Seurattu SDK 373/2021 saakka.

28.6.1993/635

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Liikenneministerin esittelystä säädetään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain (300/79) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (18.12.2003/1167)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) alusjätelailla aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä 16 päivänä maaliskuuta 1979 annettua lakia (300/1979); (12.5.2005/292)

2) Marpol 73/78-yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) ja tähän pöytäkirjaan myöhemmin tehtyjä muutoksia;

2 a) matkustaja-aluksella alusta, joka voi kuljettaa yli 12 matkustajaa, jolloin matkustajalla tarkoitetaan kaikkia muita paitsi aluksen päällikköä ja laivaväkeen kuuluvia tai muita alukseen toimeen otettuja tai siinä aluksen lukuun työskenteleviä henkilöitä ja alle vuoden ikäisiä lapsia; (3.8.2006/688)

3) bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteessä I olevaa kaavaa käyttäen määritettyä vetoisuutta;

3 a) säännöllisellä liikennöinnillä kahden tai useamman saman sataman välistä liikennettä palvelevaa matkustaja-alusmatkojen sarjaa tai tietystä satamasta alkavien ja sinne muissa satamissa poikkeamatta päättyvien matkojen sarjaa, jotka liikennöidään joko julkaistun aikataulun mukaisesti, tai niin säännöllisesti tai usein, että matkat muodostavat ilmeisen järjestelmällisen sarjan; (3.8.2006/688)

4) kotimaanliikenteellä liikennettä kahden kotimaan sataman välillä; liikenne kotimaan satamasta toiseen Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta rinnastetaan kotimaan liikenteeseen samoin kuin liikenne Saimaan kanavan kautta Viipuriin;

5) pysyvällä öljyllä raakaöljyä, raskasta poltto- ja dieselöljyä, voiteluöljyä ja muita pysyvyydeltään näihin verrattavia öljytuotteita sekä öljyjätteitä.

6) meriliikenteessä käytettävällä polttoaineella raakaöljystä saatavaa nestemäistä polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota käytetään aluksella, mukaan lukien standardissa ISO 8217 määritellyt polttoaineet; (3.8.2006/688)

7) meriliikenteessä käytettävällä dieselöljyllä meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, jonka viskositeetti tai tiheys on standardin ISO 8217:n taulukon 1 mukaisten DMB- ja DMC- laatujen viskositeetin tai tiheyden mukaisia; (3.8.2006/688)

8) markkinoille saattamisella meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden toimittamista kolmansille tai asettamista näiden käyttöön vastiketta vastaan tai vastikkeetta aluksilla käytettäväksi polttoaineeksi Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla, ei kuitenkaan meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden toimittaminen tai asettaminen käyttöön vietäväksi ulkomaille alusten säiliöissä; (3.8.2006/688)

9) päästöjen vähentämisteknologialla pakokaasujen hyväksyttyä puhdistusjärjestelmää tai muuta teknistä menetelmää. (3.8.2006/688)

2 §
Soveltaminen

Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin aluksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Tätä asetusta ei sovelleta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen aluksiin, ellei niitä käytetä yleisessä liikenteessä kuljettamaan matkustajia tai lastia.

Tätä asetusta ei sovelleta Marpol 73/78 -yleissopimuksen 2 artiklan 3 kappaleen b kohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin päästöihin. (12.5.2005/292)

2 luku

Öljy

3 § (17.5.2000/435)
Öljyn päästökielto

Alusjätelain 10 §:n 1 momentin kielto päästää öljypitoista seosta aluksesta veteen ei Suomen aluevesillä koske Marpol 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä esitetyllä tavalla käsitellyn pilssiveden päästämistä veteen, kun alus on vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta.

Öljyn tai öljypitoisen seoksen päästäminen veteen Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisesta aluksesta myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella on kielletty Marpol 73/78 -yleissopimuksessa määrätyin poikkeuksin. (2.12.2004/1074)

4 §
Öljypäästöjen ehkäisy

Suomalaisessa öljysäiliöaluksessa, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 150, ja muussa suomalaisessa aluksessa, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400, öljypäästöjen ehkäisyn varmistamiseen tarvittavien laitteiden, rakenteiden ja järjestelyjen tulee olla Marpol 73/78 -yleissopimuksen vaatimusten mukaiset.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa suomalaisissa aluksissa on merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla varmistettava, että aluksen pohjalle valunutta öljyä ei tyhjennetä alusjätelain ja tämän asetuksen vastaisesti.

