HE 19/2022

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, terveydenhuoltolakia, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia. Esitys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Esityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä terveydenhuoltolain eräitä säännöksiä täsmennettäisiin vastaamaan uudistusta. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Hyvinvointialueen olisi muodostettava alueellinen yhteistyöryhmä alueensa koulutuksen järjestäjien kanssa. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjillä, että hyvinvointialueella tulisi olla opiskeluhuoltosuunnitelmat.

Oppilaiden ja opiskelijoiden palvelujen saantia parannettaisiin laajentamalla oppilaitoksen henkilöstön yhteydenottomahdollisuus kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Terveydenhuoltolakiin lisättäisiin säännökset opiskeluhuoltopalveluista, joissa muun ohella turvattaisiin opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate. Oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötietojen suojaa parannettaisiin täsmentämällä säännöksiä, jotka koskevat opiskeluhuollon rekistereitä, henkilötietojen käsittelyä sekä opiskeluhuoltopalveluissa muodostuneiden tietojen salassapitoa. Lisäksi kuraattorien ja psykologien asiakasasiakirjojen tallentamiselle valtakunnalliseen arkistointipalveluun säädettäisiin siirtymäaika. Opiskeluhuoltopalvelujen sisältöihin ei ehdoteta muutoksia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

Eduskunta hyväksyi lait hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp) kesäkuussa 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa (jäljempänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus) perustetaan uusi hallintotaso, hyvinvointialueet. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Poikkeuksena tästä on Uusimaa. Uusimaa jakautuu neljään hyvinvointialueeseen ja Helsingin kaupunkiin. Eduskunnan hyväksymää esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta täydentää hallituksen esitys HE 56/2021 vp. Siinä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja, jotta kansallinen lainsäädäntö olisi uudistuksen kanssa yhteensopivaa.

Opiskeluhuoltopalvelut, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, kootaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien tavoin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Kuntien opetustoimi ja muut koulutuksen järjestäjät vastaavat edelleen perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Opiskeluhuoltopalvelujen toimintaympäristössä yhdistyvät opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen hyvinvointialueiden ja kuntien toimivan yhteistyön varmistaminen on tärkeää, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen opiskeluhuollosta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eräitä täsmennyksiä, joita opiskeluhuoltopalvelujen kokoaminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle edellyttää.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kohdan 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi mukaan palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannusten hillinnän näkökulmasta suurimmat haasteet liittyvät perustason palveluiden vahvistamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa opiskeluhuoltopalveluja hallitusohjelman kohdan 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi mukaan.

Esityksen valmistelu on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Esitys lähetettiin lainsäädännön arviointineuvostolle. Lainsäädännön arviointineuvoston 19.1.2022 antama lausunto on luettavissa osoitteessa: https://vnk.fi/arviointineuvosto/lausunnot. Arviointineuvoston lausunto on otettu huomioon hallituksen esitystä viimeisteltäessä.

Esitys on käsitelty Kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa 18.1.2022.

2 Nykytila ja sen arviointi
2.1 Opiskeluhuoltopalvelut lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 1 §:ssä säädetään opiskeluhuollosta, johon sisältyy perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu oppilashuolto sekä lukiolaissa (714/2018) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu opiskelijahuolto. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain viittaukset opiskelijaan, koulutuksen järjestäjään ja oppilaitokseen koskevat myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua (HE 67/2013 vp, s. 45). Tässä esityksessä käytetään selvyyden ja luettavuuden vuoksi pääsääntöisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia termejä. Poikkeuksena tästä, kouluterveydenhuollon palvelujen yhteydessä perusopetuslaissa tarkoitetusta oppilaasta käytetään termiä oppilas, sillä kouluterveydenhuolto on ainoa opiskeluhuoltopalvelu, joka kohdistuu vain perusopetuksen oppilaisiin.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on, lain 2 §:n mukaan, edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Lisäksi tarkoituksena on edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä ja yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on myös turvata varhainen tuki sitä tarvitseville sekä opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto sekä opiskeluhuoltopalvelut. Näitä palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 §). Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollosta terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto ei sisälly opiskeluhuoltoon, sillä oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ei sovelleta korkeakouluopiskelijoihin. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta säädetään laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019).

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (4 §) toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään toteutettava yhteisöllistä opiskeluhuoltoa edistäen opiskelijoiden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä lisäksi kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilöstöllä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii terveyden edistämisen asiantuntijana koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmissä, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisessä ja tarkastustoiminnassa, sidosryhmäyhteistyössä sekä oman alansa terveyttä edistävässä viestinnässä1,2,3.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Opiskelijat voivat hakeutua näihin palveluihin oma-aloitteisesti. Tämän lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 §:n nojalla oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijällä on velvollisuus ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin, mikäli hän arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalveluja opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä opiskelijan kanssa yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:ssä. Niillä tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa ja tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja sekä psykologin palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 241/2020 vp terveydenhuoltolakiin lisättiin uusi 17 a §, joka koskee opiskeluhuollon psykologipalveluja. Vastaavasti sosiaalihuoltolakiin lisättiin uusi opiskeluhuollon kuraattoripalveluja koskeva 27 c §. Edellä mainitut muutokset liittyvät palvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueelle. Työntekijöiden tehtäviin ei sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tule muutoksia. Lisäksi valtioneuvosto on 7.10.2021 antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 165/2021 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisessä noudatettavasta henkilöstömitoituksesta ja täsmennetään kuraattorin kelpoisuusehtoa koskevaa säännöstä.

Perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille suunnatut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 5 §:n mukaisia yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolain 16 ja 17 §:ssä. Terveydenhuoltolakia täydentää neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) säännökset. Kouluterveydenhuolto sisältää muun muassa oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisen ja edistämisen, oppilaan suun terveydenhuollon sekä oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeiden varhaisen tunnistamisen ja tukemisen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaamisen. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Esiopetuksessa olevien alle kouluikäisten lasten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut järjestetään lastenneuvolassa terveydenhuoltolain 15 §:n mukaisesti.

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 20 §:n mukaisesti opiskeluhuoltokertomukseen, joka tallennetaan koulutuksen järjestäjän rekisterinpitäjänä ylläpitämään monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriin (opiskeluhuoltorekisteri).

2.2 Opiskeluhuoltopalvelujen nykytila

Lähtökohtaisesti kaikki lapset ja nuoret ovat opiskeluhuoltopalvelujen piirissä. Opetushallinnon tilastopalvelun4 mukaan vuonna 2020 opiskeluhuoltopalvelujen piirissä oli yhteensä yli 800 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän lisäksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli yli 290 000 18 vuotta täyttänyttä opiskelijaa. Näin ollen opiskeluhuoltopalvelujen piirissä oli yli miljoona oppilasta ja opiskelijaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan5 suuri osa lapsista ja nuorista käyttää opiskeluhuoltopalveluja. Vastaanotolle pääsy koetaan helpoksi ja lapset ja nuoret saavat opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta tukea ja apua hyvinvointiinsa sitä tarvitessaan. Koulussa yleisimmin tukea saadaan terveydenhoitajalta, 6. Toisella asteella parhaiten opiskelijoiden saatavilla ovat terveydenhoitaja- ja kuraattoripalvelut, joita tarjotaan lähes kaikissa lukioissa ja ammatillisten oppilaitosten opetuspisteissä. Opiskelijat käyvät lukuvuoden aikana useimmiten terveydenhoitajalla, jolta he kokevat myös saaneensa yleisimmin tukea. Vaikeimmaksi pääsy koetaan psykologille ja lääkärille, 7.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveyttä edistävän ja varhaista tukea tarjoavan työn runkona ovat määräaikaiset terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset, jotka antavat hyvän mahdollisuuden tunnistaa oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden tuen tarpeet varhain. Kouluterveydenhuolto tarjoaa myös erityistä tukea suurelle joukolle oppilaita. Määräaikaiset terveystarkastukset toteutetaan pääsääntöisesti yli 90 %:lle lapsista ja nuorista8,9. Terveystarkastukset toteutetaan laajoina tarkastuksina perusopetuksen luokilla 1, 5 ja 8, mikä tarkoittaa lääkärin ja huoltajien osallistumista tarkastuksiin. Laajaan terveystarkastukseen sisältyvät terveydenhoitajan ja lääkärin tapaamiset voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta samalla vaihtelu tarkastuksiin käytetyssä ajassa ja toteuttamistavoissa aiheuttaa myös laatueroja tarkastuksiin, 10. Opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastus toteutuu laadukkaasti noin kolmella neljästä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojista sekä kahdella kolmesta tytöistä7.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten, 11,12,13 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön eduskunnalle 18.6.2018 antaman oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa koskevan selvityksen14 mukaan sekä psykologien että kuraattorien työn sisällöissä, työkäytännössä ja –tavoissa, opiskelijamäärissä sekä työn edellytyksissä, kuten työnjohdossa on suurta vaihtelua alueellisesti ja oppilaitoskohtaisesti. Opiskeluhuoltopalvelujen seurantakyselyn15 mukaan työn toteuttamisen edellytyksissä on vaihtelua myös ammattiryhmien välillä ja sisällä. Sisäinen vaihtelu työn toteuttamisen edellytyksissä on kuraattoreilla ja psykologeilla suurempaa kuin kouluterveydenhuollossa. Vaihtelu on johtanut siihen, ettei opiskeluhuoltopalvelujen työ toteudu tasalaatuisena, mikä heijastuu vääjäämättä myös oppilaiden saamaan palveluun. Oppilaat ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saannin lisäksi myös niiden laadun ja sisällön suhteen. (HE 241/2020 vp, s. 154). Haasteita opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin ovat aiheuttaneet lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön puutteellinen tuntemus, epäselvät tehtävänkuvat sekä työntekijöiden ammatillisen osaamisen varmistamisen ja tuen puute. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien tietojärjestelmissä ja henkilöstön saatavuudessa on ollut puutteita. Joistain kunnista palvelut ovat puuttuneet kokonaan. (HE 241/2020 vp, s. 154).

Vaikka opiskeluhuoltoon sisältyvät myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 §:ään ei ole sisällytetty oppilaitoksen työntekijän yhteydenottomahdollisuutta niihin. Yhteydenottomahdollisuuden ulkopuolelle on siten rajattu puolet opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstöstä. Tämä on johtanut siihen, että terveyden- tai sairaanhoitoa tai jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaamista tarvitseva opiskelija on saatettu lähettää kuraattorille tai psykologille, eikä hän ole saanut oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tukea tai apua. Myös yhteistyö erikoissairaanhoidon ja muun palvelujärjestelmän kanssa on ollut haasteellista, kun lähetekäytäntöjä ei ole edellä mainitun vuoksi voitu noudattaa. Tämä on toisinaan johtanut siihen, ettei opiskelija ole saanut riittävän ajoissa tarvitsemiaan palveluja.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain esitöiden (HE 67/2013 vp, s. 31) mukaan lailla pyrittiin vastaamaan opiskeluhuoltopalvelujen riittämättömyyteen, epäyhtenäisiin käytäntöihin ja oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön pirstaleisuuteen sekä palvelujen alueellisiin ja kuntakohtaisiin eroihin, joiden vuoksi oppilaat ja opiskelijat eivät saaneet opiskeluhuoltopalveluja yhdenvertaisesti. Lain tavoitteena on ollut edistää koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä siirtämällä toiminnan painopistettä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennalta-ehkäisevään suuntaan turvaamalla varhainen tuki sekä opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus ja laatu. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvistaa opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä, selkiyttää opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon järjestämis- ja toteuttamisvastuut sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyvät tietosuojakysymykset.

Lain tarkoituksesta ja tavoitteista huolimatta ongelmia esiintyy edelleen ja opiskeluhuoltopalvelujen tilanne on edellä mainittujen selvitysten pohjalta arvioituna samankaltainen kuin ennen oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloa. Opiskeluhuoltopalvelujen hajaantuminen eri hallintokuntien ja palveluntarjoajien alaisuuteen on vaikeuttanut palvelujen ohjausta, pirstaloinut palvelujärjestelmää ja aiheuttanut merkittävää vaihtelua palveluihin. Pahimmillaan opiskelijoita on lähetetty työntekijältä toiselle, eikä tieto ole aina siirtynyt työntekijöiden välillä. Nykyisten opiskeluhuoltopalvelujen epäkohtina nuoret ovat nähneet esimerkiksi tiedon puutteen eri palvelujen sisällöistä, työntekijältä toiselle siirtämisen ja palvelujen saavutettavuuden. (HE 241/2020 vp, s. 154). Koska opiskeluhuollon palvelut eivät ole tasapuolisesti saatavilla kaikille lapsille ja nuorille, eivät ne todennäköisesti myöskään vähennä tarkoitetulla tavalla sosioekonomisten erojen vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin selviytyä koulunkäynnistä ja opiskelusta. Tuen saamisessa on edelleen epätasa-arvoisuutta, joka saattaa johtaa koulutukselliseen epätasa-arvoisuuteen, mikä puolestaan voi lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

2.3 Kunnan opetustoimen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö opiskeluhuollossa

Kunnan opetustoimen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyövelvoitteista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), terveydenhuoltolaissa, lastensuojelulaissa (417/2007), opetustoimen laeissa sekä eräissä muissa laeissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaava viranomainen on terveydenhuoltolain 16 §:n 4 momentin perusteella velvollinen osallistumaan perusopetuslain 15 §:n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Vastaava velvoite on asetettu toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon osalta terveydenhuoltolain 17 §:n 5 momenttiin. Sen mukaan kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen tulee osallistua lukiolain 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain 16 ja 17 §:n perusteella kunnan on koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Eri hallinnonalojen toimijoilla on siten jo nykyään velvoite tehdä yhteistyötä opiskeluhuollossa. Yhteistyö on ollut vakiintunutta, vaikka kunnan opetustoimen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteet ja -käytännöt ovat muotoutuneet erilaisiksi. Käytännössä toimialojen välistä yhteistyötä tehdään kaikilla tasoilla, yksittäisen tukea tarvitsevan opiskelijan palvelujen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta aina lastensuojelulain mukaisen valtuustokausittaisen strategisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisesti. Toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vahvistaa järjestäjätasoista suunnittelua, kehittämistä ja opiskeluhuollon kytkemistä osaksi koulutuksen järjestäjän muuta strategista suunnittelua. (HE 67/2013 vp, s. 58). Ohjausryhmä suunnittelee, miten oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa ja muissa määräyksissä mainitut sekä koulutuksen järjestäjän osoittamat tehtävät toteutetaan. Ohjausryhmässä on hyvä olla edustettuina kaikki ne toimialat ja ammattiryhmät, joita opiskeluhuolto koskee sekä edustus alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien oppilaitoksista sekä opiskelijoiden ja huoltajien edustus. Mukana voi tarpeen mukaan olla myös opiskeluhuollolle asiantuntemusta antavien (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola ynnä muut erityispalvelut) ja mahdollisesti muiden tahojen (esimerkiksi seurakunta, poliisi, opiskelijoille vapaa-ajan palveluja tarjoavat järjestöt) edustajia16.

Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 §:n mukaan oppilaitoskohtainen monialainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluista vastaavien tahojen kanssa opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen17 mukaan yleisimmin toimipisteiden opiskeluhuoltoryhmissä käsiteltiin lukuvuonna 2017–2018 yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaperiaatteita, tarkasteltiin ja arvioitiin opiskeluympäristöstä ja -yhteisöstä saatavaa tietoa sekä arvioitiin yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Yli kolmasosassa opiskeluhuoltoryhmistä keskusteltiin yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tuen tai oppimisen tuen järjestämisestä tavalla, joka ei ole säännösten mukaista. Ryhmät myös kokoontuivat liian harvoin toteuttaakseen tavoitteellista yhteisöllistä työtä ja hoitaakseen opiskeluhuoltoryhmille asetetut tehtävät. Yleisimmin opiskeluhuoltoryhmän vakituisina jäseninä olivat opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, toimipisteestä vastaavat henkilöt ja erityisopettajat. Noin puolessa ryhmistä oli opiskelijoiden edustaja. Lääkärit ja vanhempien tai huoltajien edustajat kuuluivat kokoonpanoon vain harvoin.

Opiskeluhuollon tasalaatuisuuden ja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja suunnitelmallisen valvonnan varmistamiseksi on tärkeää, että opiskeluhuollon kokonaisuuden sekä opiskeluhuoltopalvelujen seuranta on tiivistä ja ulottuu myös alueelliseen tarkasteluun. Suunnitelmallisella valvonnalla voidaan vahvistaa sekä opiskelijoiden oikeusturvaa että tasa-arvoista oikeutta opiskeluhuoltopalveluihin. Jotta opiskeluhuollon toiminta on johdonmukaista ja suunnitelmallista, kunta tai muu koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaisesti. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa ja se voi olla kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen.

Oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista. Siinä kuvataan oppilaitos- ja opiskeluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi sekä yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ammattilasten ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Lisäksi siihen kirjataan suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi15. Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Koulutuksen järjestäjä seuraa oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmien toteutumista. Oman koulun tai koulujen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen oli vuosina 2016-2017 osallistunut 57 prosenttia terveydenhoitajista ja 4 prosenttia lääkäreistä18 ja vuonna 2018 86 prosenttia koulukuraattoreista19 ja 79 prosenttia koulupsykologeista20. Toisella asteella opiskeluhuoltosuunnitelman laadintaan oli vuonna 2019 kaikissa toimipisteissään osallistunut 63 prosenttia kuraattoreista21 ja 48 prosenttia psykologeista joko ainoassa tai kaikissa toimipisteissään22.

Opiskeluhuollon suunnitelmallisuuden varmistamiseksi ja opiskeluhuollon sitomiseksi kunnan muuhun hyvinvointityöhön oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä säädetään, että lastensuojelulain 12 §:ssä tarkoitettuun kunnan valtuustossa valtuustokausittain hyväksyttävään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan, miten opiskeluhuolto toteutuu kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa. Hallituksen esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi (HE 67/2013 vp, s. 56) mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata muun muassa opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista sekä toimet, joilla vahvistetaan opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvoinnin edistämistä ja opiskelijoiden varhaista tukea. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin kirjattavien asioiden sisältö on poistettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaista vuoden 2017 alusta alkaen. Voimassa oleva säännös on nyt epäselvä suunnitelman sisällön osalta.

Lasten ja nuorten peruspalvelujen palvelurakenne muuttuu, kun opetustoimen palvelut jäävät kuntiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueella ja kunnilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä. Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 14 §:ssä säädetään kunnan ja hyvinvointialueen välisistä neuvotteluista. Hyvinvointialueen on neuvoteltava alueensa kuntien kanssa tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta muun muassa liittyen asukkaiden tarpeen mukaisiin palveluihin ja palveluketjuihin. Lisäksi on sovittava yhteistyön edellyttämistä yhteistyörakenteista, -toimintamalleista sekä tiedonkulusta.

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 (jäljempänä järjestämislaki) 6 ja 7 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa ja hyvinvointialueella. Sekä kunnan että hyvinvointialueen on seurattava alueensa asukkaiden hyvinvointia, valmisteltava valtuustoilleen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma valtuustokausittain sekä raportoitava valtuustoilleen asukkaidensa hyvinvoinnista. Kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava tähän liittyen yhteistyössä. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden on neuvoteltava keskenään vähintään vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan hallituksen esityksen lausuntopalautteessa 23 tuotiin esiin, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyövelvoitteet ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulisi varmistaa. Samoin esiin nostettiin tarve varmistaa lainsäädännöllä opiskeluhuollon yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen sekä palvelujen yhteensovittaminen ja toimivuus.

