Seurattu SDK 300/2021 saakka.

24.8.1990/735

Asetus vankeinhoidon koulutuskeskuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.8.2001 alkaen. Ks. L Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 136/2001 6 §.

Oikeusministerin esittelystä säädetään vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 23 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (63/76) nojalla:

1 luku

Asema ja tehtävät

1 § (26.7.2001/668)
Koulutuskeskuksen asema ja tehtävät

Vankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, jonka tehtävänä on:

1) antaa vankeinhoitoalan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella;

2) järjestää rangaistusten täytäntöönpanon alaan liittyvää ammatillista lisäkoulutusta ja antaa alan toimintaa tukevaa muuta koulutusta;

3) suorittaa koulutusta palvelevaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia alan henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi;

4) valmistaa koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa;

5) antaa vuosittain kertomus toiminnastaan; sekä

6) huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty.

2 luku

Hallinto ja henkilöstön tehtävät

2 §
Johtokunta

Koulutuskeskuksen johtokuntaan kuuluu oikeusministeriön kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan määräämät puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullekin oikeusministeriö määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat koulutuskeskuksen johtaja ja oikeusministeriön määräämä henkilöstön edustaja, joille oikeusministeriö niin ikään määrää henkilökohtaiset varajäsenet.

Mikäli puheenjohtaja on estynyt, toimii puheenjohtajana oikeusministeriön määräämä jäsen. Johtokunnan sihteerinä toimii johtokunnan määräämä koulutuskeskuksen virkamies.

Johtokunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö. (28.2.1992/181)

3 §
Asian käsittely johtokunnassa

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kurinpitoasiassa tulee äänten mennessä tasan kuitenkin päätökseksi lievempi mielipide.

4 §
Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on:

1) ohjata, valvoa ja edistää koulutuskeskuksen toimintaa;

2) tehdä ehdotus koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi; (18.12.1998/1034)

3) vahvistaa kunkin vuoden koulutusohjelma;

4 kohta on kumottu A:lla 18.12.1998/1034.

5) päättää opiskelijoiden ottamisesta vankeinhoitotutkintoa ja vankeinhoidon jatkotutkintoa suorittamaan sekä pätevöitymiskoulutukseen;

6) hyväksyä tutkintojen opetussuunnitelmat; sekä

7) käsitellä muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.

(28.2.1992/181)

Johtokunta käsittelee niin ikään sille kuuluvat oppilaan erottamista ja kurinpitoa koskevat asiat.

5 §
Johtajan tehtävät

Johtajan tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa;

2) huolehtia siitä, että koulutuskeskuksen tehtäväksi määrätyt asiat valmistellaan ja koulutuskeskusta koskevat päätökset pannaan toimeen;

3) päättää toimivaltaansa kuuluvista nimitystä ja virkasuhteen päättämistä koskevista asioista sekä virkasuhteen päättymisestä annettavasta todistuksesta; (28.11.1994/1053)

4 kohta on kumottu A:lla 28.11.1994/1053.

5) vastaanottaa ilmoitus koulutuskeskuksen virkamiehen sivutoimesta ja päättää, onko sivutoimi, joka ei edellytä virka-ajan käyttöä tehtävään, kiellettävä; sekä

6) käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.

6 §
Opettajakokous

Opettajakokouksen muodostavat puheenjohtajana koulutuskeskuksen johtaja ja muina jäseninä ne päätoimiset koulutuskeskuksen virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu opetuksen antaminen.

Opettajakokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Opiskelijoiden edustajalla on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita ja tulla kuulluksi opiskelijoita yleisesti koskevia asioita käsiteltäessä. Sivutoimisilla opettajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Opettajakokouksen tehtävänä on:

1) suunnitella ja kehittää koulutuskeskuksen antamaa opetusta;

2) käsitellä valmistavasti johtokunnan käsiteltäväksi tulevat opetusta koskevat asiat;

3) valmistella ehdotus valintakokeiden sisällöksi sekä tehdä ehdotus valintalautakunnalle valintakokeeseen ja haastatteluun otettavista; (18.12.1998/1034)

4) päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista.

7 §
Henkilöstöä koskevia säännöksiä

Koulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää rangaistusten täytäntöönpanon alan koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa. (26.7.2001/668)

Koulutuskeskuksen johtajan ja opettajien opetus- ja muusta työvelvollisuudesta sekä henkilöstön työajasta ja vuosilomasta on voimassa mitä siitä on säädetty tai sovittu.

8 §
Koulutuskeskuksen työjärjestys

Koulutuskeskuksen johtaja vahvistaa koulutuskeskuksen työjärjestyksen sekä antaa määräyksiä henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta.

3 luku

Virkamiehet

9 § (26.7.2001/668)
Kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto sekä kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.

Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen muilla virkamiehillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.

10 § (26.7.2001/668)
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminen

Koulutuskeskuksen johtajan nimittää oikeusministeriö.

