden turvaamista osaston toimialalla.

Ministeriön virkojen ja henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja osastojen ulkopuolisiin yksiköihin määrää kansliapäällikkö.

Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.

Konserniohjausosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Konserniohjausosastossa on seuraavat yksiköt:

Talous- ja hallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan toiminta on taloudellista ja taloudenpito suunniteltua, sekä siitä, että ministeriössä ja hallinnonalalla noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja hallinto toimii laillisesti ja tehokkaasti. Lisäksi yksikkö vastaa ministeriön tiedonhallintaa, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevista asioista.

Henkilöstökehitysyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan henkilöstöpolitiikka on hyvää sekä toimintaa ja työhyvinvointia tukevaa.

Ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä ja sen hallinnonalaa voidaan johtaa strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti.

Vaikutusarviointi- ja kehitysyksikkö vastaa laadukkaiden vaikutusarviointien tuottamisesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä ja säädösvalmistelun tukemisesta ja kehittämisestä ministeriössä.

Valmius- ja varautumisyksikkö vastaa kansliapäällikön avustamisesta ministeriön ja sen hallinnonalan yhteisen varautumisen, huoltovarmuuden ja valmiussuunnittelun yleisessä ohjauksessa ja yhteensovittamisessa sekä valvonnassa ja kehittämisessä siltä osin kuin kyseessä ei ole muun osaston tai yksikön tehtävä sekä osallistumisesta valtioneuvoston varautumis- ja huoltovarmuusyhteistyöhön.

Palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Palveluosastossa on seuraavat yksiköt:

Markkinayksikkö vastaa siitä, että liikennepalvelumarkkinat ovat kilpaillut ja yhteentoimivat ja että markkinat luovat myönteistä toimintaympäristöä palveluiden käyttäjille ja tuottajille.

Kuljetus- ja pätevyysyksikkö vastaa siitä, että kuljetusketjut ovat laadukkaita ja sujuvia ja että kuljetuksia tuetaan koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevalla sääntelyllä.

Kuluttajapalveluyksikkö vastaa siitä, että kuluttajille on tarjolla laadukkaita, edullisia ja esteettömiä palveluita.

Tieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Tieto- ja turvallisuusosastossa on seuraavat yksiköt:

Tietoliiketoimintayksikkö vastaa siitä, että tietoa voidaan laajasti käyttää liiketoiminnan raaka-aineena.

Turvallisuusyksikkö vastaa siitä, että palvelut ja verkot ovat käyttäjille ja liiketoiminnan harjoittajille turvallisia.

Automaatioyksikkö vastaa siitä, että eri liikennemuotojen automaatio edistyy, ajoneuvojen tekniikkaa koskevat vaatimukset ovat ajan tasalla ja että vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeva sääntely vastaa kansainvälisiä sopimuksia ja unionilainsäädäntöä.

Verkko-osaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:

Verkko-osastossa on seuraavat yksiköt:

Kehittämisyksikkö vastaa siitä, että laadukkaat verkot tarjoavat kestävän kasvualustan palveluille.

Verkkojen sääntely-yksikkö vastaa siitä, että verkkoja säännellään, ohjataan ja hallitaan tehokkaasti ja verkkomarkkinoita kehittäen.

Ilmasto- ja ympäristöyksikkö vastaa siitä, että liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöä vähän kuormittavia.

Ministeriön viestintä vastaa siitä, että ministeriön viestintä on avointa, keskustelevaa ja vaikuttavaa.

Ministeriön viestintä on suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimiva yksikkö, joka tukee ja avustaa ministeriön johtoa ministeriön viestinnässä ja sidosryhmätoiminnassa. Ministeriön viestintä suunnittelee, toteuttaa ja kehittää ministeriön kokonaisviestintää. Viestinnän toteuttamista ohjaa viestintästrategia.

Lisäksi ministeriön viestintä käsittelee asiat, jotka koskevat:

Kansainvälisten asioiden yksikkö toimii suoraan kansliapäällikön alaisuudessa. Yksikön tehtäviin kuuluu kansainvälisten asioiden ja Euroopan unionia koskevien asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen. Lisäksi kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa Ahvenanmaan kanssa tehtävän yhteistyön koordinoinnista.

Kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa siitä, että 1 momentissa tarkoitettujen asioiden hoito on ministeriössä laadukasta ja tuloksellista.

Kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto vastaa liikenne- ja viestintäpolitiikan kansallisesta ja kansainvälisestä pitkän aikavälin ennakoinnista ja suunnittelusta. Strategiatoiminto vastaa lisäksi hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta, ministeriön tulevaisuustyöstä, muiden kuin politiikkastrategioiden valmistelusta sekä osallistumisesta valtioneuvoston strategia- ja ennakointiyhteistyöhön. Strategiatoiminto varmistaa ministeriön strategiatyön laadun myös tukemalla ministeriön politiikkastrategioiden valmistelutyötä.

Lisäksi strategiatoiminnossa käsitellään asioita, jotka koskevat:

Strategiatoimintoa johtaa kansliapäällikkö.

Osastopäällikkö

Viestintäjohtajan tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäällikön tehtävistä.

Yksikön johtaja

Valtion kyberturvallisuusjohtaja koordinoi ja sovittaa yhteen kansallista kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista, sekä toimii valtionjohdon neuvonantajana kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Valtion kyberturvallisuusjohtaja toimii suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri tai kansliapäällikkö taikka asianomaisen osaston osastopäällikkö tai yksikön johtaja määrää.

Kansliapäällikkö ratkaisee sen, minkä osaston käsiteltäväksi asia kuuluu, jos kysymys valmisteluvastuusta on epäselvä tai harkinnanvarainen. Vastaavasti osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön johtaja ratkaisee sen, kenen käsiteltäväksi asia osastolla tai yksikössä kuuluu.

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, ellei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.

Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esimiehenään olevan yksikön johtajan ja osastopäällikön hyväksyttäväksi.

Milloin asian ratkaisee osastopäällikkö, on vastaavasti meneteltävä yksikön johtajaan nähden. Osastopäällikkö ja yksikön johtaja voivat erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.

Jos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta ministerille ja yksikkönsä johtajalle.

Kuulemisesta on laadittava raportti, joka toimitetaan ministerille, virkamiesjohtoryhmän jäsenille ja yksikön johtajalle.

Kansliapäällikkö ja osastonsa asioissa osastopäällikkö on pidettävä tietoisena tärkeistä esille tulleista ja vireillä olevista asioista.

Mitä edellä säädetään kansliapäälliköstä ja osastopäälliköstä, koskee soveltuvin osin myös viestintäjohtajaa ja yksikön johtajaa.

Asiat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kaikkien niiden osastojen ja yksiköiden kesken, joiden tehtäviä ne koskevat.

Yksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille osastoille ja yksiköille, joita asia koskee.

Ministeriö on avoin ja vuorovaikutteinen. Viestinnässä noudatetaan ministeriön viestintästrategiaa ja viestintäohjeita. Viestintä on osa johtamista ja asioiden valmistelua. Viestintä ja sidosryhmätoiminta kuuluvat jokaisen virkamiehen perustehtäviin. Ministeriön viestintä sekä osastot ja yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyvissä asioissa. Ministeriön johdon, virkamiesten ja ministeriön viestinnän tehtävät sekä työnjako asioiden julkistamisessa esitetään ministeriön viestintäohjeissa.

Jokainen ministeriössä työskentelevä on velvollinen noudattamaan hyvää tiedonhallintatapaa ja vastaa käsittelemistään asiakirjoista ja tiedoista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja ministeriön asiakirjojen käsittelyä koskevien ohjeiden mukaisesti. Ministeriön osastot ja yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakirjahallintoa sekä asiakirjojen käsittelyä ja julkisuutta koskevissa kysymyksissä.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille.

Kansliapäällikkö, osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin jäljempänä 44–52 §:ssä säädetään.

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.

Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston tai osaston ulkopuolisen yksikön päällikön kanssa.

Osastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.

Ministerin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa.