Hallituksen esityksessä 56/2021 vp täsmennetään edelleen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Uudistuvassa palvelurakenteessa lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman ehdotetaan toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 ja 7 §:n mukaisena keskeisenä välineenä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaamisessa ja johtamisessa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön varmistamiseksi. Esityksen mukaan lastensuojelulain 12 §:n mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa sekä kuntakohtaisesti että alueellisesti. Kunnat laativat nykyäänkin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Jatkossa kunnan lasten hyvinvointisuunnitelma kattaa kuntaan jäävät toiminnot ja hyvinvointialueen alueellinen suunnitelma hyvinvointialueen palvelut. Hyvinvointialueen tulee yhteen sovittaa alueensa suunnitelmat toimivaksi kokonaisuudeksi yhdessä alueensa kuntien kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat hyväksytään sekä kunnan- että aluevaltuustossa ja ne tarkastetaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Ne ovat osa kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa, joten ne on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa sekä kunta- ja aluestrategiaa laadittaessa.

2.4 Opiskelijoiden yksityiselämän sekä henkilötietojen suoja

Henkilötietojen yleisestä käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) sekä tietosuojalaissa (1050/2018). Vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan palvelujen järjestäjä toimii henkilötietojen rekisterinpitäjänä. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi toimii potilastietojen ja sosiaalihuollon asiakastietojen rekisterinpitäjinä järjestämiensä palvelujen osalta. Niissä kunnissa, joissa kuraattori- ja psykologipalvelut järjestetään opetustoimen alaisuudessa, rekisterinpitäjänä toimii opetustoimen viranomainen.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista keskeisistä periaatteista. Henkilötietojen käsittelyn on oltava lainmukaista, asiallista ja läpinäkyvää. Henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin alkuperäisten tarkoitusten kanssa yhteen sopimattomalla tavalla (käyttötarkoitussidonnaisuus). Henkilötietojen käsittely on rajattava käsittelyyn, joka on tarpeellista suhteessa käsittelytarkoitukseen. Epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä. Lisäksi tiedot on säilytettävä muodossa, jossa rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeellista tietojen käsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Henkilötietojen säilytyksessä on huomioitava riittävät turvallisuusnäkökohdat. Tietojen on säilyttävä eheinä, eivätkä ne saa tuhoutua tai vahingoittua. Rekisterinpitäjä on vastuussa käsittelyä koskevien periaatteiden noudattamisesta, ja sen on kyettävä osoittamaan, että periaatteita on noudatettu.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Käsittely on lainmukaista ainoastaan silloin, kun vähintään yksi seuraavista toteutuu: rekisteröidyn nimenomainen suostumus, sopimus, rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite, elintärkeiden etujen suojaaminen, yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta sekä rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä säädetään hallinnonalan erityislainsäädännössä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sisältää potilaan oikeuksiin ja hoitoon liittyvät keskeiset periaatteet. Sitä sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Potilasasiakirjoista säädetään myös potilaslain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa potilasasiakirjoista (298/2009). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää vastaavasti sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015) säädetään sosiaalihuollon työntekijän velvollisuudesta kirjata ja tallentaa sosiaalihuollon asiakastiedot määrämuotoisiin asiakasasiakirjoihin. Potilas- ja asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (784/2021, jäljempänä asiakastietolaki). Asiakastietolaki sisältää säännökset muun muassa asiakastietojen tietorakenteista, käyttöoikeuksista asiakastietoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista eli Kanta-palveluista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien velvollisuudesta liittyä Kanta-palvelujen käyttäjäksi.

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa opiskelijoista kertyy arkaluonteista tietoa, kun käsitellään opiskelijan yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja. Oikeus yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan on turvattu perustuslain 10 §:n 1 momentissa. Lisäksi alaikäisillä on haavoittuvan asemansa vuoksi tarve erityiseen suojaan. Henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti. Erityisten henkilötietoryhmien kuten terveyttä koskevien tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Käsittely on kuitenkin mahdollista, jos asiasta on säädetty poikkeus joko yleisessä tietosuoja-asetuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14, 19 ja 20-22 §:n mukaan yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot tulee kirjata opiskeluhuoltokertomukseen ja tallentaa opiskeluhuoltorekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut yksittäistä opiskelijaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Henkilölle, joka ei osallistu opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, ei saa antaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muita opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain esitöissä (HE 67/2013 vp, s. 31) mainitusta tavoitteesta (monialaiseen yhteistyöhön liittyvien tietosuojakysymysten selkeyttäminen) huolimatta, opiskeluhuollon kirjaamista koskeva sääntely edellyttää yhä tarkastelua varsinkin tietosuojasääntelyn ja yksityiselämän suojan näkökulmasta. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen yksilökohtaisten asiakas- ja potilastietojen kirjaamisessa on ollut epäselvyyttä ja vaihtelevia käytäntöjä. Kirjaamiskäytännöissä on ollut haasteita muun muassa rekisteröintiin ja tiedonkulkuun liittyen24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen saamien tietojen mukaan tietoja on myös jätetty kirjaamatta. Koska osa opiskeluhuollon psykologeista ja kuraattoreista on ollut sivistystoimen alaisuudessa, kirjaamisessa ja muussa asiakastietojen käsittelyssä ei ole voitu toimia samojen vaatimusten mukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen järjestämissä palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole myöskään ollut mahdollisuutta antaa tietorakenteisiin liittyvää ohjausta, mikäli toiminta ei ole tapahtunut sosiaali- ja terveystoimessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin25 mukaan myös oppilaiden monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamiskäytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan kouluilla virheellisillä ja tietosuojan näkökulmasta pulmallisilla toimintatavoilla. Yksittäisten oppilaiden opiskeluhuoltoasioita saatetaan käsitellä lainsäädännön vastaisesti26 esimerkiksi erilaisissa koulun määrämuotoisissa ryhmissä, kuten opiskeluhuoltoryhmissä. Oppilaan ja perheen yksityisyyttä ja osallisuutta kunnioittava toimintakulttuuri opiskeluhuoltoasioiden käsittelyssä ei siten ole vielä itsestäänselvyys, vaan toiminta on vastoin lakia ja loukkaa oppilaan oikeuksia23.

Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen voi vaikuttaa opiskelijan avunsaannin oikea-aikaisuuteen, hoidon jatkuvuuteen tai jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Tästä syystä opiskeluhuollossa tehtävän tietojen kirjaamisen ja rekisteröinnin osalta sääntelyn on oltava riittävän täsmällistä ja tarkkarajaista. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen kokoaminen muiden opiskeluhuoltopalvelujen tavoin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle selkeyttää kirjaamiseen ja rekisteröintiin liittyvää ohjausta, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaus voidaan kohdentaa kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin.

2.5 Opiskeluhuoltopalvelujen ohjaus, kehittäminen ja valvonta

Opiskeluhuoltopalvelujen ohjaus ja kehittäminen ovat voimassa olevien säännösten mukaisesti jakautuneet opiskeluhuoltopalvelujen tavoin kahdelle eri hallinnonalalle. Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun ohella koulutuksen ja oppimisen kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka toimii väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 24 §:n mukaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita tai muussa määräyksessä siten kuin perusopetuslain 14 §:ssä, lukiolain 10 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa säädetään. Edellä mainittujen säännösten mukaan määräyksen opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista antaa Opetushallitus. Opetushallitus valmistelee määräyksen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. On perusteltua, että Opetushallitus toimii vastuullisena tahona ohjaten opetustoimeen kuuluvaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, johon sisältyy oppilaitoksen toimintakulttuuri ja toimet, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä esteettömyyttä. Oppilaitosten johtamisesta vastaa opetustoimi tai muu koulutuksen järjestäjä, ja yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 4 §:n mukaan oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 24 §:n mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää opiskeluhuoltopalveluja yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Opetushallituksen vahvaa ohjausroolia opiskeluhuoltopalvelujen osalta voidaan pitää ongelmallisena, kun opiskeluhuoltopalvelut kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Opiskeluhuoltopalvelut ovat jatkossa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kunkin hallinnonalan palvelujen ohjaus- ja kehittämisvastuun olisi selkeintä kuulua asianomaiselle hallinnonalalle.

Opiskeluhuollon ohjaukseen ja kehittämiseen käytettävissä olleet resurssit ovat olleet niukat. Vaikka Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisessä yhteistyössä on ollut hyviä elementtejä, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen erilaistuminen sekä muun muassa työn kirjaamiseen liittyvät epäselvyydet viittaavat siihen, ettei opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallinen ohjaus ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä jatkossakin opiskeluhuollon kokonaisuuden kehittämisessä sekä ohjauksessa. Lainsäädännöstä olisi kuitenkin hyvä ilmetä yksiselitteisesti eri toimijoiden väliset vastuut ja toimivallat.

Opiskeluhuollon omavalvonnasta ovat vastuussa opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, kunnan opetustoimi sekä kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Viranomaisvalvontaa toteuttavat aluehallintovirastot alueillaan sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jäljempänä Valvira) valtakunnallisesti. Aluehallintovirastolla on oikeus ottaa tutkittavaksi oma-aloitteisesti, onko opetussuunnitelman mukainen sekä koulutuksen järjestäjän järjestämä opiskeluhuolto järjestetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti.

2.6 Opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate vakiintuneena käytäntönä

Eduskunnan hyväksymässä esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ää täydennettiin velvoitteella järjestää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut jatkossakin ensisijaisesti oppilaitoksissa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota tarkoitukseen sopivat tilat. Jos tämä ei ole mahdollista, palvelut tulee järjestää oppilaitosten välittömässä läheisyydessä. Välittömällä läheisyydellä tarkoitetaan kohtuullista kävelymatkaa oppilaitoksesta, esimerkiksi samalla kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen sijoittuminen oppilaitoksiin on ollut vakiintunut käytäntö. Säätämällä siitä laintasoisesti, pyrittiin turvaamaan opiskeluhuoltopalvelujen saavutettavuus, opiskeluhuollon yhteistyö oppilaitosyhteisön muiden toimijoiden kanssa sekä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön koulu- ja oppilaitosyhteisön tuntemus. (HE 241/2020 vp, s. 1044–1045).

Vakiintuneen käytännön mukaan esiopetuksessa olevien alle kouluikäisten lasten terveydenhuoltolain 15 §:n mukaiset neuvolapalvelut on järjestetty lastenneuvolassa. Kouluterveydenhuollon palvelut on järjestetty koulujen tiloissa, lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa sekä kouluterveydenhuoltoon sisältyviä erikoistutkimuksia. Opiskeluterveydenhuollon palvelut on järjestetty joko oppilaitosten tiloissa tai muussa keskitetyssä, erillisessä opiskeluterveydenhuollon yksikössä. Yksiköt ovat yleensä oppilaitosten läheisyydessä tai muutoin opiskelijoiden helposti saavutettavissa.

3 Tavoitteet

Tämä esitys täydentää eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä 241/2020 vp sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseksi, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien opiskeluhuoltopalvelut, kootaan kunnilta uudelle hallintotasolle eli hyvinvointialueille. Esityksen tavoitteena on tehdä opiskeluhuoltoa koskevaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalojen lainsäädäntöön hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvia muutoksia. Ehdotettujen muutosten jälkeen opiskeluhuoltoa koskeva lainsäädäntö vastaisi paremmin uutta palvelurakennetta ja palvelujen järjestämisvastuuta.

Tässä esitettävien muutosten tavoitteena on varmistaa kunnan sekä muiden koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen välinen suunnitelmallinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Esityksessä ehdotetaan, että tulevat hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän. Opiskeluhuoltosuunnitelmat laadittaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaisesti sekä alueellisesti. Opiskeluhuollon aseman vahvistamiseksi esitetään lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmien sitomista kunnan ja hyvinvointialueen strategia- sekä taloussuunnitteluprosesseihin.

Opiskelijoiden avun ja tuen saanti pyritään varmistamaan laajentamalla oppilaitosten henkilöstön oikeus ottaa tarvittaessa yhteyttä kaikkiin opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuoltopalvelujen olisi muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Opiskelijoiden palvelujen saantia varmistaisi myös uusi opiskeluhuoltopalveluja koskeva säännös, jolla turvattaisiin opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate laintasoisesti. Opiskeluhuoltopalvelut järjestettäisiin jatkossakin kouluissa tai oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Opiskeluterveydenhuollon palvelut voitaisiin kuitenkin järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, joka olisi opiskelijoiden helposti saavutettavissa.

Tavoitteena on myös edistää opiskelijan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa tarkentamalla yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Esittämällä opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien laatimien potilas- ja asiakasasiakirjojen valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallentamiselle siirtymäaikaa, pyritään mahdollistamaan riittävästi valmisteluaikaa asiakasasiakirjojen tietorakenteiden ja tietojärjestelmien muutoksille sekä uusien kirjaamiskäytäntöjen koulutukselle sekä käyttöönotolle.

Terveydenhuoltolakiin esitetään tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämät muutokset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun siirrosta hyvinvointialueelle. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää opiskeluhuoltopalvelujen säännöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä kokoamalla uuteen pykälään säännökset hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista ja niiden järjestämisestä, kunnan ja hyvinvointialueen välisestä yhteistyöstä sekä opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaatteesta.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain opiskeluterveydenhuoltoa koskevien muutosehdotusten tavoitteena on varmistaa riittävä yhteistyö Kansaneläkelaitoksen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön sekä korkeakoulujen ja opiskelijoiden välillä opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessä ja tuottaessa.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1 Keskeiset ehdotukset
4.1.1 Johdanto

Tällä esityksellä täydennetään ja täsmennetään eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp) opiskeluhuollon osalta.

Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön varmistamiseen, opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen laajentamiseen sekä opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietojen rekisteröintiin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolain koulu- ja opiskeluterveydenhuollon pykäliä niin, että ne ovat yhteensopivat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Lähipalveluperiaate ehdotetaan ulotettavaksi soveltuvin osin kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin.

4.1.2 Kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän hyvinvointialueesta annetun lain 14 §:ssä säädetään hyvinvointialueen sekä kuntien välisestä yhteistyöstä. Hyvinvointialueen ja kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista sekä työnjaosta. Järjestämislain 6 ja 7 §:ssä säädetään kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hallituksen esityksessä 56/2021 vp lastensuojelulain 12 §:ään ehdotetaan täsmennyksiä kunnan ja hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseen. Kunnan ja hyvinvointialueen on laadittava lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmansa yhteistyössä.

Tällä esityksellä täsmennetään edelleen kuntien, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä opiskeluhuollon osalta. Tässä ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueelle perustettavasta alueellisesta opiskeluhuollon yhteistyöryhmästä. Hyvinvointialueella olisi velvollisuus muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, jossa olisi alueen koulutuksen järjestäjien, alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustus. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi valmistella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma aluevaltuustolle ja seurata sen toteutumista sekä sitä, että opiskeluhuoltopalvelut toimivat yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja muiden lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä.

Ehdotuksena on, että koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opiskeluhuoltosuunnitelman, joka sisältäisi opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma olisi sisällöllisesti samankaltainen kuin voimassa olevan lain mukainen oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma. Se sisältäisi oppilaitoskohtaiset tiedot koulutuksen järjestäjän oppilaitosten opiskeluhuollon tarpeesta, yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisestä, yhteistyöstä opiskelijoiden ja muiden tahojen kanssa sekä suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä lisäksi toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat liitettäisiin lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Esityksessä ehdotetaan myös, että hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Se valmisteltaisiin yhdessä hyvinvointialueen koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä ja hyväksyttäisiin valtuustokausittain aluevaltuustossa. Hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma liitettäisiin alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Opiskeluhuollon suunnitelmat tulisivat näin sidotuiksi kunnan sekä hyvinvointialueiden strategioihin ja taloussuunnitelmiin kuntalain (410/2015) 37 ja 110 §:n sekä hyvinvointialueesta annetun lain 41 ja 115 §:n mukaisesti.

Koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma olisivat suunnitelmina tavoitteellisia, eikä niissä tehtäisi yksilöä koskevia asiaratkaisuja tai päätettäisi yksittäisen henkilön oikeuksista tai velvollisuuksista. Näin ollen alueelliset tai koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmat eivät olisi muutoksenhakukelpoisia. Muutoksenhakukelpoisia ovat päätökset, joissa tehdään yksilökohtaisia ratkaisuja.

4.1.3 Opiskelijoiden henkilötietojen suoja

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen salassapitoa esitetään muutettaviksi niin, että sääntely huomioisi paremmin EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvat vaatimukset. Samalla esitetään tarkennettavaksi eri ammattiryhmien kirjaamiskäytäntöjä koskevia säännöksiä. Säännöksiä täsmennettäisiin siltä osin, kun ne koskevat yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaamiskäytäntöjä sekä tietojen luovuttamista. Ehdotetulla sääntelyllä selkiytettäisiin monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterinpitäjän roolia sekä täsmennettäisiin salassapitosääntelyä. Ehdotetulla sääntelyllä parannettaisiin siten lasten ja nuorten yksityiselämän sekä henkilötietojen suojaa. Tässä ei esitetä muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kirjaamista koskevia sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä muutoin kuin esittämällä opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien laatimien potilas- ja asiakasasiakirjojen valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallentamisen aloittamiselle kohtuulliseksi katsottua siirtymäaikaa.

4.1.4 Opiskelijoiden palvelujen saannin varmistaminen

Opiskeluhuoltopalveluihin tehtävää yhteydenottoa opiskelijan ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalvelujen piiriin esitetään laajennettavaksi niin, että yhteydenottomahdollisuuden piiriin lukeutuisivat opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöt. Tämä turvaisi aiempaa paremmin opiskelijoiden oikea-aikaisen avun saannin. Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus kaikkiin opiskeluhuollon yksilökohtaisiin palveluihin, joten perusteita rajata yhteydenotto vain osaan opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstöstä ei ole.

Opiskeluhuoltopalvelujen olisi muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaisi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin toiminnan yhteensovittamista saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea viiveettä opiskeluhuollon ammattilaisilta. Se edellyttäisi, että opiskeluhuoltopalveluissa työnjaosta on sovittu, tiedonvaihto on toimivaa ja kunkin ammattiryhmän osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä turvataan laintasoisesti opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen lähipalveluperiaate. Opiskelijoiden palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi sama periaate on perusteltua turvata pääsääntöisesti myös muihin opiskeluhuoltopalveluihin. Lähipalveluperiaatteesta saisi poiketa kouluterveydenhuollossa suun terveydenhuollon ja erikoistutkimusten osalta. Näitä ei ole useinkaan mahdollista eikä tarkoituksenmukaista järjestää koulujen tiloissa, joten lähipalveluperiaatetta ei voida edellyttää niiden järjestämisessä. Lisäksi lähipalveluperiaatteesta poiketen opiskeluterveydenhuollossa sallittaisiin palvelujen järjestäminen myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, eikä kaikkia palveluja ole mahdollista järjestää oppilaitoksissa. Opiskeluterveydenhuollossa järjestämistavan valinnassa opiskelijan edun tulisi aina olla ensisijainen.

4.1.5 Muut muutokset

Terveydenhuoltolakiin tehtäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämät muutokset koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirrosta hyvinvointialueelle. Lisäksi terveydenhuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä opiskeluhuoltopalveluista. Siihen koottaisiin sääntely hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista ja niiden järjestämisestä, kunnan ja hyvinvointialueen välisestä yhteistyöstä sekä opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate. Sosiaalihuoltolain viittauksia terveydenhuoltolakiin ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan terveydenhuoltolakiin esitettyjä muutoksia kuraattoripalvelujen osalta.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa huomioitaisiin, että jatkossa opiskeluhuollon omavalvontaan osallistuisi kunnan ja muun koulutuksenjärjestäjän lisäksi myös hyvinvointialue. Lisäksi lainsoveltamisalaan liittyen huomioitaisiin Helsingin asema hyvinvointialueeseen rinnastettavana toimijana opiskeluhuoltopalveluja järjestettäessä.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettuun lakiin esitetään Kansaneläkelaitokselle sekä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle velvoitetta toimia yhteistyössä opiskelijoiden, korkeakoulujen sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa niiden järjestäessä tai tuottaessa opiskeluterveydenhuollon palveluja. Asiasta on säädetty tällä hetkellä terveydenhuoltolain 17 §:ssä palveluja järjestävän Kansaneläkelaitoksen velvoitteena.

