Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

21.4.1978/302

Asetus saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (994/77) 5 §:n nojalla:

1 luku

Opetus

1 §

Saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta annetun lain (994/77) 1 §:ssä säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi koulutuskeskus antaa ammatillista peruskoulutusta sekä järjestää pääasiassa aikuisille tarkoitettua ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa koulutusta myös koulutuskeskuksen kotipaikan ulkopuolella ottaen huomioon saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen tarpeet.

2 §

Koulutusta voidaan järjestää koulu- ja kurssimuotoisena sekä neuvontatoimintana lähinnä luontaiselinkeinojen alalla, käsityö, rakennus- ja metallialoilla sekä perinteiseen saamelaiskulttuuriin liittyvillä muilla aloilla.

Koulutuskeskuksen opintolinjat ja opetussuunnitelmat vahvistaa ammattikasvatushallitus koulutuskeskuksen johtokunnan esityksestä noudattaen soveltuvin osin kulloinkin kysymyksessä olevaa oppilaitosmuotoa koskevaa lainsäädäntöä. Opetuksessa käytettävät oppikirjat ja muun oppimateriaalin hyväksyy ammattikasvatushallitus.

3 §

Koulutuskeskuksen tulee edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista opetusalallaan.

4 §

Koulutuskeskuksen lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuosi jakaantuu lukukausiin, joiden alkamis- ja päättymispäivät määrää ammattikasvatushallitus. Lukuvuoteen sisältyvien opetuspäivien lukumäärä vahvistetaan ohjesäännössä.

2 luku

Hallinto

5 §

Koulutuskeskuksen johtokuntaan ammattikasvatushallitus määrää neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Neljän johtokunnan jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla saamelaisvaltuuskunnan nimeämiä.

Koulutuskeskuksen rehtori kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä johtokuntaan.

6 §

Johtokunta käsittelee koulutuskeskuksen hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetuksen järjestelyä koskevia kysymyksiä.

Edellä 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa johtokunnan tulee:

1) seurata saamelaisalueen koulutustarvetta ja työllisyyskehitystä;

2) valvoa ja vastata, että koulutuskeskuksen opetusta, hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa hoidetaan säännösten ja määräysten mukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla;

3) laatia vuosittain koulutuskeskuksen tuloja menoarvioehdotus sekä toimittaa se ammattikasvatushallitukselle;

4) valvoa, että opetustiloja, työhuoneita, opetus- ja työvälineitä sekä raaka- ja tarveaineita hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti;

5) antaa viranomaisille niiden pyytämät lausunnot ja tehdä esityksiä koulutuskeskuksen toiminnan edistämiseksi; sekä

6) käsitellä ne muut asiat, jotka säännösten tai määräysten mukaan kuuluvat johtokunnalle.

7 §

Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina taikka milloin puheenjohtaja, rehtori tai vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsun jäsenille toimittaa rehtori johtokunnan päättämällä tavalla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin äänten mennessä tasan vaalin tuloksen arpa.

8 §

Johtokunta voi valita sihteerin keskuudestaan tai johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta, päivärahasta ja kokouspalkkiosta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

9 § (17.6.1988/589)

Koulutuskeskuksessa on koulumuotoista toimintaa varten oppilaitostoimikunta, josta on voimassa, mitä ammattioppilaitosten oppilaitostoimikunnista on säädetty.

10 §

Koulutuskeskuksen opettajakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä ammattioppilaitosten opettajakunnasta on säädetty.

