Seurattu SDK 708/2020 saakka.

28.12.2000/1276

Laki aikuiskoulutusetuuksista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Suomessa asuvien palkansaajien ja yrittäjien ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitoa koskevan koulutuksen ajalta myönnetään eläkevakuutettuun ansiotyöhön perustuvaa tukea siten kuin tässä laissa säädetään.

2 § (27.6.2018/521)
Etuudet

Etuutena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin aikuiskoulutustukea korvaukseksi opiskelun aikaisesta ansionmenetyksestä ja ammattitutkintostipendi kertakorvauksena ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Lisäksi voidaan myöntää opintotukilain (65/1994) mukainen opintolainan valtiontakaus.

3 § (19.2.2010/127)
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) palkansaajalla työsuhteessa, virkasuhteessa tai muussa vastaavassa palvelussuhteessa olevaa henkilöä;

2) yrittäjällä henkilöä, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti velvollinen ottamaan mainittujen lakien mukaisen vakuutuksen lukuun ottamatta maatalousyrittäjän eläkelain 8 a §:ssä tarkoitettuja apurahansaajia; sekä (9.12.2016/1104)

3) tukikaudella aikuiskoulutustuella tuettavaa koulutusaikaa.

4 §
Toimeenpano

Yleinen suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen kuuluvat aikuiskoulutustuen osalta sosiaali- ja terveysministeriölle ja koulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle. (11.6.2020/450)

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin myöntämisestä ja maksamisesta sekä muusta toimeenpanosta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto. Aikuiskoulutustuen saajalle myönnettävän opintolainan valtiontakaukseen liittyvät tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. (27.6.2018/521)

5 § (11.6.2020/450)
Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset

Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) henkilöllä on 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta;

2) päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden;

3) henkilö on opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella;

4) 6 §:ssä tarkoitetut opinnot ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä; ja

5) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 4 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti tai jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 2 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti.

Henkilö ei menetä oikeuttaan palkansaajan aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.

Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä.

5 a § (19.2.2010/127)
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset

Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) yrittäjällä on 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta;

2) yrittäjä on välittömästi ennen tukikauden alkamista toiminut vähintään vuoden 3 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä;

3) henkilö harjoittaa 6 §:ssä tarkoitettuja opintoja päätoimisesti siten, että henkilö suorittaa keskimäärin vähintään 3 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti; ja (11.6.2020/450)

4) yrittäjän tukikauden aikaiset yritystoiminnan ansiot ovat vähentyneet vähintään kolmasosalla verrattuna viimeiseen ennen opiskelun alkua toimitettuun verotukseen.

Yrittäjällä ei ole oikeutta saada aikuiskoulutustukea, jos hänen tukikauden aikaiset muut kuin yritystoiminnasta saadut ansiotulonsa ylittävät kolme neljäsosaa yrittäjälle maksetun aikuiskoulutustuen määrästä.

Ansiotulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen yrittäjän verotustietojen perusteella. Ansiotuloina pidetään niitä tuloja, joita tuloverolaissa (1535/1992) ei ole määritelty pääomatuloiksi.

Jos 6 §:ssä tarkoitettujen opintojen laajuus on määritelty opintoviikkoina, tunteina tai muulla tavoin, opintojen laajuuden ja opintosuoritusten määrän tulee vastata, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään opinto- tai osaamispisteistä. (11.6.2020/450)

6 § (19.2.2010/127)
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää henkilölle, joka osallistuu: (11.6.2020/450)

1) sellaiseen opetusministeriön toimialaan kuuluvaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tai yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuun koulutukseen, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa suoritettavaan tutkintoon, edellä tarkoitettujen tutkintojen osien suorittamiseen taikka on edellä sanottujen lakien mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta; (27.6.2018/521)

2) sellaiseen vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaiseen koulutukseen, joka on ammatillista osaamista ja pätevyyttä lisäävää;

3) muun ministeriön toimialaan kuuluvaan ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen;

4) perusopetuslaissa (628/1998) tai lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun koulutukseen, jos sen puuttuminen on ammatillisen kehittymisen esteenä; tai

5) 1–3 kohdassa tarkoitettuihin opintoihin ulkomailla.

Kieliopinnot oikeuttavat aikuiskoulutustukeen, jos ne ovat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla järjestettyjä ja kehittävät tai täydentävät hakijan ammattitaitoa.

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja opintoja vastaaviin opintoihin Ahvenanmaalla.

