Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

30.12.2004/1335

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla:

1 luku

Päivärahaetuudet

1 §
Työtehtävät ja työolot erityisäitiysrahan edellytyksenä

Vakuutetun työtehtäviin tai työoloihin liittyvän kemiallisen aineen voidaan arvioida vaarantavan sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vakuutetun tai sikiön terveyden, jos kemiallinen aine on:

1) anestesiakaasu;

2) lyijy tai lyijy-yhdiste;

3) elohopea tai elohopeayhdiste;

4) solunsalpaaja;

5) hiilimonoksidi eli häkä;

6) vakuutetun tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine;

7) vakuutetun tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotinaine;

8) lisääntymiselle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine, jonka pakkaus tulee työturvallisuuslain (738/2002) tai kemikaalilain (599/2013) nojalla annettujen määräysten mukaan merkitä varoituslausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d tai H361df;

9) syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetussa työministeriön päätöksessä (838/1993) tai sen muuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1232/2000) mainittu syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine;

10) ympäristön tupakansavu.

(21.5.2015/619)

Mitä 1 momentissa säädetään kemiallisesta aineesta, koskee lisäksi:

1) ionisoivaa säteilyä mukaan lukien radionuklidit;

2) toksoplasmoosia, listerioosia, vihurirokkoa, herpestä, vesirokkoa, parvorokkoa, hepatiitti B:tä ja C:tä, sytomegalotulehdusta ja HIV-infektiota sekä muita näihin verrattavia tarttuvia tauteja.

(21.5.2015/619)

Muun vastaavan, vakuutetun työtehtäviin tai työoloihin liittyvän seikan voidaan arvioida vaarantavan vakuutetun tai sikiön terveyden, jos kyse on maanalaisesta kaivostyöstä, paineistetuissa tiloissa työskentelystä tai vedenalaisesta sukeltamisesta.

2 §
Vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskeva arviointi

Sairausvakuutuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vakuutetulle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden arvioinnin tulee tapahtua jo työympäristön ja työolosuhteiden suunnittelun yhteydessä työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai muun vastaavan henkilön toimesta.

Työpaikkaselvityksen yhteydessä tunnistetaan vakuutetulle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden esiintyminen työpaikalla sekä ne työtehtävät, jossa vaaraa esiintyy. Tarvittaessa käytetään avuksi työhygieenisiä mittauksia, biologisia altistusmittauksia tai muuten työterveyshuollossa yleisesti käytettäviä tunnistusmenetelmiä.

Työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai muun vastaavan henkilön toimesta tapahtuvassa vaaran arvioinnissa otetaan huomioon olemassa oleva lääketieteellinen tieto vaarasta ja selvitetään vaaraa aiheuttavan tekijän voimakkuus, jaksottaisuus ja vaikutusaika. Ympäristön tupakansavun osalta noudatetaan kuitenkin mitä ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä annetun valtioneuvoston päätöksen (1153/1999) 2 §:ssä säädetään.

Työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee tiedottaa vaaraa aiheuttavista tekijöistä työnantajalle sekä työn, työmenetelmien ja työssä käytettävien aineiden aiheuttamasta vaarasta työntekijöille sekä tehdä ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siitä suojautumiseksi.

3 § (2.12.2010/1090)
Jälkitarkastus

Sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa jälkitarkastuksessa on suoritettava tarpeellinen tutkimus äidin terveydentilan selvittämiseksi ja mahdollisten synnytysvaurioiden toteamiseksi. Tarkastuksen suorittajan on myös pyrittävä huolehtimaan siitä, että äiti osoitetaan asianmukaiseen hoitoon, jos tarkastuksessa todetaan sairaustila tai synnytysvaurio.

4 § (21.5.2015/619)
Vaikea sairaus tai vamma

Sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia tai vammoja ovat leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat, vaikeat tapaturmat ja palovammat, sokeritauti hoidon aloitusvaiheessa ja vaikeasti tasapainotettava sokeritauti, vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikea kehitysvammaisuus, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma sekä muut edellä mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet, vammat ja sairaudentilat.

5 §
Painava lääketieteellinen syy erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä

Sairausvakuutuslain 10 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuja painavia lääketieteellisiä syitä, joiden perusteella erityishoitorahaa maksetaan yli 150 arkipäivän ajalta, ovat:

1) hengenvaarallinen tila, joka edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa kuten immunosupressio ja infektioriski;

2) vaikeiden tapaturmien ja palovammojen jälkihoito;

3) kuolevan lapsen hoito;

4) dialyysihoitoa vaativan lapsen hoito, kun se edellyttää lapsen jatkuvaa valvontaa ja vanhemman läsnäoloa; sekä

5) muu vastaava painava lääketieteellinen syy.

