Seurattu SDK 1049/2021 saakka.

19.3.1976/263

Asetus kalatalouden korkotukilainoista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään kalatalouden korkotukilainoista 9 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (1/76) 22 §:n nojalla:

1 §

Kalatalouden korkotukilainoista annetussa laissa, jota jäljempänä tässä asetuksessa sanotaan korkotukilainalaiksi, tarkoitettua kalatalouden korkotukilainaa ei saa myöntää, jos lainahakemus on tehty myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden hankkimisesta.

Korkotukilaina saadaan myöntää myös sellaisen enintään kahdeksi vuodeksi omaisuuden hankkimiseen myönnetyn luoton maksamiseen, joka on saatu ennen 1 momentissa mainitun määräajan päättymistä. Lainahakemus voidaan tällöin tehdä sanotun määräajan päättymisen jälkeenkin, jos luoton takaisin maksamisesta sovittu aika on vielä kulumassa.

Laitoksen, aluksen tai kalastusveneen rakentamisen rahoittamiseksi haetun korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä on, ettei rakentamistyötä ole aloitettu ennen kuin korkotukilainalain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu johtokunnan ratkaisu on tehty. Erityisistä syistä voidaan laina kuitenkin myöntää jo aloitetun työn rahoittamiseksi.

Lainahakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se hakemukseen tehtävän merkinnän mukaan on toimitettu asianomaiseen luottolaitokseen.

Edellä 3 momentissa mainitulla rakentamisella tarkoitetaan myös laitoksen laajentamista sekä laitoksen ja aluksen peruskorjausta.

2 §

Laitoksen ja aluksen hankkimista varten saadaan korkotukilaina myöntää myös mainittuun omaisuuteen kohdistuvien sellaisten aikaisempien velkojen maksamiseen, jotka luovutuksen yhteydessä on sovittu kauppahinnasta maksettaviksi.

3 §

Lainahakemuksesta, joka on toimitettava luottolaitokselle, tulee ilmetä:

1) hakijan täydellinen nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä yhtymän tai yhteisön ollessa hakijana sen nimi, toimiala ja kotipaikka sekä, milloin on kysymys kalastajalainasta, edellä mainitut henkilötiedot osakkaista tai jäsenistä;

2) lainavarojen käyttötarkoitus;

3) haettavaan lainan määrä;

4) hankittavan omaisuuden hankinta hinta;

5) rakentamishankkeen kustannusarvio ja rakentamistyön toteuttamisaika;

6) rahoitussuunnitelma;

7) tarjotun vakuuden laatu ja arvo; sekä

8) milloin on kysymys kalastajalainasta, hakijan ja hänen aviopuolisonsa sekä huollossaan olevien alaikäisten lastensa varat ja velat sekä yhtymän tai yhteisön ollessa hakijana osakkaiden tai jäsenten varat ja velat.

Milloin lainoituksen kohteena on alus tai osuus siihen tahi laitos, tulee lainahakemuksesta lisäksi ilmetä:

1) hankittavan aluksen nimi, laji, rakenne, rakennusaine koneteho, laitteet ja varusteet, aluksen rakentamisen tai uudestaan rakentamisen aikaa selvittävät seikat aluksen tunnuspituus sekä kalastusaluksen osuuden kohdalta lisäksi sen suuruutta osoittava murtoluku;

2) rakennettavan aluksen suunniteltu laji, rakenne, rakennusaine, koneteho, laitteet, varusteet ja tunnuspituus;

3) hankittavan laitoksen osalta sen entinen käyttötarkoitus, rakennusaine, rakentamisen aikaa selvittävät seikat, suuruus sekä laitteet ja varusteet; sekä

4) rakennettavan laitoksen rakennusaine, suuruus, laitteet ja varusteet.

4 §

Korkotukilainan hakijan on lainahakemuksessa vakuutettava, ettei hakija ole samaan tarkoitukseen saanut lainaa valtion varoista tai varoista, joista valtio maksaa lainan antajalle korkohyvitystä, ja ettei tällaisen lainan saamista tarkoittavaa hakemusta ole vireillä.

Kalastajalainan hakijan on lainahakemuksessa lisäksi vakuutettava, ettei hänellä, hänen aviopuolisollaan eikä huollossaan olevilla lapsilla taikka, milloin hakijana on yhtymä tai yhteisö, sen osakkailla tahi jäsenillä ole muita varoja tai velkoja kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu.