Öljyn kuljettaminen suomalaisen aluksen yhteentörmäyslaipion keulanpuoleisissa säiliöissä on kielletty.

5 §
Kemikaalien lisääminen öljyyn

Missään 3 §:ssä tarkoitetussa päästössä ei saa olla sellaisia kemikaaleja tai muita aineita, jotka on lisätty alusjätelain ja tämän asetuksen säännösten sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaisten päästörajoitusten kiertämiseksi.

6 §
Aluksen valmiussuunnitelma öljyvahingon varalta

Suomalaisella öljysäiliöaluksella, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 150, ja muulla suomalaisella aluksella, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400, tulee olla merenkulkuhallituksen määräysten mukainen valmiussuunnitelma öljyvahingon varalta.

7 §
Öljyn kuljettaminen kotimaan liikenteessä sekä sisävesialueella

Sisävesialueella ei saa kuljettaa raskasta polttoöljyä öljysäiliöaluksen lastisäiliöissä.

Sisävesialueella liikennöivässä öljysäiliöaluksessa ei saa kuljettaa mitään öljyä aluksen pohjaan tai ulkolaitaan rajoittuvissa lastisäiliöissä.

Öljysäiliöaluksessa tulee olla öljypuomia vähintään aluksen pituuden kolminkertainen määrä sekä pumppulaitteet ulos vuotaneen öljyn keräämiseksi, jos aluksen lastisäiliössä kuljetetaan pysyvää öljyä kotimaan liikenteessä. Sisävesialueella liikennöivässä öljysäiliöaluksessa tulee olla öljypuomia vähintään aluksen pituuden kolminkertainen määrä myös silloin, kun sen lastisäiliöissä kuljetetaan muuta öljyä kuin pysyvää öljyä.

8 §
Öljypäiväkirja

Suomalaisessa öljysäiliöaluksessa, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 150, sekä muussa suomalaisessa aluksessa, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400, on joko päällikön tai hänen valvontansa alaisena muun päällystöön kuuluvan pidettävä merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukaista öljypäiväkirjaa.

Asianomaisella viranomaisella ja aluksen ollessa ulkomaan satamassa asianomaisella ulkomaan viranomaisella on oikeus tarkastaa öljypäiväkirja ja pyynnöstä saada siitä päällikön oikeaksi todistama ote. Toimenpiteet, joihin viranomainen tämän momentin säännösten nojalla ryhtyy, on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja alusta viivyttämättä.

Öljypäiväkirja on pidettävä paikassa, jossa se on helposti saatavissa tarkastusta varten, ja sitä on säilytettävä kolme vuotta viimeisen merkinnän tekemisestä.

9 §
Kiinteät ja kelluvat alustat

Kiinteistä ja kelluvista alustoista, joita käytetään merenpohjan kivennäisvarojen tutkimisessa, hyväksikäytössä ja niihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa, on soveltuvin osin voimassa, mitä 3–5 §:ssä ja 8 §:ssä säädetään aluksista, joiden bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400 ja jotka eivät ole öljysäiliöaluksia. Öljyn tai öljypitoisen seoksen päästäminen veteen on kuitenkin kielletty, milloin öljypitoisuus ilman laimennusta ylittää 15 miljoonasosaa.

10 §
Ilmoitusvelvollisuus havainnoista

Jos suomalaisen aluksen päällikkö Suomen sisäisillä kulkuvesillä tai muualla havaitsee vedessä öljyä niin suuren määrän, että sen takia sää- ja muut olosuhteet huomioon ottaen uhkaa öljyvahingon vaara, hänen on ilmoitettava havainnosta asianomaiselle Suomen viranomaiselle ja Suomen alueen ulkopuolella lähimmän rantavaltion viranomaiselle. Jos aluksen miehistöön tai päällystöön kuuluva tekee vastaavan havainnon, on hän velvollinen ilmoittamaan asiasta aluksen päällikölle.

Päällikön ei kuitenkaan tarvitse tehdä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta, jos on ilmeistä, että viranomaiset jo ovat saaneet tapauksesta tiedon.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös muita vahingollisia aineita kuin öljyä.

