Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

30.6.2000/647

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 11 §:n 4 momentin ja 64 §:n 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 44/2000, ja Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 2 ja 11 §:n nojalla:

1 §
Sopimusten hakeminen

Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön kyseessä olevaa sopimusta koskevalle lomakkeelle tai maa- ja metsätalousministeriön kyseiselle vuodelle vahvistaman kaavan mukaiselle atk-tulosteelle. Sopimuksen teon edellyttämät liitteet on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jäljempänä TE-keskus, sopimuskauden alkuun mennessä. Suunnitelmiin perustuviin hakemuksiin on liitettävä 2 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävä suunnitelma sekä tarvittavat muun lainsäädännön edellyttämät luvat. (24.5.2002/399)

Jos sopimusta on haettu peruslohkon osalle, on sopimusalasta muodostettava oma peruslohkonsa sen jälkeen, kun sopimus on tehty lukuun ottamatta 14 §:ssä ja 26–28 §:ssä tarkoitettua sopimusta.

1 a § (24.5.2002/399)
Sopimuksen tai sen osan vaihtaminen toiseksi sopimukseksi

1 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Sopimuksen vaihtamista voidaan hakea sopimusten vuosittaisena hakuaikana. Sopimuksen vaihtamisen perusteella tehtävää uutta sopimusta voidaan hakea alkavaksi voimassaolevan sopimuksen sopimuskauden mukaisesti eli 1 päivänä kesäkuuta alkavaksi tai 1 päivänä lokakuuta alkavaksi. Erityistuki maksetaan vaihtamisen jälkeen uuden sopimuksen mukaisena. Aiemman sopimuksen tai sen osan voimassaolon päättyminen vaihtamisen vuoksi ei aiheuta viljelijälle aiemmin maksettujen erityistukien takaisinperintää. Jos kyseessä on suunnitelmaan perustuvan sopimuksen vaihtaminen tai suunnitelmaan perustuvaan sopimukseen vaihtaminen, alueelliselta ympäristökeskukselta on pyydettävä lausunto asiassa.

3 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

2 §
Hakemukseen liitettävät suunnitelmat

Hakemukseen liitettävässä suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1) suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet;

2) suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee; jos peruslohkot, joille sopimusta haetaan ovat olemassa olevia peruslohkoja, suunnitelma-alueen karttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja; silloin kun kyseessä on 21–23 §:ssä tarkoitettu sopimus, suunnitelmassa on oltava sijaintikartta, suunnitelmakartta ja suunnitelmaselostus; sijaintikarttana voidaan käyttää esimerkiksi peruskarttaa, jonka jäljennökseen on merkittävä sopimuskohteen tarkka sijainti;

3) yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain;

4) laskelma toimenpiteiden kustannuksista ja alueen käytöstä mahdollisesti saatavasta taloudellisesta hyödystä sekä tulonmenetysarvio; sekä

5) arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on merkittävä hakijan tilaa koskevalla tilatunnuksella.

3 §
Hyväksyttävät kustannukset ja tulonmenetykset

Koska suunnitelmaan perustuvalta sopimusalalta voidaan korjata rehua tai satoa hyötykäyttöön ja jos alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä, on se esitettävä laskelmassa. Tämä hyöty on otettava huomioon sopimuksen perusteella maksettavan erityistuen suuruudessa.

Tulonmenetyksen laskemisen vertailukohtana käytetään toimenpiteen soveltamiskohteen käyttöä tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön mukaisesti.

Kohtuulliset suunnittelukustannukset ja hoitopäiväkirjan pitämisestä aiheutuvat kustannukset voidaan sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin.

3 a § (21.4.2006/283)
Muun tuen vaikutus erityistuen määrään

Erityistuen määrää arvioitaessa on otettava huomioon tilanteet, joissa suunnitelluista toimenpiteistä, joille haetaan erityistukea, jo maksetaan muuhun Euroopan yhteisön tai kansalliseen tukijärjestelmään kuuluvaa tukea. Niille toimenpiteille, joille maksetaan jo muuta tukea, ei voida maksaa erityistukea.

4 §
Tarvittavat lisäselvitykset

TE-keskuksen on kuultava sopimuksen hakijaa silloin, kun suunnitelmaan perustuvaa sopimusta tehtäessä suunnitelman ehtojen muuttaminen tulisi olemaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä. TE-keskuksen on hankittava myös mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset sopimusta koskevan päätöksen tekemistä varten.

Jos viljelijän hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esittämiin toimenpiteisiin tehdään muutoksia tai jos sopimusta koskevassa hakemuksessa esitetty toimenpiteiden aiheuttama kustannustaso poikkeaa siitä mikä voitaisiin hyväksyä, on viljelijää kuultava ennen sopimuksen tekemistä.

5 §
Lausunnot hakemuksesta

Alueellisen ympäristökeskuksen antamasta lausunnosta on liitettävä jäljennös viljelijälle lähetettävään TE-keskuksen tekemään päätökseen erityistukea koskevasta hakemuksesta.

6 §
Sopimuskauden alkaminen

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimus on tehty, kun TE-keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Hakemus ja TE-keskuksen erillinen päätös muodostavat hyväksytyn sopimuksen.

7 §
Hoitopäiväkirjan pitäminen

Kun kyseessä on 12–13 §:ssä ja 21–23 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisajat ja niiden vaikutukset ympäristöön.

8 §
Olosuhteiden muutokset

Olosuhteiden muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai erityistukisopimusta koskevan osan myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle taikka alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen osalta eläinten määrän vähentyminen.

Jos viljelijällä on sopimus lannan käytön tehostamisesta ja sopimuskauden aikana lannan luovuttaja vaihtuu tai luovuttajien määrä kasvaa tai vähenee, on viljelijän ilmoitettava tästä TE-keskuksen maaseutuosastolle vuosittaisen ilmoituksen yhteydessä. Samassa yhteydessä on toimitettava TE-keskuksen maaseutuosastolle jäljennökset uusista lannanluovutussopimuksista.

Jos viljelijällä on sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta, muutosilmoituksessa ilmoitettavan korvaavan eläimen on täytettävä sopimuseläimelle asetetut vaatimukset.

8 a § (22.5.2003/390)
Sopimuksesta luopuminen

Jos viljelijä luopuu kolme vuotta voimassa olleesta sopimuksesta siten kuin luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 43 §:n 1 momentissa säädetään, sopimuksesta luopuva viljelijä ei voi tehdä uutta sopimusta sanotun säädöksen 1 §:ssä tarkoitetun ohjelmakauden aikana.