6 a § (11.6.2020/450)
Opintojen riittävä edistyminen

Työllisyysrahasto seuraa aikuiskoulutustukikauden aikaista opintojen edistymistä. Opintojen edistyminen on riittävää, jos henkilölle kertyy tukikuukausien aikana opintosuorituksia 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai 5 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu määrä.

Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa tai aikuiskoulutustukihakemus hylätä, jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Aikuiskoulutustuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tosiasiassa tarkoitus harjoittaa.

7 § (19.2.2010/127)
Työssäoloajan laskenta

Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.

Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot euroina luvulla 940. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.

Työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otetaan lisäksi huomioon sellainen täysi kalenterikuukausi:

1) jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa;

2) jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla taikka suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai

3) jona henkilö on ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) mukaista tapaturmaeläkettä. (7.8.2015/885)

Työssäoloajasta enintään kaksi vuotta voi olla 3 momentissa tarkoitettua työhön rinnastettavaa aikaa.

8 § (9.12.2016/1104)
Ulkomaantyön huomioiminen

Edellä 7 §:ssä tarkoitettuun työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika tai työssäoloaikaan rinnastettava aika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, jos henkilö esittää työskentelystään tai työhön rinnastettavasta ajasta riittävän ja luotettavan selvityksen.

9–10 §

9–10 § on kumottu L:lla 19.2.2010/127.

11 § (19.2.2010/127)
Aikuiskoulutustuen saamisen rajoitukset

Aikuiskoulutustukea ei myönnetä sille, joka:

1) saa kansaneläkelain (568/2007) tai työntekijän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä;

2) saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä;

3) saa työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 28 §:ssä tarkoitettua työttömyyseläkettä taikka vastaavaa kansaneläkelain mukaista eläkettä tai rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain (13/1982) mukaista eläkettä;

4) saa maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea tai maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaista luopumistukea;

5) saa samaan koulutukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa taikka saa täyttä kuntoutusrahaa työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla tai saa täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikka sotilasvammalain (404/1948) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; (27.6.2018/521)

6) saa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta;

7) suorittaa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta; (9.12.2016/1104)

8) suorittaa vankeusrangaistusta ja opiskelee rangaistuslaitoksessa;

9) saa vieraan valtion opintotukea, jota myönnetään maassa pysyvästi asuvalle;

10) saa vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaista vuorottelukorvausta;

11) saa opintotukilain mukaista opintorahaa tai asumislisää;

12) saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa;

13) saa työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista työuraeläkettä; (29.1.2016/90)

14) saa valtion virkamieslain (750/1994) 76 §:n mukaista toistuvaa korvausta; (20.8.2010/713)

15) saa valtion virkamieslain 75 §:ssä ja valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/1986) 3 ja 15 §:ssä tarkoitettua lakkautuspalkkaa; taikka (20.8.2010/713)

16) saa takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mukaista takuueläkettä. (20.8.2010/713)

SotilastapaturmaL 1211/1990 on kumottu L:lla sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta 1521/2016. Ks. asian uudelleen ratkaisemisesta muun etuuden myöntämisen johdosta 23 a §.

12 § (11.6.2020/450)
Aikuiskoulutustuen määrä

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on 27,54 euroa päivältä. Ansio-osa on 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.

Muunnettaessa kuukautta kohden laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.

Aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tukikautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä kahdentoista kuukauden ajalta laskettuna hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien. Vakiintunutta palkkaa määritettäessä otetaan huomioon palkkatulot, jotka on maksettu palkan määrittämisen perusteena olevana ajanjaksona, vaikka ne olisi ansaittu muuna ajanjaksona tehdystä työstä. Muilta osin ansio-osan perusteena olevan palkan määrittämiseen sovelletaan työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ää.

Edellä 3 momentissa tarkoitettua ajanjaksoa voidaan pidentää ohittamalla palkaton aika ja ottamalla huomioon vastaava palkallinen aika, jos henkilö on ollut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden poissa työstä saamatta palkkaa ja syynä on:

1) sairaus, laitoshoito tai kuntoutus;

2) asevelvollisuus tai siviilipalvelus;

3) opinnot;

4) lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito;

5) työttömyys;

6) muu 1–5 kohdassa tarkoitettuihin verrattava syy.