5 §

Kalastajalainaa koskevaan lainahakemukseen on liitettävä:

1) hakijan perhesuhteet selvittävä virkatodistus sekä rekisteröidyn yhtymän tai yhteisön ollessa hakijana ote asianomaisesta rekisteristä ja osakkaiden tai jäsenten perhesuhteet selvittävät virkatodistukset; ja

2) verotoimiston todistus, josta ilmenee hakijan ja hänen aviopuolisonsa sekä yhtymän tai yhteisön ollessa hakijana sen ja osakkaiden tai jäsenten verotettava tulo ja omaisuus sekä maksuunpantu omaisuusvero ja tuloista määrätyt veroäyrit.

Kalan markkinointilainaa koskevaan lainahakemukseen on liitettävä hakijan virkatodistus sekä rekisteröidyn yhtymän tai yhteisön ollessa hakijana ote asianomaisesta rekisteristä.

Haettaessa lainaa laitoksen, suomalaisen aluksen tai kalastusveneen hankkimisen rahoittamista varten on hakemukseen lisäksi liitettävä:

1) oikeaksi todistettu jäljennös saantokirjasta tai, jos omaisuuden hankkimista koskevaa oikeustointa ei vielä ole tehty, luovutuskirjan luonnos;

2) selvitys myyjän omistusoikeudesta; sekä

3) jos alus on merkitty alusrekisteriin tai kalastusalusrekisteriin, ote siitä.

Laitoksen, aluksen tai kalastusveneen rakentamisen rahoittamista tarkoittavaa korkotukilainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä jäljennös työn suorittajan kanssa tehdystä rakentamissopimuksesta tai, jollei sanottua sopimusta ole vielä tehty, sopimuksen luonnos. Jos lainaa haetaan jo aloitetun työn rahoittamiseksi, on hakemukseen liitettävä myös selvitys rakentamistyön vaiheesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asiana on antaa ohjeet siitä, mitä selvityksiä lainahakemukseen on liitettävä haettaessa lainaa ulkomaisen aluksen hankkimista varten.

6 §

Hakemukseen tulee sen lisäksi, mitä 3 ja 5 §:ssä on sanottu, sisältyä maa- ja metsätalousministeriön ja luottolaitoksen tarpeellisiksi katsomat muut selvitykset.

Lainahakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti.

Markkinointilainaa koskevat hakemukset, jotka on tehty ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä, on pyrittävä käsittelemään luottolaitoksessa ja tarkastamaan siihen tehtävään korkotukilainalain 14 §:n 2 momentin nojalla määrätyn henkilön toimesta huhtikuun aikana.

7 §

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, mitä korkotukilainalain 17 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty lainan saajan velvollisuudesta suorittaa valtiolle koron lisäystä ja sakkokorkoa sekä luottolaitokselle sen määräämää antolainauskorkoa samoin kuin siitä, mitä sanotun pykälän 3 momentissa on säädetty luottolaitoksen oikeudesta katsoa laina ilman irtisanomista heti maksettavaksi erääntyneeksi.

Velkakirjaan on otettava ehto, että laina voidaan, mikäli koron tai lyhennyksen suorittaminen viivästyy kauemmin kuin kolmekymmentä päivää erääntymispäivästä lukien, katsoa ilman irtisanomista heti maksettavaksi erääntyneeksi ja että lainaehdoissa sovittu sakkokorko voidaan määrätä suoritettavaksi.

Lisäksi voidaan lainasta annettavaan velkakirjaan ottaa ehto, että lainan saajan on maksettava asianomaisen luottolaitoksen määräämä antolainauskorko maksamatta jääneiden erääntyneiden lyhennysten osalta erääntymiskauden päättymisen jälkeiseltä ajalta, sekä, milloin korkotukilainalain 15 §:ssä tarkoitetun korkohyvityksen suorittaminen muista kuin sanotun lain 17 §:ssä mainituista syistä lakkaa, koko lainan osalta siitä päivästä lukien, josta alkaen korkohyvitystä ei suoriteta. Edellä tarkoitettu antolainauskorko ei saa ylittää luottolaitoksen velkakirjalainoissa käyttämää korkeinta antolainauskorkoa.