9 §
Erityistuen vuosittaisen maksatuksen hakeminen ja maksaminen

Erityistukien maksatusta on haettava vuosittain erityistuen sopimuksen tekovuotta seuraavasta vuodesta alkaen. Hakemus on tehtävä vuosittaisessa pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa. Jos viljelijä ei hae pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa tarkoitettuja tukia, maksatusta on haettava erikseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella tai ilmoituksella. Viljelijän on toimitettava tässä tarkoitettu erillinen hakemus tai ilmoitus asianomaiseen työvoima- ja elinkeinokeskukseen viimeistään vuosittaisen pinta-alatukea koskevan hakemuksen viimeisenä jättöpäivänä. Erityistuki voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä. (23.4.2007/500)

Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, erityistuen vuosittainen maksatus tehdään riippumatta siitä, milloin maatilalla tehdään luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 336/2005 tarkoitettu tuotantotarkastus. (21.4.2006/283)

Jos viljelijällä on sopimus lannan käytön tehostamisesta, hänen on vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta tehtävässä maksatushakemuksessa ilmoitettava sopimuslohkoittain, kuinka paljon ja minkä tyyppistä lantaa millekin kasvulohkolle on levitetty päättyvän kasvukauden aikana. Viljelijän on palautettava maksatushakemuksen yhteydessä lannan luovuttajan antama kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi vastaanotettu lantamäärä ja lantalaji sekä ajankohta, jolloin lanta on vastaanotettu. Jos lantaa levitetään vain sopimukseen kuuluvan peruslohkon osalle ja kyseiselle alalle haetaan erityistuen maksatusta, on kyseisestä peruslohkon osasta muodostettava oma kasvulohkonsa, jotta erityistuki voidaan maksaa. (5.5.2006/331)

Erityistuki voidaan maksaa ensimmäisenä sopimusvuotena sellaisen peltolohkon osalta, jolle lantaa on levitetty aikaisintaan 1 päivänä kesäkuuta. Jos tilalla on ollut voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 26 §:ssä tarkoitettu sopimus lannan käytön tehostamisesta ja tässä asetuksessa tarkoitettu 1 päivänä kesäkuuta alkava sopimus korvaa kyseisen aiemman sopimuksen, erityistuki voidaan maksaa myös sellaisen peltolohkon osalta, jolle on levitetty lantaa sanottuna kalenterivuonna ennen sopimuskauden alkamista. (15.9.2005/751)

Jos lannan käytön tehostamista koskeva sopimuskausi alkaa lokakuun 1 päivästä lukien, tukea maksetaan ensimmäisen kerran seuraavana vuonna levitetystä lannasta. Tällöin on lannan levitysvuoden lokakuun 31 päivään mennessä edellä 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmoitettava, kuinka paljon lantaa on levitetty tai levitetään kullekin sopimuslohkolle kyseisen lannan levitysvuoden kasvukauden aikana. (6.4.2004/247)

Jos viljelijällä on sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta, maksatushakemuksessa ilmoitettavien eläintunnusten on oltavat samat kuin sopimuksessa vahvistetut sopimukseen sisältyvien eläinten eläintunnukset. Säännösten edellyttämällä tavalla korvatun eläimen osalta voidaan erityistuki kuitenkin maksaa.

Pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa annettavien tietojen, 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa annettavien tietojen sekä TE-keskuksen maaseutuosaston valvomien tilojen osalta valvontatietojen perusteella todetaan vuosittainen tukeen oikeutettu pinta-ala. Erityistuki voidaan maksaa vuosittain aikaisintaan 31 päivänä elokuuta sen jälkeen, kun tilalla on tehty mahdolliset valvonnat ja kyseessä olevan erityistukisopimuksen ehtoja on noudatettu.

Jos sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta, erityistuki maksetaan ensimmäisen kerran aikaisintaan seuraavan vuoden syyskuussa.

Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, hänen on toimitettava vuosittain TE-keskukseen ilmoitus, josta ilmenevät tukivuoden eläinmäärätiedot muiden kuin nautaeläinten osalta. Eläinmäärät ilmoitetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinmäärien mukaisesti. Jos erityistukea haetaan ainoastaan nautojen perusteella, lomaketta ei tarvitse toimittaa. Nautojen määrä lasketaan Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämän nautarekisterin tietojen perusteella. Eläinyksikkömäärä on nautojen osalta sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina syyskuun 2 päivän ja syyskuun 1 päivän välisten päivien, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Muiden kuin nautojen osalta eläinyksikkömäärä on sopimuksen hakuvuonna ilmoituspäivien kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella keskiarvoon voidaan jättää ottamatta huomioon tiettyjen kotieläintuotantomuotojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta taikka ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikaisen tuotantotauon aikainen lukuarvo. Viljelijä voi ilmoittaa tuotantotauot edellä mainitulla maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella TE-keskukseen. Jos viljelijällä on useampi kuin yksi luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeva sopimus ja hän toimittaa vain yhden eläinmääräilmoituksen, hänen ilmoittamansa eläinyksikkömäärä sekä nautarekisteristä saatu nautojen määrä on jaettava kullekin sopimukselle sopimuspinta-alojen suhteessa ottaen huomioon, mitä luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n 1 momentissa säädetään eläinten vähimmäismäärästä. (21.4.2006/283)

10 §
Valvonta ja tarkastukset

TE-keskuksella on oikeus tehdä ennakolta ilmoittamatta erityistuen myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä tarkastuksia. Erityistuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tiliasiakirjat ja muun aineiston sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa.

Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 44 §:ssä säädetään alueellisten ympäristökeskusten oikeudesta suorituttaa tarkastuksia suunnitelmiin perustuvien erityistukisopimusten osalta.

11 §
Erityistuen vähentäminen valvonnan perusteella

Jos valvonnan perusteella todetaan, että viljelijä ei ole noudattanut sopimusehtoja, lohkon viljelytapa ei täytä luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitettujen perustoimenpiteiden tai tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön ehtoja taikka sopimuksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan viljelijälle maksettavaa erityistukea vähentää siten kuin siitä erikseen säädetään maa- ja metsätalousministeriön antamassa valvontaa koskevassa asetuksessa.

