Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

17.12.1993/1204

Laki omistusasuntolainojen korkotuesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Valtion varoista voidaan maksaa korkotukea talletuspankin, luottolaitoksen, vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan (lainanmyöntäjän) myöntämistä omistusasuntolainoista, joita nimitetään tässä laissa korkotukilainoiksi.

Tämä laki ei koske omistusasuntoja, joita varten voidaan myöntää lainaa tai korkotukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) nojalla tai muun lain nojalla maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. (26.8.2011/990)

Tämän lain nojalla ei makseta korkotukea, jos lainansaajalle maksetaan samaan tarkoitukseen korkotukea muun lain nojalla taikka jos hänelle on samaan tarkoitukseen myönnetty lainaa valtion asuntorahaston tai muista valtion varoista. Korkotukea voidaan kuitenkin maksaa, jos edellä tarkoitettu laina on maksettu takaisin.

2 §
Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus

Omistusasuntolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi valtion talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa.

Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Ympäristöministeriö voi hyväksyä niiden rajoissa tarvittavia kuntakohtaisia hyväksymisvaltuuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ehdotuksesta. Kunta valitsee kohteet, joihin hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää. (19.12.2008/1061)

Tämän lain mukainen korkotuki on suunnattava eri alueilla ja eri kunnissa esiintyvän asunnontarpeen mukaan.

3 §
Korkotukilainat

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä yksityishenkilölle myönnetty omistusasuntolaina, joka on tarkoitettu:

1) omakotitalon uudisrakentamiseen (omakotikorkotukilaina);

2) omakotitalon hankintaan (omakotitalon hankinnan korkotukilaina);

3) asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaan rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lainoituskelpoiseksi hyväksymästä asunto-osakeyhtiötalosta (asunto-osakekorkotukilaina); (19.12.2008/1061)

4) asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaan olemassa olevasta asunto-osakeyhtiötalosta (asunto-osakkeiden hankinnan korkotukilaina); tai

5) omakotitalon perusparantamiseen (omakotitalon perusparannuksen korkotukilaina).

Rakennuksen tai asuinhuoneiston hankkiminen luetaan uudisrakentamiseksi, jos on kulunut enintään vuosi tai erityisestä syystä kaksi vuotta siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöön otettavaksi.

Perusparantamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla:

1) asunnon, asuinrakennuksen tai niiden piha-alueen tai muun välittömän ympäristön varuste- tai muuta laatutasoa nostetaan alkuperäisestä tasosta tai palautetaan muilla kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon; tai

2) olemassa olevia tiloja muutetaan tai laajennetaan pääasiassa asunnoiksi tai niihin liittyviksi tiloiksi.

4 §
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset

Omistusasuntolainan hyväksyminen korkotukilainaksi perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Hyväksyttäessä 3 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan mukaisia lainoja korkotukilainoiksi etusijalle on asetettava kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Etusijajärjestyksestä voidaan yksittäistapauksessa poiketa, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan erityisolosuhteet ja paikkakunnan asuntotilanne huomioon ottaen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista. (18.8.2006/718)

Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. (19.12.2008/1061)

Omistusasuntolaina voidaan hyväksyä omakotitalon tai asunto-osakkeiden hankinnan korkotukilainaksi vain edellyttäen, että asuntojen rakentaminen kyseiselle alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve huomioon ottaen ja että asunnon hankinta on edullisempaa kuin vastaavan uuden asunnon rakentaminen.

5 §
Korkotukilainan suuruus

Omakotikorkotukilainan ja asunto-osakekorkotukilainan suuruus on enintään 80 prosenttia kohteen hyväksytyistä rakennuskustannuksista sekä tontin hankkimisesta ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista.

Omakotitalon hankinnan korkotukilainan ja asunto-osakkeiden hankinnan korkotukilainan suuruus on enintään 80 prosenttia kohteen hyväksytystä hankintahinnasta.

Omakotitalon perusparannuksen korkotukilainan suuruus on enintään 80 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista.