Jos kansliapäällikkö tai osastopäällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, siitä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää asianomaisen virkamiehen esimies. Kansliapäällikölle tällaisen virkavapauden myöntää henkilöstöjohtaja.

Muun virkavapauden myöntää:

Virkavapauden myöntämisestä yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka valtioneuvoston yleisistunto on nimittänyt, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) .

Virkamiehelle myönnetyn virkavapauden keskeyttää tai peruuttaa kansliapäällikkö virkamiehen pyynnöstä. Kansliapäällikölle myönnetyn virkavapauden keskeyttää tai peruuttaa ministeri kansliapäällikön pyynnöstä.

Ministeri antaa valtiosihteerille, erityisavustajille ja kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen. Kansliapäällikkö antaa osastopäällikölle, viestintäjohtajalle, kansainvälisten asioiden johtajalle sekä muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen.

Osastopäällikkö antaa yksikön johtajalle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. Viestintäjohtaja antaa virkamatkamääräyksen ministeriön viestinnän virkamiehelle. Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa yksikön johtaja.

Kansliapäällikkö ratkaisee 44 ja 45 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Palveluosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Verkko-osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Konserniohjausosaston osastopäällikkö ratkaisee osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat joukkoliikenteen palveluostoja ja valtionapuja.

Konserniohjausosaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle.

Henkilöstöjohtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:

Talous- ja hallintojohtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.

Ministeri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.

Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden, viestintäjohtajan ja kansainvälisten asioiden johtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat.

Yksikön johtajien vuosilomajärjestyksen vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.

Muiden virkamiesten vuosilomat vahvistaa asianomainen yksikön johtaja tai muu vastaava esimies.

Ministeriön edustajan ministeriön ulkopuoliseen komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen määrää kansliapäällikkö tai osastopäällikkö 46 ja 47 §:n mukaisesti.

Virkamiehen tulee valmistelevan toimielimen puheenjohtajana tai jäsenenä toimia ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön johtajalle ja osastopäällikölle, ja jos nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta edellä 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, myös ministerille ja kansliapäällikölle.

Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat myös muun kuin virkamiehen oman osaston toimialaa, virkamiehen tulee olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon.

Jos valmisteluelimessä on useita virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, heidän tulee pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdolliset erimielisyydet on tarvittaessa käsiteltävä virkamiesjohtoryhmässä.

Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

Kansliapäällikkö vastaa ministeriön valmiuden ja varautumisen asioista ja toimialan varautumisen yhteensovittamisesta.

Kansliapäällikön apuna toimii valmius- ja varautumisyksikkö, joka 14 b §:ssä tarkoitettujen tehtävien lisäksi:

Valmiusjohtaja raportoi 14 b §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitetusta toiminnasta kansliapäällikölle.

Valmius- ja varautumisyksikön virkamiesten sijaiset määrää kansliapäällikkö.

Ministeriön säädösten laadun valvontaa ja säädösprosessia johtaa lainsäädäntöjohtaja.

Ministeriön strategioiden valmistelua ja strategiaprosessia johtaa strategiajohtaja.

Lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan määrää kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö määrää lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan tarkemmista tehtävistä.

Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu valtioneuvoston nimittämä ministeriössä esimiehenä toimiva virkamies.

Osastopäällikön sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esimiehenä toimiva virkamies. Muissa asioissa osastopäällikön sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.

Viestintäjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esimiehenä toimiva virkamies. Muissa asioissa viestintäjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.

Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää osastopäällikkö ministeriön esimiestehtävissä toimivista virkamiehistä osastonsa osalta ja kansliapäällikkö kansainvälisten asioiden yksikön osalta. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön tai kansliapäällikön määräämä virkamies.

Henkilöstöjohtajan sijaisena työnantaja-asioissa voi kuitenkin toimia muukin kuin esimiestehtävässä toimiva työnantajavirkamies.

Liikenne- ja viestintäministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi ylitarkastajat, erityisasiantuntijat, erikoistutkijat ja suunnittelijat, näitä virka-asemaltaan vastaavat virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 1 päivänä heinäkuuta 2011 annettu liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (791/2011) .

Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.