Seurattu SDK 761/2022 saakka.

15.7.2005/563

Laki Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain tarkoitus

Tällä lailla saatetaan Euroopan talousalueelta saadun osingon verotus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 56 ja 58 artiklan mukaiseksi. Osinkoon kohdistuva kansainvälinen kaksinkertainen verotus poistetaan palauttamalla verovelvolliselle liikaa maksettua veroa vastaava määrä muusta verotuksesta erillisessä menettelyssä siten kuin jäljempänä säädetään.

2 §
Lain soveltamisala

Lakia sovelletaan yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa (1232/1988) tarkoitetun osingonsaajan Euroopan talousalueella asuneelta yhtiöveron hyvityksestä annetun lain edellytykset täyttävältä yhtiöltä verovuosina 1998–2004 saamaan osinkoon, joka on ollut tuloverolain (1535/1992), elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) tai maatilatalouden tuloverolain (543/1967) nojalla veronalaista tuloa ja joka ei ole oikeuttanut yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuun yhtiöveron hyvitykseen.

Euroopan talousalueella asuneena yhtiönä pidetään yhtiötä, joka on osingonjaosta päätettäessä ollut eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun direktiivin (90/435/ETY) 2 artiklassa tarkoitettu yhtiö tai Euroopan talousalueella muussa kuin Euroopan unionin jäsenvaltiossa asunut vastaava yhtiö.

Lakia ei sovelleta ansiotulona verotettavaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon.

3 §
Palautettava vero

Osingonsaajalle palautetaan 2 §:ssä tarkoitetun osinkotulon perusteella verovuosina 1998–2004 Suomessa maksuunpannusta verosta (maksuunpantu vero) määrä, joka ylittää osingonsaajan kunakin verovuonna saamasta osingosta ja tuloksi luettavan yhtiöveron hyvityksestä lasketun veron (laskennallinen vero) määrän.

Maksuunpantuna verona pidetään määrää, joka vastaa 28 prosenttia verovuosina 1998–1999 toimitetuissa verotuksissa ja 29 prosenttia verovuosina 2000–2004 toimitetuissa verotuksissa tuloksi luetun osingon määrästä vähennettynä samasta tulosta vieraassa valtiossa suoritetun, verotuksessa verovuonna hyvitetyn veron määrällä.

Laskennallisena verona pidetään määrää, joka vastaa 28 prosenttia verovuosina 1998–1999 ja 29 prosenttia verovuosina 2000–2004 saadun osingon ja tuloksi luettavan yhtiöveron hyvityksen yhteismäärästä vähennettynä osingonsaajan hyväksi luettavan yhtiöveron hyvityksen määrällä. Yhtiöveron hyvitys lasketaan kertomalla osingonsaajan saama osinko 4 §:ssä tarkoitetulla osinkoa jakavan yhtiön yhtiöveron hyvityksellä. Laskennallisesta verosta vähennetään samasta tulosta vieraassa valtiossa suoritetun, verotuksessa verovuonna hyvitetyn veron määrä. Vieraassa valtiossa suoritettua veroa vähennetään enintään samasta valtiosta saadusta osinkotulosta laskettua laskennallista veroa vastaava määrä.

4 §
Yhtiöveron hyvityksen määrittäminen

Yhtiövero lasketaan osinkoa jakavan yhtiön asuinvaltioonsa tulon perusteella verovuodelta maksaman veron (verovuoden vero), samalta verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon kokonaismäärän (osingon kokonaismäärä) ja aikaisemman verovuoden käyttämättä jääneen veron (käyttämätön vero) perusteella. Jos Suomella ja osinkoa jakavan yhtiön asuinvaltiolla on kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmittu sopimus, verovuoden verolla tarkoitetaan niitä yhtiön tulon perusteella suorittamia veroja, joihin sopimusta sovelletaan.

Yhtiövero lasketaan siten, että verovuoden verona otetaan huomioon enintään 7/18 verovuosilta 1997–1999 ja 29/71 verovuosilta 2000–2004 yhtiön kultakin verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon kokonaismäärästä. Jos verovuoden vero on enimmäismäärää suurempi, ylittävä määrä otetaan huomioon käyttämättömänä verona seuraavina vuosina. Jos verovuoden vero on enimmäismäärää pienempi, aikaisemman verovuoden käyttämätön vero otetaan huomioon verovuoden veron lisäyksenä, kunnes vero vastaa määrää, joka on enintään kyseisen verovuoden veron määrä.

Yhtiöveron hyvitys saadaan jakamalla edellä tarkoitettu yhtiövero yhtiön verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon kokonaismäärällä. Yhtiöveron hyvitys määritetään verovuosittain verovuodesta 1997 alkaen. Veroviranomainen hankkii määrittämisessä tarvittavan tiedon verovuoden verosta ja jaettavaksi päätetystä osingosta viran puolesta.

Jos veroviranomaisella ei ole käytettävissä tietoa verovuoden verosta tai osingon kokonaismäärästä, yhtiöveron hyvitys on 7/18 verovuosilta 1997–1999 ja 29/71 verovuosilta 2000–2004 jaettavaksi päätetyn osingon kokonaismäärästä.