8 §

Sen lisäksi, mitä 7 §:n 1 ja 2 momentissa on sanottu, on korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan otettava ehto, että laina voidaan kokonaan tai osaksi irtisanoa heti takaisin maksettavaksi sekä että lainaehdoissa sovittu sakkokorko voidaan määrätä suoritettavaksi, jos:

1) vakuuden arvo on huonon hoidon vuoksi tai muusta syystä siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman takaisin saaminen vaarantuu, eikä velallinen kehotuksesta aseta lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta;

2) vakuutena oleva omaisuus jätetään palovakuuttamatta täydestä arvostaan tai palovakuutusta huononnetaan tahi se lakkautetaan taikka sen annetaan raueta, niin myös jos velallinen ei esitä lainan antajalle tämän määräämässä ajassa selvitystä siitä, että palovakuutus on voimassa;

3) lainoitettu omaisuus jätetään vakuuttamatta täydestä arvostaan;

4) lainoitetun aluksen arvo aluksen kunnossapidon laiminlyömisen johdosta olennaisesti alenee;

5) lainoitettu omaisuus joutuu ulosottotoimin myytäväksi;

6) velallinen tai takaaja joutuu konkurssiin tai hakee akordia taikka jos takaaja kuolee, eikä velallinen kehotuksesta aseta lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta;

7) velallinen kieltäytyy antamasta lainan antajalle lainan käytön valvontaa varten tarvittavia tietoja tai jos luottolaitosta taikka korkotukilainalain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua henkilöä estetään suorittamasta sanotussa pykälässä edellytettyjä tarkastuksia;

8) velallinen kokonaan tai osaksi toiselle luovuttaa lainoituksen kohteena olevan omaisuuden; sekä

9) lainoitettua omaisuutta ei enää käytetä lainaa myönnettäessä edellytettyihin tarkoituksiin.

9 §

Laitoksen, aluksen ja kalastusveneen rakentamisen rahoittamiseksi myönnettyä korkotukilainaa voidaan maksaa lainan saajalle sitä mukaa kuin rakennustyö edistyy. Viimeistä erää ei kuitenkaan saa maksaa ennen kuin työ on hyväksyttävällä tavalla loppuun suoritettu.

Rakennustyötä aloitettaessa voidaan lainan saajalle suorittaa ennakkoa.

10 §

Korkotukilainalain 15 §:ssä tarkoitettu korkohyvitys suoritetaan samalta ajalta kuin velallinen tämän asetuksen 12 §:n 2 momentin mukaan maksaa luottolaitokselle korkoa. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta erääntymiskuukauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.

Jos korkotukilaina 7 §:n 2 momentin mukaan on ilman irtisanomista maksettavaksi erääntynyt tai laina 8 §:ssä mainituissa tapauksissa irtisanotaan heti takaisin maksettavaksi, suoritetaan lainan osalta, ennen irtisanomista ehkä erääntyneitä lyhennyksiä mukaan lukematta, luottolaitokselle 1 momentissa tarkoitettua korkohyvitystä, kunnes laina on takaisin maksettu, kuitenkin enintään siihen saakka, kun lainan vakuutena oleva omaisuus myydään ulosottotoimin. Korkohyvitystä ei kuitenkaan makseta enempää kuin mitä alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaan olisi 1 momentin säännös huomioon ottaen jouduttu maksamaan. Maa- ja metsätalousministeriö voi 8 §:n 5 ja 7–9 kohdassa mainituissa tapauksissa kuitenkin määrätä, että korkohyvityksen suorittaminen lakkaa.

11 §

Korkotukilainalain 17 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa on maa- ja metsätalousministeriön asiana päättää sanotun lain 15 §:ssä tarkoitetun korkohyvityksen suorittamisen lakkaamisesta.

Milloin korkotukilainan myöntäneen luottolaitoksen tietoon on tullut seikka, joka korkotukilainalain 17 §:n 1 momentin mukaan saattaa aiheuttaa korkohyvityksen suorittamisen lakkaamisen, sen tulee siitä viipymättä ilmoittaa maa- ja metsätalousministeriölle.

12 §

Korkotukilaina on maksettava takaisin sovitun kuoletusajan mukaan määrätyin tasaisin lyhennysmaksuin, jotka on suoritettava kahdesti vuodessa kesäkuun ja joulukuun jälkimmäisen puoliskon aikana. Ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava sen kesä- tai joulukuun aikana, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa lainan nostamista sekä laitoksen, aluksen tai kalastusveneen rakentamisen rahoittamiseen tarkoitetun lainan kohdalta työn valmistumiselle määrättyä ajankohtaa. Erityisistä syistä voidaan sopia, että ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava sen kesä- tai joulukuun aikana, joka kuuden kuukauden tai yhden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan nostamista.