Valtioneuvosto voi vahvistaa korkotukilainan enimmäiseuromäärän omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden sekä alueittain asuntojen ja tonttien hyväksyttävät enimmäiskustannukset ja -hinnat. (27.7.2001/700)

6 §
Korkotukilainan ehdot

Valtioneuvosto voi päättää korkotukilainan vähimmäislaina-ajasta ja yleisistä ehdoista. Lainanmyöntäjän korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota lainanmyöntäjä yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.

7 §
Korkotuki

Korkotukea maksetaan enintään 15 lainavuodelta. Tarkemmat määräykset korkotuen maksuajasta ja määrästä antaa valtioneuvosto.

Valtiokonttori maksaa korkotuen lainanmyöntäjälle tai lainanmyöntäjän valtuuttamalle yhteisölle.

8 §
Omistusasuntolainan hyväksyminen korkotukilainaksi

Tuettavan kohteen sijaintikunnan viranomainen ratkaisee, täyttääkö lainansaaja 4 §:ssä tarkoitetut edellytykset ja päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi.

Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, omakotikorkotukilainan ja omakotitalon perusparannuksen korkotukilainan hyväksymisen edellytyksenä on, että kunta on hyväksynyt omakotitalon rakennus- tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset.

9 §
Korkotuen maksaminen eräissä tilanteissa

Jos asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai omakotitalo luovutetaan tai siirtyy uudelle omistajalle muutoin kuin avio-oikeuden tai perintöoikeuden nojalla, korkotuen maksaminen lakkaa asunnon luovutuspäivästä lukien.

Jos lainansaaja käyttää korkotukilainan uudelleen oman asunnon hankinnan rahoittamiseen, voidaan korkotukea 1 momentin estämättä maksaa edelleen.

10 §
Korkotuen lakkaaminen

Jos korkotukilaina maksetaan kokonaan takaisin, korkotuen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksupäivästä lukien.

11 §
Korkotuen lakkauttaminen

Jos lainansaaja on käyttänyt korkotukilainaa muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka on korkotukilainaksi hyväksymistä hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, valtiokonttori voi lakkauttaa korkotuen maksamisen. Lainansaaja voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle enintään viisinkertaisena lainasta maksettu korkotuki.

12 §
Valvonta

Kunnan ja valtiokonttorin on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.

Lainanmyöntäjä ja -saaja ovat velvollisia antamaan kunnalle ja valtiokonttorille tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti ja lainaehtoja muutoinkin noudatettu.

13 §
Päätöksen tiedoksianto

Kunnan päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla postiosoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään.

14 § (7.8.2015/1051)
Muutoksenhaku

Hakija saa vaatia kunnan ja Valtiokonttorin päätökseen oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranhaltijan päätökseen oikaisua vaaditaan kuitenkin kunnanhallitukselta tai asianomaiselta lautakunnalta.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tämän lain 8 §:ssä tarkoitetussa asiassa ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

15 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

16 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 209/93, YmVM 14/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.3.1996/207:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996.

Tämän lain mukaisena lainoituskelpoisena asunto-osakeyhtiötalona pidetään myös taloa, jonka valtion asuntorahasto on hyväksynyt aravalainoituskelpoiseksi aravalain (1189/93) 8 §:n mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 8/96, YmVM 1/96, PeVM 5/96, EV 27/96

5.3.1999/272:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn päätökseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 237/1998, YmVM 7/1998, EV 251/1998

12.3.1999/339:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

HE 60/1998, MmVM 15/1998, EV 252/1998

21.1.2000/51:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (Laki 51/2000 tuli A:n 131/2001 mukaisesti voimaan 21.2.2001.)

HE 104/1999, MmVM 16/1999, EV 128/1999

27.7.2001/700:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 96/2000, YmVM 4/2001, EV 56/2001

18.8.2006/718:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 47/2006, YmVM 4/2006, EV 65/2006

19.12.2008/1061:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 143/2008, YmVM 10/2008, EV 136/2008

26.8.2011/990:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

L 990/2011 tuli voimaan 15.11.2017 A:n 736/2017 mukaisesti.

HE 247/2010, MmVM 34/2010, EV 353/2010

7.8.2015/1051:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.