12 a § (11.6.2020/450)
Tukikauden aikaisten tulojen vaikutus palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään

Palkansaajan aikuiskoulutustuen määrään vaikuttaa tukikauden aikana henkilölle maksettu lakisääteinen etuus, palkka tai muu työtulo. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta. Aikuiskoulutustuen määrä lasketaan siten, että aikuiskoulutustuki ja 50 prosenttia saadusta tulosta saavat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka aikuiskoulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Aikuiskoulutustuen sovittelussa huomioon otettavaan tuloon sovelletaan työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n 5 momenttia ja 4 §:n 1 ja 3 momenttia.

Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 päivää.

Aikuiskoulutustuen ja tulojen yhteismäärä tukikuukauden aikana on enintään aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada perusosana.

13 §
Opintolainan valtiontakaus

Aikuiskoulutustuen saaja voi saada opintolainan valtiontakauksen siten kuin opintotukilaissa säädetään valtiontakauksesta. Valtiontakaukseen sovelletaan opintotukilain säännöksiä.

Opintolainan valtiontakauksen myöntää hakemuksesta Kansaneläkelaitos. (11.6.2020/450)

14 § (9.12.2016/1104)
Tukikauden kesto

Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään 15 kuukauden ajalta. Tähän tukiaikaan on oikeus kerran työuran aikana yhdessä tai useassa osassa.

Laskettaessa 1 momentin mukaista enimmäiskestoa yhden tukikuukauden katsotaan kuluttavan 21,5 päivää. Jos henkilön ansiot alenevat tukikuukauden aikana enintään 50 prosenttia verrattuna aikuiskoulutustuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, tukikuukauden katsotaan kuluttavan 10,75 päivää. (11.6.2020/450)

15 § (27.6.2018/521)
Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytykset

Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö ei ole täyttänyt 68 vuotta ja että hän on ollut työ- tai virkasuhteessa viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista.

Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista eläkettä kartuttavien ansioiden perusteella yrittäjän eläkelakia ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyöaika saadaan laskemalla eri vuosien osamäärät yhteen.

15 a § (27.6.2018/521)
Ulkomaantyön huomioiminen ammattitutkintostipendin myöntämisessä

Edellä 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, jos henkilö esittää työskentelystään riittävän ja luotettavan selvityksen.

15 b § (27.6.2018/521)
Ammattitutkintostipendin suuruus

Ammattitutkintostipendin suuruus on 400 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkistetaan 1 momentissa säädettyä määrää vähintään joka kolmas vuosi kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti.

15 c § (27.6.2018/521)
Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen

Ammattitutkintostipendiä on haettava kirjallisesti Työllisyysrahastolta vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon suorittamispäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakijan tutkintotodistus on päivätty. Hakemukseen on liitettävä todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. (11.6.2020/450)

Ammattitutkintostipendiä koskeva hakemus on käsiteltävä ja myönnetty stipendi maksettava siihen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille ilman aiheetonta viivytystä. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, tuki voidaan maksaa muullakin tavoin.

16 § (11.6.2020/450)
Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen

Palkansaajan aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta (ensihakemus). Palkansaajan aikuiskoulutustuen maksamista haetaan Työllisyysrahastolta kalenterikuukausittain jälkikäteen (maksuhakemus).

Ensihakemuksen voi tehdä aikaisintaan neljä kuukautta ennen tukikauden alkamista. Aikuiskoulutustukea koskevaan ensihakemukseen on liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä, tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Työllisyysrahasto ratkaisee ensihakemuksen perusteella täyttyvätkö 1, 5 ja 6 §:ssä säädetyt edellytykset sekä 12 §:n mukaisen aikuiskoulutustuen perusteena olevan palkan määrän. Ensihakemuksen perusteella annetaan päätös enintään 15 kalenterikuukauden ajalle.

Aikuiskoulutustukea ei myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen maksuhakemuksen vireille tuloa. Maksuhakemukseen on liitettävä tiedot 12 §:n mukaisista tukikautta edeltävistä tuloista ja 12 a §:n mukaisista tukikauden ansioista.