11 § (17.5.2000/435)

11 § on kumottu A:lla 17.5.2000/435.

3 luku

Vaaralliset nestemäiset aineet

12 §
Luokitus

Vaarallisia nestemäisiä aineita ovat Marpol 73/78 -yleissopimuksen mukaisesti voimassa olevassa kemikaaliluettelossa olevat aineet jaettuina luokkiin A, B, C ja D.

Milloin kysymyksessä on sellaisen vaarallisen nestemäisen aineen kuljettaminen, jota ei ole luokiteltu 1 momentissa mainittuihin luokkiin, ratkaisee merenkulkuhallitus laivaajan hakemuksesta väliaikaisesti aineen luokituksen ympäristöministeriötä kuultuaan.

13 §
Aluksia koskevat rakenteelliset vaatimukset

Luokkien A, B tai C aineita kuljettavan suomalaisen kemikaalisäiliöaluksen tulee täyttää Marpol 73/78 -yleissopimuksessa kemikaalisäiliöalukselle asetetut vaatimukset.

14 §
Päästökielto

Vaarallisen nestemäisen aineen päästäminen veteen aluksesta on kielletty Marpol 73/78 -yleissopimuksessa määritellyin poikkeuksin.

15 §
Lastipäiväkirja

Aluksessa, joka kuljettaa luokkaan A, B, C tai D kuuluvaa vaarallista nestemäistä ainetta, on päällikön tai hänen valvontansa alaisena päällystöön kuuluvan henkilön pidettävä merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukaista lastipäiväkirjaa.

Asianomaisella viranomaisella ja aluksen ollessa ulkomaan satamassa asianomaisella ulkomaan viranomaisella on oikeus tarkastaa lastipäiväkirja ja saada siitä pyynnöstä päällikön oikeaksi todistama ote. Toimenpiteet, joihin viranomainen tämän momentin nojalla ryhtyy, on suoritettava niin nopeasti kuin mahdollista aiheuttamatta alukselle tarpeetonta viivytystä.

Lastipäiväkirja on pidettävä paikassa, jossa se on helposti saatavissa tarkastusta varten ja sitä on säilytettävä kolme vuotta viimeisestä merkinnästä lukien.

16 §
Käsikirja

Aluksella, joka kuljettaa vaarallisia nestemäisiä aineita irtolastina, tulee olla Marpol 73/78 -yleissopimuksen määräysten mukainen aluksen käyttöä, varusteita ja rakenteita koskeva käsikirja.

17 §
Lastin purkaminen ja säiliön pesun valvonta

Aluksen päällikkö vastaa siitä, että vaarallinen nestemäinen aine puretaan, säiliöt ja putkistot puhdistetaan, pesuvesi tyhjennetään ja merkinnät lastipäiväkirjaan tehdään Marpol 73/78 -yleissopimuksen sekä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Satamissa, joissa lastataan tai puretaan luokkiin A, B, C tai D kuuluvia vaarallisia nestemäisiä aineita, tulee olla merenkulkuhallituksen valtuuttamia tarkastajia, joiden tehtävänä on tarkastaa, että eri luokkiin kuuluvien lastien lastaus ja purkaus, alusten säiliöiden ja putkistojen pesu, merkinnät lastipäiväkirjaan ja muut näihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Aluksen asiamiehen tulee tiedottaa merenkulkulaitoksen piirihallinnolle satamassa tapahtuvasta luokkiin A, B tai C kuuluvan vaarallisen nestemäisen aineen purkamisesta. Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään 48 tuntia ennen aiottua purkamista.

17 a § (17.5.2000/435)
Aluksen valmiussuunnitelma kemikaalivahingon varalta

Suomalaisella kemikaalisäiliöaluksella, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 150, tulee olla merenkulkulaitoksen määräysten mukainen valmiussuunnitelma kemikaalivahingon varalta.