4.2 Pääasialliset vaikutukset
4.2.1 Taloudelliset vaikutukset
Vaikutukset hyvinvointialueen talouteen

Ehdotetut muutokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja sen toimeenpanoon. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaan tulosta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ja hyvinvointialueiden on tallennettava kuraattori ja -psykologipalveluissa kirjattavat asiakas- ja potilastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietorekistereihin. Kuraattorien palvelun sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain ja sekä psykologipalvelujen asiakastietolain mukainen asiakastietojen tallennusvelvoite valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin syntyy, kun palvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Tässä yhteydessä esitetään asiakastietolakiin lisättäväksi siirtymäaikaa tallennusvelvoitteen alkamiselle. Tämä mahdollistaisi tarvittavan toimeenpanoajan kirjaamiskäytäntöjen ja tietojärjestelmien muutoksille. Tietojen tallennusvelvoitteesta sekä siihen liittyvistä muutoksista aiheutuvat kustannukset aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Tässä ehdotetusta siirtymäajasta tallennusvelvoitteeseen ei aiheudu hyvinvointialueille kustannuksia.

Opiskeluhuoltopalveluihin tehtävää yhteydenottomahdollisuutta opiskelijan ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalvelujen piiriin esitetään laajennettavaksi opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskelijoiden ohjaamisen tuen tarvetta ja opiskelijan toivetta vastaavalle opiskeluhuollon työntekijälle ei arvioida aiheuttavan resurssitarpeen lisäystä. Päinvastoin opiskelijan ohjaaminen oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisimman ammattilaisen arvioon turvaisi aiempaa paremmin opiskelijoiden oikea-aikaisen avun saannin ja saattaisi parhaimmassa tapauksessa säästää kustannuksia. Yhteydenottomahdollisuuden laajentamisella ei arvioida olevan kustannusvaikutuksia.

Opiskeluhuoltopalvelut tultaisiin jatkossakin järjestämään ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, kuten nykyään. Poikkeuksena tästä olisivat tietyt kouluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluterveydenhuolto, joka voitaisiin perustellusta syystä jatkossakin järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Hyvinvointialueet maksaisivat tiloista kohtuullisen korvauksen kunnille. Koulutuksen järjestäjien hyvinvointialueille vuokraamien tilojen vuokrien määrityksessä sovellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 22§:n 3 momentin nojalla annettua asetusta. Ehdotus ei toisi muutosta nykytilaan, joten uusia kustannuksia ei arvioida muodostuvan siitä, että lähipalveluperiaatteesta säädettäisiin laissa.

Vaikutukset kuntatalouteen

Koulutuksen järjestäjän olisi esityksen mukaan laadittava koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma kokoaisi yhteen nykysäännösten mukaiset oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmat. Lisäksi siihen liitettäisiin tiedot muista suunnittelemista ja toimenpiteistä opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutuksen järjestäjän suunnitelmat poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma toimisi työvälineenä, jota kunta voisi koulutuksen järjestäjänä hyödyntää oppilaitosten ohjauksessa sekä yhteistyössään hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi esitetään, että koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat liitettäisiin sellaisenaan lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, johon kunnan on nykysäädösten mukaan tehtävä erikseen kirjaukset opiskeluhuollon toteutumisesta alueellaan. Useimmat kunnat ovat koulutuksen järjestäjinä laatineet kunnalliset opiskeluhuoltosuunnitelmat jo nykyisin.

Arvioitaessa koulutuksen järjestäjäkohtaisen suunnitelman aiheuttamia kustannuksia kunnille voidaan siten arvioida kustannuksia syntyvän nykysäädösten mukaisten oppilaitoskohtaisten suunnitelmien kokoamisesta yhteen. Tätä kompensoi se, että koulutuksen järjestäjäkohtainen suunnitelma voidaan sellaisenaan liittää valtuustokausittaiseen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, eikä kirjauksia sinne tarvitse enää erikseen laatia. Koska useimmilla kunnilla kuntakohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma jo on, ja koska aikaa säästyy myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kirjauksista voidaan kuntakohtaisten kustannusten jäävän vähäisiksi. Laskennallisesti kustannusten voitaisiin arvioida riippuvan soveltamisalan piirissä olevien oppilaitosten määrästä, joita Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan oli Suomessa vuonna 2020 yhteensä 2665. Oppilaitoskohtainen työmäärän arvioidaan olevan keskimäärin 2 tuntia valtuustokausittain, joka tarkoittaisi koko kuntasektoria tarkastellen noin 0,8 henkilötyövuoden tehtävälisäystä. Koulutussuunnittelijan henkilöstönimikkeellä, olettaen henkilöstömenojen kattavan 80 prosenttia tehtävän kustannuksesta, tämä tarkoittaisi noin 60 000 euron kustannusta kuntasektorille. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman arvioidaan aiheuttavan varsin yhdenmukaisesti kustannuksia eri kokoisille kunnille, sillä oppilaitosten määrän ja laajuuden voi olettaa olevan verrannollinen kunnan tai kuntayhtymän kokoon.

Kunnan olisi koulutuksen järjestäjänä osallistuttava myös alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toimintaan, jonka kokoamisesta ja toiminnasta olisi vastuussa hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista vastaava taho. Opetustoimi ja sosiaali- ja terveystoimi tekevät nykytilanteessakin vakiintunutta yhteistyötä opiskeluhuoltoa järjestäessään. Velvoitteita yhteistyölle on useissa opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen laeissa, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä terveydenhuoltolaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyövelvoite siirtyy kunnan ja hyvinvointialueen väliseksi. Voidaan arvioida, että alueelliseksi laajeneva yhteistyö saattaa tuoda kunnille jonkin verran lisäkustannuksia. Toisaalta tässäkin on huomioitava, että kuntien opetustoimi todennäköisesti saattaa myös hyötyä, mikäli käytäntöjä voidaan kehittää alueellisesti eikä jokaisen kunnan tarvitsisi itse tehdä kaikkea kehittämistyötä.

Kuntien edustajien osallistumisesta alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän työhön voitaisiin arvioida aiheuttavan noin 20 tuntia työtä vuodessa kuntaa kohden. Koulutussuunnittelijan henkilöstönimikkeellä, olettaen henkilöstömenojen kattavan 80 prosenttia tehtävän kustannuksesta, tämä tarkoittaisi yhteensä noin 270 000 euron kustannusta kuntasektorille. Tämä kustannus aiheutuu kunnalle koulutuksen järjestäjänä kunnan koosta riippumatta, joten kustannus on suhteessa merkittävämpi pienemmille kunnille. Toisaalta opiskeluhuollon yhteistyöryhmän työhön osallistuminen ja sen kautta syntyvä yhteistyö opiskeluhuollon järjestämisessä voi olla hyödyllisempää pienemmälle kunnalle.

Opiskeluhuollon monialaiseen opiskeluhuoltokertomukseen ehdotettujen muutosten ei nähdä aiheuttavan kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista rasitusta rekisterinpitäjille. Koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuoltokertomuksia manuaalisesti oppilaitoksen arkistoissa tai digitaalisissa tietojärjestelmissä, joiden rekisterinpitäjinä toimivat. Esityksen sisältämät muutokset opiskeluhuoltoon liittyviin tietojärjestelmiin olisivat kertaluontoisia ja niiden vaikutusta rekisterinpitäjille voidaan pitää vähäisenä. Lakisääteisten ja kertaluontoisten muutostöiden kustannusvaikutukset rekisterinpitäjille voivat aiheuttaa kertaluontoisen lisätyön, josta aiheutuvien kustannusten tai muutostöiden voidaan olettaa sisältyvän rekisterinpitäjän ja palveluntarjoajan välisiin palvelusopimuksiin, jolloin niistä ei aiheudu lisäkustannuksia rekisterinpitäjille. On myös huomioitava, että osalla koulutuksenjärjestäjistä rekisterit ovat manuaalisia, jolloin tietojärjestelmäkustannuksia ei synny. Muutoksesta mahdollisesti aiheutunutta lisäkustannusta ei ehdoteta korvattavaksi rekisterinpitäjille.

Vaikutukset valtion talouteen

Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) sekä 1.1.2023 voimaan tulevan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 618/2021 mukaan valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajenevien tehtävien laskennallisista kustannuksista. Esityksen on arvioitu laajentavan kuntien tehtäviä koskien koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa sekä kunnan velvollisuutta osallistua alueelliseen opiskeluhuollon yhteistyöryhmään. Näiden velvoitteiden laskennallisten kustannusten on arvioitu olevan yhteensä 330 000 euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuu opiskeluhuollon valtakunnallisessa ohjauksessa ja kehittämisessä laajenee kuraattori- ja psykologipalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Palvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien kirjaamiskäytäntöjen sekä tässä esitettyjen yhteistyörakenteiden kehittämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan edellyttävän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjausresurssin vahvistamista. Arvion mukaan tämä edellyttäisi yhden henkilötyövuoden työpanosta, jonka kustannus olisi laitokselle noin 80 000 euroa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi kattamaan esityksestä muodostuvien velvoitteiden kustannukset.

4.2.2 Vaikutukset viranomaistoimintaan

Tässä esitetyt muutokset perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Hallituksen esityksessä 241/2020 vp (s. 334–355) on arvioitu kattavasti uudistuksen keskeiset vaikutukset viranomaistoimintaan. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6 ja 7 §:ssä säädetään kunnan ja hyvinvointialueen velvoitteesta toimia yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Tässä esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi hyvinvointialueen ja kuntien välisiä yhteistyön rakenteita ja käytäntöjä riittävän yhteistyön varmistamiseksi opiskeluhuollossa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 §:n mukaan koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista puolestaan vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tai muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä. Edellä mainittujen ryhmien toimintaan tai tehtäviin ei esitetä muutoksia, vaan toiminta jatkuisi niiden osalta ennallaan. Opiskeluhuoltopalvelujen siirtyessä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, oppilaitosten, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien toimintaa on tarpeen sovittaa yhteen myös alueellisesti. Palvelujen yhteensovittaminen, tiedonkulun varmistaminen ja opiskeluhuoltopalvelujen resurssien kohdentaminen edellyttävät kunnilta, muilta koulutuksen järjestäjiltä sekä hyvinvointialueelta uudenlaista ja jatkuvaa yhteistyötä. Hyvinvointialueelle ehdotetaan tämän vuoksi perustettavaksi yhteistyöelimeksi alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, jonka hyvinvointialue muodostaisi yhdessä alueensa kuntien kanssa. Mikäli hyvinvointialueen alueella olisi kunnan lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, tulisi myös heidän olla edustettuina yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän aluekohtaisesta kokoonpanosta voitaisiin sopia hyvinvointialueen, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä.

Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toiminta loisi perustan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen alueelliselle yhteistyölle opiskeluhuollon osalta. Hyvinvointialue vastaisi yhteistyöryhmän kokoamisesta ja toiminnasta. Yhteistyö alueen koulutuksen järjestäjien kanssa tulee olemaan keskeinen osa hyvinvointialueen opiskeluhuollon vastuuhenkilöiden virkatehtäviä. Koulutuksen järjestäjille yhteistyöryhmän toimintaan osallistuminen tarkoittaisi velvollisuutta uudenlaiseen yhteistyöhön opiskeluhuollon monialaisen toiminnan yhteensovittamiseksi. Koska yhteistyöryhmässä tulisi huomioida kaikki koulutuksen tasot varhaiskasvatuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin, eri koulutusmuodot ja alueen koulutuksen järjestäjien edustuksen lisäksi myös vanhempien ja huoltajien sekä opiskelijoiden ja työntekijöiden edustus, saattaa yhteistyöryhmän toimivuuden kannalta olla tarpeellista organisoida yhteistyöryhmän toimintaa sopimalla tarkoituksenmukaisesta edustuksellisuudesta ryhmässä. Jo yhteistyöryhmän organisoituminen edellyttää alueen kaikilta koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä. Tämän lisäksi uudenlaista yhteistyötä edellyttää ryhmään edustuksellisesti osallistuvien sekä alueen muiden toimijoiden välinen riittävä tiedonvaihto, jotta kaikki koulutuksen järjestäjät ja myös muut toimijat saavat näkemyksiään ja tarpeitaan ryhmän käsittelyyn ja toisaalta myös tarvittavan tiedon ryhmän toiminnasta. Esimerkiksi yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä tämä edellyttänee verkostoitumista ja aiempaa tiiviimpää yhteistyötä keskenään.

Yhteistyöryhmä kokoaisi yhteen opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuollon toimijoita aiempaa laajemmin. Yhteistyöryhmässä olisi mahdollisuus jakaa ja laajentaa toimivia yhteistyörakenteita, -toimintamalleja ja käytäntöjä koko hyvinvointialueen alueelle. Myös kunta- ja koulutuksenjärjestäjäkohtaisia haasteita voitaisiin ratkoa yhdessä alueellisella tasolla, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Tämä voisi parhaimmillaan hyödyttää kaikkia osapuolia. Todennäköisesti yhteistyöryhmän toiminnasta voisivat hyötyä eniten pienet kunnat sekä muut pienet koulutuksen järjestäjät, joilla on rajalliset resurssit oman toimintansa kehittämiseen. Yhteistyökäytännöistä ja toimintamalleista sopiminen todennäköisesti selkeyttäisi kunnan ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen välisiä yhteistyörakenteita ja vastuita. On myös mahdollista, että koulutuksen järjestäjien keskinäiset tai hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien väliset näkemyserot tai intressiristiriidat voisivat aiheuttaa haasteita yhteistyöryhmän toimintaan. Yhteisen näkemyksen puute ja intressiristiriidat vähintään hidastaisivat kehittämistyötä. Pahimmillaan ne voisivat rajata yhteistyön aivan välttämättömimpään, mikä voisi estää yhteisten toimintamallien luomisen ja laajemman yhteistyön hyvinvointialueen alueella. Ristiriitatilanteista kärsisivät todennäköisesti eniten pienet kunnat ja koulutuksen järjestäjät.

Eri toimijoiden välisen laajan ja toimivan yhteistyön merkitys korostunee erityisesti toisen asteen oppilaitosten osalta oppivelvollisuuden laajenemisen myötä, koska opiskeluhuoltopalvelujen piirissä olevien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä todennäköisesti kasvaa. Lisäksi myös esiopetuksen mahdollinen laajeneminen laajentaa opiskeluhuoltopalvelujen piiriin tulevien ikäluokkien määrää.

Koulutuksen järjestäjä vastaa nykysäädösten mukaisesti siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaisesti. Tässä esitetyn mukaan koulutuksen järjestäjän olisi jatkossa laadittava koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjän olisi seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista ja tarkistettava suunnitelma tarvittaessa. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma olisi sisällöltään samankaltainen kuin voimassa olevan lain mukaiset oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat. Lisäksi siihen koottaisiin koulutuksen järjestäjän yhdessä hyvinvointialueen kanssa suunnittelemat ja toteuttamat toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkoituksena olisi koota yhteen koulutuksen järjestäjän suunnitelmat esimerkiksi poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi tai päihteettömyyden edistämiseksi, opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Tämä selkeyttäisi nykytilannetta ja helpottaisi koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen yhteistä suunnittelua opiskeluhuollon toteuttamiseksi.

Useimmat kunnat ovat koulutuksen järjestäjinä laatineet kunnalliset opiskeluhuoltosuunnitelmat jo nykyisin. Useimmiten käytäntönä on ollut laatia kuntakohtainen opiskeluhuoltosuunnitelman runko, jota oppilaitokset voivat omaa suunnitelmaa laatiessaan hyödyntää. Ehdotettu uusi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ei siten olisi uusi käytäntö kaikille kunnille eikä muillekaan koulutuksen järjestäjille, vaan merkittävälle osalle koulutuksen järjestäjistä kyse olisi vakiintuneen käytännön muuttumisesta laintasoiseksi. Koulutuksen järjestäjät voisivat jatkossa hyödyntää suunnitelmia oppilaitostensa ohjauksessa sekä hyvinvointialueen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tämä selkeyttäisi nykyistä tilannetta ja myös vähentäisi päällekkäistä työtä. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta opiskeluhuoltosuunnitelman merkittävyys todennäköisesti lisääntyisi, koska niihin tulisi kirjata oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelujen tarve sekä muut hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön kannalta merkitykselliset asiat. Opiskeluhuoltopalvelujen tarpeen mahdollinen vaihtelu todennäköisesti myös lisäisi todennäköisyyttä sille, että suunnitelmien pitämistä ajantasaisina pidetään aiempaa tärkeämpänä.

Kunnilla on voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:n mukaan velvollisuus kirjata lastensuojelulain 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Säännöksestä ei ilmene, mitä suunnitelmaan tulee tarkalleen ottaen kirjata. Tässä ehdotetaan, että hyvinvointialueen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien laatimat opiskeluhuoltosuunnitelmat liitettäisiin sellaisenaan osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjäkohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien liittäminen sellaisenaan osaksi valtuustossa hyväksyttävää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vahvistaa myös opiskeluhuoltoa osana lasten ja nuorten palvelujärjestelmää kunnan strategia- ja talousprosessissa.

Hyvinvointialueella tulee olla opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi valtuustokausittainen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Se perustuu alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja se hyväksytään aluevaltuustossa. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi sisältää opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, suunnitelmat hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi sekä opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta, arviot alueellisesta opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet sekä toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen edellyttäisi kunnilta, muilta koulutuksen järjestäjiltä ja hyvinvointialueelta yhteistyötä ja neuvotteluja yhteisen näkemyksen löytämiseksi ja yhteisen tahtotilan sanoittamiseksi. Tämä edellyttäisi kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueiden viranomaisilta riittävää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa hallinnonalarajat ylittävästi. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma valmisteltaisiin alueellisessa yhteistyöryhmässä, mikä korostaisi entisestään koulutuksen järjestäjien välisen hyvän yhteistyön ja tiedon vaihdon merkitystä.

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma voidaan nähdä yhteistyön välineenä, joka jäntevöittäisi ja kehittäisi opetustoimen ja opiskeluhuoltopalvelujen työtä opiskeluhuoltopalvelujen ja opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi oppilaitoksissa. Suunnitelmaa laadittaessa sekä koulutuksen järjestäjien että hyvinvointialueen edustajien tulisi löytää yhteinen sanoitus opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteista ja keskeisistä periaatteista niin, että osapuolet voivat ne hyväksyä ja myös niihin sitoutua. Yhdessä sovitut ja hyväksytyt periaatteet opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamisesta ja resursoinnista edellyttäisi alkuvaiheessa merkittävästi valmistelutyötä. Läpinäkyvät tavoitteet ja periaatteet kuitenkin helpottavat yhteistyötä ja tekevät näkyväksi ne perusoletukset, joiden mukaan palveluja kohdennetaan. Yhteinen kirjattu alueellinen suunnitelma mahdollistaa myös kaikille osapuolille suunnitelman toteutumisen seurannan ja arvioinnin.

