37-063/1895

Se ulosottolaki, joka nyt on hyväksytty ja noudatettavaksi otettu, niin myöskin tämän asetuksen säännökset käyvät voimaan 1 p:nä tammikuuta 1897; kuitenkin ovat ne asiat, jotka mainittuna aikana jo ovat vireillä, käsiteltävät vanhemman lain mukaan, ellei tässä jäljempänä toisin määrätä.

Uuden lain kautta kumotaan ulosottokaari 1734 vuoden lakia sekä, paitsi uudessa laissa ja tässä jäljempänä 25 §:ssä tehtyjä poikkeuksia, kaikki muutkin säännökset, jotka selittävät tahi muuttavat sanotun kaaren sisällystä taikka jotakin lisäävät.

Uuden lain määräykset eivät kuitenkaan koske sitä, mitä on erittäin säädetty ulosottoasioista niitä vastaan, jotka kuuluvat Suomenmaahan sijoitettuun Venäjän sotaväkeen.

1734 vuoden lain oikeudenkäymiskaaresta kumotaan:

Kaikki muut yleisessä siviililaissa annetut, uudet lain säännösten kanssa ristiriidassa olevat määräykset kumotaan myöskin, ellei tässä jäljempänä toisin säädetä.

Milloin vanhan lain ulosottokaareen tahi erityiseen asetukseen viitataan, on vastaavaa uuden lain tahi tämän asetuksen määräystä käytettävä.

Ellei velanhaku-asiata, joka uuden lain voimaan tullessa on vireillä Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijan luona, yön ja vuoden kuluessa sen jälkeen hänen luonaan ajeta perille niinkuin uuden lain 2 luvun 11 §:ssä sanotaan; olkoon voimassa mitä siinä on säädetty.

Jos kiinteä omaisuus on ulosottotoimin myytävä, eikä ensimmäisen huutokaupan päivää ole määrätty ennen kuin uusi laki käy voimaan; niin on vaikka ulosmittaus onkin tehty vanhemman lain mukaisesti, uuden lain määräyksiä noudatettava omaisuutta myytäessä ja täytäntöönpanoa loppuun saatettaessa; älköön kuitenkaan uuden lain säännöksiä alimman hyväksyttävän tarjouksen määräämisestä sovellettako, milloin ulosmitatulle sekä yhdelle tai useammalle muulle kiinteistölle yhteisen kiinnityksen haltijalla ei ole parempaa oikeutta kuin mikä on mainittuna loppusäännöksessä tänä päivänä annetussa asetuksessa, joka sisältää muutoksia muutamiin 9 p. marraskuuta 1868 kiinteän omaisuuden kiinnityksestä annetun asetuksen pykäliin.

Uuden lain päästyä voimaan älköön velalliselle missään tapauksessa määrättäkö velkavankeutta tahi velvollisuutta velan suorittamiseen työllä, älköönkä hänen palkkansa tahi eläkkeensä pidätystä myönnettäkö. Älköön myöskään, ennen annetun päätöksen nojalla, velallista pidettäkö velkavankeudessa tahi työssä. Uuden lain voimaan käydessä rauetkoon ennen myönnetty palkanpidätys, ellei täytäntöönpano jo silloin ole alkanut.

Milloin yleisen siviililain mukaan jokin oikeussuhde on jätetty sen varaan, että [Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijalle] pannaan takaus, taikka saaminen annetaan ilmi tahi haetaan ulos, taikka toisen vaatimusta moititaan, olkoon ulosotonhaltijasta voimassa, mitä näiden tapausten varalta Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijasta sanotaan.

Yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun lain säännöksiä sellaisen rautatien ulosmittauksesta ja myymisestä, siihen kiinnitetyn velan siirtämisestä ostajan vastattavaksi sekä kauppahinnan maksamisesta ja tallettamisesta on edelleen noudatettava.

Milloin kiinteätä omaisuutta on jonkin lainkohdan mukaan pidettävä takavarikossa, omaisuus pannaan myymis- tai hukkaamiskiellon alaiseksi niin kuin ulosottolain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Jos on tarjona vaara, että omaisuus huolimattoman hoidon tai muun syyn takia tuntuvasti huononee, sitä hoitamaan voidaan määrätä toimitsija niin kuin ulosottolain 4 luvun 25 §:n 2 momentissa on säädetty.