4 luku

Käymäläjätevesi

18 § (2.12.2004/1074)
Käymäläjäteveden päästäminen veteen aluksista

Käymäläjäteveden päästäminen veteen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja suomalaisesta aluksesta myös muualla on kielletty seuraavin poikkeuksin:

1) käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää suomalaisen aluksen osalta laivavarusteista annetun asetuksen (925/1998) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen osalta laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksytyn sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivan aluksen osalta aluksen lippuvaltion hallinnon hyväksymän käymäläjäteveden käsittelylaitteiston kautta;

2) käsiteltyä käymäläjätevettä saa päästää vähintään 3 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta sellaisen merenkulkulaitoksen hyväksymän tai ulkomaisen aluksen osalta sen lippuvaltion hallinnon hyväksymän laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden; sekä (27.4.2006/313)

3) käymäläjätevettä, jota ei ole käsitelty, saa päästää yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta siten, että varastoitua käymäläjätevettä ei päästetä veteen kerralla, vaan kohtuullisella nopeudella aluksen nopeuden ollessa vähintään 4 solmua.

19 § (17.5.2000/435)

19 § on kumottu A:lla 17.5.2000/435.

20 §
Normilaippa

Aluksessa, joka tyhjentää käymäläjätevettä vastaanottolaitteistoon, tulee olla tyhjennysputkessa merenkulkuhallituksen määrittelemä laippa tai liitin.

5 luku

Kiinteät jätteet

21 §
Kiinteän jätteen poistaminen veteen

Kiinteän jätteen poistaminen veteen suomalaiselta alukselta tai kiinteältä ja kelluvalta alustalta, jota käytetään merenpohjan kivennäisvarojen tutkimisessa, hyväksikäytössä ja niihin liittyvässä rannikon ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa, on kielletty.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan alukselta Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaiselta alukselta myös Suomen vesialueen ja talousvyöhykkeen ulkopuolella poistaa veteen ruokajätteitä niin etäällä lähimmästä maasta kuin mahdollista, kuitenkin vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta. (2.12.2004/1074)

Kiinteältä tai kelluvalta alustalta ja niistä enintään 500 metrin etäisyydellä olevilta aluksilta voidaan päästää veteen ruoantähteitä vain, jos tämä tapahtuu yli 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta ja ruoantähteet on hienonnettu merenkulkuhallituksen määräämällä tavalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä V mainittujen erityisalueiden ulkopuolella aluksesta päästää veteen kiinteitä jätteitä mainitun liitteen määräysten mukaisesti.

21 a § (17.5.2000/435)
Jätepäiväkirja

Suomalaisessa ulkomaanliikenteessä olevassa aluksessa, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400 tai joka saa kuljettaa vähintään 15:ttä henkilöä, on joko päällikön tai hänen valvontansa alaisena muun päällystöön kuuluvan pidettävä merenkulkulaitoksen vahvistaman kaavan mukaista jätepäiväkirjaa.

Jätepäiväkirja on pidettävä paikassa, jossa se on helposti saatavissa tarkastusta varten, ja sitä on säilytettävä kolme vuotta viimeisen merkinnän tekemisestä.

5 a luku (3.8.2006/688)

Aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäiseminen

21 b § (3.8.2006/688)
Typen oksidipäästöjen vähentäminen

Aluksen dieselmoottorin, jonka lähtöteho on yli 130 kW, on oltava Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen (SopS 33/2005) vaatimusten mukainen. Vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta aluksen hätädieselmoottoreihin, pelastusveneisiin asennettuihin moottoreihin taikka muuhun laitteeseen tai varusteeseen, jota käytetään yksinomaan hätätilanteessa.

21 c § (3.8.2006/688)
Rikin oksidipäästöjen vähentäminen

Aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus ei saa ylittää 4,5 painoprosenttia.

Aluksella käytettävän polttoöljyn on lisäksi täytettävä Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI -liitteen mukaiset vaatimukset.

Suomalaisen aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä ulkomaisen aluksen purjehtiessa Itämerellä Suomen vesialueella tai talousvyöhykkeellä:

1) aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia; tai

2) aluksella on käytettävä sellaista pakokaasujen puhdistusjärjestelmää, jolla aluksen rikin oksidipäästöt, mukaan lukien sekä apu- että pääkoneiden aiheuttamat rikin oksidipäästöt, ovat yhteensä enintään 6,0 g SOx/kWh rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna; taikka

3) aluksella on käytettävä muuta hyväksyttyä teknistä menetelmää, jonka voidaan osoittaa vähentävän rikin oksidipäästöt tasolle 6,0 g SOx/kWh tai sen alle.