2 luku

Etuuksien hakeminen ja maksaminen

1 § (9.2.2017/101)
Päivärahaetuuksia haettaessa esitettävä selvitys

Sairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä tarpeellinen ja luotettava selvitys sairaudesta ja työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään kuin sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun omavastuuajan, vakuutetun on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinlausunto.

Erityishoitorahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä tarpeellinen ja luotettava selvitys ansionmenetyksestä ja lääkärintodistus lapsensa sairaudesta tai vammasta aiheutuvasta sairaan lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen osallistumisesta.

Erityisäitiysrahaa koskevaan hakemukseen vakuutetun on liitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan antama todistus raskaudesta sekä työpaikan työterveyshuoltoa toteuttavan lääkärin taikka muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto vakuutetun tai sikiön terveydelle aiheutuvasta sairausvakuutuslain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta vaarasta sekä työnantajan selvitys siitä, että työntekijä on poissa työstä ja ettei työntekijää ole voitu siirtää muihin tehtäviin työsopimuslaissa (55/2001) edellytetyin tavoin. Omaa työtään tekevältä edellytetään vastaava selvitys soveltuvin osin.

Vanhempainpäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan todistus siitä, että raskaus on kestänyt vähintään sairausvakuutuslain 9 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetyn ajan. Vanhempainrahaa haettaessa on ilmoitettava, miten vanhempainrahakausi jaetaan vanhempien kesken. Osittaista vanhempainrahaa haettaessa on molempien vanhempien esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty työsopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely sekä osa-aikatyöstä maksettava palkka. Yrittäjävanhemman on esitettävä luotettava selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähenemisestä 40–60 prosenttiin aiemmasta.

Isyysrahaa haettaessa on lisäksi selvitettävä ajat, jotka isä hoitaa lasta eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Isän on ilmoitettava välittömästi Kansaneläkelaitokselle, jos hän ei enää osallistu lapsen hoitoon.

Adoptiovanhemman hakiessa vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa hänen on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai adoptiolain (22/2012) 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun adoptiotoimiston antama todistus. Adoptiovanhemman on hakemuksessa selvitettävä ajat, jotka hän hoitaa lasta eikä ole ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa tehtävää työtä.

Tartuntatautilain (1227/2016) 82 §:ssä tarkoitettua tartuntatautipäivärahaa haettaessa on esitettävä luotettava selvitys ansionmenetyksestä ja sen määrästä sekä:

1) kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteisen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätös työstä poissaolosta, karanteenista tai eristämisestä; taikka

2) sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintoviraston tai tartuntatautien torjunnasta vastaavan kunnan toimielimen päätös karanteenista tai eristämisestä.

Osasairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä hänen työtehtävänsä tuntevan työterveyslääkärin taikka muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto vakuutetun työkyvyttömyydestä sekä siitä, että tämä sen kestäessä pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta suorittamaan osan työtehtävistään. Lisäksi vakuutetun on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely sekä osa-aikatyöstä maksettava palkka. Yrittäjän on esitettävä luotettava selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähenemisestä 40–60 prosenttiin aiemmasta.

2 §
Päivärahaetuuden maksamisen edellytykset

Päivärahaetuuden maksamisen edellytyksenä on, että vakuutettu esittää pyydettäessä kultakin maksukaudelta Kansaneläkelaitokselle selvityksen työstä poissaolostaan.

Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että vakuutettu esittää pyydettäessä tarpeellisen ja luotettavan selvityksen työkyvyttömyyden jatkumisesta.

Vanhempainrahan ja osittaisen vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä on, että vakuutettu on esittänyt Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen jälkitarkastuksesta.

Osasairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä alle 12 arkipäivän ajalta on, että vakuutettu esittää tarpeellisen ja luotettavan selvityksen, jolla hän osoittaa olevansa terveydentilansa vuoksi kykenemätön myös osa-aikatyöhön tai muun vastaavan tarpeellisen ja luotettavan selvityksen osasairauspäivärahaoikeuden päättymisen syystä. (2.11.2006/980)

3 § (21.5.2015/619)
Päivärahaetuuksien maksukaudet

Sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, erityishoitoraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksukausi 25 arkipäivää. Jos oikeus edellä mainittuun päivärahaetuuteen päättyy kesken maksukauden, päivärahaetuus maksetaan päivärahaoikeuden päätyttyä. (9.2.2017/101)

Jos työntekijän sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy sen vuoksi, ettei työterveyshuollon lausuntoa ole toimitettu sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:ssä säädetyssä määräajassa, päiväraha maksetaan 90 arkipäivään saakka. Jos työntekijä toimittaa myöhemmin työterveyshuollon lausunnon, sairauspäiväraha maksetaan keskeytyneen maksukauden loppuun. Sen jälkeen sairauspäiväraha maksetaan 1 momentin mukaisesti.