5 §
Verovelvollisen osoittama käyttämätön vero

Jos verovelvollinen osoittaa, että osinkoa jakavalla yhtiöllä on 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua käyttämätöntä veroa verovuotta 1997 edeltäviltä verovuosilta, käyttämätön vero otetaan huomioon seuraavien verovuosien verovuoden veron lisäyksenä kymmeneltä verovuotta edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuodesta alkaen, kunnes vero vastaa määrää, joka on enintään kyseisen verovuoden veron määrä. Käyttämätöntä veroa ei oteta huomioon verovuotta 1989 aikaisemmalta verovuodelta. Verovuotta 1997 edeltävän verovuoden käyttämätöntä veroa laskettaessa verovuoden verona pidetään enintään määrää, joka vastaa verovuonna Suomessa sovelletun yhteisön tuloveroprosentin mukaista osuutta verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon kokonaismäärästä.

6 §
Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys

Jos edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun vieraassa valtiossa suoritetun veron määrää ei hyvitetä kokonaan samasta valtiosta saadusta osinkotulosta, hyvittämättä jäänyt määrä (käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys) vähennetään seuraavalta verovuodelta samasta valtiosta saadusta osinkotulosta määrättävästä 3 §:n 3 momentin laskennallisesta verosta. Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys vähennetään seuraavana verovuonna siltä osin kuin laskennallista veroa on seuraavan verovuoden yhtiöveron hyvityksen hyväksi lukemisen ja seuraavan verovuoden vieraassa valtiossa suoritettujen verojen vähentämisen jälkeen jäljellä.

Verovuodelta 2004 hyvittämättä jäänyt käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys vähennetään kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 5 §:ssä säädetyllä tavalla.

7 §
Veron palauttaminen yhteisölle

Yhteisölle ei palauteta veroa yhteisön verovuoden tuloveron määrää suurempana. Palauttamatta jätetyn veron määrään sovelletaan, mitä käyttämättömän hyvityksen vähentämisestä säädetään yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 ja 5 a §:ssä ja yhtiöveron hyvityksestä annetun lain kumoamisesta annetun lain (725/2004) 2 §:ssä.

8 § (11.6.2010/521)
Toimivaltainen viranomainen

Päätöksen veron palauttamista koskevassa asiassa tekee Verohallinto. Palautus on suoritettava viipymättä sen jälkeen, kun päätös on tehty.

9 §
Palautus viran puolesta

Luonnolliselle henkilölle ja kotimaiselle kuolinpesälle palautetaan tässä laissa tarkoitettu vero viran puolesta verovelvollista kuulematta veroviranomaisen osingosta saaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Päätös veron palauttamisesta on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Päätös lähetetään verovelvolliselle tiedoksi siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.

Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa on samaan aikaan vireillä verovelvollisen verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettu oikaisuvaatimus, oikaisuvaatimukseen ei anneta erillistä päätöstä.

10 §
Palautuksen hakeminen

Luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä, jolle ei ole palautettu veroa 9 §:n mukaisesti, voi hakea saatuihin osinkoihin kohdistuvan veron palauttamista. Palautushakemus on tehtävä verovuosina 1998–2000 saatuihin osinkoihin kohdistuvasta verosta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2007. Verovuosina 2001–2004 saatuihin osinkoihin kohdistuvan veron palauttamista voi hakea viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Kirjallinen hakemus on toimitettava Verohallinnolle. Hakemuksessa on esitettävä selvitys 2 §:ssä tarkoitettujen osinkojen määristä ja osingoista perityistä lähdeveroista verovuosittain eriteltynä sekä tiedot osinkoa jakaneiden yhtiöiden nimistä ja kotipaikoista. (11.6.2010/521)

Yhteisölle tämän lain nojalla palautettava vero palautetaan hakemuksesta. Palautuksen hakemisessa noudatetaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Jos verovelvollinen on tehnyt tai tekee tämän lain mukaisessa asiassa verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen, oikaisuvaatimus käsitellään palautushakemuksena. Oikaisuvaatimukseen ei anneta erillistä päätöstä.

11 §
Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla annettua päätöstä voidaan oikaista ja annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.

12 §
Palautettavalle verolle suoritettava korko

Palautettavalle verolle maksetaan korkoa siten kuin palautuskorosta ja palautettavasta yhteisökorosta säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa.

13 § (12.1.2018/46)
Veronkantolain soveltaminen

Tämän lain nojalla palautettavaan veroon sovelletaan, mitä veronkantolaissa (11/2018) ja sen nojalla säädetään tai määrätään.

14 §
Palautettavan veron käsittely veronsaajien tilityksissä

Palautettava vero vähennetään verontilityslain (532/1998) mukaisissa tilityksissä valtiolle suoritettavasta osuudesta. Palautettavaa veroa ei sisällytetä veronsaajien maksuunpanosuhteiden mukaisiin jako-osuuksiin.

15 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2005.

HE 57/2005, VaVM 18/2005, EV 89/2005

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

11.6.2010/521:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.

HE 288/2009, VaVM 12/2010, EV 37/2010

9.9.2016/804:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 29/2016, VaVM 9/2016, EV 104/2016

12.1.2018/46:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.

HE 97/2017, VaVM 26/2017, EV 182/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.