Suomen lipun alla purjehtivassa aluksessa pakokaasujen puhdistusjärjestelmää tai muuta teknistä menetelmää käytettäessä aluksen päästöjä on seurattava jatkuvin mittauksin.

21 d § (3.8.2006/688)
Yhteisön satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöivissä matkustaja-aluksissa käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuus

Yhteisön satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöivissä Suomen lipun alla purjehtivissa matkustaja-aluksissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia.

21 e § (3.8.2006/688)
Meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn enimmäisrikkipitoisuus

Suomessa markkinoille saatettavan meriliikenteessä käytettävän dieselöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia.

21 f § (3.8.2006/688)
Poikkeukset rikkipitoisuusvaatimusten noudattamisesta

Edellä 21 d ja 21 e §:ssä säädettyjä polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta tutkimus- ja testaustarkoituksiin tarkoitettuihin polttoaineisiin eikä sellaisilla aluksilla käytettäviin polttoaineisiin, joilla käytetään hyväksyttyä pakokaasujen puhdistusjärjestelmää tai muuta hyväksyttyä teknistä menetelmää tämän asetuksen 21 c §:n 3 momentin 2 tai 3 kohdan ja 4 momentin mukaisesti.

21 g § (3.8.2006/688)
Uuden päästöjenvähentämisteknologian koekäyttö

Merenkulkulaitos voi myöntää luvan korkeintaan 18 kuukaudeksi koekäyttää aluksella uutta teknologiaa, jolla päästöjä voidaan vähentää. Lupaa on haettava vähintään kuusi kuukautta ennen koekäytön aloittamista.

Koekäytön aikana aluksen ei tarvitse käyttää 21 c–21 f §:ssä säädettyjä polttoaineita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) aluksen pakokaasupäästöjä seurataan jatkuvin mittauksin laitteilla, joiden tuloksia ei voi väärentää;

2) päästöjen vähentämismenetelmien tuottama jäte käsitellään asiamukaisilla jätteenkäsittelymenetelmillä;

3) koekäytön vaikutuksia meriympäristöön, erityisesti vaikutuksia ekosysteemeihin suljetuissa satamissa ja suistoissa arvioidaan; ja

4) koekäyttöön osallistuvissa aluksissa saavutetaan päästöjen väheneminen, joka vastaa vähintään 21 c §:n 3 momentissa tai 21 d ja 21 e §:ssä säädettyjä polttoaineiden rikkipitoisuuden raja-arvoja.

Koekäytön tulokset on toimitettava Merenkulkulaitokselle kolmen kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä. Merenkulkulaitoksen on ilmoitettava tuloksista Euroopan yhteisöjen komissiolle ja saatettava ne yleisesti nähtäville kuuden kuukauden kuluessa koekäytön päättymisestä.

21 h § (3.8.2006/688)
Polttoaineen luovutustodistus ja polttoainenäytteet

Aluksella, jonka bruttovetoisuutta osoittava luku on vähintään 400, on oltava Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukainen polttoaineen toimittajan antama polttoaineen luovutustodistus. Polttoaineen luovutustodistuksesta on käytävä ilmi Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen V lisäyksen mukaiset tiedot. Luovutustodistukseen on liitettävä polttoainenäyte Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti.

Polttoaineen luovutustodistus on pidettävä aluksella sellaisessa paikassa, että se on helposti saatavilla tarkastusta varten. Todistus on säilytettävä kolme vuotta siitä, kun polttoöljy on toimitettu alukselle. Luovutustodistukseen liitettyä näytettä toimitetusta polttoaineesta on säilytettävä aluksella, kunnes polttoöljyä on merkittävästi kulutettu, mutta joka tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan.

Merenkulkulaitos toimittaa direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/33/EY 7 artiklan mukaisen selvityksen Euroopan yhteisöjen komissiolle kunkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä.

21 i § (3.8.2006/688)
Jätteenpoltto aluksella

Aluksen jätteenpolttouunin on oltava Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen vaatimusten mukainen.

Seuraavien aineiden poltto on kielletty Suomen talousvyöhykkeellä ja suomalaisella aluksella myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella:

1) Marpol 73/78 -yleissopimuksen I, II ja III liitteessä mainittujen lastien jätteet ja niihin liittyvät saastuneet pakkausmateriaalit;

2) polyklooratut bifenyylit (PCB:t);

3) Marpol 73/78 -yleissopimuksen V liitteessä määritellyt jätteet, jotka sisältävät raskasmetalleja enemmän kuin vain jälkiä niistä; ja

4) öljytuotteet, jotka sisältävät halogeeniyhdisteitä.