12 §
Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta

1 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa tai käsitellä torjunta-aineella. Vaikeiden rikkaruohojen poistamisessa on ensisijaisesti käytettävä mekaanisia keinoja ja vain aivan erityisistä syistä on pesäkekäsittely mahdollista. Pesäkekäsittelystä on ilmoitettava ennen toimenpidettä TE-keskukselle. Tällaisessa tapauksessa kasvillisuuden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen. Kasvusto on niitettävä vuosittain tai suunnitelmassa määritellyllä tiheydellä. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen saa käyttää maataloustuotannossa hyödyksi. Suojavyöhykettä saa laiduntaa suunnitelman mukaisesti, jos siihen ei ole vesiensuojelullista estettä.

Suojavyöhykkeellä voi olla luontaisina ryhminä alueella muutoinkin kasvavia pensaita tai lehtipuita. Suojavyöhykkeen perustamisessa ja hoidossa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja mahdollisuuksien mukaan suosittava luonnonvaraisten kasvien, eläinten ja muiden eliöiden kannalta suotuisia toimenpiteitä.

Pellolle perustettavan suojavyöhykkeen, joka sijaitsee puron, muun vesistön tai valtaojan varrella, on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisällytettävä pellon ulkopuolinen ranta-alue voi olla enintään noin 20 metriä leveä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Hoitotoimenpiteinä voivat olla esimerkiksi niitto tai puuston taikka pensaikon harvennus tai raivaus. (19.5.2005/321)

Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteen ehtona olevaa suojakaistaa ei tarvita, jos puron tai muun vesistön varrella on tässä tarkoitettu suojavyöhyke.

13 §
Sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta

1 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Kosteikot on toteutettava niin, että niissä on myös valumavesien kiintoainesta laskeuttava osio ja laskeutusaltaissa on vastaavasti oltava valumavesien ravinteita hyödyntävää kasvillisuutta. Kosteikko ja laskeutusallas on perustettava hydrologisesti ja vesiensuojelullisesti tehokkaimpaan paikkaan.

Sopimus voidaan tehdä vain sellaisilla alueilla, joissa maatalousalueilta tuleva kuormitus on kyseisen vesistön merkittävä kuormittaja eli peltoja on huomattava osa kyseisen vesistön tai ojan valuma-alueesta. Laskeutusaltaita voidaan toteuttaa vain sellaisten vesistöjen valuma-alueilla, joilla peltojen maalaji on hiesu tai sitä karkeampi maalaji ja missä altaan viipymällä voidaan varmistaa maa-aineksen laskeutuminen.

Kosteikkoon tai laskeutusaltaaseen kuuluvat aina myös riittävät suojakaistat tai -vyöhykkeet. Hoitotoimien yhteydessä korjattu kasvillisuus voidaan käyttää hyödyksi tai toteuttaa hoitotoimia laiduntamalla, mikäli siihen ei ole vesiensuojelullista estettä ja toimenpide on sisällytetty suunnitelmaan.

Kosteikon tai laskeutusaltaan hoitoa koskevassa sopimuksessa toimenpiteet voivat olla esimerkiksi kiintoaineksen ja kasvillisuuden poisto tai reuna-alueiden niitto.

14 §
Sopimus säätösalaojituksesta, säätökastelusta ja kuivatusvesien kierrätyksestä

Säätösalaojitus on toteutettava salaojituksena, jonka kuivatustehokkuutta voidaan säätää. Säätömekanismin on pääsääntöisesti sijaittava kokoojaojaan asennetussa säätökaivossa. Säätökastelu on toteutettava yhdistettynä kastelu- ja kuivatusjärjestelmänä, jossa käytetään hyväksi avo- ja salaojia. Säätökastelualueelle saadaan kasteluvesiä luonnon vesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Kasteluvesi on padottava alueen ojastoihin säädettävien sulkupatojen tai säätökaivojen avulla ja johdettava tarpeen mukaan pelloille. Kuivatusvesien kierrätyksellä tarkoitetaan tässä peltoalueelta kertyvien valumavesien varastoimista kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena on johdettava kasteluvesinä takaisin pellolle. Valumavedet voidaan johtaa peltoalueelle säätösalaojituksen tai säätökastelujärjestelmän avulla.

Säätösalaojitus voidaan toteuttaa hiekka- ja hietapitoisilla peltomailla sekä urpasavimailla, joiden pellon pinnan kaltevuus on enintään kaksi prosenttia. Säätökastelussa ja kuivatusvesien kierrätyksessä maalajin on oltava hienoa tai karkeaa hietaa, hiekkaa, karkeaa hiekkaa tai urpasavea sekä pellon pinnan kaltevuuden alle yhden prosentin.

Samalla peltolohkolla voidaan toteuttaa ja tukea maksaa vain yhdelle tässä tarkoitetuista toimenpiteistä. Jos lohkolla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu säätösalaojitusta koskeva erityistukisopimus, ei tässä tarkoitettua sopimusta voida tehdä.

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta
15 §
Viljelijää koskevat edellytykset

Viljelijällä on oltava riittävä luonnonmukaisen tuotannon ammattitaito. Hänen on oltava perehtynyt luonnonmukaisen maataloustuotannon perusteisiin ja oltava valmis täydentämään tietojaan ja taitojaan luonnonmukaisesta viljelystä. Viljelijän tai tilanhoidosta vastaavan henkilön on suoritettava vähintään viiden päivän laajuinen luonnonmukaisen viljelyn peruskurssi tai hänellä on muuten oltava vastaavat tiedot luonnonmukaisen maataloustuotannon harjoittamisesta. Jos kyseessä on yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä kyseinen koulutusvaatimus. (24.5.2002/399)

Luonnonmukaisesta tuotannosta tehtävän sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että viljelijä toimittaa sopimuskauden alkuun mennessä kirjallisen selvityksen luonnonmukaisen maataloustuotannon koulutuksestaan tai ammattitaidostaan. Jos viljelijällä on voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta tai sopimus luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä, todistusta ei edellytetä.

