18.12.2014/1129
Dokumentin versiot
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
«Valtioneuvoston» päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) nojalla:
1 §
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen
Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto.
Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ulkomaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.
2 §
Opintojen rakenne
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) perus- ja ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja;
3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua;
4) opinnäytetyö.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) syventäviä ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja;
3) opinnäytetyö.
Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:
1) kasvatustieteellisiä perusopintoja;
2) ammattipedagogisia opintoja;
3) opetusharjoittelua;
4) muita opintoja.
3 § (19.12.2019/1294)
Opintojen mitoitus ja laajuus
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Jos edellä mainittu tutkinto järjestetään kansainvälisenä yhteistyönä, opintojen laajuus voi olla ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti myös 120 opintopistettä.
Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.
Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä.
Erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30 opintopistettä.
4 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
5 §
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
6 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet:
1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja
2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.
6 a § (30.12.2014/1438)
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen
Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta:
1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;
2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan;
3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin;
4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana.
Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.
6 b § (15.9.2016/813)
Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen
Ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntyminen edellyttää, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen enemmistön, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Työelämää edustavat tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.
Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.
Ammattikorkeakoulu voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja.
6 c § (15.9.2016/813)
Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen
Erikoistumiskoulutusta voivat järjestää ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.
7 §
Kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun «valtioneuvoston» asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.
8 §
Kypsyysnäyte
Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
9 §
Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset
Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.
10 §
Todistukset
Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Myös erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. (30.12.2014/1438)
Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 1 §:n 3 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
11 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosiaali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.
12 § (17.1.2019/116)
Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen
Ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 95 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella sekä 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus).
Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 76 prosenttia perusrahoituksesta, sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 19 prosenttia perusrahoituksesta.
13 § (17.1.2019/116)
Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusperusteet
Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin, ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin ja opintopisteisiin, ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymiseen ja uraseurantaan sekä opiskelijapalautteeseen.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen.
14 § (17.1.2019/116)
Strategiaperusteisen rahoituksen rahoitusperusteet
Strategiaperusteinen rahoitusosuus jakaantuu ammattikorkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä «valtioneuvoston» korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen.
Ammattikorkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukeva osuus perustuu ammattikorkeakoulukohtaiseen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin ja vahvuuksiin sekä ammattikorkeakoulun profiloitumiseen. Ammattikorkeakoulujen strategiaa toteuttavista toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä niitä tukevasta strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä.
«Valtioneuvoston» korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva osuus perustuu mainittuja tavoitteita edistäviin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelmiin.
15 §
Ammattikorkeakouluindeksi
Ammattikorkeakoululain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.
Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.
16 §
Kustannustason muutos
Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikorkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.
17 §
Opettajien kelpoisuusvaatimukset
Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
18 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset
Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.
18 a § (30.12.2014/1438)
Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo
Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja sen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus.
Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös ammattikorkeakoululla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia ammattikorkeakouluja.
Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista.
19 §
Toimiluvan hakeminen
Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:
1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka;
2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat;
3) ammattikorkeakoulun nimi;
4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten;
5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla;
6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;
7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;
8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää;
9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat;
10) opiskelijapalveluiden järjestäminen;
11) hallinnon järjestäminen.
Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:
1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset;
2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat;
3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta.
Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat.
Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:
1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja
2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
Valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle.
20 §
Voimaantulo
Tämä «asetus» tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä.