21 j § (3.8.2006/688)
Hyväksynnät

Edellä 21 b §:ssä tarkoitettujen dieselmoottoreiden sekä 21 c §:n 3 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen laitteiden ja menetelmien on suomalaisessa aluksessa oltava Merenkulkulaitoksen tai Merenkulkulaitoksen valtuuttamien hyväksyttyjen luokituslaitosten Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti hyväksymiä sekä vieraan valtion lipun alla purjehtivassa aluksessa aluksen lippuvaltion hallinnon Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti hyväksymiä.

Edellä 21 e §:ssä tarkoitettujen jätteenpolttouunien tulee suomalaisessa aluksessa olla laivavarusteista annetun asetuksen (925/ 1998) ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivassa aluksessa laivavarusteista annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY mukaisesti hyväksyttyjä sekä muun vieraan valtion lipun alla purjehtivassa aluksessa aluksen lippuvaltion hallinnon Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti hyväksymiä.

21 k § (3.8.2006/688)
Määritysmenetelmät

Määritettäessä tässä asetuksessa tarkoitettujen meriliikenteen polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuuksia, on vertailumenetelmänä käytettävä standardien ISO 8754 (1992) ja PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään standardin PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää.

21 l § (3.8.2006/688)
Selvitys

Polttoaineiden valmistajien, myyjien ja maahantuojien on vuosittain laadittava selvitys edellisen kalenterivuoden aikana Suomessa markkinoille saattamisessa tässä asetuksessa tarkoitettujen polttoaineiden määristä ja rikkipitoisuuksista. Selvitys on toimitettava Merenkulkulaitokselle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta selvitystä seuraavana vuonna.

6 luku

Erinäiset säännökset

22 §
Vahingollisten aineiden seokset

Jos sellaisia vahingollisia aineita, joilla on eri päästömääräykset, sekoitetaan keskenään, tulee noudattaa ankarimpia päästömääräyksiä.

23 §
Katsastukset ja todistuskirjat

Alusjätelain sekä tämän asetuksen ja sen nojalla annettavien määräysten vaatimista alusten katsastuksista ja todistuskirjoista säädetään erikseen.

24 §
Palkkiot ja maksut

Tässä asetuksessa tarkoitetuista tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä suoritettavista palkkioista ja maksuista säädetään erikseen.

25 § (17.5.2000/435)

25 § on kumottu A:lla 17.5.2000/435.

26 §
Poikkeukset

Merenkulkuhallitus voi kuultuaan päästökieltojen ja rajoituksien noudattamisesta koskevien poikkeusten osalta vesi- ja ympäristöhallitusta, yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä, milloin niiden noudattaminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta tai kohtuuttomia kustannuksia ja olisi vähäiseen vahingon vaaraan nähden aiheetonta.

26 a § (17.5.2000/435)
Etelämantereen suojelu

Aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä Etelämanneralueella (60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolisella alueella) säädetään Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetussa laissa (28/1998) ja asetuksessa (122/1998).

26 b § (17.5.2000/435)
Ilmoitusvelvollisuus vahinkotapauksista

Jos aluksesta aiheutuu tämän asetuksen säännösten vastainen vahingollisen aineen päästö veteen tai alusjätelain 11 §:n mukainen tilanne, on aluksen päällikkö velvollinen ilman viivytystä ilmoittamaan asianomaiselle Suomen viranomaiselle asioista, jotka koskevat alusta, sen tilaa, sijaintia, lastia ja tapahtuman laatua.

Vähintään 15 metriä pitkän aluksen päällikkö on velvollinen ilmoittamaan asianomaiselle Suomen viranomaiselle 1 momentissa luetelluista asioista myös tilanteissa, joissa päästöä ei ole tapahtunut, mutta päästön mahdollisuus on olemassa, kuten tapauksissa, joissa alus on vaurioitunut, aluksen lasti on siirtynyt tai aluksen koneisto tai varusteet ovat vioittuneet tavalla, joka heikentää navigoinnin turvallisuutta.