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä edellyttäen, että viljelijä liittyy luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettuun luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään peltoviljelyn osalta tai edelleen kuuluu kyseiseen valvontajärjestelmään. Kun viljelijä on toimittanut tässä tarkoitettua sopimusta koskevan hakemuksen TE-keskukseen, hänen on samanaikaisesti jätettävä TE-keskukseen erillinen hakemus Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella edellä mainittuun valvontajärjestelmään liittymisestä, ellei hän ennestään kuulu kyseiseen järjestelmään. Viljelijän tulee kuulua valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. (19.5.2005/321)

16 §
Viljelmää koskevat edellytykset

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä maatilan peltoalan pääosasta silloin kun sopimuksen ulkopuolelle jätettävät peltoalueet ovat vähäisiä eikä niillä laadun tai sijainnin vuoksi ole tarkoituksenmukaista harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa. Tällaisina peltoalueina voidaan pitää muun muassa talouskeskuksesta kaukana sijaitsevia suopeltoja tai muutoin huonosti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia peltoja. Sopimusta luonnonmukaisesta tuotannosta ei voida tehdä tilan ruokohelpialoista. (21.4.2006/283)

Luonnonmukaiseen tuotantoon on siirryttävä pääsääntöisesti siten, että kukin peruslohko siirretään kokonaisuudessaan yhdellä kertaa. Puutarhakasvien monivuotiset viljelyalat ja monivuotisten nurmikasvien siemensopimusalat voidaan siirtää kasvulohkoittain kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitilojen laidunlohkot voidaan siirtää kasvulohkoittain kolmen ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Näissä tapauksissa viljelijän on hakemuksen liitteenä olevaan liitekarttaan merkittävä kyseiset kasvulohkoittain siirrettävät alat ja ilmoitettava niiden pinta-alat.

Jos maatilalla valitaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 17 §:ssä säädetty ympäristötuen maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpide tai tehdään sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta tai pohjavesialueiden viljelystä, kyseisten sopimusten kohteena olevat lohkot on jätettävä luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuksen ulkopuolelle. (19.5.2005/321)

3 momentti on kumottu A:lla 6.4.2004/247.

VNa ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 on kumottu A:lla eräiden maatalouden tuista annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten kumoamisesta 66/2014.

17 § (24.5.2002/399)
Viljelyedellytykset

Hakemukseen, jolla haetaan luonnonmukaista tuotantoa koskevaa sopimusta, on liitettävä kartta maatilan viljellyistä peltoalueista ja kirjallinen vähintään viisivuotinen koko sopimuskauden käsittävä viljelykiertosuunnitelma, jossa on määriteltävä kullakin lohkolla vuosittain viljeltävät kasvilajit tai -lajiryhmät. Liitekarttana on käytettävä digitoitujen peruslohkokarttojen jäljennöksiä tai jos näitä ei ole käytettävissä, voidaan lohkot ilmoittaa 1:5 000 ortokartoilla tai 1:10 000 peruskartoilla. Maatilan viljelykierron on oltava luonnonmukaisen tuotannon kannalta tarkoituksenmukainen. Viljelykiertosuunnitelmaa voi muuttaa kesken sopimuskauden edellyttäen, että neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 säännösten mukaisia tuotantosääntöjä noudatetaan. Viljelykiertosuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset voi tehdä joko viljelijä itse tai viljelijä ja neuvoja yhdessä. Viljelykiertosuunnitelman tarkastaa TE-keskuksen luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nojalla valtuuttama tarkastaja.

Tilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskevassa sopimuksessa sitouduttu siirtämään pellot luonnonmukaiseen tuotantoon, on neljäntenä ja viidentenä sopimusvuotena oltava viljelyksessä viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan lukien yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin hyväksyä neljännen ja viidennen sopimusvuoden vuosittaiseksi määräksi keskimäärin 30 prosenttia, jos se maatilan yksittäisten lohkojen pinta-alojen ja viljelykierron tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltavissa. Tilalla, jolla pellot ovat jo luonnonmukaisessa tuotannossa, on oltava viljelykierrossa viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan luettuna yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. (19.5.2005/321)

Sopimuslohkolla, jonka osalta maksetaan erityistukea, viljeltävä nurmi ei saa olla neljää satovuotta vanhempi lukuun ottamatta laidun-, sinimailas- ja vuohenhernealoja, joiden osalta voidaan hyväksyä vanhempikin nurmi, jos nurmen kasvukunto on edelleen hyvä. Vaatimus nurmen uusimisesta ei koske pientareita, suojakaistoja eikä säännösten sallimia viljelyteknisiä päisteitä. Koko sopimusala voi olla nurmea vain tilalla, jolla sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Peltokasvien viljelykierrossa saa olla enintään 50 prosenttia samaa viljalajia, perunaa tai saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja kuten esimerkiksi rypsiä ja rapsia. (19.5.2005/321)

Sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen eli niin sanottu viherlannoitusnurmi hyväksytään enintään kahtena peräkkäisenä vuotena ja vain, jos viherlannoitus on viljelykiertosuunnitelmaan erikseen merkitty. Viherlannoitusalana, viljelyyn liittyvänä kesantona, viljelemättömänä peltoalana, jolla noudatetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä tai tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoituna kesannointioikeusalana ilmoitettuja lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan enintään yhtä paljon kuin on viljelykiertoon kuuluvien muiden kasvulohkojen pinta-ala. Kasvuston perustaminen ilman typensitojakasveja voidaan hyväksyä vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon viljelykierron ja seuraavan kasvilajin viljelyvaatimukset. Palkokasvittoman viherlannoitusnurmen on tällöin oltava merkittynä kirjalliseen viljelykiertosuunnitelmaan. Viherlannoitusalana ilmoitetun kasvuston perustamiseen käytetyn siemenen painosta on oltava vähintään 20 prosenttia typensitojakasvin siemeniä. (21.4.2006/283)

18 §
Kesannointiin ja lannoitukseen liittyvät rajoitukset

Maatilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus, voidaan avokesannointi hyväksyä vain silloin, kun avokesannoinnin jälkeen alalle kylvetään kyseessä olevaa kasvukautta seuraavan talviaikaisen kasvipeitteisyyden varmistamiseksi syysvilja tai sellainen kasvi, joka muodostaa riittävän kasvuston ja käyttää tehokkaasti muokkauskerroksen liukoista fosforia ja typpeä kuten esimerkiksi nurmiheinä tai kevätvilja. Tämä koskee myös lohkoja, jotka on ilmoitettu viljelyyn liittyvänä kesantona tai viljelemättömänä peltoalana, jolla noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä. (21.4.2006/283)

Maatilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus ja jolla käytetään lannoitteena puuntuhkaa, voidaan puuntuhkaa käyttää koko sopimuskaudella enintään 2 500 kg peltohehtaaria kohden.

