Seurattu SDK 1261/2020 saakka.

4.12.2014/1015

Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 4 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Perusyksiköt

1 § (11.6.2020/431)
Perusyksiköiden määritelmät

Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän Système International d’Unités (SI) mukainen ajan yksikkö on sekunti. Sekunnin tunnus on s ja sen määritelmän perustana on cesium 133 -atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymää vastaavan taajuuden ΔνCs kiinteä lukuarvo 9 192 631 770, kun yksikkönä on Hz eli s−1.

Pituuden SI-yksikkö on metri. Metrin tunnus on m ja sen määritelmän perustana on tyhjiössä etenevän valon nopeuden c kiinteä lukuarvo 299 792 458, kun yksikkönä on m/s ja kun sekunnin määritelmän perustana on ΔνCs.

Massan SI-yksikkö on kilogramma. Kilogramman tunnus on kg ja sen määritelmän perustana on Planckin vakion h kiinteä lukuarvo 6,626 070 15 × 10−34, kun yksikkönä on J·s eli kg·m2·s−1ja kun metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat c ja ΔνCs.

Sähkövirran SI-yksikkö on ampeeri. Ampeerin tunnus on A ja sen määritelmän perustana on alkeisvarauksen e kiinteä lukuarvo 1,602 176 634 × 10−19, kun yksikkönä on C eli A·s ja kun sekunnin määritelmän perustana on ΔνCs.

Termodynaamisen lämpötilan SI-yksikkö on kelvin. Kelvinin tunnus on K ja sen määritelmän perustana on Boltzmannin vakion k kiinteä lukuarvo 1,380 649 × 10−23, kun yksikkönä on J·K−1 eli kg·m2·s−2·K−1 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat h, c ja ΔνCs.

Ainemäärän SI-yksikkö on mooli. Moolin tunnus on mol. Yksi mooli sisältää täsmälleen 6,022 140 76 × 1023 perusosasta. Tämä luku on Avogadron vakion NA kiinteä lukuarvo, jonka yksikkönä on mol−1, ja sitä kutsutaan nimityksellä Avogadron luku. Systeemin ainemäärä, jonka tunnus on n, esittää systeemin määriteltyjen perusosasten lukumäärää. Perusosanen voi olla atomi, molekyyli, ioni, elektroni, muu hiukkanen tai hiukkasten määritelty ryhmä.

Valovoiman SI-yksikkö on kandela. Kandelan tunnus on cd ja sen määritelmän perustana on 540 × 1012 Hz:n taajuisen yksivärisen säteilyn valotehokkuuden Kcd kiinteä lukuarvo 683, kun yksikkönä on lm·W−1 eli cd·sr·W−1 eli cd·sr·kg−1·m−2·s3 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat h, c ja ΔνCs.

2 §
Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

SuureYksikköTunnus
pituusmetrim
massakilogrammakg
aikasekuntis
sähkövirtaampeeriA
termodynaaminen lämpötilakelvinK
ainemäärämoolimol
valovoimakandelacd

2 luku

Muut SI-yksiköt

3 §
Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1.

4 § (11.6.2020/431)
Johdannaisyksiköiden erityisnimet

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti.

Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa tarkoitettuja erityisnimiä ja -tunnuksia.

Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena t = TT0, jossa T0 = 273,15 K. Lämpötilaväli tai -ero voidaan ilmaista joko kelvineinä tai celsiusasteina. Yksiköt celsiusaste ja kelvin ovat yhtä suuret.

Taulukko 1.
SuureYksikköTunnusSelitys
tasokulmaradiaanirad1 rad = 1 m/m
avaruuskulmasteradiaanisr1 sr = 1 m²/m²
taajuushertsiHz1 Hz = 1 s−1
voimanewtonN1 N = 1 kg·m/s²
paine, jännityspascalPa1 Pa = 1 N/m²
energia, työjouleJ1 J = 1 Nm
tehowattiW1 W = 1 J/s
sähkövarauscoulombiC1 C = 1 As
jännitevolttiV1 V = 1 W/A
kapasitanssifaradiF1 F = 1 C/V
resistanssiohmi1 Ω = 1 V/A
konduktanssisiemensS1 S = 1 A/V
magneettivuoweberWb1 Wb = 1 Vs
magneettivuon tiheysteslaT1 T = 1 Wb/m²
induktanssihenryH1 H = 1 Vs/A
celsiuslämpötilacelsiusaste°C1 °C = 1 K
valovirtaluumenlm1 lm = 1 cd·sr
valaistusvoimakkuusluksilx1 lx = 1 lm/m²
aktiivisuusbecquerelBq1 Bq = 1 s−1
absorboitunut annosgrayGy1 Gy = 1 J/kg
annosekvivalenttisievertSv1 Sv = 1 J/kg
katalyyttinen aktiivisuuskatalkat1 kat = 1 mol/s
5 §
Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3 ja 4 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia taulukossa 2 mainittujen etuliitteiden avulla.