Opiskeluhuollon alueellinen yhteistyöryhmä sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma ovat vain osa kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyörakennetta. Olisi tärkeää, että tässä säädettävät yhteistyörakenteet eivät muodostuisi päällekkäiseksi muun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävän kuntien ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön kanssa. Parhaimmillaan kunnat ja hyvinvointialueet voivat kehittää opiskeluhuollon yhteistyötä hyödyntämällä jo aiemmin lasten ja nuorten palveluihin kehittämiään yhteistyörakenteita ja huomioimalla opiskeluhuollon osana järjestämislain 6 ja 7 §:n mukaisia yhteistyövelvoitteita. Opiskeluhuollon yhteistyörakenteita osana lasten ja nuorten palvelukokonaisuutta on kehitetty hyvin tuloksin esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Mikäli hyvinvointialueilla lähdetään kehittämään opiskeluhuollon yhteistyörakenteita muita kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen yhteistyörakenteita huomioimatta, yhteistyö ei todennäköisesti ole toimivaa eikä päällekkäisiltä työltä ja toiminnoilta vältytä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelujen ohjauksen ja päätöksenteon yhteistyörakenteet muuttuvat merkittävästi ja vakiintuneet sosiaali- ja terveystoimen sekä kuntiin jäävien palvelujen yhteistyörakenteet ja -käytännöt joudutaan rakentamaan uudelleen. Tämä edellyttää riittävää resursointia muutosten valmisteluun sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Muutosten valmistelu vaatii sekä kuntien virka- että luottamushenkilöiden työpanosta. Esimerkiksi asiantuntijoista asetettujen valmisteluryhmien ohella tarvitaan runsaasti virkatyönä tehtävää taustavalmistelua ja -selvityksiä sekä kunnan että hyvinvointialueen toiminnan ja yhteistyön suunnittelemiseksi. Kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnalla toimivan keskeisen palvelun yhteistyörakenteesta ehdotettujen säännösten voidaan arvioida helpottavan ja nopeuttavan valmistelutyötä, kun jokaisella hyvinvointialueella ei tarvitsisi erikseen päättää yhteistyön perusrakenteista vaan yhteistyötä voitaisiin rakentaa säännösten mukaisesti kullekin alueelle soveltaen. Säädösperusteisen vaikkakin väljän yhteistyö- ja suunnitelmarakenteen, jossa hyödynnetään olemassa olevia tuttuja elementtejä, voidaan arvioida auttavan jäsentämään ja omaksumaan uuden palvelurakenteen edellyttämiä vaateita. Tämän voidaan arvioida säästävän resursseja kaikilla tasoilla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen siirtymävaiheessa.

Tämän esityksen lausunnolla olleessa luonnoksessa ehdotettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen roolin selkeyttämistä opiskeluhuollon valtakunnallisessa ohjauksessa. Esityksen jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, että Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jakavat edelleen ohjausvastuun myös hyvinvointialueelle siirtyvien opiskeluhuoltopalvelujen osalta. Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyö opiskeluhuoltoa ohjaavina viranomaisia on välttämätöntä jatkossakin. Kun lainsäädännöstä ei kuitenkaan ilmene yksiselitteisesti eri toimijoiden välisiä vastuita ja toimivaltaa, saattaa ohjauksessa jatkossa olla epäselvyyttä, erityisesti kun osa opetustoimen alaisuudessa vakiintuneesti toimineista palveluista siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä opetustoimesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjausta esitetään tämän esityksen yhteydessä vahvistettavaksi yhdellä henkilötyövuodella palvelujen kehittämisen varmistamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 § muutettavaksi siten, että koulutuksen järjestäjien tulisi jatkossa laatia koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Tämä edellyttää sitä, että Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset opetussuunnitelman laatimisesta. Opetushallituksen on uudistettava perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä määräys ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista niin, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa uudet opiskeluhuoltosuunnitelmat käyttöön 1.8.2023. Laki- ja perustemuutos edellyttävät Opetushallituksen informaatiomateriaalin ajantasaistamista sekä koulutuksen järjestäjien informaatio-ohjausta. Vastaava opetushenkilöstön täydennyskoulutustehtävä koskee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta uusien toimintatapojen implementoimiseksi. Edellä kuvatut tehtävät kuuluvat Opetushallituksen lakisääteisiin tehtäviin eikä niiden arvioida aiheuttavan kustannusvaikutuksia Opetushallitukselle.

Valvontaviranomaisiin ei kohdistu esityksessä vaikutuksia. Esitetyt muutokset eivät myöskään vaikuta opiskeluhuoltopalveluiden ja niissä toimivien ammattihenkilöiden valvontasääntelyyn.

4.2.3 Kielelliset vaikutukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kielellisiä vaikutuksia on arvioitu eduskunnan hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 241/2020 vp (s. 410–417). Kielilakia (423/2003) sekä saamen kielilakia (1086/2003) muuttamalla huomioitiin ne hyvinvointialueet, joissa on joko ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia. Hyvinvointialueen tulee turvata alueensa ruotsin- ja saamenkielisten oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista on arvioitu hallituksen esityksessä 241/2020 vp (s. 410–414).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa järjestämisvastuu siirtyy saamelaisten kotiseutualueen kunnilta Lapin hyvinvointialueelle. Kotiseutualueen kuntia ovat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä osa Sodankylän kunnan alueesta. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyivät kotiseutualueella toimivan Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin erityishuoltopiirin tehtävät. Saamen kielilakia muutettiin siten, että Lapin hyvinvointialue lisättiin lain soveltamisalaan kuuluviin viranomaisiin. Näin varmistettiin, että saamelaisten kielelliset oikeudet säilyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille (HE 241/2020 vp, s. 414–416).

Viittomakielilaissa (359/2015) säädetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että viranomaisten ja muuta julkista hallintotehtävää hoitavien tulee edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Hyvinvointialueen vastuulla on tiedottaa sosiaali-ja terveydenhuollon palveluista sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella viittomakielellä (HE 241/2020, s. 417). Viittomakielisten lasten oikeus erityiseen tukeen sekä opiskeluhuoltopalveluihin tulee säilyä ennallaan.

Hyvinvointialue järjestää kaikki opiskeluhuoltopalvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Palvelujen kielestä säädetään järjestämislain 5 §:ssä. Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluna hyvinvointialueesta annetun lain 33 §:ssä tarkoitettujen kielilautakuntien seurannan ja arvioinnin piiriin. Sen lisäksi, mitä järjestämislaissa ja hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään, ehdotetuilla oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 a §:n sekä 14 a §:n 3 momentin säännöksillä varmistettaisiin, että hyvinvointialue toteuttaisi ja varmistaisi alueensa opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumisen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa palveluja järjestäessään sekä opiskeluhuoltopalvelujen voimavaroja kohdentaessaan. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman perustuessa koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin, pystyttäisiin alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa huomioimaan koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltopalveluihin liittyvät kielivähemmistöjen erityistarpeet. Tämän voidaan arvioida edesauttavan ja varmistavan opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuutta molemmilla kansalliskielillä sekä tarvittaessa saamenkielellä. Kielivähemmistöjen edustajien osallistuminen alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmään varmistaisi ja turvaisi omalta osaltaan alueen opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumista myös hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä.

4.2.4 Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä lapsivaikutukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan hallituksen esityksen 241/2020 vp esitöiden mukaan hyvinvointialueilla voidaan arvioida olevan nykyisiä kuntia paremmat mahdollisuudet yhtenäistää hoito- ja palvelukäytäntöjä ja palvelujen laatua järjestämisvastuullaan olevissa palveluissa. Tämän arvioidaan osaltaan edistävän yhdenvertaisuutta. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännös sisältää vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta ja myös tosiasiallisesta tasa-arvosta.

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen suunnitelmallinen yhteistyö

Nykyisin opiskeluhuoltopalvelujen toteutumisessa on merkittäviä kunta- ja oppilaitoskohtaisia eroja, mitä on pidettävä ongelmallisena muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen hyvinvointialueiden on yhdenmukaistettava palveluja alueellaan. Ehdotetut koulutuksen järjestäjäkohtainen sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma tarjoaisivat välineitä tähän työhön. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma kokoaisi koulutuksen järjestäjän kaikkien oppilaitosten nyt erillään olevat suunnitelmat yhteen edistäen opiskeluhuollon kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista toteutumista. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman voidaan arvioida vähentävän oppilaitoskohtaisia eroja opiskeluhuoltopalvelujen sisällöissä ja saannissa, kun opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi olisivat yhtenäiset kaikissa saman koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa. Muutoksen myötä lapset ja nuoret saisivat oppilaitoksesta riippumatta saman sisältöisiä palveluja samoin edellytyksin. Tämän voidaan arvioida edistävän lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja tasavertaista palvelujen saantia kuntien oppilaitoksissa ja erityisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa oppilaitoskohtaiset suunnitelmat nyt koottaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaiseksi aiempaa kattavammin.

Ehdotettuun alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjattaisiin hyvinvointialueen ja alueen koulutuksen järjestäjien sopimat opiskeluhuoltopalvelujen tavoitteet ja periaatteet sekä käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelmasta ilmenisi muun muassa alueen opiskeluhuollosta vastaavat tahot ja heidän vastuunsa, sovitut yhteistyörakenteet ja käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi sekä riittävän tietojenvaihdon varmistamiseksi kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Tämä yhtenäistäisi alueen opiskeluhuoltopalveluja ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten työn sisältöä, työkäytäntöjä ja –tapoja sekä työn edellytyksiä, mikä edistäisi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tasavertaisten, laadukkaiden palvelujen saantia.

Ehdotettu alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma laadittaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien perusteella niin, että siinä huomioitaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaiset ja oppilaitosten erityistarpeet. Näitä olisivat oppilas- ja opiskelijamäärien lisäksi eri ikäisten ja eri taustoista tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden arvioitu tuen tarpeen vaihtelu sekä opiskeluun ja oppilaitosyhteisöön liittyvät opiskeluhuoltopalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tiedot. Tietojen avulla opiskeluhuoltopalveluja pystyttäisiin kohdentamaan alueella opiskelijoiden palvelutarvetta vastaavasti aiempaa suunnitelmallisemmin. Mikäli esimerkiksi Kouluterveyskyselystä tai laajoista terveystarkastuksista saatujen tietojen mukaan joissain oppilaitoksissa opiskelijoilla olisi poikkeuksellisen paljon tuen tarvetta, voitaisiin opiskeluhuoltopalvelujen resursseja siellä vahvistaa. Palvelujen kohdentaminen aiempaa läpinäkyvämmin erityisen tuen tarpeen mukaisesti todennäköisesti turvaisi aiempaa paremmin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujen saannin. Tämän voidaan arvioida tukevan lasten ja nuorten oikeutta terveeseen kasvuun ja kehitykseen sekä edistävän heidän osallisuuttaan kasvuympäristössään ja yhteisöissään.

Kun koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyisivät nykyisten oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien tiedot, ja se muodostaisi yhdessä alueen muiden koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmien kanssa alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman perustan, pystyttäisiin varmistamaan, että lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalveluja koskeva päätöksenteko perustuisi paitsi oppilaitoskohtaiseen, myös koulutuksen järjestäjäkohtaiseen ja alueelliseen tietoon sekä asianmukaiseen harkintaan. Tämä mahdollistaisi tiedolla johtamisen lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman perustuessa koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin, joiden laatimiseen myös opiskelijat osallistuvat, tulisivat lasten ja nuorten opiskeluhuoltoa koskevat toiveet, tarpeet ja kehittämisideat nykyistä laajemmin näkyväksi. Lasten ja nuorten ääni pystyttäisiin näin huomioimaan aiempaa paremmin alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä. Tämä vahvistaisi lasten ja nuorten oikeutta osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Kansallisen lapsistrategian27 mukaisesti. Ulottamalla opiskeluhuollon kokonaisuuden sekä opiskeluhuoltopalvelujen seuranta ja valvonta oppilaitoksista aina koulutuksen järjestäjäkohtaiseen ja alueelliseen tarkasteluun, voitaisiin vahvistaa sekä opiskelijoiden oikeusturvaa että tasa-arvoista oikeutta opiskeluhuoltopalveluihin.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen palvelujen yhteistyörakenteen toimivuudella sekä yhteistyökäytäntöjen sujuvuudella olisi jatkossakin suuri merkitys, koska palvelut kohdistuvat oppilaisiin ja opiskelijoihin kattavasti. Kun opiskeluhuollon kokonaisuus jakautuu koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen vastuulle, kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyön varmistaminen turvaisi opiskeluhuoltopalvelujen toiminnan tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden. Koulutuksen järjestäjä- ja aluekohtaisilla suunnitelmilla voitaisiin varmistaa opiskeluhuoltopalvelujen ohjaus, palvelujen läpinäkyvyys sekä seurata toiminnan tavoitteita, periaatteita ja toteutumista myös jatkossa, kun opiskeluhuoltopalvelut kootaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Tämän voidaan arvioida osaltaan edistävän lasten ja nuorten hyvinvointia.

Alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä olisi mahdollisuus jakaa ja laajentaa hyviä kunta- tai koulutuksen järjestäjäkohtaisia opiskeluhuoltopalvelujen käytäntöjä koko hyvinvointialueelle, mikä todennäköisesti yhtenäistäisi eri kuntien lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalveluja edelleen. Tämä hyödyttäisi erityisesti esimerkiksi pienten kuntien erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita, joiden kotipaikkakunnalla ei välttämättä ole aiemmin ollut näihin riittävän laajaa osaamista. Ehdotetun muutoksen arvioidaan näin ehkäisevän ja vähentävän lasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista sekä torjuvan syrjintää ja eriarvoisuutta, mikä on yksi Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen kantavista periaatteista.

Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja

Lasten ja nuorten yksityiselämän ja henkilötietojen suojan arvioidaan esityksen myötä paranevan, koska esityksessä täsmennettäisiin lasten ja nuorten henkilötietojen käsittelyä, lasta tai nuorta koskevien tietojen luovutusta sekä salassapitovelvoitetta. Ehdotettu sääntely edistäisi osaltaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa sekä lasten ja nuorten toimijuutta.

Ehdotettujen muutosten myötä oppilaitoksen opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin vain yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Muut lasten ja nuorten terveydentilaan ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät asiat ja yksilötapaamisten tiedot opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstö kirjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Näin lasten ja nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot pysyisivät asianmukaisesti erillään koulun tietojärjestelmistä. Tämä voisi lisätä joidenkin lasten ja nuorten luottamusta opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön salassapitovelvoitteeseen ja siten rohkaista kertomaan mieltä painavista asioista opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstölle. Tämä voisi myös lisätä halua hakeutua kyseisten palvelujen piiriin.

Yksilötapaamisten kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin varmistaisi osaltaan lasten ja nuorten avunsaantia. Se myös edistäisi hoidon jatkuvuutta tilanteissa, joissa opiskeluhuoltopalvelujen ammattihenkilöt vaihtuvat tai kun lapsi tai nuori lähetettäisiin jatkohoitoon. Lisäksi kirjaamista koskeva sääntely parantaisi lasten ja nuorten oikeusturvaa ja vahvistaisi lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluksi, kun oppilas- ja opiskelijahuoltolain sanamuoto vastaisi paremmin potilas- ja asiakaslain säännöksiä palvelujen käyttäjän asemasta. Potilaslain 7 §:n 1 momentin mukaan alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Vastaavasti sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 10 §:n 1 momentissa edellytetään, että alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Opiskelijoiden palvelujen saannin varmistaminen

Opiskeluhuoltopalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskevien esitysten, eli yhteydenottomahdollisuuden laajentamisen kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin, yhteydenoton mahdollistamisen aiempaa matalammalla kynnyksellä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon turvaamisen lähipalveluina, arvioidaan turvaavan lasten ja nuorten oikeuden ja mahdollisuuden saada tukea sekä tarvitsemiaan opiskeluhuoltopalveluja oikea-aikaisesti. Oppilaitoksen henkilöstö voisi jatkossa harkintansa mukaan ottaa yhteyttä kuraattori- tai psykologipalvelujen lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Jatkossa opiskeluhuoltopalveluihin yhteydenoton syitä ei enää rajattaisi, vaan syyksi riittäisi huoli opiskelijan terveydestä, hyvinvoinnista tai muusta oppilaitoksen työntekijän havaitsemasta tai hänen tietoonsa tulleesta ongelmasta, johon työntekijä arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalvelujen arvioita tai tukea. Ehdotettu muutos todennäköisesti madaltaisi oppilaitoksen henkilöstön kynnystä ohjata opiskelija opiskeluhuoltopalvelujen piiriin, kun yhteydenoton syyksi riittäisi huoli opiskelijasta ja arvio opiskeluhuoltopalvelujen arvion tai tuen tarpeesta. Yhdessä yhteydenottomahdollisuuden laajentamisen kanssa tämän voidaan arvioida edistävän lasten ja nuorten palveluihin ohjautumista ja mahdollistavan tuen ja avun tarjoamisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ehdotetut muutokset sujuvoittaisivat palveluihin ohjaamista ja vähentäisivät joustamattomia käytäntöjä, kuten opiskelijan tarpeetonta siirtelyä ammattihenkilöltä toiselle tilanteissa, joissa lapsi ja nuori tarvitsee tukea. Muutosten myötä tuen tarpeessa oleva lapsi tai nuori ohjattaisiin aiempaa todennäköimmin suoraan oikean ammattilaisen ja palvelun piiriin, mikä omalta osaltaan mahdollistaisi tuen ja avun järjestämisen opiskelijalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja viiveettä. Oikea-aikaisen tuen saanti on lapsen ja nuoren kannalta tärkeää, jotta hänen kasvunsa ja kehityksensä eivät tarpeettomasti vaarannu. Varhaisella tuella ja avulla voidaan edistää lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä, vahvistaa hyviä terveystottumuksia ja mahdollisuuksia selvitä arjesta, koulunkäynnistä ja opiskelusta, ehkäistä terveysriskien ja -ongelmien syntymistä ja vaikeutumista sekä lisätä lapsen ja nuoren luottamusta avun saantiin. Oikea-aikaisilla opiskeluhuoltopalveluilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää inhimillistä kärsimystä, hyvinvointi- ja terveyseroja ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa säädettiin opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen lähipalveluperiaatteesta. Lisäämällä tämän esityksen mukainen lähipalveluperiaate myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, esitetyin rajauksin, turvattaisiin kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen säilyminen lähipalveluina laintasoisesti. Ehdotettu lakisääteinen lähipalveluperiaate varmistaisi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen säilymisen kouluilla, oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämä varmistaisi palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, niin että lapsi tai nuori voisi tukea, neuvoja tai apua tarvitessaan edelleen helposti hakeutua koulupäivän aikana haluamalleen työntekijälle. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säilyminen lähipalveluna on tärkeää, koska lapset ja nuoret ovat kokeneet saaneensa yleisimmin tukea opiskeluhuollosta nimenomaan terveydenhoitajalta28,29,30. Lähipalveluperiaatteen varmistaminen todennäköisesti edistäisi osaltaan myös tuen ja avun oikea-aikaista saatavuutta, kun lapsi tai nuori voitaisiin sujuvasti ja viivytyksettä ohjata sopivan palvelun piiriin. Esitettyjen muutosten opiskeluhuoltopalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi voidaan arvioida turvaavan lapsen ja nuorten oikeuksia ja hyvinvointia lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan mukaiseen parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut voitaisiin edelleen järjestää joko oppilaitoksissa tai muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Palvelujen järjestäminen muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä mahdollistaisi sujuvat, laadukkaat, oikea-aikaiset ja opiskelijoiden tarpeisiin soveltuvat palvelut. Palvelujen järjestäminen muussa yksikössä mahdollistaisi opiskeluterveydenhuollon palvelujen kokoamisen yhteen paikkaan, jolloin palvelut olisivat opiskelijoiden helposti saatavilla samasta yksiköstä. Tällaisessa yksikössä opiskelijan terveysasiat pystyttäisiin todennäköisemmin hoitamaan niin, ettei opiskelijaa tarvitsisi ohjata jatkohoitoon toisaalle, kun yksikössä olisi palvelujen antamiseksi tarvittava henkilöstö, laitteisto ja välineistö. Tällaisessa yksikössä yksittäisen ammattihenkilön poissaolot eivät myöskään todennäköisesti heikentäisi opiskelijoiden palvelujen saatavuutta samalla tavoin kuin yksittäisen ammattihenkilön työskennellessä oppilaitoksessa. Yksikön etuna voitaisiin myös pitää mahdollisuutta varmistaa ammatillinen tuki, kun kollega tai lääkäri olisivat konsultoitavissa paikan päällä. Tämä voisi kohentaa opiskelijoiden saamien palvelujen laatua ja saatavuutta. Osa opiskelijoista saattaisi myös kokea oppilaitoksen ulkopuoliseen yksikköön hakeutumisen miellyttävämpänä kuin oppilaitoksessa järjestettyyn opiskeluterveydenhuoltoon hakeutumisen. Tämä saattaisi madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin ja siten edesauttaa opiskelijoiden omaehtoista palveluihin hakeutumista.

Opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä saattaisi toisaalta myös vähentää opiskelijoiden hakeutumista palveluihin, mikäli opiskelijat kokisivat välimatkan oppilaitoksesta opiskeluterveydenhuollon yksikköön pitkäksi. Tämä voisi heikentää opiskelijoiden oikea-aikaisen tuen ja avun saatavuutta ja johtaa tilanteiden vaikeutumiseen. Mikäli opiskelijat jättäisivät tulematta heille varatuille ajoille, ei aikoja pystyttäisi oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon yksikön välisen välimatkan vuoksi hyödyntämään yhtä tehokkaasti muille niitä tarvitseville opiskelijoille kuin oppilaitoksessa järjestetyssä opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli opiskeluterveydenhuollon yksikkö eriytyisi liikaa oppilaitoksessa tehtävästä työstä, saattaisi opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen oppilaitoksen yhteisölliseen työhön vaarantua. Tämä heikentäisi oppilaitosten työntekijöiden ja opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden ohjaamista opiskeluterveydenhuollon palveluihin, mikä saattaisi heikentää opiskelijoiden terveysongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Mikäli palvelut järjestettäisiin muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, tulisi hyvinvointialueen pyrkiä ehkäisemään siitä aiheutuvia mahdollisia haittoja tarjoamalla opiskeluterveydenhuollon palveluja soveltuvin osin myös oppilaitoksissa. Myös riittävä yhteistyö opiskeluhuollon muiden työntekijöiden sekä oppilaitoksen henkilöstön kanssa tulisi varmistaa.

4.2.5 Henkilöstövaikutukset

Henkilöstön osallisuus opiskeluhuollon alueelliseen yhteistyöhön sekä suunnitelmien laatimiseen on esityksessä haluttu varmistaa säädöstasolla. Alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä tulee olla opiskeluhuoltohenkilöstön edustus. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan edellä mainitussa yhteistyöryhmässä. Henkilöstö osallistuu myös koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen. Yhteistyöhön ja suunnitelmien laatimiseen sekä niiden seurantaan on varttava henkilöstön työaikaa. Edustuksellisen osallisuuden voidaan kuitenkin arvioida hyödyttävän henkilöstöä siinä määrin, että käytettyä työaikaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. On myös huomattava, että yhteistyötä on ollut ja suunnitelmia on laadittu aiemminkin.

Koulutuksen järjestäjäkohtaisten- ja aluetasoisten opiskeluhuoltosuunnitelmien laatiminen edistäisi yhteisten tavoitteiden asettamista ja yhteisiin käytäntöihin sitoutumista. Kun suunnitelmien sisällöistä olisi sovittava yhdessä eri toimijoiden kesken, edesauttaisi yhteisen sanoituksen työstäminen eri toimijoiden ymmärrystä toistensa toimintatavoista, mikä todennäköisesti myös helpottaisi henkilöstön toimintaa monialaisessa toimintaympäristössä. Suunnitelmien avoimuus parantaisi henkilöstön työn ennustettavuutta ja mahdollistaisi tavoitteiden toteutumisen seurannan. Tämä todennäköisesti edistäisi henkilöstön luottamusta ja sitä kautta työhyvinvointia työyhteisössä. Kun opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön kohdentaminen alueen oppilaitoksissa tapahtuisi läpinäkyvästi, yhdessä sovittujen tavoitteiden ja periaatteiden mukaan opiskelijoiden palvelutarvetta vastaavasti, työt todennäköisesti jakautuisivat myös henkilöstön näkökulmasta aiempaa tasavertaisemmin ja oikeudenmukaisemmin, mikä voisi vähentää työstä kuormittumista ja edistää osaltaan työhyvinvointia.

Koulutuksen järjestäjäkohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien liittäminen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan selkeyttäisi nykyistä tilannetta ja vähentäisi hallinnollista työtä siltä osin, että samoja suunnitelmia voitaisiin hyödyntää koulutuksen järjestäjäkohtaisessa oppilaitosten ohjauksessa sekä hyvinvointialueen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi suunnitelmat voitaisiin liittää sellaisenaan lakisääteiseen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisvelvoite helpottaisi oppilaitosten henkilöstön työtä niissä oppilaitoksissa, joissa oppilaitokset ovat joutuneet laatimaan opiskeluhuoltosuunnitelmansa alusta alkaen itse koulutuksen järjestäjäkohtaisen suunnitelman puuttuessa.

Opetustoimen sekä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstö on aina toiminut läheisessä yhteistyössä kouluilla ja oppilaitoksissa, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo tähän muutosta. Tämä esitys varmistaa osaltaan, että yhteistyö kouluissa ja oppilaitoksissa jatkuu ja opiskeluhuoltopalvelujen työskentely-ympäristö säilyy nykyisellään. Hyvinvointialueen ja kunnan sekä muiden koulutuksen järjestäjien yhteistyörakenteiden ja käytäntöjen varmistamisen opiskeluhuoltopalveluissa voidaan arvioida tuovan vakautta henkilöstön toimintaympäristöön. Lisäksi sen voidaan katsoa selkeyttävän ja helpottavan sekä opiskeluhuoltopalvelujen että opetustoimen henkilöstön työtä ja työnjakoa muuttuvassa tilanteessa.

Esityksen mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluja voisi jatkossakin järjestää muussa opiskeluterveydenhuollon yksikössä. Tämä käytäntö edellyttäisi työntekijöiltä yhteistyön tiivistämistä oppilaitoksen työntekijöiden ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden välillä, sekä aktiivista opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden jalkautumista oppilaitoksiin, jotta opiskeluterveydenhuolto toimisi kiinteänä osana opiskeluhuollon kokonaisuutta. Edellä kuvattuun toimintaan käytetty aika saattaa vähentää opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön käytettävissä olevaa aikaa, mikä saattaa mahdollisesti vaikuttavan resurssitarpeeseen. Toisaalta opiskeluterveydenhuollon keskitetyssä yksikössä työn organisointia voidaan tehostaa esimerkiksi puhelinpalvelun osalta, jolloin työntekijöiden aikaa myös vapautuu vastaanottotyöhön.

Esityksessä ehdotetaan, että opetushenkilöstö voisi ohjata tuen tarpeessa olevan oppilaan tai opiskelijan kuraattorin ja psykologin lisäksi myös koulu- tai opiskeluhuollon palveluihin. Tämän voidaan arvioida selkeyttävän tilannetta sekä opetushenkilöstön että opiskeluhuoltohenkilöstön osalta. Opetushenkilöstö voisi jatkossa ohjata oppilaan tai opiskelijan tämän toivomalle opiskeluhuollon ammattilaiselle. Opiskeluhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuuksiin puolestaan jo lähtökohtaisesti kuuluu arvioida avun ja tuen tarve sekä tarvittaessa ohjata asiakas tai potilas oikeanlaisen avun ja tuen piiriin. Tämän voidaan arvioida vahvistavan tiedonsiirtoa työntekijöiden välillä.

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi opiskeluhuollon yksilökohtaisen työn kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Ehdotettujen muutosten arvioidaan selkeyttävän oikeustilaa, koska eri rekisterinpitäjien vastuut ja velvoitteet ilmenisivät aiempaa täsmällisemmin laista. Tämän arvioidaan helpottavan opiskeluhuollossa toimivien toimintaa sekä vahvistavan myös heidän omaa oikeusturvaansa. Huolellinen ja johdonmukainen kirjaaminen yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on omiaan edistämään ja sujuvoittamaan opiskeluhuollon toimijoiden työskentelyä. Yleinen tietosuoja-asetus on ollut voimassa vuodesta 2018 alkaen, joten sen keskeisen sisällön tulisi jo olla henkilöstön tiedossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten31,32,33 perusteella näyttää kuitenkin siltä, että opiskeluhuollossa työskentelevät tarvitsisivat lisäkoulutusta tietojen kirjaamisesta ja rekisterinpidosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen opiskeluhuoltopalvelujen asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjänä toimii hyvinvointialue. Tämä edistää opiskeluhuoltopalvelujen kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista, jolloin myös opiskeluhuollon vaikuttavuutta on mahdollista seurata aiempaa paremmin. Muutos myös selkeyttää kirjaamiseen ja rekisteröintiin liittyvää ohjausta, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaus voidaan kohdentaa kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Jos kirjaamista ei ole aiemmin tehty valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, tämä edellyttänee henkilöstön kouluttamista. Opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien osalta kirjaamisen ja tietosuojan kehittämiseen sekä tietojärjestelmiin ja -sisältöihin liittyvät muutokset liittyvät pääosin palvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille. Tämän esityksen ehdotus siirtymäajasta kuraattorien sekä psykologien asiakas- ja potilastietojen tallentamisvelvoitteeseen valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin antanee työntekijöille riittävästi aikaa perehtyä ja omaksua sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamiseen ja tietojenhallintaan liittyviä käytäntöjä.

4.2.6 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjä velvoitettaisiin laatimaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Ehdotetut koulutuksen järjestäjäkohtaiset ja alueelliset opiskeluhuoltosuunnitelmat muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden ja olisivat sidoksissa toisiinsa sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin. Suunnitelmien sekä erityisesti niiden laatimisprosessin, jossa eri sekä koulutuksen järjestäjät, opiskelijoiden ja huoltajien edustajat, työntekijät sekä hyvinvointialueen vastuutahot työstävät yhteisen sanoituksen opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisperiaatteista sekä koulutuksenjärjestäjien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä, voidaan arvioida edistävän omalta osaltaan kunnan ja hyvinvointialueen yhteistä vastuuta alueensa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskeluhuoltosuunnitelmien arvioidaan edistävän opiskelijoiden sekä alaikäisten vanhempien ja huoltajien mahdollisuutta seurata ja arvioida opiskeluhuollon tavoitteita ja niiden toteutumista. Alueellisen yhteistyöryhmän toiminta sekä suunnitelmien laatiminen osaltaan edistäisi ja vahvistaisi sidosryhmätyöskentelyä opiskeluhuollossa.

Opiskeluhuollon asema palvelujärjestelmässä mahdollisesti vahvistuisi, kun kunnan ja muiden kunnan alueella toimivien koulutuksenjärjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat olisivat aiempaa selkeämmin sidoksissa kunnan talousarvio- ja suunnitelmaprosessiin. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman hyväksyminen hyvinvointialueen aluevaltuustossa korostaisi opiskeluhuollon merkitystä tärkeänä osana lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Tätä vahvistaisi edelleen se, että osana alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi sellaisenaan osaksi hyvinvointialueen strategia- ja talousprosessissa

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset
5.1 Johdanto

Ehdotetut terveydenhuoltolain muutokset perustuvat eduskunnan hyväksymään hallituksen esitykseen 241/2020 vp sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Opiskeluhuollon kirjaamista, rekisterinpitoa ja tietojen luovutusta koskevissa muutosehdotuksissa on huomioitu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen sääntely. Toteuttamisvaihtoehdot ovat siten rajautuneet näiden ehdotusten osalta edellä mainittuihin säännöksiin.

5.2 Yhteistyö hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välillä

Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyötä voisi vaihtoehtoisesti toteuttaa opiskeluhuollossa pitäytymällä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevien hallituksen esitysten säännöksiin (HE 241/2020 vp sekä 56/2021 vp), jättäen säätämättä täsmennetyistä yhteistyökäytännöistä hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välillä. Tämä voisi aiheuttaa riskin, etteivät kaikki osapuolet näkisi yhteistyötä yhtä tärkeänä eivätkä välttämättä sitoutuisi riittävästi opiskeluhuollon kokonaisuuden yhteiseen suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa lausuntopalautteessa tuotiin esiin, että hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyö opiskeluhuollossa tulisi varmistaa riittävällä tavalla34.

Yhteistyö hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välillä on tärkeää. Kuitenkin esitetty malli voidaan kokea raskaaksi. Esitettyä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n voisi vaihtoehtoisesti muuttaa siten, että koulutuksen järjestäjillä olisi aktiivisempi rooli alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Aloite alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän kokoamiseksi voisi myös olla hyvinvointialueen alueen koulutuksen järjestäjillä ja koulutuksen järjestäjä voisi toimia ryhmän puheenjohtajana. Hyvinvointialue olisi kuitenkin luontevin vastuutaho, koska sillä on vastuu opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä tasapuolisesti kaikkiin alueensa oppilaitoksiin. Kunnilla ja muilla koulutuksenjärjestäjillä voi olla omia intressejä, eikä niillä myöskään välttämättä ole hyvinvointialueen kattavia yhteistyörakenteita. Useat kunnat ilmaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan hallituksen esityksen lausuntopalautteessa huolensa hyvinvointialueen tahtotilasta osallistua yhteistyöhön opiskeluhuollon osalta.

Opiskeluhuoltosuunnitelmien laatimisvelvoite voitaisiin niin ikään jättää nykysäännösten mukaisesti ainoastaan oppilaitostasolle. Jos opiskeluhuoltosuunnitelmia laadittaisiin ainoastaan oppilaitoksissa, niiden sisältämää tietoa voisi olla haasteellista hyödyntää kunta- koulutuksen järjestäjä- ja hyvinvointialuetasolla. Lisäksi, mikäli opiskeluhuoltosuunnitelmien sisällöistä ja suunnitelmien välisistä yhteyksistä ei säädettäisi, riski päällekkäisestä ja kustannusten kannalta tehottomasta työstä olisi todennäköinen. Mikäli kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä ei säädettäisi, hyvinvointialueet todennäköisesti kehittäisivät erilaisia ratkaisuja yhteistyön varmistamiseksi. Pahimmassa tapauksessa yhteistyö voisi olla riittämätöntä. Erilaisten hyvinvointialuekohtaisten perusratkaisujen kehittäminen vaatisi resursseja eikä olisi kustannustehokasta. Lisäksi se vaikeuttaisi opiskeluhuoltopalvelujen kansallista ohjausta ja heikentäisi mahdollisuutta saada yhdenmukaista tietoa palvelujen tilanteesta ja kehityksestä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä olisi myös mahdollista säätää tätä lakiesitystä tarkemmin, esimerkiksi edellyttäen kunnilta ja hyvinvointialueelta ehdotettua tiiviimpää yhteistyötä säädöksin. Tarkempaa sääntelyä ei voine pitää perusteltuna, koska sekä kunnat että hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia toimijoita. Ehdotetun sääntelyn voidaan arvioida jättävän niille riittävästi itsenäistä harkintavaltaa yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen luomiseksi. Liian yksityiskohtainen sääntely voisi tehdä järjestelmästä menettelyllisesti liian raskaan ja joustamattoman. Yksityiskohtaisemmassa sääntelyssä ei myöskään olisi välttämättä mahdollisuutta huomioida erilaisten koulutuksenjärjestäjien ja hyvinvointialueiden tarpeita.

5.3 Opiskeluhuollon ohjaus ja kehittäminen

Tämän esityksen lausunnolle lähetetyssä luonnoksessa ehdotettiin opiskeluhuollon valtakunnallisen ohjauksen selkeyttämistä niin, että hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon opiskeluhuoltopalvelujen ohjausvastuu olisi tullut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Valmistelun aikana tuotiin esiin myös vaihtoehto, että Opetushallituksen rooli oppilas- ja opiskelijahuollon ohjauksessa ja kehittämisessä säilyisi entisellään. Voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 24 §:n 2 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuja opiskeluhuoltopalveluja. Voimassa olevien säännösten mukaan Opetushallituksella on myös norminantovaltuutus opiskeluhuollosta perusopetuslaissa, lukiolaissa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Opetushallitus valmistelee opetussuunnitelman perusteita ja ammatillisen koulutuksen erillismääräystä koskevat oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat määräykset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden raamittama oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja opiskeluhuoltopalveluja koskevia sisältöjä.

Esityksen jatkovalmistelussa päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon valtakunnallisen ohjauksen nykytila säilytettäisiin ennallaan huolimatta siitä, että opiskeluhuoltopalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyö on välttämätöntä kaikissa tilanteissa, koska opiskeluhuollon toiminta on monialaista. Eri toimialojen välisten vastuiden ja velvoitteiden selkeys kuitenkin helpottaisi ja tehostaisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Voimavarat voitaisiin tällöin kohdentaa tehokkaammin toimintaan keskinäisten toimivaltakysymysten ja epäselvien tilanteiden selvittelyn sijaan. Ohjausvastuiden ja velvoitteiden selkeys edesauttaisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimintaa kaikilla tasoilla ohjaavasta tahosta ohjattaviin organisaatioihin ja työntekijöihin sekä eri sidosryhmiin. Erityisen tärkeää ohjausvastuiden selkeys olisi muutostilanteissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä, kun osa opiskeluhuollon henkilöstöstä siirtyy opetustoimesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuu opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnallisesta ohjauksesta ja kehittämisestä laajenee kuraattori- ja psykologipalvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Ohjausvastuun jakautuminen edelleen myös Opetushallitukselle tulisi edellyttämään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Opetushallitukselta jatkuvaa keskinäistä neuvottelua ja yhteydenpitoa palvelujen ohjauksen suuntaamisesta niin, että päällekkäiseltä tai ristiriitaiselta viranomaisohjeistukselta vältytään. Palvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien kirjaamiskäytäntöjen sekä esitettyjen yhteistyörakenteiden kehittämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan edellyttävän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjausresurssin vahvistamista.

5.4 Yhteydenotto opiskeluhuoltopalveluihin sekä lähipalveluperiaate

Lakiesityksessä ehdotetaan laajennettavaksi opiskeluhuoltopalveluihin tehtävää yhteydenottoa niin, että oppilaitoksen työntekijä voisi opiskelijan tarpeen mukaisesti ohjata hänet opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin ohella myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus kaikkiin opiskeluhuollon yksilökohtaisiin palveluihin. Nykyinen oikeustila ei ole opiskelijoiden edun mukainen. Mikäli yhteydenottomahdollisuus jätettäisiin koskemaan ainoastaan opiskeluhuollon psykologeja ja kuraattoreita, opiskelija ei välttämättä saisi oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua tai tukea. Samasta syystä lähipalveluperiaate olisi perusteltua varmistaa niissä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa, joissa se on mahdollista, tarkoituksenmukaista ja opiskelijan edun mukaista.

Tässä ehdotetaan mahdollisuutta poiketa lähipalveluperiaatteesta opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hyvinvointialueilla olisi lakisääteinen velvollisuus järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, tilanne voisi olla hankala opiskeluterveydenhuollon sisällön laajuuden vuoksi. Terveydenhuoltolain 17 §:n perusteella opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät esimerkiksi perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Tähän sisältyvät myös mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto. Mikäli kaikki opiskeluterveydenhuollon palvelut tulisi antaa oppilaitosten tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, riittäviä palveluja ei olisi mahdollista antaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Terveydenhuollon palvelut tulee järjestää tiloissa, joissa on riittävät valmiudet ja henkilöstö asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Oppilaitoksissa ei ole mahdollista suorittaa esimerkiksi kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia tai pientoimenpiteitä, vaan opiskelijat tulisi näiden palvelujen saamiseksi ohjata toiseen toimipisteeseen.

6 Lausuntopalaute
6.1 Lausuntokierros ja sen perusteella tehdyt muutokset

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella Lausuntopalvelu.fi -sivustolla 14.7. – 31.8.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 89 kappaletta. Lausunnonantajista 35 edusti kuntia, 7 sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä, 4 koulutuskuntayhtymiä, 13 työmarkkinajärjestöjä sekä 5 oppilaita, opiskelijoita tai heidän huoltajiaan. Lisäksi lausuntoja saatiin valtion viranomaisilta, järjestöiltä ja yksityishenkilöiltä. Lausunnot ovat luettavissa Hankeikkunan sivuilla.