18 a § (19.5.2005/321)
Sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta

Viljelijän on täytettävä 15 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt luonnonmukaista tuotantoa koskevat edellytykset. Viljelijän on kuuluttava luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 336/2005 mukaiseen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään sekä peltoviljelyn että vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta tai hänen on liityttävä kyseiseen valvontajärjestelmään. Ellei viljelijä kuulu valvontajärjestelmään tai hän ei kuulu siihen vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta, hänen on toimitettava TE-keskuksen maaseutuosastolle erillinen hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä tai kyseisen tuotantosuunnan liittämisestä valvontajärjestelmään. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään sen eläintuotantosuunnan osalta, jolta hän hakee tukea. Tuotantosuunta voi vaihtua sopimuskaudella. Hakemus tehdään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella. Hakemus on jätettävä luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusta koskevan hakemuslomakkeen kanssa samanaikaisesti TE-keskuksen maaseutuosastolle. Viljelijän hyväksyminen valvontajärjestelmään sekä TE-keskuksen toimeenpanema edellä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen alkutarkastus on oltava tehtynä ensimmäisenä sopimusvuonna 15 päivään syyskuuta mennessä. (21.4.2006/283)

Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa on lisäksi otettava huomioon mitä 16-18 §:ssä säädetään luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvistä edellytyksistä ja rajoituksista. Se, mitä 16 §:n 2 momentissa säädetään nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitilojen laidunlohkojen siirtämisestä ei kuitenkaan koske luonnonmukaista kotieläintuotantoa. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa sovelletaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (646/2000) 1 §:n 2 momentissa säädettyjä eläimiä koskevia yksikkökertoimia. Nautaeläinten osalta on otettava huomioon eläinten ikään perustuvat yksikkökertoimet.

Jos viljelijällä on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, sopimus tulee purkaa ennen luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sopimuksen tekemistä. Sopimuksen purkaminen ei aiheuta takaisinperintöjä.

Jos tilan keskimääräinen luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten eläinyksikkömäärä jää alle yhden eläinyksikön tai jos viljelijä lopettaa kotieläintuotannon luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten osalta, sopimusta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta on muutettava TE-keskuksen päätöksellä siten, että sopimus muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston (644/2000) 25 §:ssä tarkoitetuksi sopimukseksi. Muuttamista koskevassa päätöksessä sopimuskausi säilyy aiemman sopimuksen mukaisena. Sopimuksen muuttamisen johdosta erityistukea maksetaan vain kasvintuotannon osalta sopimuksen jäljellä olevana aikana. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon perusteella maksetut tuet on perittävä takaisin. Tukea ei peritä takaisin, jos luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta luopuminen johtuu luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä. Ennen sopimuksen muuttamista viljelijää on kuultava.

VNa ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 on kumottu A:lla eräiden maatalouden tuista annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten kumoamisesta 66/2014.

19 § (8.9.2004/845)
Sopimus lannan käytön tehostamisesta

Hakemuslomakkeella on ilmoitettava tiedot lantaa luovuttavista tahoista. Kunkin luovuttajan osalta on ilmoitettava luovuttajan nimi, tilatunnus, osoite sekä vastaanotettavat lantalajit ja määrät. Lisäksi on ilmoitettava lannan kuljetusetäisyys. Hakemukseen on liitettävä jäljennökset kaikista lannan luovutussopimuksista, joista on käytävä ilmi lannan luovuttaja sekä vuosittain luovutettava lantamäärä lantalajeittain.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston on sopimusta tehtäessä otettava huomioon, että kuljetusmatka luovuttavalta tilalta lantaa vastaanottavalle tilalle on kohtuullinen ja vuosittain vastaanotettava lantamäärä on sellainen, että se on mahdollista käyttää tilan peltojen lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Erityistuki maksetaan niille peltohehtaareille, joille vastaanotettua lantaa on levitetty vähintään kymmenen m3, turkiseläinten ja siipikarjan lantaa viisi m3, hehtaaria kohti.

Lannan käytössä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, sekä muita lannan varastoinnista ja käytöstä annettuja säännöksiä. Vastaanotettu lanta on levitettävä pelloille kasvien lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannanlevitysmäärät on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Jos lantaa vastaanotetaan yhteislantalasta, lannan sisältämä typpi ja fosfori on laskettava mukaan ravinnemääriin kyseisestä lannasta tehdyn lanta-analyysin tietojen perusteella.

Sopimuksen tehnyt viljelijä ei saa luovuttaa omalla tilallaan syntyvää lantaa käytettäväksi tilan ulkopuolella eikä lantaa luovuttava viljelijä voi tehdä lannan käytön tehostamista koskevaa sopimusta. Sopimuksen tehneen osakeyhtiön, muun yhtiön tai muun vastaavan yhteisön osakas tai yhtiömies ei saa luovuttaa omalta tilaltaan lantaa yhteisölle. Jos viljelijä itse toimittaa lantaa yhteislantalaan, viljelijä ei voi tehdä sopimusta kyseisen lantalan lannan vastaanotosta. Jos viljelijä on osakas osakeyhtiössä, muussa yhtiössä tai muussa vastaavassa yhteisössä, hän ei voi tehdä sopimusta lannan käytön tehostamisesta kyseisen yhteisön luovuttamasta lannasta

Maatilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhden tai useamman tuotantoyksikön muodostamaa kokonaisuutta, jota yksittäinen viljelijä hallitsee tai viljelijät hallitsevat muun muassa omistajana.

20 §
Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä

1 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Suunnitelmassa on yksilöitävä vuosittaiset viljelytoimenpiteet sekä ne rajoitukset, joihin viljelijä hakemuksellaan sitoutuu sekä edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat yksilöidyt kustannukset. Rajoitukset voivat koskea pellon muokkausta, lannoitusta ja karjanlannan käyttöä, kasvinsuojeluaineiden käyttöä, kesannointia ja laiduntamista. Suunnitelman on sisällettävä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät tässä pykälässä tarkoitetulle sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Sopimukseen haetun pellon sijainti pohjavesialueella on lisäksi esitettävä hakemukseen liittyvässä kartassa.

Sopimuksessa on määriteltävä viljelyä koskevat rajoitukset ja tehtävät toimenpiteet, jotka riippuvat pohjavesialueen ja sopimukseen haetun alueen olosuhteista.

Ravinteiden käyttö ja muut sopimusalalla tehdyt viljelytoimenpiteet on kirjattava sopimuslohkoittain lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

21 §
Sopimus perinnebiotooppien hoidosta

1 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Metsälaitumia voidaan hyväksyä sopimukseen silloin, kun sopimukseen haettu metsälaidun täyttää joitakin seuraavista edellytyksistä:

1) metsässä on niittyaukkoja;

2) laidunnuksesta hyötyviä ruohoja ja heiniä on runsaammin kuin laiduntamattomassa metsäkasvillisuudessa;

3) metsässä on eri puulajeja ja lahopuita sekä puusto on eri-ikäistä; tai

4) metsässä on runsas sienilajisto.