11 §

Koulutuskeskuksen rehtorin tehtävänä on:

1) johtaa, valvoa ja suunnitella koulutuskeskuksen toimintaa sekä huolehtia koulutuskeskuksen yleisestä järjestyksestä;

2) valvoa opetusta seuraamalla, että opettajat hoitavat asianmukaisesti opetusvelvollisuutensa ja muut tehtävänsä;

3) vahvistaa opettajakuntaa kuultuaan koulutuskeskuksen lukujärjestys sekä opettajien työnjako;

4) huolehtia koulutuskeskuksen tuloista ja menoista sekä tilinpidosta noudattamalla, mitä siitä on erikseen säädetty, sekä huolehtia muusta omaisuuden hoidosta;

5) panna täytäntöön johtokunnan ja opettajakunnan päätökset, pitää säädettyä nimikirjaa koulun virkamiehistä samoin kuin laatia ja asianomaisille toimittaa tarvittavat kirjelmät, tilastolliset ja muut koulutuskeskusta koskevat tiedonannot sekä vuosikertomus; (17.6.1988/589)

6) määrätä toimisto- ja muun henkilökunnan tehtävät sekä valvoa näiden tehtävien suorittamista; sekä

7) suorittaa ne muut tehtävät, jotka tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten mukaan kuuluvat rehtorille.

3 luku

Opettajat ja muu henkilökunta

12 § (17.6.1988/589)

Koulutuskeskuksessa on rehtorin virka. Koulutuskeskuksessa voi lisäksi olla opettajan virkoja ja muita virkoja.

Koulutuskeskuksessa voi myös olla tuntiopettajia ja muita tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

13 §

Kelpoisuusehtona rehtorin virkaan vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai maatalousopiston tai metsäopiston tahi teknillisen opiston tutkinto ja ammattikasvatushallituksen hyväksymä pedagoginen koulutus taikka kotiteollisuusopettajaopistossa suoritettu opettajatutkinto. Lisäksi rehtorilta vaaditaan perehtyneisyyttä ammatilliseen koulutukseen ja alan hallintoon sekä saamelaisalueen olosuhteiden tuntemusta. (29.6.1979/622)

Koulutuskeskuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksena on sama ammatillinen pätevyys ja pedagoginen koulutus kuin kulloinkin kysymyksessä olevan oppilaitosmuodon vastaavalla opettajalla on vastaavassa virassa. (17.6.1988/589)

14 § (17.6.1988/589)

Rehtorin nimittää ammattikasvatushallitus.

Opettajan ja muun henkilökunnan nimittää tai ottaa johtokunta.

14 a § (17.6.1988/589)

Rehtorille myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää rehtorille kuitenkin ammattikasvatushallitus.

Muille virkamiehille myöntää virkavapautta rehtori. Yli kolme kuukautta kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää opettajalle kuitenkin johtokunta.

Viransijaisen ottaa se, joka myöntää virkavapauden. Opettajan viransijaisen yli kolmeksi kuukaudeksi ottaa kuitenkin johtokunta.

15 §

Rehtorin ja opettajien opetusvelvollisuudesta ja muista tehtävistä säädetään tai määrätään erikseen.

4 luku

Oppilaat

16 §

Maksuttomaan opetukseen koulutuskeskuksessa sisältyvät myös oppikirjat ja muut opiskeluvälineet, majoitus oppilasasuntolassa ja kouluruokailu. Muista oppilaille annettavista eduista määrätään ohjesäännössä.

17 §

Oppilaaksi pääsemisen edellytyksistä, oppilaalle annettavista todistuksista ja oppilaiden arvostelusta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on kulloinkin kysymyksessä olevan oppilaitosmuodon osalta säädetty. Ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset näistä seikoista.

18 §

Menettelystä kurinpitoasioissa on voimassa, mitä niistä yleisten ammattikoulujen osalta on säädetty.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

19 §

Ammattikasvatushallitus vahvistaa johtokunnan esityksestä koulutuskeskukselle ohjesäännön.

20 §

Yhteispohjoismaisen ja muun kuin ammattikasvatushallituksen alaisen koulutustoiminnan osalta noudatetaan voimassa olevia sopimuksia ja asianomaisten viranomaisten antamia päätöksiä.

21 §

Ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.6.1979/622:
17.6.1988/589:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

24.3.1995/441:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Tämä asetus on kumottu A:lla 16.6.1995/867, joka tuli voimaan 1.7.1995.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.