Suomen vesialueen ulkopuolella vastaava ilmoitus on tehtävä lähimmän rantavaltion viranomaiselle Marpol 73/78 -yleissopimuksen I pöytäkirjassa määrätyllä tavalla.

Milloin aluksen päällikkö on estynyt antamasta edellä tarkoitettua ilmoitusta, on aluksen omistajan, rahtaajan, käyttäjän tai liikennöitsijän tai heidän asiamiehensä otettava vastatakseen aluksen päällikölle kuuluvasta ilmoitusvelvollisuudesta.

26 c § (17.5.2000/435)
Alusjätteiden jättöpakko

Suomalaisen aluksen, joka saapuu Itämeren alueella olevaan satamaan, ja ulkomaisen aluksen, joka saapuu Suomen alueella olevaan satamaan, on ennen kuin alus lähtee satamasta jätettävä satamassa oleviin jätteiden vastaanottolaitteisiin kaikki aluksesta peräisin olevat jätteensä ja lastijätteensä, joita ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen tai Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (SopS 2/2000) mukaan saa päästää Itämeren alueella mereen.

Aluksen jäteastioissa tai -säiliöissä olevia vähäisiä jätemääriä ei kuitenkaan tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin.

Alus voi olla jättämättä jätteitä 1 momentissa säädetyllä tavalla, jos tästä aiheutuisi aluksesta riippumattomasta syystä alukselle tarpeetonta viivytystä edellyttäen, että aluksella on riittävät erilliset varastotilat kaikelle alukselle kertyneelle ja aiotun matkan aikana kertyvälle aluksesta peräisin olevalle jätteelle.

Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden jättöpakkoa koskevia poikkeuksia alukselle, joka on säännöllisessä liikenteessä siten, että se liikennöi toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käy vähintään kerran kahdessa viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon se hakee jättöpakkoa koskevaa poikkeusta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Merenkulkulaitokselle on toimitettava poikkeuspäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla selvitys siitä, että alus käyttää pääosin jätehuoltosopimuksen mukaisia palveluita. (14.6.2007/690)

26 d § (17.5.2000/435)
Alusjätteistä ilmoittaminen

Suomen alueella olevaan satamaan saapuvan aluksen on annettava tulosatamaan aluksesta peräisin olevia jätteitä ja lastijätteitä koskeva ilmoitus merenkulkulaitoksen vahvistaman kaavan mukaisesti. Ilmoitus on annettava vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista tai välittömästi edellisestä satamasta lähdettäessä, jos matka-aika on alle 24 tuntia. Jos aluksen lopullinen tulosatama selviää alle 24 tuntia ennen tähän satamaan saapumista, on ilmoitus annettava välittömästi lopullisen tulosataman selvittyä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kalastusaluksia eikä huvialuksia, jotka voivat ottaa enintään 12 matkustajaa. (18.12.2003/1167)

Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden ilmoitusvelvollisuutta koskevia poikkeuksia alukselle, joka on säännöllisessä liikenteessä siten, että se liikennöi toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käy vähintään kerran kahdessa viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon se hakee ilmoitusvelvollisuutta koskevaa poikkeusta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Merenkulkulaitokselle on toimitettava poikkeuspäätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla selvitys siitä, että alus käyttää pääosin jätehuoltosopimuksen mukaisia palveluita. (14.6.2007/690)

26 e § (18.12.2003/1167)
Sataman jätehuoltosuunnitelma

Sataman jätehuoltosuunnitelman on katettava kaikentyyppiset kyseisessä satamassa tavallisesti käyvistä aluksista peräisin olevat jätteet. Suunnitelma on laadittava sataman koon ja siellä käyvien alustyyppien mukaisesti.

Sataman jätehuoltosuunnitelmassa on selostettava seuraavat seikat:

1) arvio sataman vastaanottolaitteiden tarpeesta satamassa tavallisesti käyvien alusten tarpeiden mukaisesti;

2) kuvaus sataman vastaanottolaitteiden tyypistä ja kapasiteetista;

3) yksityiskohtainen kuvaus aluksesta peräisin olevan jätteen vastaanotto- ja keräysmenettelyistä;

4) kuvaus maksujärjestelmästä;

5) menettelyt, joilla ilmoitetaan sataman vastaanottolaitteiden väitetystä puutteellisuudesta;

6) menettelyt, joita noudatetaan sataman käyttäjien, jäteurakoitsijoiden, satamaterminaalien hoitajien ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa käytävissä neuvotteluissa;

7) vastaanotettavien aluksella syntyvien jätteiden lajit ja määrät.