17 §
Etuutta koskeva päätös

Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja takaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjallinen päätös. Päätöstä ei anneta, jos etuuden tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta, ellei hakija tätä päätöstä erikseen vaadi. Hakijan tulee pyytää päätöstä indeksitarkistuksen perusteella 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tuen määrän tarkistamisesta tiedon. Hakijan katsotaan saaneen muutoksen tiedokseen seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä. (19.2.2010/127)

Työllisyysrahaston päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen Työllisyysrahastolle ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Päätösasiakirjan sähköisessä tiedoksiannossa noudatetaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003). (27.6.2018/521)

17 a § (11.6.2020/450)
Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakeminen ja myöntäminen

Yrittäjän aikuiskoulutustukea haetaan kirjallisesti Työllisyysrahastolta.

Työllisyysrahaston on yrittäjän pyynnöstä annettava sitova ennakkopäätös koulutuksen hyväksymisestä 6 §:n mukaiseksi aikuiskoulutustukeen oikeuttavaksi koulutukseksi ja aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä olevan 5 a §:n mukaisen työssäoloajan täyttymisestä jo ennen koulutuksen alkamista henkilön tultua hyväksytyksi koulutukseen.

Aikuiskoulutustukeen oikeutetulle yrittäjälle voidaan myöntää aikuiskoulutustukea hakemuksen perusteella, jos 5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu verotus ei ole vielä valmistunut. Valituskelpoinen päätös annetaan ilman erillistä hakemusta, kun verotus on valmistunut.

18 § (11.6.2020/450)

18 § on kumottu L:lla 11.6.2020/450.

18 a § (17.4.2020/228)
Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, tarkoitetulla rekisteröidyllä ei ole asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta siihen, että Työllisyysrahasto tai Kansaneläkelaitos rajoittaa henkilötietojen käsittelyä silloin, kun ne hoitavat tämän lain mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.

19 § (11.6.2020/450)
Aikuiskoulutustuen maksaminen

Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Aikuiskoulutustukea maksettaessa katsotaan täyteen kalenterikuukauteen sisältyvän 21,5 tukipäivää.

Jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava määrä on pienempi kuin aikuiskoulutustuen perusosa, tukea ei makseta.

Aikuiskoulutustuki maksetaan jälkikäteen kuukausittain aikuiskoulutustukeen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille.

20 § (19.2.2010/127)
Aikuiskoulutustuen maksamisen lakkauttaminen ja keskeyttäminen

Aikuiskoulutustuen maksaminen lakkautetaan siitä päivästä lukien, jona henkilö on keskeyttänyt koulutuksen tai koulutus on päätetty keskeyttää. Tuen maksaminen yrittäjälle keskeytetään lisäksi, jos tämän tulot ylittävät 5 a §:ssä säädetyn määrän. Jos on muutoin perusteltua syytä olettaa, että aikuiskoulutustuki olisi lakkautettava tai keskeytettävä, voidaan sen maksaminen keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Tuen maksaminen voidaan keskeyttää myös henkilön pyynnöstä.

21 §
Takaisinperintä

Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta taikka jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. (7.5.2004/355)

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Päätös liikaa maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. (7.5.2004/355)

21 a § (27.6.2018/521)
Kuittaaminen

Takaisin perittäväksi päätetty määrä voidaan kuitata Työllisyysrahaston myöhemmin maksamasta aikuiskoulutustuesta. Ilman tuen saajan suostumusta kuittausta ei saa suorittaa ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä säädettyä suojaosuutta suurempana.

21 b § (27.6.2018/521)
Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa

Jos henkilö on saanut aikuiskoulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, takuueläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainitun työeläkelain mukaista kuntoutusrahaa, työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista kuntoutusrahaa, päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, Työllisyysrahasto saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun aikuiskoulutustuen määrän takautuvasti suoritettavasta etuudesta. (11.6.2020/450)

Työllisyysrahaston on ilmoitettava eläkelaitokselle tai vakuutuslaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitetun etuuden maksamista, että etuus tulee 1 momentin mukaisesti maksaa Työllisyysrahastolle.

22 §
Muutoksenhaku

Tässä laissa tarkoitettua etuutta koskevaan päätökseen ja ennakkopäätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (27.6.2018/521)

Valituskirjelmä on toimitettava rahastolle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Rahaston päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

23 §
Itseoikaisu

Jos rahasto hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 22 §:ssä säädetään.

Jos rahasto ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Rahasto voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

23 a § (11.6.2020/450)
Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden myöntämisen johdosta

Jos aikuiskoulutustuen saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty etuus, joka 11 §:n tai 12 a §:n 3 momentin nojalla on otettava huomioon, Työllisyysrahasto voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.