Korkotukilainan koron suorittamisvelvollisuus alkaa lainan nostopäivästä lukien, ja on korko suoritettava 1 momentissa tarkoitettujen lyhennysmaksujen yhteydessä laskettuna myös lyhennyksen osalta kysymyksessä olevan puolivuotiskauden loppuun.

13 §

Korkotukilainan saajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi voidaan laina-aikaa hakemuksesta pitentää enintään viidellä vuodella, jos lainan saajan on esitetyn selvityksen perusteella katsottava taloudellisen asemansa takia välttämättä olevan tällaisen helpotuksen tarpeessa. Laina-aika ei kuitenkaan saa pitennettynäkään olla enempää kuin kaksikymmentä vuotta kalastusaluksen hankkimista tai rakentamista varten myönnetyn kalastajalainan osalta ja kymmenen vuotta muun korkotukilainan osalta. Laina on tällöin maksettava takaisin jäljellä olevan pääoman ja uuden kuoletusajan mukaan määrätyin tasaisin lyhennysmaksuin. Laina-aikaa voidaan pitentää myös siten, että yhden tai useamman lyhennysmaksun suorittamista lykätään. Lainaajan pitentäminen ei koske hakemusta tehtäessä erääntyneenä olevaa lyhennysmaksua. Milloin lainalle on annettu valtion takaus, on lainaajan pitentämiseen saatava maa- ja metsätalousministeriön suostumus.

Laina-ajan pitentämisestä on vastaavasti voimassa, mitä korkotukilainalain 14 §: ssä on säädetty lainan myöntämisestä.

14 §

Milloin lyhennystä velkakirjaehtojen tai lyhennysmaksun lykkäämisen johdosta ei suoriteta, on korko kuitenkin maksettava 12 §:ssä mainittuna aikoina.

15 §

Ylimääräisen lyhennyksen maksamisella korkotukilainan saaja vapautuu niin monen velkakirjassa sovitun lähinnä seuraavan lyhennyksen suorittamisesta kuin ylimääräiseen lyhennykseen sisältyy lähinnä erääntyviä täysiä lyhennysmaksuja. Ylimääräisestä lyhennyksestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät seuraavina säännönmukaisina maksupäivinä suoritettava.

Jos lainan saaja ylimääräistä lyhennystä maksaessaan kuitenkin ilmoittaa haluavansa lainan takaisinmaksuajan lyhentämistä, lyhennetään takaisinmaksuaikaa yhtä monella vuosipuoliskolla kuin maksettuun määrään sisältyy täysiä lyhennyseriä. Mikäli lainan saaja sitä haluaa, on maksamatta jäävälle pääomalle laadittava uusi lyhennyssuunnitelma alkuperäistä takaisinmaksuaikaa lyhentämättä.

16 §

Korkotukilainan antaneen luottolaitoksen tulee valvoa, tarvittaessa paikalla suorittamillaan tarkastuksilla, lainan käyttöä ja lainaehtojen noudattamista.

17 §

Korkotukilainalain 15 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä on haettava maa- ja metsätalousministeriöltä kunkin puolivuotiskauden osalta erikseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen tulee sisältyä korkohyvityksen laskemista varten tarpeelliset maa- ja metsätalousministeriön määräämät tiedot.

18 §

Korkotukilainoja myöntävän luottolaitoksen tulee tehdä, milloin edellytykset korkotukilainalain 7 §:ssä tarkoitetun valtion takauksen myöntämiseen ovat sen käsityksen mukaan olemassa, maa- ja metsätalousministeriölle esitys sanotun takauksen myöntämisestä. Esitys voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun lainahakemus on sanotun lain 14 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla tarkastettu. Osuus- ja säästöpankkien on tehtävä esityksensä asianomaisen keskusrahalaitoksen välityksellä.

Valtion takausta koskevaan esitykseen tulee sisältyä maa- ja metsätalousministeriön määräämä selvitys lainan pääoman ja koron maksamisesta annetusta sellaisesta vakuudesta, joka on käytettävissä lainan suorittamiseen ennen valtion takaukseen perustuvan maksuvelvollisuuden alkamista.

19 §

Korkotukilainalain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tarkastustehtävään määrätylle henkilölle voidaan suorittaa palkkiota sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö määrää.

20 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö.

21 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1976.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.