Lausuntopalautteen mukaan alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän perustamista pidettiin yleisesti ottaen hyvänä, sillä sen nähtiin lisäävän yhdenvertaista opiskeluhuoltoa alueella ja yhtenäistävän toimintatapoja. Yhteistyöryhmän tehtävien ja työnjaon selkeyteen tuli lausunnonantajien mukaan kiinnittää huomiota. Suurin osa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että hyvinvointialueen tulisi olla vastuussa yhteistyöryhmän muodostamisesta. Moni lausunnonantaja nosti esiin, että edustuksen olisi oltava yhteistyöryhmässä tarpeeksi kattava siten, että esimerkiksi erilaiset koulutuksen järjestäjät ja opiskelijat huomioidaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti lausunnossaan säädettäväksi velvoittavammin yksityisten ja muiden koulutuksen järjestäjien mukanaolosta yhteistyöryhmässä, myös Opetushallitus esitti tähän tehtäväksi tarkennuksia. Saadun palautteen pohjalta hallituksen esitysluonnosta muutettiin tarkentamalla, keitä yhteistyöryhmässä tulisi olla edustettuina. Myös yhteistyöryhmän tehtäviä tarkennettiin.

Esitetyt opiskeluhuoltosuunnitelmat saivat kannatusta lausunnonantajien keskuudessa. Yleisenä huolena kuitenkin nousi esiin, miten päällekkäisyyksiltä eri suunnitelmien välillä voitaisiin välttyä. Suunnitelmien keskinäiseen suhteeseen toivottiin myös selkeytystä. Esitetyt oppilaitos- ja kuntatason opiskeluhuoltosuunnitelmat yhdistettiin esityksen jatkovalmistelussa yhdeksi, koulutuksen järjestäjäkohtaiseksi opiskeluhuoltosuunnitelmaksi, joka sisältäisi oppilaitoskohtaisesti tarvittavat tiedot. Lisäksi niin koulutuksen järjestäjäkohtaisen kuin alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman sisältöä ja tarkoitusta selkeytettiin, kuten myös suunnitelmien suhdetta toisiinsa.

Valtaosa lausunnonantajista katsoi, että koulutuksen järjestäjällä on yhdessä hyvinvointialueen kanssa hyvä mahdollisuus järjestää opiskeluhuolto siten, että siitä muodostuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukainen toimiva kokonaisuus. Edellytyksinä toimivalle kokonaisuudelle nähtiin muun muassa hyvä valmistelu ja selkeät toimintamallit. Myös asianmukainen resursointi valmistelutyöhön ja yhdyspintojen huomiointi koettiin tärkeiksi.

Yleisesti ottaen esityksen kirjaamisen, rekisterinpidon ja tietojen luovuttamisen selkeyttämistä kiitettiin lausuntopalautteissa. Erityisesti kuntatoimijat ja työntekijöiden edunvalvontatahot toivoivat kuitenkin myös käytännön ohjeistusta kirjaamisen käytäntöihin. Muun muassa oikeusministeriön lausuntopalautteen perusteella monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriin liittyviä säännöksiä selkeytettiin esitysluonnokseen. Myös yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa päällekkäistä sääntelyä poistettiin.

Moni lausunnonantaja katsoi, että esitetyt siirtymäajat opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden asiakastietojen kirjaamiseen Kanta-palveluihin olivat riittämättömät. Yhtenäinen siirtymäaika psykologeille ja kuraattoreille katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, ja siirtymän toivottiin tapahtuvan aikaisintaan 1.9.2024. Jatkovalmistelussa kuultiin vielä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Kuulemisen ja saadun lausuntopalautteen perusteella esitysluonnosta täydennettiin siten, että siirtymäajankohta olisi viimeistään 1.3.2025, ja se olisi sama psykologeille ja kuraattoreille.

Yhteydenotto opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstöön aiheutti runsaasti lausuntopalautetta. Yhteydenoton laajentaminen koskemaan myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärin ja terveydenhoitajan palveluja oli lausunnonantajien mukaan kannatettava ehdotus. Moni lausunnonantaja piti myös osaltaan hyvänä, että esityksessä ehdotetulla yhteydenoton suostumusperusteisuudella parannettaisiin opiskelijan itsemääräämisoikeutta. Suostumusperusteisuus osoittautui lausuntopalautteen perusteella kuitenkin myös ongelmalliseksi. Yhteisymmärryksessä tapahtuva yhteydenotto olisi aiheuttanut epäselvyyttä käytännön tasolla. Lisäksi muun muassa tietosuojavaltuutetun toimisto ja oikeusministeriö huomauttivat, että yleisen tietosuoja-asetuksen sääntely huomioiden hallituksen esitysluonnoksessa esitetyn henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn oikeusperustetta tulisi arvioida uudelleen. Esitystä korjattiin siten, että yhteydenoton suostumusperustaisuudesta luovuttiin ja säännös palautettiin pääosin nykytilan mukaiseksi. Opiskelijan henkilötietojen käsittely perustuisi tällöin jatkossakin rekisterinpitäjän lakisääteiseen tehtävään.

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty muutos opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnalliseen ohjaukseen sai kannatusta erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa. Opetusalan viranomaisen ja muiden toimijoiden keskuudessa esitettyä ei kuitenkaan kannatettu. Esityksen jatkovalmistelussa ohjausvastuu esitetään jätettäväksi nykyiselleen.

Lausunnonantajat pitivät tärkeänä esitettyä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lähipalveluperiaatteen toteutumista ja sen turvaamista säännöksin. Muun muassa Opetushallitus sekä Helsingin kaupunki nostivat lisäksi esiin tarpeen huomioida ruotsinkielinen opetus ja palvelut esitettyä paremmin. Jatkovalmistelussa kielellisten oikeuksien toteutuminen otettiin huomioon. Jatkovalmistelussa täsmennettiin myös esityksen taloudellisten vaikutusten arviointia valtionvarainministeriön huomioihin perustuen.

Lausuntopalautteessa esitettyinä muina huomioina oikeusministeriö toi esiin, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muutoksenhakua koskeva 37 § pykälä tulisi päivittää vastaamaan voimassa olevaa sääntelyä. Pykälään tehtiin säädöshuollollinen muokkaus, jolla poistettiin viittaus kumottuun hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Esityksen jatkovalmistelussa kuultiin Kansaneläkelaitosta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä. Kuulemisten perusteella hallituksen esitysluonnosta muutettiin siten, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvä yhteistyövelvoite laajennettiin koskemaan säädöstasolla myös palvelujen tuottajaa. Myös yhteistyötahoja tarkennettiin. Lisäksi oikeusministeriön lausunnossa esiin nostetun mukaisesti opiskeluhuoltosuunnitelmien muutoksenhakukelpoisuuden arviointi otettiin mukaan esitykseen.

6.2 Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa esitysluonnoksesta 19.1.2022. Arviointineuvosto totesi lausunnossaan, että esitysluonnoksen perusteella saa hyvän käsityksen asian taustasta. Olennaiset vaikutuslajit on esitysluonnoksessa tunnistettu ja arvioitu pääosin huolellisesti. Arviointineuvosto katsoi, että esityksen vaikutuksia oppilaiden ja opiskelijoiden edun näkökulmasta tulisi vielä kirkastaa. Esitysluonnoksen vaikutuksia oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tulisi vielä konkretisoida. Lisäksi arviointineuvosto katsoi, että esityksen taloudellisia vaikutuksia tulisi täsmentää erilaisten kuntien näkökulmasta ja tietojärjestelmien muutoksista aiheutuvia kustannuksia tulisi selkeyttää.

Hallituksen esitykseen on tehty lisäyksiä ja tarkennuksia arviointineuvoston lausunnon johdosta. Esityksen kuvausta sen taloudellista vaikutuksista sekä viranomaisvaikutuksista on täsmennetty. Lisäksi esityksen vaikutusta oppilaisiin ja opiskelijoihin on täydennetty. Esityksellä pyritään varmistamaan hyvinvointialueen ja kuntien välinen riittävä yhteistyö opiskeluhuollossa. Tämän esityksen vaikutusten erottaminen tulevan laajan hallinnon uudistuksen vaikutuksista on haastavaa, josta syystä esityksen määrällisten hyötyjen ja odottamattomien vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa.

7 Säännöskohtaiset perustelut
7.1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

1 §. Lain soveltamisala. Pykälän 4 momentti esitetään muutettavaksi niin, että siihen lisättäisiin maininta siitä, että lain säännökset hyvinvointialueesta koskisivat myös Helsingin kaupunkia. Täsmennys on tarpeen, koska Helsingin kaupunki rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 1 § 3 momentin mukaisesti hyvinvointialueeseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäjänä. Helsingin kaupunkiin ei edellä mainitun momentin mukaan kuitenkaan sovelleta lain 7 §:ää, jossa säädetään alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta, vaan Helsinki laatii kunnan hyvinvointisuunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § 5 momentin mukaisesti. Tämän lain 13 a §:n 4 momenttia, jossa säädettäisiin alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta, ei siten sovellettaisi Helsingin kaupunkiin.

Helsingin kaupungin valtuustoon sovellettaisiin tämän lain 13 a §:n ja 14 §:n säännöksiä aluevaltuustosta. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021) säädetään Helsingin kaupunkiin sovellettavista hyvinvointialueesta annetun lain ja kuntalain säännöksistä. Edellä mainitun lain 17 § mukaan Helsingin kaupungin valtuusto käyttää kuntalaissa tarkoitettua ylintä toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä.

Pykälän 4 momentin ensimmäinen lause säilyisi ennallaan. Siinä säädetään, että lain säännökset opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskevat myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua.

3 §.Opiskeluhuollon kokonaisuus. Pykälän 4 momentti esitetään muutettavaksi niin, että opiskeluhuoltoa toteutettaisiinopetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Viittaus sosiaali- ja terveystoimeen muutettaisiin momentissa viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Kyse olisi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta aiheutuvasta teknisestä muutoksesta.

12 §.Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Pykälä esitettäisiin kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Tässä esityksessä ehdotetaan lain 13 § muutettavaksi niin, että koulutuksen järjestäjällä tulisi olla opiskeluhuoltosuunnitelma, joka liitettäisiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Menettely korvaisi aiemman käytännön.

13 §.Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaan. Voimassa olevan pykälän otsikkoa, opiskeluhuoltosuunnitelma, esitetään täsmennettäväksi niin, että se vastaisi pykälän sisältöä. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjät laatisivat jatkossa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman nykyisten oppilaitoskohtaisten suunnitelmien sijaan.

Pykälän 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän olisi laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Tarkoituksena olisi edistää opiskeluhuollon kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista toteutumista. Opiskeluhuollon omavalvontaa koskeva säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 1 momenttiin. Tämä korostaisi omavalvonnan tehtävää nimenomaan koulutuksen järjestäjän tasolla tapahtuvana toimintana.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opiskeluhuoltosuunnitelman sisällöstä. Koulutuksen järjestäjä vastaisi siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa olisi oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot: 1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista; 2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 6 §:n mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma kokoaisi yhden koulutuksen järjestäjän kaikkien oppilaitosten erillään olevat tiedot yhteen. Tämä helpottaisi yhteistyön koordinoimista hyvinvointialueen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaisi siitä, että suunnitelma sisältäisi opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten oppilaitoskohtaisesti arvion opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (1 kohta). Kokonaistarpeen arvoissa huomioitaisiin oppilas- ja opiskelijamäärien lisäksi eri ikäisten ja eri taustoista tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden arvioitu tuen tarve sekä opiskeluun ja oppilaitosyhteisöön liittyvät opiskeluhuoltopalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tiedot. Hyvinvointialue tarvitsee alueensa koulutuksen järjestäjien arvion opiskeluhuoltopalvelujen tarpeesta, jotta se voi suunnitella opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen tarvetta sekä niiden kohdentamista alueellaan ja järjestää palvelut opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi myös sisältää tiedot oppilaitosyhteisön toimenpiteistä yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi niin ikään oppilaitoskohtaisesti (2 kohta). Lisäksi suunnitelman olisi sisällettävä tiedot yhteistyön järjestämisestä opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa (3 kohta). Suunnitelmaan tulisi myös liittää suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta sekä häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi lain 6 §:n mukaisesti (4 kohta). Kirjattavat tiedot olisivat vastaavat kuin voimassa olevan lain 13 §:n 2 momentissa, mutta omavalvontaa koskeva säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 1 momenttiin. Lisäksi suunnitelmaan liitettäisiin tiedot opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Koulutuksen järjestäjä vastaa lain 9 §:n mukaan opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumisesta ja toimii opiskeluhuoltoa järjestäessään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumiseksi suunnitelmallisesti, momenttiin lisättäisiin velvoite siitä, että koulutuksen järjestäjän tulisi kirjata opiskeluhuoltosuunnitelmaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksen mukaisia opiskelijoiden oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi suunniteltuja ja tehtyjä toimenpiteitä. Käytännössä näitä voisivat olla esimerkiksi suunnitelman mielenterveyden estämiseksi, poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä päihteettömyyssuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Suunnitelmallisella työllä tuettaisiin yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia, terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä sekä edistettäisiin opiskelijoiden mielenterveyttä ja ehkäistäisiin syrjäytymistä lain 6 §:n mukaisesti. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voisi liittää opiskeluhuoltosuunnitelmaan lakisääteiset suunnitelmansa, kuten toimintasuunnitelma äkillisissä uhka- ja vaaratilanteissa, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä voisi näin koota yhteen ja hyödyntää suunnitelmia niin, että niistä muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus opiskelijoiden opiskelukyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestämiseksi monialaisesti.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että suunnitelma olisi laadittava yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna oikeustila muuttuisi niin, että suunnitelman laatimiseen osallistuisivat myös opiskeluhuoltopalvelujen edustajat tai edustaja. Muutoksella varmistettaisiin, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustajilla olisi mahdollisuus osallistua opiskeluhuollon toteuttamisen suunnitteluun.

Pykälän 4 momentin mukaan Opetushallitus antaisi opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Säännös vastaisi voimassa olevan pykälän 3 momenttia, mutta suunnitelmasta annetut määräykset koskisivat muutoksen myötä koulutuksen järjestäjää. Siltä osin, kuin nämä määräykset koskisivat opiskeluhuoltopalveluja, Opetushallituksen olisi valmisteltava määräykset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Opiskeluhuoltopalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joten riittävä yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tulisi varmistaa.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että koulutuksen järjestäjän olisi seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista oppilaitoksissa ja tarkistettava opiskeluhuoltosuunnitelma tarvittaessa. Säännös vastaisi muilta osin voimassa olevan pykälän 4 momenttia, mutta siihen lisättäisiin koulutuksen järjestäjälle velvollisuus tarkistaa opiskeluhuoltosuunnitelma tarpeen mukaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 6 momentti, jonka mukaan kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat tulisi liittää lastensuojelulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Momentti korvaisi kumottavaksi ehdotetun 12 §:n, jonka mukaan lastensuojelulain 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Liittämällä kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa selkeytettäisiin nykyistä menettelyä. Lisäksi vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja vahvistettaisiin opiskeluhuollon asemaa lasten ja nuorten peruspalveluna sitomalla se aiempaa tiiviimmin kuntalain mukaiseen kunnan strategia- ja talousarvioprosessiin. Jos koulutuksen järjestäjällä on oppilaitoksia useiden kuntien alueilla, olisi suunnitelmasta mahdollista toimittaa kullekin kunnalle sen kunnan alueella toimivien oppilaitosten osalta tarvittavat tiedot.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kunnan palvelut sekä kunnan alueella tehtävän muun lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävän työn. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään joka neljäs vuosi. Hyvinvointisuunnitelmien on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/ 2021) 6 ja 7 §:n mukaisesti tarkoitus toimia sekä kunnallisella että alueellisella tasolla konkreettisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyön ja yhteensovittamisen välineenä. Kunnan sekä hyvinvointialueiden laatimien suunnitelmien tulee olla yhteydessä toisiinsa. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvointisuunnitelmia laatiessaan.

13 a §.Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lakiin lisättäisiin uusi 13 a § alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta.Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueella tulisi olla valtuustokausittainen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, joka hyväksyttäisiin hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Suunnitelma olisi tarkistettava tarvittaessa. Hyvinvointialueen vastuulla olisi huolehtia siitä, että alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma laadittaisiin yhteistyössä alueen kuntien sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Suunnitelma tulisi ehdotetun 14 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan valmistella alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä.

Pykälän 2 momentin mukaan alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi 13 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja sen tulisi sisältää opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet (1 kohta), suunnitelma hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi (2 kohta), hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenneet arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet (3 kohta), suunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta (4 kohta) sekä toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (5 kohta).

Alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulisi kirjata hyvinvointialueen ja alueen koulutuksen järjestäjien yhdessä sopimat tavoitteet ja periaatteet opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Suunnitelmaan kirjattaisiin hyvinvointialueen alueella sovitut käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelmasta tulisi ilmetä esimerkiksi alueen opiskeluhuollosta vastaavat tahot ja heidän vastuunsa, sovitut yhteistyörakenteet ja käytännöt opiskeluhuoltopalvelujen suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi sekä riittävän tietojenvaihdon varmistamiseksi kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma sisältäisi hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien ilmoittamat arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta. Kokonaistarpeen arvoissa huomioitaisiin oppilas- ja opiskelijamäärien lisäksi eri ikäisten ja eri taustoista tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden arvioitu tuen tarve sekä opiskeluun ja oppilaitosyhteisöihin liittyvät tiedot. Hyvinvointialue tarvitsisi alueensa koulutuksen järjestäjien arvion opiskeluhuoltopalvelujen tarpeesta, voidakseen suunnitella opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamista opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppilaitosten tilanteet sekä opiskelijoiden tuen tarve vaihtelevat, minkä vuoksi hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien tulisi tehdä jatkuvaa yhteistyötä yhteisöllisen työn sekä opiskelijoiden riittävän tuen varmistamiseksi.

Alueellisesta opiskeluhuoltosuunnitelmasta tulisi ilmetä opiskeluhuollon voimavarojen kohdentamisen periaatteet ja käytännöt sekä riittävän pitkälle ajalle laadittu resurssisuunnitelma. Suunnitelmaan tulisi kirjata myös alueella sovitut käytännöt ja toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi sekä sen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seuraamiseksi. Alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan olisi myös sisällytettävä kirjaukset oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ssä tarkoitetuista koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenevistä sekä muista mahdollisista opiskeluhuollon kokonaisuuden kannalta oleellisista kehittämistarpeista sekä suunnitelma kehittämistarpeisiin vastaamiseksi. Alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulisi huomioida tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki koulutustasot varhaiskasvatuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin sekä kaikki koulutusmuodot.

Pykälän 3 momentin mukaan alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa olisi huomioitava opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen opiskeluhuoltopalveluissa. Hyvinvointialueen tulisi yhteistyössään koulutuksen järjestäjien kanssa, palveluja järjestäessään sekä opiskeluhuoltopalvelujen voimavaroja kohdentaessaan toteuttaa ja varmistaa alueensa opiskelijoiden kielelliset oikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä säädetään palvelujen kielestä. Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluna hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 33 §:ssä tarkoitettujen kielilautakuntien seurannan piiriin. Lain hyvinvointialueesta 33 §:n 2 momentin mukaan kansalliskielilautakunta selvittää, arvioi ja määrittelee hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seuraa näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. Se voi tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistöjen palvelujen kehittämiseksi. Mitä kansalliskielilautakunnasta säädetään, sovelletaan myös saamen kielen lautakuntaan hyvinvointialueesta annetun lain 33 §:n 6 momentin mukaisesti.