24 § (27.6.2018/521)
Valituksen myöhästyminen

Jos sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 22 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

25 § (8.12.2006/1090)
Päätöksen poistaminen

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva Työllisyysrahaston antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta voi rahaston tai asianosaisen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (27.6.2018/521)

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi rahaston tai asianosaisen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. (27.6.2018/521)

Tehtyään edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen rahasto voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää tuen maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, rahaston on tutkittava asia uudelleen. Rahasto voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 22 §:ssä säädetään. (27.6.2018/521)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään. (17.6.2011/673)

26 §
Virheen korjaaminen

Jos rahaston päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, rahasto voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. (30.12.2003/1367)

Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, rahaston on korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen.

Korjaamisesta on tehtävä merkintä rahaston tallekappaleeseen. Asianosaiselle on toimitettava korjattu tai uusi päätös. Jos päätöksestä on vireillä muutoksenhaku, rahaston on ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ja toimitettava siinä tekemänsä päätös myös muutoksenhakuelimelle.

Päätökseen, jolla rahasto ei ole hyväksynyt virheen korjaamista koskevaa vaatimusta, ei saa hakea muutosta valittamalla.

27 §
Opiskelijan velvollisuudet ja tietojenanto

Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan rahastolle ja kansaneläkelaitokselle etuuden myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Opiskelija on myös velvollinen viipymättä ilmoittamaan kaikista etuuteen vaikuttavista muutoksista.

28 §
Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen

Rahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta ja muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) kansaneläkelaitokselta, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;

3) työttömyyskassalta ja työnantajalta; sekä

4) oppilaitokselta ja opetusviranomaisilta. (27.6.2018/521)

Rahastolla on oikeus luovuttaa Kansaneläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle ja Finanssivalvonnalle tiedot aikuiskoulutustuen saajista sekä Finanssivalvonnalle rahaston valvontaa varten välttämättömät tiedot ammattitutkintostipendin saajista. (27.6.2018/521)

29 §
Salassapito

Rahastolla ja muutoksenhakuelimellä on oikeus saada ja luovuttaa 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut tiedot salassapitosäännösten estämättä. (17.4.2020/228)

Tiedot voidaan saada ja luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietojen pyytäjän tulee etukäteen ilmoittaa etuuden hakijalle tästä mahdollisuudesta. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietojen pyytäjän tulee esittää selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

3 momentti on kumottu L:lla 17.4.2020/228.

30 § (27.6.2018/521)
Rahoitus

Aikuiskoulutustuen ja muiden kuin valtion palveluksessa oleville myönnettävien ammattitutkintostipendien rahoituksesta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu Työllisyysrahasto.

Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion palveluksessa oleville myönnettävien ammattitutkintostipendien rahoituksesta vastaa valtio.

31 § (9.12.2016/1104)
Etuuden korottaminen

Aikuiskoulutustuen perusosan määrää tarkistetaan noudattaen kansaneläkeindeksistä annettua lakia (456/2001).

Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2019 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden määrä on laskettu. (11.6.2020/450)

31 a § (27.6.2018/521)
Työssäoloajan laskennassa käytettävän määrän korotus

Edellä 7 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainittuja lukuja tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella.

Edellä 7 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainitut luvut ovat vuoden 2007 tasossa.

32 §
Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

33 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Aikuiskoulutustukea maksetaan laissa tarkoitettuun koulutukseen 1 päivästä elokuuta 2001 alkaen.

Aikuiskoulutustuki maksetaan vuoden 2001 loppuun saakka markkamääräisenä siten, että lain 12 §:ssä säädetyt euromäärät muutetaan markoiksi kertomalla luvulla 5,94573.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 150/2000, TyVM 11/2000, EV 196/2000

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

13.7.2001/646:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Laki on voimassa 31 päivään heinäkuuta 2005.

Lakia sovelletaan ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/ 2001) voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka.

HE 21/2001, SiVM 5/2001, EV 83/2001

30.12.2002/1308:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 219/2002, TyVM 8/2002, EV 210/2002

19.12.2003/1152:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sitä sovelletaan aikuiskoulutustukeen, joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 70/2003, TyVM 6/2003, EV 73/2003

30.12.2003/1367:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 141/2003, TyVM 8/2003, EV 122/2003

7.5.2004/355:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Sen 21 §:n 2 momentin toista virkettä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2004.

Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa liikaa maksettuun etuuteen, perittävään rahoitusosuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.

HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004

30.12.2004/1333:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 223/2004, StVM 43/2004, EV 223/2004

8.12.2006/1090:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tämän lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa vireillä olevat lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut poistohakemukset ratkaistaan vakuutusoikeudessa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 182/2006, StVM 33/2006, EV 167/2006

22.12.2006/1253:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Laskettaessa työssäoloaikaa ennen tämän lain voimaantuloa olevalta ajalta sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 195/2006, StVM 51/2006, EV 239/2006

19.12.2008/907:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 66/2008, TaVM 20/2008, EV 109/2008

19.2.2010/127:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Aikuiskoulutustuki myönnetään tämän lain mukaisin ehdoin 1 päivästä elokuuta 2010 lukien.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain perusteella myönnetyn aikuiskoulutustuen määrä muutetaan ilman hakemusta tämän lain mukaiseksi 1 päivästä elokuuta 2010 tai tämän jälkeen tarkastelujakson päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua.

Tuen perusteena olevan palkan määrittelyä ei muuteta ennen tukikauden loppumista. Jos tuki tämän lain mukaan määriteltynä laskisi, voidaan tuki maksaa tukikauden loppuun asti tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia soveltaen.

Tämän lain 14 §:n mukaista tukiaikaa määritettäessä otetaan huomioon myös tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika.

Laskettaessa työssäoloaikaa tämän lain voimaantuloa edeltävältä ajalta sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain 15 §:n mukaista takaisinperintää aikuiskoulutustuen etukäteiskäytön perusteella ei suoriteta tämän lain tultua voimaan.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain 7 ja 14 §:n perusteella aikuiskoulutustukeen 5–8 vuoden työssäoloajan perusteella oikeutetut henkilöt säilyttävät oikeutensa aikuiskoulutustukeen tämän lain tultua voimaan.

Aikuiskoulutustuen perusosan määrää korotetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 152/2009, TyVM 10/2009, EV 204/2009

20.8.2010/713:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 50/2010, StVM 10/2010, EV 86/2010

17.6.2011/673:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Lain 23 a §:ää sovelletaan, jos takautuva etuus myönnetään tämän lain voimaantulon jälkeen.

Tämän lain voimaan tullessa muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa vireillä oleviin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 274/2010, StVM 51/2010, EV 300/2010

9.12.2011/1257:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Lakia sovelletaan etuuteen, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.

Aikuiskoulutustuen perusosan määrää korotetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämän lain 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 90/2011, StVM 10/2011, EV 43/2011

28.12.2012/938:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 133/2012, TaVL 41/2012, PeVL 32/2012, TyVM 7/2012, EV 163/2012

28.6.2013/501:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin sovittelujaksoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 12 a §:n mukaista kuukausittaisen suojaosan määrää.

Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneen tukikauden kestoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 14 §:ää.

HE 44/2013, TyVM 5/2013, EV 70/2013

25.10.2013/736:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.

HE 100/2013, StVM 9/2013, EV 103/2013

7.8.2015/885:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Mitä tässä laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta etuudesta, sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukaiseen vastaavaan etuuteen.

HE 278/2014, StVM 50/2014, MmVL 47/2014, TyVL 17/2014, EV 320/2014

29.1.2016/90:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015

9.12.2016/1104:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Lain 12 §:n 1 momentti sekä 14 ja 30 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2017.

Tukikauden kestoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä koko tukikauden ajan, jos:

1) tukiaikaa koskeva hakemus tehdään ennen tämän lain voimaantuloa;

2) tukikausi alkaa viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017; ja

3) tukiaika käytetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

HE 153/2016, TyVM 6/2016, EV 139/2016

27.6.2018/521:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä olevalla viittauksella aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin tai Koulutusrahastosta annettuun lakiin tarkoitetaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta aikuiskoulutusetuuksista annettuun lakiin.

HE 53/2018, TyVM 6/2018, EV 54/2018

17.4.2020/228:

Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2020.

HE 87/2019, StVM 1/2020, EV 12/2020

11.6.2020/450:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Tämän lain laskentakaavaa, opintosuoritusvaatimusta, tukikauden kestoa ja hakemisen mallia koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2020 hakijoihin, jotka hakevat aikuiskoulutustukea uusiin opintoihin. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista aikuiskoulutustukea myönnetään enintään heinäkuun loppuun 2024.

HE 15/2020, TyVM 7/2020, EV 54/2020

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.