Lisäksi sataman jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat seikat:

1) yhteenveto asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja jätteiden toimittamiseen liittyvistä muodollisuuksista;

2) tiedot suunnitelman täytäntöönpanosta vastaavasta yhdestä tai useammasta henkilöstä;

3) kuvaus satamassa mahdollisesti olevista jätteen esikäsittelylaitteista ja -prosesseista;

4) kuvaus menetelmistä, joilla sataman vastaanottolaitteiden käyttöä seurataan;

5) kuvaus aluksella syntyvien jätteiden vastaanotettujen määrien kirjaamismenetelmistä;

6) kuvaus aluksella syntyvän jätteen käsittely- tai hyödyntämismenetelmistä.

Sataman pitäjän on sopivalla tavalla tiedotettava sataman käyttäjille seuraavista seikoista:

1) selostus aluksella syntyvän jätteen asianmukaisen toimittamisen keskeisestä merkityksestä;

2) kunkin laituri- ja ankkuripaikan sataman vastaanottolaitteiden sijainti kartan tai kaavion avulla;

3) luettelo tavallisesti käsiteltävistä aluksella syntyvistä jätteistä;

4) luettelo yhteyspisteistä, palvelujen toimittajista ja tarjolla olevista palveluista;

5) kuvaus jätteen toimittamismenettelystä;

6) kuvaus maksujärjestelmästä;

7) menettely, jolla ilmoitetaan sataman vastaanottolaitteiden puutteellisuuksista.

7 luku

Voimaantulo

27 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä heinäkuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä 16 päivänä syyskuuta 1983 annettu asetus (746/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aluksiin, jotka olivat liikenteessä 4 päivänä huhtikuuta 1993, sovelletaan tämän asetuksen 6 §:ää 4 päivästä huhtikuuta 1995.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.5.2000/435:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Tämän asetuksen 17 a §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2003.

Tämän asetuksen 18 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2005 pykälässä tarkoitettuihin, ennen 1 päivää tammikuuta 2000 rakennettuihin aluksiin, joiden bruttovetoisuutta osoittava luku on vähemmän kuin 200 tai joiden bruttovetoisuutta ei ole mitattu sekä jotka saavat kuljettaa enintään 10 henkilöä.

Merenkulkulaitoksen ennen laivavarusteista annetun asetuksen voimaantuloa myöntämät 18 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja laitteita koskevat tyyppihyväksynnät ovat voimassa, kunnes näin hyväksytyt laitteet poistetaan käytöstä.

18.12.2003/1167:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Merenkulkulaitoksen ennen tämän asetuksen voimaantuloa 26 c §:n 4 momentin ja 26 d §:n 3 momentin perusteella antamat poikkeuspäätökset ovat voimassa enintään 27 päivään syyskuuta 2004.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY; EYVL N:o L 332, 28.12.2000, s. 81

2.12.2004/1074:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2005.

17.3.2005/172:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

12.5.2005/292:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2005.

Asetuksen 21 b §:n vaatimusta sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen aluksiin asennettaviin moottoreihin sekä moottoreihin, joihin on tehty mainittuna päivänä tai sen jälkeen Marpol 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetulla tavalla merkittävä muutos.

Asetuksen 21 e §:n 1 momentin vaatimusta sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen aluksiin asennettaviin jätteenpolttouuneihin.

Asetuksen 21 c §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan Itämeren alueella 19 päivästä toukokuuta 2006.

27.4.2006/313:

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä toukokuuta 2006.

3.8.2006/688:

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä elokuuta 2006.

Asetuksen 21 c §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan Pohjanmerellä 11 päivästä elokuuta 2007.

Polttoaineiden valmistajien, myyjien ja maahantuojien on laadittava 21 l §:ssä tarkoitettu selvitys ensimmäisen kerran kalenterivuodelta 2006.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 33/2005/EY (32005L0033); EYVL N:o L 191, 22.7.2005, s. 59

14.6.2007/690:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.