Liite (20.6.2018/493)
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
| Tutkinto ja tutkintonimike | Laajuus opintopisteinä |
| Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto | |
| tulkki (AMK) | 210 (1) |
| Bachelor of Humanities | |
| yhteisöpedagogi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Humanities | |
| Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto | |
| artenomi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| konservaattori (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| kulttuurituottaja (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| kuvataiteilija (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| medianomi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| muotoilija (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| musiikkipedagogi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| muusikko (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| tanssinopettaja (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| vestonomi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Culture and Arts | |
| Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto | |
| tradenomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Business Administration | |
| Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (AMK) | 240 |
| Bachelor of Engineering | |
| laboratorioanalyytikko (AMK) | 210 |
| Bachelor of Laboratory Services | |
| rakennusarkkitehti (AMK) | 240 |
| Bachelor of Construction Architecture | |
| rakennusmestari (AMK) | 210 |
| Bachelor of Construction Management | |
| Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (AMK) | 270 |
| Bachelor of Engineering | |
| merikapteeni (AMK) | 270 |
| Bachelor of Maritime Management | |
| Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto | |
| agrologi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Natural Resources | |
| hortonomi (AMK) | 240 |
| Bachelor of Natural Resources | |
| iktyonomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Natural Resources | |
| metsätalousinsinööri (AMK) | 240 |
| Bachelor of Natural Resources | |
| ympäristösuunnittelija (AMK) | 240 |
| Bachelor of Natural Resources | |
| Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| apuvälineteknikko (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| bioanalyytikko (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| ensihoitaja (AMK) | 240 |
| Bachelor of Health Care | |
| fysioterapeutti (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| geronomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Social Services and Health Care | |
| hammasteknikko (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| jalkaterapeutti (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| kuntoutuksen ohjaaja (AMK) | 210 |
| Bachelor of Social Services and Health Care | |
| kätilö (AMK) | 270 |
| Bachelor of Health Care | |
| naprapaatti (AMK) | 240 |
| Bachelor of Health Care | |
| optometristi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| osteopaatti (AMK) | 240 |
| Bachelor of Health Care | |
| röntgenhoitaja (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| sairaanhoitaja (AMK) | 210 (2) |
| Bachelor of Health Care | |
| sosionomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Social Services | |
| suuhygienisti (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| terveydenhoitaja (AMK) | 240 |
| Bachelor of Health Care | |
| toimintaterapeutti (AMK) | 210 |
| Bachelor of Health Care | |
| Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| estenomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Beauty and Cosmetics | |
| Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto | |
| liikunnanohjaaja (AMK) | 210 |
| Bachelor of Sports Studies | |
| Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto | |
| restonomi (AMK) | 210 |
| Bachelor of Hospitality Management |
1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op
2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
| Tutkinto ja tutkintonimike | Laajuus opintopisteinä |
| Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| tulkki (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Humanities | |
| yhteisöpedagogi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Humanities | |
| Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| artenomi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| konservaattori (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| kulttuurituottaja (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| kuvataiteilija (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| medianomi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| muotoilija (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| musiikkipedagogi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| muusikko (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| tanssinopettaja (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| vestonomi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Culture and Arts | |
| Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| tradenomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Business Administration | |
| Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Engineering | |
| laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Laboratory Services | |
| Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| insinööri (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Engineering | |
| merikapteeni (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Maritime Management | |
| Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| agrologi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Natural Resources | |
| hortonomi (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Natural Resources | |
| iktyonomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Natural Resources | |
| metsätalousinsinööri (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Natural Resources | |
| ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) | 60 |
| Master of Natural Resources | |
| Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| apuvälineteknikko (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| bioanalyytikko (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| ensihoitaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| fysioterapeutti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| geronomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Social Services and Health Care | |
| hammasteknikko (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| jalkaterapeutti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Social Services and Health Care | |
| kätilö (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| naprapaatti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| optometristi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| osteopaatti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| röntgenhoitaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| sairaanhoitaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| sosionomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Social Services | |
| suuhygienisti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| terveydenhoitaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| toimintaterapeutti (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Health Care | |
| Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| estenomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Beauty and Cosmetics | |
| Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| liikunnanohjaaja (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Sports Studies | |
| Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto | |
| restonomi (ylempi AMK) | 90 |
| Master of Hospitality Management |
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
20.6.2018/493:
Tämä «asetus» tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.
Ennen 1 päivää elokuuta 2018 tutkinnon suorittamisen aloittaneet saavat pyynnöstä valmistuessaan uuden asetuksen mukaisen merikapteenin (AMK) tai merikapteenin (ylempi AMK) englanninkielisen tutkintonimikkeen. Teatteri-ilmaisun ohjaajan (AMK) ja teatteri-ilmaisun ohjaajan (ylempi AMK) uusi ruotsinkielinen tutkintonimike koskee 1 päivänä elokuuta 2017 tai myöhemmin tutkinnon suorittamisen aloittaneita. Ammattikorkeakoulu voi myöntää uuden ruotsinkielisen tutkintonimikkeen ennen 1 päivää elokuuta 2017 tutkinnon suorittamisen aloittaneille.