Hoitotoimia voivat olla esimerkiksi niitto, niittojätteen keruu ja poiskuljetus, lehdestys, laidunnus, aitojen rakentaminen ja kunnostus, laiduneläinten juomaveden järjestäminen, laiduneläinten kuljetukset ja valvonta, puiden ja pensaiden raivaus tai harvennus, kulotus sekä karjatalouteen liittyvien rakennelmien kunnostus. Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa, käsitellä torjunta-aineilla, ojittaa tai metsittää.

Niitetty kasvillisuus on korjattava pois ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Laidunnus on toteutettava niin, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle. Laidunnettava perinnebiotooppi on pääsääntöisesti erotettava aidalla muista laidunalueista, eikä perinnebiotooppeja tule käyttää pelkästään yölaitumina. Hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen ja niiden säilymisen turvaaminen.

22 § (8.9.2004/845)
Sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä

Sopimusalue voi olla peltoa tai peltoalueisiin välittömästi liittyvää muuta aluetta. Lisäksi viljely- ja karjatalouskäytön ulkopuolelle jääneet alueet voidaan hyväksyä sopimukseen, jos niillä on nähtävissä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai muusta maatalouskäytöstä. Peltoon välittömästi liittyvät metsän reunavyöhykkeet ja niiden kunnostus ja hoito voidaan sisällyttää sopimukseen, mutta muussa tapauksessa sopimusta ei voi tehdä metsäalueille.

Viljelijän on erillisen suunnitelman mukaisesti ennallistettava tai hoidettava luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi arvioituja maatalousympäristön kohteita taikka tehtävä kumpiakin toimenpiteitä. Tällaisia kohteita ovat muun muassa uhanalaisten lajien esiintymispaikat, olemassa olevat tulvapellot, pienet kosteikot ja avo-ojat, pelloilla sijaitsevat metsäsaarekkeet sekä erilaiset pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet sekä peltoalueilla olevat lintujen ja muiden eläinten levähdys- ja ruokailualueet. Hanke voi käsittää myös esimerkiksi lintutornin ja sinne vievien polkujen perustamisen sopimusalueelle.

Suunnitelman on pääsääntöisesti oltava koko tilan tai merkittävän osan siitä kattava luonnonhoitosuunnitelma, jossa on selvitetty alueen arvokkaat ja kunnostamiskelpoiset kohteet sekä niiden hoitotavat.

Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. TE-keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen luonnonvaraisten lintujen levähdys- ja ruokailualueilla. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Toteutuksessa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Lintujen levähdys- ja ruokailualueilla voidaan kuitenkin viljellä tavanomaisia viljelykasveja. (19.5.2005/321)

Pellon ja metsän reunavyöhykkeen enimmäisleveys on 20 metriä. Pellolla sijaitseva metsäsaareke voi olla enintään 0,5 hehtaarin kokoinen.

23 §
Sopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta

Sopimusalue voi olla peltoa tai peltoalueisiin välittömästi liittyvää muuta aluetta. Lisäksi viljely- ja karjatalouskäytön ulkopuolelle jääneet alueet voidaan hyväksyä sopimukseen, jos niillä on nähtävissä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai muusta maatalouskäytöstä. Peltoon välittömästi liittyvät metsän reunavyöhykkeet ja niiden kunnostus ja hoito voidaan sisällyttää sopimukseen, mutta muussa tapauksessa sopimusta ei voi tehdä metsäalueille.

2 momentti on kumottu A:lla 22.5.2003/390.

Toimenpiteisiin voivat kuulua esimerkiksi puuston ja pensaiden harventaminen tai poistaminen maiseman avaamiseksi, pienimuotoisten kosteikkojen perustaminen ja hoitaminen, yksittäispuiden hoitaminen, puukujanteiden perustaminen ja uusiminen, maisemavaurioiden korjaaminen, pellon ja metsän reunavyöhykkeen hoitaminen, maisemakasvien viljely, perinteisen maatalouden rakennelman kunnostaminen tai pienimuotoiset istutukset. Tapauskohtaisesti hoitotoimiin voi kuulua myös laiduntaminen muiden toteutettavien toimenpiteiden lisäksi. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisiin luonnon edellytyksiin ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen. Rakennelmia kunnostettaessa on säilytettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Rakennelmat on kunnostettava mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

24 §
Sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta

Sopimuseläinten on oltava numeroituja eli identifioituja. Sopimukseen haetun nautaeläimen on oltava Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämässä eläintunnisterekisterissä. Nautaeläimillä on käytettävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiä virallisia korvamerkkejä ja eläimistä on esitettävä ajan tasalla oleva Nautaeläinluettelo-niminen asiakirja. Siitostamman on oltava sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna astutettu tai varsonut ja oriin on oltava kantakirjattu. Hevonen on identifioitu, kun siitä on esitetty Suomen Hippoksen antama rekisteritodistus tai hevospassi. Lampailla ja vuohilla on käytettävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiä virallisia korvamerkkejä ja eläimistä on esitettävä ajan tasalla oleva pitopaikkakohtainen eläinluettelo. Kanat on identifioitu, kun ne on liitetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, jäljempänä MTT, maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteriin. Viljelijän on lähetettävä vuosittain rekisterin päivittämistä varten tarvittavat tiedot kanoista MTT:lle. (21.4.2006/283)

Sopimuseläinten on kuuluttava vähintään yhteen luotettavaan tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään, josta ilmenee eläinten polveutuminen. Hyväksyttäviä rekistereitä ovat lammastarkkailurekisteri, vuohirekisteri, karjantarkkailurekisteri, kantakirjarekisteri, geenipankkirekisteri, suomenhevosen rekisteri ja MTT:n maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteri. (30.10.2002/886)

Sopimuseläimistä pidetään valitun tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmän mukaista kirjanpitoa, josta ilmenee eläinten sukupuoli, syntymätunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä sekä lisäksi tiedot eläimen käytöstä rodun lisäämiseen. Maatiaiskanojen osalta tilalla on oltava ajan tasalla oleva MTT:n todistus rekisteriin kuuluvista kanoista. Jos eläin on ostettu toiselta tilalta, on ilmoitettava, miltä tilalta eläin on tullut. Polveutumistiedoissa ilmoitetaan eläimen syntymätunnus tai muu vastaava tunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä, joiden on oltava hakemuksessa ilmoitettua rotua. Erityistuen saajalta voidaan tarvittaessa pyytää myös tiedot emänemän rodusta sopimuseläimen rodun varmentamiseksi. (30.10.2002/886)

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu säilyttämään sopimukseen sisältyvän alkuperäisrodun geeniperimän siten, että rodun lisäämisessä käytetään vain kyseiseen alkuperäisrotuun kuuluvaa eläinainesta. Tukea maksetaan sekä uros- että naaraspuolisista eläimistä. Sopimuksen tehdessään tuen hakija sitoutuu pitämään sopimuksessa mainitun eläinmäärän sopimuskauden loppuun asti. Sopimuseläinten lukumäärä ei saa vähentyä sopimuskauden aikana. Poistettavien eläinten tilalle on otettava viivytyksettä samaan alkuperäisrotuun kuuluvia, tukiehdot täyttäviä eläimiä. Korvaavien eläinten identifiointitiedot on viivytyksettä ilmoitettava TE-keskukseen.