Erityisäitiysraha, äitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha sekä osittainen vanhempainraha maksetaan jälkikäteen enintään 25 arkipäivän maksukausissa. Äitiysrahan ensimmäinen maksukausi on kuitenkin 30 arkipäivää.

Jos lapsen äiti on tullut sairauden johdosta kykenemättömäksi hoitamaan lastaan sairausvakuutuslain 9 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai hän on kuollut, vanhempainraha maksetaan isälle jälkikäteen 25 arkipäivän maksukausissa äidin sairastumispäivää ja sitä seuraavaa arkipäivää seuraavasta tai äidin kuolinpäivää seuraavasta arkipäivästä. Jos lapsen isä ei vastaa lapsen huollosta, on lapsen huollosta vastaavasta vakuutetusta soveltuvin osin voimassa, mitä lapsen isästä säädetään.

Työpaikkakassan kassankokous voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta palkanmaksukausittain 1 momentin mukaisesta maksukaudesta poikkeavasti.

4 §
Sairaanhoitokorvauksia haettaessa esitettävä selvitys

Hakiessaan korvausta sairaanhoidosta, raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetun on esitettävä:

1) tarpeellinen ja luotettava selvitys sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä;

2) tarpeellinen ja luotettava selvitys 1 kohdan perusteella tehdystä tutkimuksesta tai annetusta hoidosta;

3) maksukuitti tai muu luotettava selvitys kustannuksista; sekä

4) muu vastaava tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Vakuutetun on osoitettava 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoitetusti korvattavan lääkkeen tarve sekä 6 ja 7 §:ssä tarkoitettu sairaus sekä erityiskorvattavien lääkkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden tarve erikoissairaanhoidon yksikön tutkimuksiin perustuvalla tai erikoislääkärin tai muun vakuutettua pitkäaikaisesti hoitaneen lääkärin lausunnolla tai muulla Kansaneläkelaitoksen tarkemmin määräämällä erillisselvityksellä. (29.12.2005/1267)

5 §
Hammaslääkärin samalla kertaa määräämän hoidon korvaaminen rintamaveteraaneille

Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslain 3 luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään, rintamaveteraaneille korvataan rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä ja korvaamisesta annetun lain (678/1992) mukaiset suun ja hampaiden tutkimukseen ja hoitoon liittyvät hammaslääkärin samaan määräykseen perustuvat irrallisten kokoproteesien valmistus- ja huoltotoimenpiteet, jos ne on suoritettu kahden vuoden kuluessa hammaslääkärin antamasta hoitomääräyksestä.

3 luku

Työpaikkakassa

1 §
Ennakkojen vahvistaminen kassatoimintaa aloitettaessa

Hyväksyessään vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisen vakuutuskassan sairausvakuutuslain mukaiseksi työpaikkakassaksi Kansaneläkelaitos määrää sen ajankohdan, jona kassan sairausvakuutuslain mukainen toiminta alkaa. Tätä ajankohtaa ei saa määrätä kolmea kuukautta myöhemmäksi hyväksymispäätöksen antamisesta. Kassan toiminta voi kuitenkin aikaisintaan alkaa siitä hetkestä, jolloin se on merkitty vakuutuskassarekisteriin.

Kassan on ennen sairausvakuutuslain mukaisen toiminnan aloittamista luovutettava Kansaneläkelaitokselle tämän luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut ennakon suuruuden määrittämiseksi tarvittavat tiedot. Nämä tiedot saatuaan Kansaneläkelaitoksen on viipymättä annettava kirjallinen päätös kassalle maksettavan ennakon määrästä.

Ennakon suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä tämän luvun 2 §:ssä on säädetty.

2 §
Ennakkojen suorittaminen kassalle

Kansaneläkelaitoksen on ennen marraskuun loppua annettava kirjallinen päätös työpaikkakassalle seuraavana vuonna maksettavasta ennakosta. Ennakon suuruutta vahvistettaessa kassan sairausvakuutuslain mukaisien etuuksien suorittamiseen tarvittavaa määrää korotetaan kassan maksuvalmiuden turvaamiseksi yhdellä kymmenesosalla arvioidusta etuuksien määrästä. Kassan on luovutettava ennakon suuruuden määrittelemiseksi tarvittavat tiedot Kansaneläkelaitokselle lokakuun loppuun mennessä.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin kalenterivuoden tammikuun aikana maksettava työpaikkakassalle 1 momentissa tarkoitettu kassan maksuvalmiuden turvaamiseksi arvioitu määrä. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä suoritettava kassalle sellainen määrä, että se yhdessä aikaisemmin maksettujen määrien kanssa riittää saman kuukauden aikana maksettaviin etuuksiin. Jos kassan saamat ennakot eivät riitä sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen, Kansaneläkelaitos antaa kassalle viipymättä tarvittavan määrän.