Yliopettajan, koulutuspäällikön, talousjohtajan ja opettajan nimittää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto.

Muut kuin 1 tai 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä luennoitsijan, jonka tehtävistä maksetaan erillinen palkkio.

Ennen kuin kriminaalipoliittinen osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, hakijoista on hankittava rikosseuraamusviraston ja koulutuskeskuksen johtajan lausunto.

11 § (26.7.2001/668)
Virkavapaus

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

1) koulutuskeskuksen johtajalle oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto;

2) kriminaalipoliittisen osaston nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi kriminaalipoliittinen osasto; sekä

3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.

12 § (28.11.1994/1053)
Nimittäminen määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen

Nimittämisestä määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka 11 §:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

4 luku

Tutkinnot

13 § (26.7.2001/668)
Tutkintojärjestelmä

Vankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.

Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa aikuiskoulutuksena pätevöitymiskoulutusta vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.

Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö. Tutkintojen toteuttamistavasta päättää rikosseuraamusvirasto.

14 § (15.7.1994/649)
Vankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymiskoulutus

Vankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymiskoulutus antavat ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.

15 §
Vankeinhoitotutkinto

Vankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

16 § (26.7.2001/668)

16 § on kumottu A:lla 26.7.2001/668.

17 §
Tutkintojen tuottama kelpoisuus

Vankeinhoitoalan tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta vankeinhoitolaitoksen virkoihin samoin kuin vankeinhoitoalan opistotutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään erikseen.

Pätevöitymiskoulutus antaa vastaavan kelpoisuuden vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin kuin vankeinhoidon perustutkinto ja sitä vastaava aikaisempi tutkinto. Pätevöitymiskoulutuksen suorittanut saa jatko-opintokelpoisuuden vankeinhoitotutkintoon suoritettuaan kokonaisuudessaan vankeinhoidon perustutkintoa vastaavat opinnot. (15.7.1994/649)

18 § (26.7.2001/668)
Pääsyvaatimukset

Vankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on:

1) hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 19 vuotta;

2) suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän;

3) terveydentilaltaan, fyysiseltä kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva; sekä

4) suorittanut hyväksyttävästi valintakokeen.

Valintaperusteista määrätään tarkemmin rikosseuraamusviraston päätöksellä.

Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

Pätevöitymiskoulutukseen voidaan ottaa vankeinhoitolaitoksen palveluksessa oleva henkilö. Pätevöitymiskoulutukseen voidaan myös ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoitoalan tutkinnon muussa maassa. Pääsyvaatimuksista pätevöitymiskoulutukseen päättää oikeusministeriö.

18 a § (26.7.2001/668)
Perustutkinnon opiskelijavalinnat

Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valintaperusteista ja miten valintaan voi hakea muutosta.

5 luku

Opiskelijat

19 §
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä koulutuskeskuksen opettajakokous voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

20 § (26.7.2001/668)

20 § on kumottu A:lla 26.7.2001/668.

21 §
Opiskelijoiden yhteistoiminta

Oppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat ammatillisia tutkintoja suorittavat opiskelijat.

Oppilaskunnan tehtävänä on:

1) edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää harrastus- ja kulttuuritoimintaa;

2) edistää opiskelijoiden ja opettajien sekä muun henkilökunnan yhteistoimintaa;

3) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaskuntaa koskevissa asioissa; sekä

4) käsitellä ne muut asiat, jotka tämän asetuksen taikka muiden säännösten tai määräysten nojalla kuuluvat oppilaskunnalle.

Oppilaskunta voi opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia opetussuunnitelmasta, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista sekä opetusväline- ja kalustohankinnoista.

22 §
Opintososiaaliset edut

Oikeusministeriö päättää hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon vankeinhoidon perustutkinnon opiskelijoiden palvelussuhteesta ja opintososiaalisista eduista.

23 § (26.7.2001/668)

23 § on kumottu A:lla 26.7.2001/668.

6 luku

Erinäiset säännökset

24 §
Tarkemmat määräykset

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

25 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1976 annettu asetus (365/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

26 §
Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen mukainen vankeinhoidon perustutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin vartijan tutkinnosta on säädetty ja vankeinhoitotutkinto saman kelpoisuuden kuin ylivartijan tutkinnosta on säädetty.

Sen estämättä, mitä 18 §:ssä säädetään, vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vartijakurssin ja jolla on lisäksi vähintään lukion ensimmäistä luokkaa vastaavat tiedot suomen ja ruotsin kielessä, yhdessä vieraassa kielessä sekä matematiikassa.

Henkilö, jolla tämän asetuksen voimaan tullessa on 25 §:n 2 momentissa kumotun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen kesken, on oikeutettu suorittamaan sen loppuun siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.

Niin ikään aikaisemman vankeinhoitotutkinnon suorittanut voi edelleen suorittaa johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.2.1992/181:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

15.7.1994/649:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

28.11.1994/1053:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

19.12.1997/1225:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

18.12.1998/1034:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.7.2001/668:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.