Jos eläinmäärä kuitenkin muuttuu viljelijästä riippumattomasta syystä, sopimusta voidaan tältä osin tarkistaa. Jos eläin kuolee, se voidaan korvata toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä. Jos eläimen korvaaminen ei ole mahdollista, voidaan sopimuksen mukaista eläinmäärää vähentää.

Eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi käytetään seuraavia kertoimia:

- vähintään vuoden ikäinen nauta 1,00 ey
- siitostamma tai kantakirjattu ori 1,00 ey
- vähintään vuoden ikäinen lammas 0,15 ey
- vähintään vuoden ikäinen vuohi 0,15 ey
(30.10.2002/886)

Yhteen sopimukseen voidaan sisällyttää vain saman alkuperäisrodun eläimiä. Valkeat, mustat ja ruskeat suomenlampaat katsotaan samaan rotuun kuuluviksi. Sopimus eläimistä voidaan tehdä edellyttäen, että tilalla on yhteensä vähintään puolen vuoden ikäisiä maatiaiskanoja ja muiden eläinten osalta 6 momentissa tarkoitetun ikäisiä saman rodun eläimiä vähintään seuraavat määrät:

- lampaat 2 kpl
- vuohet 2 kpl
- naudat 1 kpl
- siitostamma tai kantakirjattu ori 1 kpl
- maatiaiskanat ja -kukot 20 kpl
(30.10.2002/886)

Sopimusta voidaan tarkistaa eläinmäärän osalta sopimusvuoden alusta eli 1 päivästä kesäkuuta lähtien, jolloin sopimukseen hyväksyttävien kanojen on oltava vähintään puolen vuoden ja muiden eläinten vähintään vuoden ikäisiä. Siitostamman tai kantakirjatun oriin tilalle voidaan hyväksyä vain joko siitostamma tai kantakirjattu ori. Eläinmäärän lisäystä on haettava erikseen pinta-alatukien viimeiseen hakupäivään mennessä TE-keskukselta maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella nro 218E. (23.4.2007/500)

25 §
Alkuperäisrotujen kasvattamista koskeva aiempi sopimus

Jos viljelijällä on maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu alkuperäisrotujen kasvattamista koskeva sopimus, ja viljelijä on hakenut vuonna 2000 24 §:ssä tarkoitettua sopimusta alkuperäisrotujen eläimistä, joita ei voida sanottuun sopimukseen hyväksyä, voidaan viljelijän vuonna 2000 jättämä tässä tarkoitettu hakemus sopimuksen tekemiseksi katsoa vuosittaiseksi maksatusta koskevaksi hakemukseksi ja hakemukseksi sopimuksen eläinmäärän lisäämisestä.

26 §
Sopimus alkuperäiskasvien viljelystä

Alkuperäiskasvien viljelystä tehtävän sopimuksen edellytyksenä on, että kysymyksessä on rekisteröity maatiaiskanta, joka eroaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan muista lajikkeista, tai rekisteröity uhanalainen vanha kauppalajike. Erottuvuus on todettava lajiketutkimuksessa. Lajike on ensin rekisteröitävä ja viljelijän on tehtävä ylläpitosopimus KTTK:n kanssa. Vasta tämän jälkeen voidaan viljelijän kanssa tehdä erityistukisopimus. Sopimuksessa viljelijä sitoutuu viljelemään yhden hehtaarin sopimusalalla sopimuksessa mainittua lajiketta sopimuksessa määritellyillä peruslohkoilla koko sopimuskauden ajan.

Kasvukauden aikana viljelijän on pidettävä maatiaislajikkeen tai vanhan lajikkeen viljelystä ympäristötukijärjestelmän mukaisia lohkokohtaisia muistiinpanoja ja lähetettävä tästä ote KTTK:lle kasvukauden päättymisen jälkeen. Vuosi-ilmoituksen lisäksi ylläpitoviljelyä seurataan viljelystarkastusten ja kenttäkoetarkastusten avulla. Sopimuskauden aikana KTTK tekee tilalle vähintään yhden viljelystarkastuksen, nurmikasveilla pääsääntöisesti sinä vuonna, jona viljelijä aikoo korjata uuden ylläpitoerän. Viljelystarkastuksessa todetaan lajikkeen aitous tutkimalla, onko kasvusto kuvausta vastaava. Lisäksi tarkastetaan, esiintyykö viljelyksellä haitallisessa määrin vieraita lajikkeita tai muita haitallisia viljelykasveja sekä noudatetaanko eristysetäisyyksiä. Myös varastotilanne tarkastetaan. Viljelijän on itse pyydettävä viljelystarkastus tilalleen KTTK:n siementarkastusosastolta viimeistään 22 päivänä toukokuuta sinä vuonna, jona tarkastus halutaan tehtävän.

Kerran sopimuskauden aikana tutkitaan kenttäkoetarkastuksen avulla kannan aitouden säilyminen ja mahdolliset kannan ilmiasussa tapahtuneet muutokset. Viljelijän on toimitettava uudesta ylläpitoerästä virallinen näyte KTTK:lle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta neljäntenä sopimusvuonna. Jos tämä ei ole nurmikasvien ylläpitoviljelyksillä mahdollista ja sopimusta aiotaan jatkaa, näytteen voi toimittaa myös viimeisenä sopimusvuotena ennen 15 päivää huhtikuuta.

Viljelijällä saa yhden hehtaarin sopimusalan lisäksi olla saman lajikkeen muun markkinointikelpoisen siemenen tuotantoa sopimustilalla vuosittain enintään 15 hehtaaria, mutta muun muassa rehuksi ja leipäviljaksi viljeltävää alaa ei rajoiteta. Tilalla on varastoitava vähintään sellainen määrä sopimuslajikkeen siementä, että määrä on vähintään kaksi kertaa ylläpitoalan eli yhden hehtaarin kylvömäärä. Viljoilla tämä kaksinkertainen kylvömäärä on 500 kg.