Jos ennakon mukainen vuotuismäärä osoittautuu liian pieneksi tai suureksi, on ennakon määrää tarkistettava vastaavasti. Lisäksi kansaneläkelaitoksen tulee kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä suorittaa kassalle yksi kahdestoistaosa kassan hallintokuluja varten vahvistetusta määrästä.

Kassan on annettava 2 momentin mukaisia suorituksia ja ennakon tarkistamista varten tarpeelliset tiedot Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi kassan on annettava Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutustilastoa varten tarvittavat tiedot.

3 §
Tilitysmenettely

Työpaikkakassan on tehtävä tilitys kalenterivuodelta sairausvakuutuslain 16 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuista etuus- ja hallintokulumenoista seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Jos työpaikkakassa on saanut käyttönsä liikaa varoja, on liikaa maksettu määrä palautettava helmikuun loppuun mennessä. Mikäli kassan saamat varat eivät ole riittäneet sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin, Kansaneläkelaitos suorittaa puuttuvan osan helmikuun loppuun mennessä.

Hallintokulujen määrä tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kyseiselle kalenterivuodelle vahvistamien perusteiden mukaisesti.

4 luku (29.12.2005/1267)

Rahoitus

1 § (29.12.2005/1267)
Valtion rahoitusosuuden suorittaminen työtulovakuutuksen kuluista

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa Kansaneläkelaitokselle laitoksen arvioon perustuen valtion rahoitusosuuden ennakkona kuukausittain yhtä kahdettatoista osaa vastaavan määrän sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kuluista. (30.12.2008/1132)

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut valtion osuuden ennakot sairausvakuutusrahastoon kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Kansaneläkelaitoksen tulee ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle kunakin kuukautena maksetut sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut kulut viimeistään maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä. Näiden kulujen ja suoritettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakoiden suorituksen yhteydessä. (30.12.2008/1132)

2 § (29.12.2005/1267)
Valtion rahoitusosuuksien suorittaminen sairaanhoitovakuutuksen kuluista

Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamien sairausvakuutuslain 18 luvun 28 §:n mukaisten laskelmien perusteella sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon sairausvakuutuslain 18 luvun 10 §:ssä tarkoitetut valtion osuudet siten, että vuotuisen osuuden määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina kuukausierinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai valtion osuuden olennaisesti muuttuessa voidaan kuukausittaiset suoritukset jaksottaa edellä säädetystä poiketen. (30.12.2008/1132)

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut osuudet sairausvakuutusrahastoon kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 2 ja 10 §:n mukaisten valtion osuuksien määrä ja mainitun luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimintakulujen valtion osuuden määrä vahvistetaan Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintakulujen osalta vahvistetun valtion osuuden ja valtion maksamien ennakoiden erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden toimintakulujen ennakoissa. (19.12.2017/1027)

3 § (29.12.2005/1267)
Valtion rahoitusosuuden suorittaminen ulkomailla saadun sairaanhoidon kuluista

Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon sairausvakuutuslain 18 luvun 10 §:n mukaan valtion varoista rahoitettavan osuuden 18 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista sairaanhoidon kuluista.

Kansaneläkelaitoksen tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle laskelma 1 momentissa tarkoitetuista kuluista viimeistään kymmenen arkipäivää ennen valtion osuuden suorittamista.

5 luku

Neuvottelukunnat

1 §
Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta

Sairausvakuutusasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) edistää ja kehittää sairausvakuutuksen toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;

2) tehdä kansaneläkelaitoksen hallitukselle esityksiä ja antaa sille lausuntoja sairausvakuutusta koskevien selvitysten ja tutkimusten suorittamiseksi; sekä

3) tehdä Kansaneläkelaitoksen hallitukselle esityksiä ja antaa sille lausuntoja sairausvakuutuslain soveltamista ja sairausvakuutuksen kehittämistä koskevista asioista.

Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa sihteeri ja kuulla asiantuntijoita. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan esityksestä sihteerille ja asiantuntijoille maksettavat palkkiot.

Neuvottelukunnan toiminnasta johtuvat kustannukset suoritetaan sairausvakuutusrahaston varoista.

2 §
Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä sairausvakuutukseen liittyviä lääketieteellisiä kysymyksiä.

Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin.

Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja kuulla asiantuntijoita. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavan palkkion.

6 luku

Voimaantulo

1 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.2005/1267:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

2.11.2006/980:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

8.11.2007/997:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2007.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtion osuus tammikuusta lokakuuhun vuodelta 2007 sekä tämän asetuksen 4 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtionosuuden ennakko vuoden 2007 marras- ja joulukuulle suoritetaan sairausvakuutusrahastoon joulukuun ensimmäisenä arkipäivänä vuonna 2007.

30.12.2008/1132:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.12.2009/1083:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

2.12.2010/1090:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

21.5.2015/619:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.

9.2.2017/101:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.

19.12.2017/1027:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2017.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.