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.

Taulukko 2.

EtuliiteTunnusTekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi
jottaY1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 1024
tsettaZ1 000 000 000 000 000 000 000 = 1021
eksaE1 000 000 000 000 000 000 = 1018
petaP1 000 000 000 000 000 = 1015
teraT1 000 000 000 000 = 1012
gigaG1 000 000 000 = 109
megaM1 000 000 = 106
kilok1 000 = 103
hehtoh100 = 102
dekada10 = 101
desid0,1 = 10-1
senttic0,01 = 10-2
millim0,001 = 10-3
mikroµ0,000001 = 10-6
nanon0,000 000 001 = 10-9
pikop0,000 000 000 001 = 10-12
femtof0,000 000 000 000 001 = 10-15
attoa0,000 000 000 000 000 001 = 10-18
tseptoz0,000 000 000 000 000 000 001 = 10-21
joktoy0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10-24
6 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Taulukossa 3 olevilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 3.

SuureYksikköTunnusSelitys
tilavuuslitral tai L1 l = 1 dm3
massatonnit1 t = 1 000 kg
painebaaribar1 bar = 105 Pa

3 luku

Muut sallitut yksiköt

7 §
SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Taulukossa 4 mainittujen SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia.

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 4.

SuureYksikköTunnusSelitys
aikaminuuttimin1 min = 60 s
tuntih1 h = 60 min
vuorokausid1 d = 24 h
tasokulmakierros1 kierros = 2π rad
aste°1 ° = (π/180) rad
minuutti1 ′ = (1/60)°
sekunti1 ″ = (1/60)
goonigon1 gon = (π/200) rad
8 §
Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Taulukossa 5 mainitut kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja.

Dalton on yhtä suuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12C nuklidi.

Elektronivoltti on yhtä suuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.

Taulukko 5.

SuureYksikköTunnusSelitys
massadaltonDa
atomimassayksikköu1 Da = 1 u ≈ 1,660 538 9 · 10-27 kg
energiaelektronivolttieV1 eV ≈ 1,602 176 57 · 10-19 J
9 §
Erikoisaloilla sallitut yksiköt

Taulukossa 6 mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä.

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 5 §:ssä mainittuja etuliitteitä.

Taulukko 6.

Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittuYksikköTunnusSelitys
etäisyys ja matka ilmailussa ja merenkulussameripeninkulma (merimaili)M1 M = 1 852 m
nopeus ilmailussa ja merenkulussasolmukn1 kn = 1 852 m/h
lentokorkeus ilmailussajalkaft1 ft = 0,3048 m
jalokivien massakaraattikaraatti1 karaatti = 0,2 g
langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessatextex1 tex = 10-6 kg/m
pinta-ala maa- ja metsätaloudessaaaria1 a = 100 m2,
hehtaariha1 ha = 10 000 m2
paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessaelohopeamillimetrimmHg1 mmHg = (101325/760) Pa
optinen taittokykydioptria1 dioptria = 1 m-1
vaikutusala ydintekniikassabarnb1 b = 10-28 m2
jalometallin massatroy unssioz tr1 oz tr = 31,10 g

4 luku

Täydentävät säännökset

10 §
Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.

11 § (11.6.2020/431)
Suomen normaaliaika

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

12 §
Poikkeukset

Lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen saadaan käyttää perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, jos se on määritelty säädöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.

13 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta 2014.

Neuvoston direktiivi 80/181/ETY (31980L0181); EYVL N:o L 39, 15.2.1980, s. 40, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L0003); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

11.6.2020/431:

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission direktiivi (EU) 2019/1258 (32019L1258); EUVL L 196, 24.7.2019, s. 6

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.