Viljoja on pääsääntöisesti lisättävä vuosittain. Nurmikasveilla ylläpitoviljelystä ei tarvitse perustaa joka vuosi, mutta kuitenkin siten, että uusi ylläpitoerä korjataan tilan normaalikäytännön mukaisesti, esimerkiksi toisena tai kolmantena vuotena kasvuston perustamisesta. Nurmelta voidaan perustamisvuoden jälkeen korjata joko rehusato tai siemensato markkinointitarkoitusta varten. Nurmikasvien yksittäisen ylläpitoviljelyksen ikä voi olla korkeintaan kolme perustamisvuoden jälkeistä vuotta. Ylläpidon on tapahduttava viljelijän tavanomaisesti käyttämin menetelmin, jotka kirjataan ennen sopimuksen solmimista tehtävässä viljelmätarkastuksessa.

Ylläpitoalalla on estettävä sekoittuminen tai risteytyminen muiden saman lajin lajikkeiden kanssa. Lisäksi viljelijän on kiinnitettävä huomiota esikasveihin sekä ristipölytteisten lajien osalta riittäviin eristysetäisyyksiin.

Viljoilla ja heinäkasveilla on oltava kulunut kaksi vuotta ja nurmipalkokasveilla kolme vuotta siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman kasvilajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää.

Lohkoilla on noudatettava seuraavia eristysetäisyyksiä sellaisiin kasvustoihin nähden, joiden kanssa ei-toivottu risteytyminen on mahdollista: rukiilla 300 metriä sekä nurmiheinillä ja nurmipalkokasveilla 200 metriä.

Ohran, kauran ja vehnän siemenviljelys ei saa sijaita niin lähellä toista saman lajin viljelystä, että on olemassa sekoittumisvaara esimerkiksi korjuun yhteydessä.

27 §
Sopimus peltojen tehostetusta kalkituksesta

Sopimuksen teko edellyttää, että maaperän happamuus on noin 0,5 metrin syvyydessä alle pH 4,5 ja että maalaji on hietaa tai sitä hienompaa lajittunutta kivennäismaata. Multamailla maalajivaatimusta sovelletaan noin puolen metrin syvyydellä olevaan maakerrokseen, muilla mailla muokkauskerrokseen.

Tehostetussa peltojen kalkituksessa peltoja on kalkittava vähintään 25 tonnia/hehtaari viiden vuoden aikana. Sopimusalalla on joka vuosi kalkittava jotain lohkoa. Tukea maksetaan peruskalkituksen (10 tonnia/ha) ylittävältä osalta. Kalkitukseen on käytettävä liukoisuudeltaan ja hienoudeltaan riittävän tehokkaita ja puhtaita kalkitusaineita. Tehostettu peltojen kalkitus on toteutettava aluekokonaisuuksina, jotka soveltuvat seurantaan.

28 §
Sopimus kalkkisuodinojituksesta

Sopimuksen teko edellyttää, että maaperän happamuus on noin 0,5 metrin syvyydessä alle pH 4,5 ja että maalaji on hietaa tai sitä hienompaa lajittunutta kivennäismaata. Multamailla maalajivaatimusta sovelletaan noinpuolen metrin syvyydellä olevaan maakerrokseen, muilla mailla muokkauskerrokseen.

Kalkkisuodinojituksessa salaojakaivanto täytetään täyttömaalla, johon on sekoitettu poltettua kalkkia. Hanke voidaan toteuttaa myös sekoittamalla kalkkia täyttömaahan, jolla peitetään pienen valtaojan putkitus. Kalkkia tarvitaan savimaalla keskimäärin viisi prosenttia maan märkäpainosta. Kalkkisuodinojituksen tekniseen toteutukseen ja maalajin ominaisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun hanke toteutetaan happamalla sulfaattimaalla tarkoituksena happamuuden torjunta. Kalkkisuodinojitus on toteutettava aluekokonaisuuksina, jotka soveltuvat seurantaan.

Jos lohkolla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu kalkkisuodinojitusta koskeva erityistukisopimus, ei tässä tarkoitettua kalkkisuodinojitussopimusta voida tehdä.

28 a § (19.5.2005/321)
Sopimus kalkkisuodinojituksesta vuonna 2005

Vuodesta 2005 alkaen viljelijän kanssa ei voi tehdä 28 §:ssä tarkoitettua sopimusta kalkkisuodinojituksesta.

29 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä heinäkuuta 2000.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

14.12.2001/1277:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

24.5.2002/399:

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä toukokuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen 1a §:ää, 9 §:n 3 momenttia, 15 §:n 1 momenttia, 17 §:ää, 19 §:n 3 momenttia sekä 24 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan myös vuonna 2000 ja 2001 alkaneisiin sopimuksiin.

30.10.2002/886:

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä marraskuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos viljelijä on hakenut luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen ja maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten hakemisesta vuonna 2002 sekä näitä sopimuksia koskevista sopimuskausista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (358/2002) nojalla sopimusta alkuperäisrotujen kasvattamisesta ruskeista ja mustista lampaista ja uutta sopimusta valkeista suomenlampaista alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen hakemisesta vuonna 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (830/2002) nojalla, hakemukset käsitellään yhdessä yhtenä hakemuksena. Jos viljelijällä on sopimus tai sopimuksia alkuperäisrotujen kasvattamisesta mustista tai ruskeista suomenlampaista ja hän on hakenut maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (830/2002) nojalla uutta sopimusta, voimassa olevat sopimukset yhdistetään haettuun sopimukseen ja aiempien sopimusten voimassaolo päättyy ilman takaisinperintöjä.

22.5.2003/390:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

6.4.2004/247:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

8.9.2004/845:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2004

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

19.5.2005/321:

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

15.9.2005/751:

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä syyskuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21.4.2006/283:

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä huhtikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä 9 §:n 3 momentissa säädetään lannan vastaanottajan antamasta kirjallisesta ilmoituksesta, koskee vuonna 2006 tai myöhemmin alkavaa sopimusta.

5.5.2006/331:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä 9 §:n 3 momentissa säädetään lannan luovuttajan antamasta kirjallisesta ilmoituksesta, koskee vuonna 2006 tai myöhemmin alkavaa sopimusta.

23.4.2007/500:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.