Pykälän 4 momentin perusteella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Kyse olisi vastaavasta velvoitteesta, jonka mukaan kunnan olisi liitettävä koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma olisi osa alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Käytännön avulla vahvistettaisiin opiskeluhuoltopalvelujen asemaa lasten ja nuorten peruspalveluna hyvinvointialueen strategia- ja talousarvioprosessissa. Hyvinvointisuunnitelmien on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:n mukaisesti tarkoitus toimia sekä kunnallisella että alueellisella tasolla konkreettisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyön ja yhteensovittamisen välineenä. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvointisuunnitelmia laatiessaan ja suunnitelmien tulee olla yhteydessä toisiinsa.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että Helsingin kaupungin olisi sisällytettävä 13 §:ssä tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2 momentissa mainitut asiat Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin perustuen. Helsingin kaupungin on myös huomioitava opiskeluhuoltosuunnitelmassaan opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen siten kuin 3 momentissa säädetään.

14 a §.Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä. Lakiin lisättäisiin uusi 14 a § alueellisesta opiskeluhuollon yhteistyöryhmästä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialueen olisi yhdessä alueensa kuntien kanssa muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (yhteistyöryhmä). Hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista vastaava taho olisi vastuussa yhteistyöryhmän kokoamisesta ja toiminnasta. Koska hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitseviin oppilaitoksiin, ja sen on otettava huomioon kaikkien alueensa koulutuksen järjestäjien tarpeet ja näkemykset opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään, on sen tarkoituksenmukaista vastata yhteistyöryhmän toiminnasta.

Mikäli hyvinvointialueen alueella on kunnan lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, heidän tulisi olla edustettuina yhteistyöryhmässä. Tilanteessa, jossa alueella on lukuisia koulutuksen järjestäjiä, niiden tulisi sopia riittävästä edustuksesta. Edustuksellisen yhteistyöryhmään osallistumisen lisäksi koulutuksen järjestäjillä tulisi olla mahdollisuus tuoda tarpeitaan alueellisen yhteistyöryhmän tietoon alueella sovittujen yhteistyörakenteiden kautta. Yhteistyöryhmässä tulisi huomioida alueen koulutuksen järjestäjien mahdollisuus olla edustettuna kattavasti niin, että kaikki tasot varhaiskasvatuksesta ammatillisiin oppilaitoksiin ja kaikki koulutusmuodot tulisivat huomioiduksi. Yhteistyöryhmässä tulisi lisäksi olla edustettuina alaikäisten vanhempien ja huoltajien sekä opiskelijoiden edustajia, opiskeluhuollon työntekijöiden edustajia sekä tarvittaessa muita yhteistyötahoja. Momentti sallisi yhteistyöryhmän kokoonpanon määrittämisen alueellisten tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialue, alueen kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät voisivat sopia kokoonpanosta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Pykälän 2 momentin mukaan yhteistyöryhmä toimisi hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Tarkoituksena olisi varmistaa riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus, koska vastaisuudessa opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestäminen on jakautunut koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen vastuulle. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaisi edelleen koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, ja oppilaitoksissa toimisivat edelleen monialaiset oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät.

Hyvinvointialue ja kunta koulutuksen järjestäjänä neuvottelevat yhteistyörakenteistaan ja -käytännöistään lain hyvinvointialueesta 14 §:n mukaisissa neuvotteluissa. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toiminta loisi perustan yhteistyölle opiskeluhuollon osalta. Kunnat ja hyvinvointialue voisivat niin halutessaan hyödyntää opiskeluhuollon yhteistyössä kehittämiään lapsi- ja perhepalvelujen yhteistyörakenteita ja -käytäntöjä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 ja 7 §:n mukaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosittaista raportointi- ja neuvottelukäytäntöä, tai sopia tiiviimmästä yhteistyöstä haluamallaan tavalla muutoin.

Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi valmistella 13 a §:ssä tarkoitettu alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen aluevaltuustolle (1 kohta). Säännöksellä varmistettaisiin, että hyvinvointialue tekisi riittävästi yhteistyötä alueensa kuntien kanssa edellä mainittua suunnitelmaa laatiessaan. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Kyse olisi opiskeluhuoltopalvelujen sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon tarkoituksenmukaisen yhteistyön seurannasta. Yhteistyöryhmä arvioisi siten työskentelyssään opiskeluhuoltopalvelujen toteutumista sekä alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman ajantasaisuutta ja päivitystarpeita. Se voisi esittää hyvinvointialueen aluevaltuustolle oma-aloitteisesti alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tarkistamista. Yhteistyöryhmän tulisi lisäksi seurata opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muiden tarvittavien palvelujen yhteistyön toteutumista (2 kohta).

Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä yhteistyökysymyksiä (3 kohta). Yhteistyöryhmä voisi ottaa käsiteltäväkseen tärkeäksi katsomiaan opiskeluhuoltoon liittyviä asioita. Se saisi myös päätöksensä mukaisesti sopia yhteisistä opiskeluhuollon käytännöistä alueella. Koulutuksen järjestäjien monialaiset opiskeluhuollon ohjausryhmät vastaisivat edelleen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista koulutuksen järjestäjäkohtaisesti.

Yhteistyöryhmän tulisi lisäksi huolehtia muista kuin 1 – 3 kohdassa tarkoitetuista sille erikseen annettavista tehtävistä (4 kohta). Tämä jättäisi mahdollisuuden kehittää yhteistyöryhmän toimintaa. Esimerkiksi hyvinvointialueen aluevaltuusto voisi antaa yhteistyöryhmälle sille soveltuvia tehtäviä.

Pykälän 3 momentin mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on oltava kansalliskielten edustus. Hyvinvointialueella, joihin kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia, on alueellisessa yhteistyöryhmässä oltava saamenkielisten edustus. Kielivähemmistöjen edustus yhteistyöryhmässä edesauttaa ja varmistaa alueen opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumista.

16 §.Yhteydenotto opiskeluhuoltopalvelujen saamiseksi. Pykälän otsikkoa esitetään täsmennettäväksi siten, että se vastaisi paremmin pykälän sisältöä. Voimassa olevan pykälän otsikkona on yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi. Esityksessä ehdotetaan yhteydenottomahdollisuuden laajentamista myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Pykälän 1 momentissa on säädetty yhteydenotosta opiskeluhuoltoon. Momenttia esitetään muutettavaksi siten, että oppilaitoksen työntekijä voisi ottaa yhteyttä opiskeluhuoltohenkilöstöön yhdessä opiskelijan kanssa, kun hän arvioi opiskelijan mahdollisesti tarvitsevan opiskeluhuollon palveluja. Yhteydenoton syytä ei enää rajattaisi opiskelijan opiskeluvaikeuksiin tai sosiaalisiin tai psyykkisiin vaikeuksiin, vaan syyksi riittäisi oppilaitoksen työntekijän huoli opiskelijan terveydestä, hyvinvoinnista tai muusta työntekijän havaitsemasta tai hänen tietoonsa tulleesta ongelmasta, johon oppilaitoksen työntekijä arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalvelujen arvioita tai tukea.

Yhteydenottomahdollisuus laajennettaisiin kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin, joten oppilaitoksen työntekijät voisivat jatkossa ottaa opiskelijan kanssa yhteyttä kuraattorin tai psykologin lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstöön. Yhteyden ottaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäriin edellyttää pääsääntöisesti terveydenhoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia. Maininta siitä, että myös opiskeluhuollon työntekijän on otettava yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin poistettaisiin pykälästä tarpeettomana. Yhteydenotto tehtäisiin, kuten tähänkin asti, viipymättä ja yhdessä opiskelijan kanssa. Myöskään siihen, että oppilaitoksen työntekijän on annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvoimiseksi tarvittavat tiedot, ei esitetä muutoksia.

Pykälän voimassa olevaan 2 momenttiin ei esitetä muutoksia.

Pykälän 3 momentti esitetään kumottavaksi. Momentissa on säädetty, että myös muu henkilö kuin 1 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä, joka ammatillisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Säännöksen katsotaan olevan tarpeeton, koska pykälän 1 momentin mukainen yhteydenottomahdollisuus turvaa riittävällä tavalla opiskelijan tuen tarpeen huomioimisen. Rajoittamaton yhteydenotto-oikeus opiskeluhuoltopalveluihin opiskelijan tietämättä arvioidaan myös yleisen tietosuoja-asetuksen valossa ongelmalliseksi opiskelijan oikeusturvan kannalta.

Pykälän voimassa oleva 4 momentti, jossa säädetään huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle annettavasta tiedosta, siirtyisi pykälän 3 momentiksi. Säännöksen mukaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto siitä, että opiskelijan asiassa on otettu yhteyttä opiskeluhuollon työntekijään. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että vanhemmille tiedon antaisi työntekijä, joka on yhteyttä opiskeluhuoltoon ottanut. Voimassa olevan momentin viittausta yhteydenotosta esitetään täsmennettäväksi. Viittaus kohdentuisi tämän lain 18 §:n 2 momenttiin, jossa on säädetty alaikäisen ja muun vajaavaltaisen kielto-oikeudesta itseään koskevien tietojensa antamisesta huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

20 §.Tietojen kirjaaminen yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Pykälän otsikkoa, opiskeluhuollon kertomukset, esitetään muutettavaksi siten, että se vastaisi paremmin pykälän sisältöä yksilökohtaisen opiskeluhuollon tietojen kirjaamisesta.

Pykälän1 momentin sanamuotoa esitetään tarkennettavaksi siten, että monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen opiskeluhuollon kertomusten sijaan. Vastaava tarkennus on tehty myös lain muissa pykälissä. Muilta osin voimassa olevaan 1 momenttiin ei esitettäisi muutoksia. Tässä laissa ei säädettäisi sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- ja opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tämä laki ei säätele myöskään oppilaitoksessa tehtävää yhteisöllisen työn kirjaamista.

Pykälän 2 momentti olisi luoteeltaan informatiivinen. Voimassa olevan säännöstä täsmennettäisiin niin, että säännöksen todettaisiin koskevan opiskeluhuoltoa toteuttavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä opiskeluhuollon kuraattoreita. Lisäksi selkeytettäisiin kirjaamisvelvollisuuden koskevan opiskeluhuollon yksilökohtaista työtä koskevia tietoja. Potilas- tai asiakasasiakirjoihin kirjaamista edellyttävää tietoa voi syntyä yksilötapaamisten lisäksi myös esimerkiksi pienryhmätapaamisissa tai sitä voidaan saada puhelimitse. Kirjaamisvelvoite koskisi jatkossa yksilökohtaisessa työssä syntyneitä asiakas- ja potilastietoja. Momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaisivat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot potilasasiakirjoihin. Niiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetussa potilasasiakirja-asetuksessa (298/2009). Opiskeluhuoltoa toteuttavien kuraattorien olisi kirjattava opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Opiskeluhuollon kuraattorin kirjaamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa (254/2015). Momenttiin lisättäisiin viittaus sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin.

Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa säädetään siitä, missä tarkoituksessa opiskeluhuoltokertomukseen tehdään kirjauksia monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että jo silloin, kun suunnitellaan opiskeluhuollon tukea, olisi monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön tehtävä välttämättömät kirjaukset opiskeluhuoltokertomukseen. Momentissa myös tarkennettaisiin sitä, että opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin opiskelijan opiskeluhuollon tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon tuen suunnitteleminen sekä monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenten toteuttamat suunnitellut ja sovitut yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimet. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin vain sellaiset opiskelijan terveydentilaa koskevat tiedot, joita monialaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän jäsenet välttämättä tarvitsevat työtehtäviensä hoitamiseksi. Opiskeluhuoltokertomukseen voisi kirjata vain ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä opiskelijan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta. Esimerkiksi opiskeluhuoltokertomukseen voidaan kirjata oppilaan kuormittavan elämäntilanteen tai psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen koulupäivän aikana erilaisin opetusjärjestelyin. Voimassa olevan lain tavoin myös muutkin monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet kuin monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö voisivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

Pykälän 4 momenttia siitä, mitä aikajärjestyksessä etenevään opiskeluhuoltokertomukseen kirjataan, ehdotetaan tarkennettavaksi. Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin opiskelijan nimi, henkilötunnus ja kotikunta sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot. Opiskelijan yhteystietoja ei tarvitsisi kirjata opiskeluhuoltokertomukseen, koska tiedot ovat saatavissa koulutuksen järjestäjältä. (1 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin asian aiheen ja vireille panijan lisäksi myös asian tausta. Asian taustalla tarkoitetaan asiantuntijatyöryhmän kokoamiseen johtaneita syitä ja tapahtumia. (2 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen olisi kirjattava tiedot asian käsittelystä asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuvat henkilöt ja heidän asemansa (3 kohta). Opiskeluhuoltokertomukseen kirjattaisiin suunnitelma toimenpiteistä, joita tarvitaan, kun yksilökohtaista opiskeluhuoltoa järjestetään ja toteutetaan. Lisäksi kirjattaisiin ne tahot, jotka toteuttavat kyseiset suunnitelman toimenpiteet ja seuraavat niiden toteutumista (4 kohta). Koska opiskeluhuollossa voidaan käsitellä opiskelijan terveydentilaa koskevaa tietoa (yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvaa tietoa), olisi vain välttämätön opiskelijaa koskeva monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeellinen tieto kirjattava. Tämä tieto liittyisi opiskeluhuollossa jo toteutettuihin ja toteutettaviin toimenpiteisiin (5 kohta). Lisäksi opiskeluhuoltokertomukseen olisi kirjattava, kuten tähänkin asti, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa. Samalla muutettaisiin teknisenä muutoksena ammattiasema ammatiksi (6 kohta).

Pykälän voimassa olevassa 5 momentissa on säädetty opiskeluhuoltokertomukseen sisältyvien tietojen luovuttamisesta sivulliselle sekä asiakirjaan tehtävistä merkinnöistä, kun tietoja luovutetaan. Momenttia esitetään tarkennettavaksi sivullisen määrittelyllä. Sivullisella tarkoitettaisiin henkilöä tai tahoa, joka ei osallistu opiskelijan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen, sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

21 §.Yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit. Pykälää esitetään muutettavaksi ja selkeytettäväksi mukaan lukien voimassa oleva otsikko. Uusi otsikko yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit vastaisi paremmin pykälän sisältöä.

Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään opiskeluhuoltorekisterin rekisterinpitäjästä sekä rekisteriin tallennettavista tiedoista. Momentin sanamuotoja esitetään selkeytettäväksi ja täsmennettäväksi. Momentissa säädettäisiin, että monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterin (opiskeluhuoltorekisteri) rekisterinpitäjä olisi koulutuksen järjestäjä. Momentin ilmaisu rekisteri täsmennettäisiin opiskeluhuoltorekisteriksi. Voimassa olevaa momenttia esitetään lisäksi tarkennettavaksi siten, että opiskeluhuoltorekisteriin tallennettaisiin opiskeluhuoltokertomusten ohella myös opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa tahdonilmaisut, kuten esimerkiksi opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa suostumukset.

Tietosuojasäännösten vakiintuneen tulkinnan mukaan palvelun järjestäjä toimii palveluissaan syntyneiden tietojen rekisterinpitäjänä. Koska opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestämisvastuu jakaantuu sekä koulutuksen järjestäjälle että hyvinvointialueelle, ja koska monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa voivat toteuttaa sekä koulutuksen järjestäjän työntekijät että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, momentin säännös opiskeluhuoltokertomuksen rekisterinpitovastuusta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää laissa.

Voimassa olevan pykälän 1 ja 3 momentissa säädetään rekisterinpitäjän nimeämästä opiskeluhuoltorekisterin vastuuhenkilöstä. Säännösten rekisterinpitäjän vastuuhenkilön nimeämisestä ja tämän tehtävistä katsotaan olevan tarpeettomia. Yleisen tietosuoja-asetuksen sääntely huomioiden vastuuhenkilön nimeämistä koskeva voimassa olevan momentin erityissäännös olisi tarpeeton ja osin myös päällekkäinen suoraan sovellettavan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaan rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn keinot ja tarkoitukset. Käsittelyn keinojen määrittely pitää sisällään toiminnot, jotka kohdistetaan henkilötietoihin, kuten esimerkiksi käyttöoikeuksien myöntämisen. Rekisterinpitäjän vastuista säädetään muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa. Lisäksi rekisteröidyn informointia koskevissa 13 ja 14 artikloissa säädetään rekisterinpitäjän velvollisuudesta toimittaa rekisteröidylle rekisterinpitäjän, ja tapauksen mukaan tämän mahdollisen edustajan, identiteetti- ja yhteystiedot. Rekisterinpitäjän tulisi ohjeistaa asiasta sisäisesti, joten siitä ei olisi tarpeen säätää laissa.

Pykälän 2 momenttia (sellaisena kuin se on vahvistetussa laissa 633/2021) ehdotetaan muutettavaksi ja täsmennettäväksi. Momentti olisi luonteeltaan informatiivinen hyvinvointialueiden osalta. Hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ssä. Momentissa esitettäisiin erikseen hyvinvointialueen sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion rekisterinpitovelvoitteet. Terveydenhuollon potilasasiakirjat, joista säädetään lain 20 §:n 2 momentissa, tallennettaisiin potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimisi palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Vahvistetun lain ilmausta opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisteristä esitetään muutettavaksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain mukaiseksi. Näin ollen 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Sekä potilasrekisterin että sosiaalihuollon asiakasrekisterin osalta rekisterinpitäjänä toimisi palveluja järjestävän hyvinvointialueen toimielin. Kun opiskeluhuoltoa toteuttava terveydenhuollon ammattihenkilö tekee kirjauksia potilasasiakirjoihin tai sosiaalihuollon ammattihenkilö sosiaalihuollon asiakirjoihin, määräytyvät käyttöoikeudet näihin tietoihin siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021, asiakastietolaki) 15 §:ssä säädetään. Sen mukaan käyttöoikeuksien on perustuttava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakas- ja potilastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on käyttöoikeus vain työtehtävissään tarvitsemiinsa välttämättömiin asiakastietoihin, joihin hänellä on tiedonsaantioikeus. Asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava tietoteknisesti varmistettu asiakas- tai hoitosuhde tai muu lakiin perustuva oikeus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat käyttää.

Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti, sillä olisi velvollisuus toimia potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä. Koska vahvistetussa laissa tunnistetaan hyvinvointialueen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjäksi ainoastaan lain 10 §:n mukainen toiminta, lisättäisiin momenttiin myös yksityisen koulutuksen järjestäjän velvollisuus toimia rekisterinpitäjänä tämän järjestäessä opiskeluhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yksityisen koulutuksen järjestäjän ja valtion potilasasiakirjojen sekä sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpidon vastuuhenkilöstä. Voimassa olevan momentin ilmaisua koulutuksen järjestäjästä esitetään täsmennettäväksi niin, että yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio toimisi potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä järjestäessään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja lain 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti. Momentin mukaan yksityisen koulutuksen järjestäjän tai valtion tulisi nimetä potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterien vastuuhenkilöksi kyseisen alan ammattihenkilö. Vaikka rekisterinpitäjän vastuista säädetään muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa, ja muun muassa yleisestä vastuuhenkilöiden nimeämiseen liittyvästä tietosuojasääntelyn kanssa päällekkäisestä sääntelystä tulee muutoin pidättäytyä, on tässä katsottu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää voimassa olevan momentin säännös. Koulutuksen järjestäjän velvoitteella nimetä terveydenhuollon potilasasiakirjojen sekä sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterien vastuuhenkilöksi kyseisen alan ammattihenkilö halutaan varmistaa asiakirjojen hallinnointi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti.

Voimassa olevassa momentissa on säädetty opiskeluhuoltorekisterin vastuuhenkilön tehtävistä. Vastuuhenkilön tehtäviä koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Rekisterinpitäjä päättää rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta. Rekisterinpitäjän tulee sisäisin menettelyin ja ohjeistuksin järjestää tietojen luovuttaminen, eikä siitä ole tarpeen säätää erityislaissa.

Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin, ettei koulutuksen järjestäjä saisi käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädettäisi. Säännös vastaisi voimassa olevan 3 momentin sisältöä.

Pykälän 5 momentti olisi informatiivinen ja se sisältäisi viittaukset voimassa oleviin tietosuojasäännöksiin. Voimassa olevassa momentissa on viitattu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja henkilötietolakiin (523/1999). Koska henkilötietolaki on kumottu, esitetään viittausta muutettavaksi siten, että henkilötietolain sijasta viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalakiin (1050/2018). Yleinen tietosuoja-asetus sisältää kansallista liikkumavaraa, minkä perusteella tietosuojalailla on voitu täydentää ja täsmentää asetuksessa määriteltyjä seikkoja. Tietosuojalailla kumottiin aiemmin voimassa ollut henkilötietolaki. Momentin viittaukset ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tämän lain lisäksi opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelyssä sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä tietosuojalaissa olevia säännöksiä.

Pykälän voimassa oleva 5 momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana. Säännös tietojen luovutuksesta teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti ei ole tarpeellinen, koska tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä säädetään laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Tämän myötä viranomaisten välisestä tekniseen käyttöyhteyteen liittyvästä sääntelystä luovutaan erityislainsäädännössä tarpeettomana.

22 §.Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito. Pykälän 1 momentin sanamuotoa esitetään tarkennettavaksi siten, että käsite yksittäinen opiskelija korvattaisiin käsitteellä opiskelija. Muuten momentti jäisi ennalleen. Momentin mukaan edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriin, eli opiskeluhuoltorekisteriin, tallennetut tiedot, jotka koskevat opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin julkisuuslain 24 §:ssä säädetään. Julkisuuslain 24 §:ssä on luettelo salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta.

Pykälän 2 momenttiin esitetään muutettavaksi siten, että täsmennetään momentissa olevaa sivullisen käsitettä ilmaisulla henkilöstä, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan monialaiseen yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Momentissa säädettäisiin siitä, millä edellytyksillä oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet voivat luovuttaa monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja henkilölle, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Tietojen luovutuksen tulisi jatkossakin perustua asianomaisen henkilön, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjalliseen, yksilöityyn suostumukseen, tai vaihtoehtoisesti tiedon luovuttamiseen oikeuttavaan lain säännökseen. Opiskeluhuollossa on huomioitava, että esimerkiksi oppivelvollisuuslain (1214/2020) 23 §:n 4 momentin mukaan rehtorilla ja oppivelvollisen opetukseen osallistuvalla opettajalla on oikeus saada oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilta salassapitosäännösten estämättä.

Pykälän 3 ja 4 momentti esitetään kumottavaksi. Pykälän 3 momentissa on määritelty sivullisen käsite. Tämä määritelmä olisi tarpeeton, koska sivullisen käsite on esitetty määriteltäväksi jo 20 §:n 5 momentissa. Sivullisella tarkoitettaisiin henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

Pykälän 4 momentissa on viitattu julkisuuslain 22 §:ssä säädettyyn asiakirjasalaisuuteen ja 23 §:ssä säädettyyn vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon. Momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana. Laissa on jo aiemmin viitattu julkisuuslain kyseisiin säännöksiin, joten tässä kohtaa viittaussäännös on tarpeeton.

26 §.Opiskeluhuollon valvonta. Pykälän 1 momentti säilyisi sellaisenaan. Vahvistetun lain (633/2021) mukaan koulutuksen järjestäjä vastaisi yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Hyvinvointialueen palvelujen omavalvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ssä.

Pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi. Kansanterveyslaki (66/1972) on kumottu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä lailla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanosta sekä sitä koskevan lainsäädännön toimeenpanosta (616/2021). Lisäksi momentissa viitataan jo kumottuun sosiaalihuoltolakiin (710/1982). Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 42 –49 §:ssä sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 2 §:ssä. Näin ollen pykälän 2 momentti jäisi tarpeettomaksi.

Pykälän 3 momenttiin ei esitettäisi muutoksia. Aluehallintovirastolla olisi edelleen oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt 6 §:ssä tarkoitetun opiskeluhuollon tämän lain mukaisesti.

7.2 Terveydenhuoltolaki

15 a §.Opiskeluhuoltopalvelut. Lakiin lisättäisiin uusi 15 a § opiskeluhuoltopalveluista.Tässä pykälässä esitetyn myötä kouluterveydenhuollon sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämällä tavalla kunnilta hyvinvointialueille. Opiskeluhuoltopalveluissa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kyse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään lukeutuvista palveluista, joten on perusteltua säätää niiden määritelmästä sekä muista hyvinvointialueen opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvistä velvoitteista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä.

Pykälän 1 momentin mukaan opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitettaisiin 16 §:ssä tarkoitettuja kouluterveydenhuollon palveluja, 17 §:ssä tarkoitettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja ja 17 a §:ssä tarkoitettuja psykologipalveluja sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 c §:ssä tarkoitettuja kuraattoripalveluja. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto ei sisälly opiskeluhuoltopalveluihin, sillä oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013) ei sovelleta korkeakouluopiskelijoihin.

Opiskeluhuollon kokonaisuus muodostuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n mukaan ennalta ehkäisevästä koko oppilaitosyhteisöä tukevasta yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien tehtäviin. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitettaisiin terveydenhuoltolaissa yksittäiselle oppilaalle tai opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.

Pykälän 2 momentin mukaan hyvinvointialueen olisi järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitettujen koulujen ja oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon olisivat siten jatkossakin oikeutettuja perusopetuksen oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, mutta palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta hyvinvointialueelle. Momentin sisältö vastaisi kouluterveydenhuollon järjestämisvastuun osalta osin voimassa olevan lain 16 § 1 momenttia ja opiskeluterveydenhuollon osalta osin 17 § 1 momenttia. Termit koulu ja opetuksen järjestäjä viittaavat opetustoimen lainsäädännössä perusopetukseen ja oppilaitos sekä koulutuksen järjestäjä lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen.

Momentissa säädettäisiin, että opiskeluhuoltopalvelujen olisi muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Opiskeluhuollossa tämä tarkoittaisi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin toiminnan yhteensovittamista saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea viiveettä opiskeluhuollon ammattilaisilta. Tämä edellyttäisi sitä, että opiskeluhuoltopalveluissa työnjaosta on sovittu, tiedonvaihto on toimivaa ja kunkin ammattiryhmän osaamista hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Hyvinvointialueen järjestämien opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuus tulisi myös sovittaa yhteen opiskeluhuollon kokonaisuuteen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukaisesti, niin että sekä yhteisöllinen että yksilökohtainen työ tulevat huomioiduksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

Hyvinvointialueen olisi opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään huomioitava myös, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä sosiaalihuoltolaissa säädetään opiskeluhuollosta. Momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen muuhun lainsäädäntöön, koska opiskeluhuoltoa koskeva sääntely on hajaantunut useaan eri lakiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta säädetään lain 16 ja 17 §:ssä, psykologipalveluista lain 27 c §:ssä. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelu on sosiaalipalvelu sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin ja 27 c §:n perusteella. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään opiskeluhuollon kokonaisuuden, järjestämisen ja valvonnan lisäksi myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisesta.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että hyvinvointialueen olisi opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Hyvinvointialueen olisi tehtävä yhteistyötä myös oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden, opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain kouluterveydenhuoltoa koskevan 16 §:n 3 momenttia sekä opiskeluterveydenhuoltoa koskevan 17 §:n 4 momenttia. Kuitenkin yhteistyötahoja täsmennettäisiin siten, että hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:n mukaisesti palvelujen käyttäjillä, eli oppilailla ja opiskelijoilla, olisi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus palveluja kehitettäessä. Alaikäisten osalta olisi myös pyrittävä varmistamaan riittävä yhteydenpito vanhempiin ja huoltajiin sekä tarvittaessa muihin yhteistyötahoihin. Muut tarvittavat tahot voisivat olla esimerkiksi viranomaisia, julkisyhteisöjä tai muita lasten ja nuorten parissa toimivia yhteisöjä.

Pykälän 4 momenttiin olisi koottu viittauksia hyvinvointialueen yhteistyövelvoitteisiin. Hyvinvointialueen olisi osallistuttava perusopetuslain 15 §:n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen tulisi osallistua myös lukiolain 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan lain 16 §:n 4 momenttia sekä 17 §:n 5 momenttia.

Pykälän 4 momentin mukaan hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetun 13 a §:n mukaisesti. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Se hyväksyttäisiin aluevaltuustossa ja se tulisi liittää lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n mukaiseen alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointialueen tulisi lisäksi muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä alueensa kuntien sekä muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa ehdotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n mukaisesti. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä olisi muun muassa valmistella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, seurata sen toteutumista sekä käsitellä hyvinvointialueen ja alueen koulutuksen järjestäjien välisiä yhteistyökysymyksiä.

Pykälän 5 momentin mukaan opiskeluhuoltopalvelujen olisi oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen olisi järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut ensisijaisesti kouluissa tai oppilaitoksissa. Esiopetusikäisten neuvolapalvelut järjestetään pääsääntöisesti lastenneuvolassa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän olisi tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Mikäli oppilaitokseen ei olisi mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja, hyvinvointialueen olisi järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa, tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Välittömällä läheisyydellä tarkoitettaisiin kohtuullista kävelymatkaa koulusta tai oppilaitoksesta, kuten esimerkiksi samaan kiinteistöön kuuluvaa erillistä rakennusta. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä olisi oikeutettu saamaan tilojen käytöstä kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset kattavan korvauksen hyvinvointialueelta. Koska oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat osa hyvinvointialueen palveluja, myös opetuksen tai koulutuksen järjestäjien hyvinvointialueille vuokraamien tilojen vuokrien määrityksessä sovellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 22§:n 3 momentin nojalla annettua asetusta.

Pykälän 6 momentin mukaan mitä 5 momentissa säädettäisiin opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei koskisi ehdotetun terveydenhuoltolain 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua kouluterveydenhuoltoon sisältyvää suun terveydenhuoltoa, eikä saman momentin 6 kohdassa tarkoitettuja kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksia. Suun terveydenhuoltoa tai oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellisia erikoistutkimuksia on harvoin mahdollista järjestää kouluissa laitteistojen ja tilojen erityisvaatimusten vuoksi. Erikoistutkimukset ja suun terveydenhuolto on järjestettävä asianmukaisissa terveydenhuollon tiloissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta säädettäessä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ään lisättiin säännös opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen lähipalveluperiaatteesta. Lisäämällä esityksen mukainen lähipalveluperiaate myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, esitetyin rajauksin, turvattaisiin kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen säilyminen lähipalveluina laintasoisesti.

Pykälän 7 momentin mukaan ehdotetussa terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voitaisiin perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Kyse olisi lähipalveluperiaatteesta poikkeamisen sallimisesta opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta. Opiskeluterveydenhuollon palveluja antavalla yksiköllä tarkoitettaisiin yksikköä, jossa on riittävä osaaminen ja voimavarat opiskeluterveydenhuollon palvelujen antamiseen. Opiskeluterveydenhuoltoa antavien yksiköiden tulisi olla sijoitettuina niin, että opiskelijat pystyisivät hakeutumaan niihin mahdollisimman vaivatta.

Palvelut voitaisiin järjestää muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos opiskelijoiden oikea-aikainen, laadukas ja tarpeiden mukainen palvelujen saanti voitaisiin varmistaa tällä tavoin paremmin. Sitä, järjestetäänkö palvelut lähipalveluna vai muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, olisi arvioitava opiskelijoiden edun näkökulmasta. Opiskelijoiden edun näkökulmasta tulisi arvioida, milloin opiskelijoiden tarpeet, palvelujen laatu, potilasturvallisuus tai muu näihin rinnastuva syy osoittaisivat tarkoituksenmukaiseksi tarjota palvelut muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä. Esimerkiksi palvelun edellyttämä erityisosaaminen, joka keskittyy tietyille ammattihenkilöille tai palvelun antamiseksi tarvittava henkilöstö, laitteisto tai välineistö voisi olla peruste järjestää palvelut muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä.

Vaikka opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestettäisiin muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden tulisi muodostaa valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) 17 §:n 2 momentin mukainen yhtenäinen kokonaisuus, joka edistäisi opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus myös muiden opiskeluhuoltopalvelujen kanssa, eikä lähipalveluperiaatteesta poikkeaminen saisi vaarantaa tätä. Opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään hyvinvointialueen olisi huomioitava opiskeluterveydenhuollon henkilöstön riittävä yhteistyö opiskeluhuollon muiden työntekijöiden sekä oppilaitoksen henkilöstön kanssa huolimatta siitä, missä palvelut opiskelijoille tarjotaan.

16 §.Kouluterveydenhuolto. Koko pykälä muutettaisiin. Voimassa olevan 1 momentin sisältö jäisi järjestämisvastuun osalta turhaksi, koska hyvinvointialueen järjestämisvastuu ilmenisi ehdotettujen muutosten jälkeen 15 a §:n 2 momentista. Kouluterveydenhuoltoon olisivat jatkossakin oikeutettuja perusopetuksen oppilaat.

Pykälän ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin kouluterveydenhuollon sisällöstä, josta säädetään voimassa olevan pykälän 2 momentissa. Kouluterveydenhuollon sisältö ei muuttuisi.

Pykälän ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin oppilaan työelämään tutustumisen aikaisesta terveydenhuollosta, joka kuuluisi kouluterveydenhuoltoon. Momentti vastaisi sisällöltään voimassa olevaan pykälän 1 momentissa säädettyä.

Pykälän ehdotettu 3 momentti olisi osin saman sisältöinen kuin voimassa oleva 5 momentti. Momentissa muutettaisiin viittaus kuntaan viittaukseksi siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee. Momentin mukaan se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, olisi vastuussa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan. Lisäksi lisättäisiin viittaus kotikuntalakiin (201/1994). Käytännössä kyse olisi suun terveydenhuollon käynneistä sekä kouluterveydenhuoltoon sisältyvistä erikoistutkimuksista. Tällaiset toimintayksiköt eivät ole yleensä sijoitettuina kouluihin.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin sisältö kouluterveydenhuollon järjestäjän yhteistyövelvoitteista oppilaiden vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 3 momenttiin. Lisäksi voimassa olevan pykälän 4 momentin sisältö kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 1 ja 4 momenttiin.

Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin, että jos 16 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, jonka kotikunta ei sijaitse sen hyvinvointialueen alueella, jossa hänen koulunsa sijaitsee, olisi sen hyvinvointialueen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle hyvinvointialueelle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista. Momentissa muutettaisiin viittaukset kuntaan ja kotikuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja sen hyvinvointialueen alueeseen, jossa oppilaan kotikunta sijaitsee. Lisäksi momenttia täsmennettäisiin erikoistutkimusten osalta lisäämällä viittaus kouluterveydenhuoltoa koskevan 16 §:n 1 momentin 6 kohtaan, jossa kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset on määritetty. Pykälän ehdotettu 4 momentti olisi osin saman sisältöinen kuin voimassa oleva 6 momentti.

17 §.Opiskeluterveydenhuolto. Koko pykälä muutettaisiin. Voimassa olevan 1 momentin sisältö opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuusta siirtyisi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta ehdotetun 15 a §:n 2 momenttiin. Korkeakouluopiskelijoiden osalta voimassa olevassa 1 momentissa säädetty viittaus opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuuseen siirtyisi pykälän ehdotettuun 3 momenttiin.

Pykälän ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin opiskeluterveydenhuollon sisällöstä, josta säädetään voimassa olevan pykälän 2 momentissa. Opiskeluterveydenhuollon sisältöön ei esitettäisi muutoksia. Opiskeluterveydenhuoltoon olisivat oikeutettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitetut opiskelijat. Oikeustila säilyisi tältä osin ennallaan. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitettaisiin opiskelijoita, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, joista säädetään neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) 3 §:ssä.

Pykälän ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluisi myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Kyse olisi voimassa olevan pykälän 3 momentin sisällöstä, joten ehdotus ei toisi muutosta nykytilaan.

Pykälän ehdotetun 3 momentin mukaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakouluopiskelijoille. Kyse olisi informatiivisesta viittauksesta korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettuun lakiin.

Voimassa olevan pykälän 4 momentin sisältö opiskeluterveydenhuoltoa järjestävän tahon velvoitteesta tehdä yhteistyötä opiskelijoiden sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa siirrettäisiin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta ehdotetun 15 a §:n 3 momentiksi sekä korkeakouluopiskelijoiden osalta osin muutettuna korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain ehdotettuun 6 §:ään uudeksi 2 momentiksi.

Voimassa olevan pykälän 5 momentin sisältö kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen velvollisuudesta osallistua lukiolain mukaisen opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siirtyisi osin muutettuna ehdotetun 15 a §:n 1 ja 4 momenttiin.

7.3 Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta

6 §. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen.Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, opiskelijoiden edustajien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Muita tarvittavia tahoja olisivat esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon keskeiset sidosryhmät ja asiantuntijatahot. Kansaneläkelaitoksen yhteistyövelvoitteista olisi johdonmukaisempaa säätää samassa laissa, jossa muutoinkin säädetään kyseisen palvelun järjestämisestä.

Ehdotettu 2 momentti olisi osin vastaavan sisältöinen kuin voimassa olevan terveydenhuoltolain 17 §:n 4 momentti. Laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa ei olisi tarpeen säätää yhteistyövelvoitteesta alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien kanssa, sillä korkeakouluopintoja suorittavia alaikäisiä opiskelijoita on vähäinen määrä. Terveydenhuoltolain esitöissä (HE 90/2010 vp) kyseisen yhteistyövelvollisuuden on katsottu liittyvän erityisesti toisen asteen opiskelijoihin. Kansaneläkelaitoksen rooli palvelujen järjestäjänä ei myöskään ylety yksittäisten opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon.

8 §. Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön olisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja tuottaessaan toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Kansaneläkelaitoksen, opiskelijoiden sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Muita tarvittavia tahoja voisivat olla esimerkiksi korkeakoulujen muut hyvinvointipalvelut, erilaiset järjestöt ja muut opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat tahot. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö voisi tarvittaessa tehdä yhteistyötä myös alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien kanssa.

Momentissa ehdotetussa yhteistyövelvoitteessa olisi kyse uudesta velvoitteesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle säädöstasolla. Ehdotettu yhteistyövelvoite täydentäisi Kansaneläkelaitokselle 6 §:n 2 momentissa ehdotettua yhteistyövelvoitetta. Koska palvelujen järjestäjän lisäksi myös niiden tuottajalta edellytetään yhteistyötä eri tahojen kanssa, olisi yhteistyövelvoitteen säätäminen Kansaneläkelaitoksen lisäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle perusteltua. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo toteuttanut säädettäväksi ehdotettua yhteistyövelvoitetta omassa toiminnassaan.

Pykälän voimassa oleva 2 momentti siirtyisi uudeksi 3 momentiksi. Momentin sisältö säilyisi ennallaan.

37 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momenttiin tehtäisiin säädösteknisiä muutoksia ja ne yhdistettäisiin. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) on tullut voimaan 1.1.2020 ja kumonnut aiemman hallintolainkäyttölain (586/1996). Näin ollen momentista poistettaisiin viittaus hallintolainkäyttölakiin ja se korvattaisiin viittauksella lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Lisäksi momentissa viitattaisiin selvyyden vuoksi muutoksenhaun osalta oikeudesta valittaa hallintotuomioistuimeen, joka pitää sisällään sekä hallinto-oikeuden, että korkeimman hallinto-oikeuden. Lisäksi momentin kirjoitusasu päivitettäisiin vastaamaan ajantasaisia säädösvalmistelun suosituksia.

Pykälän 3 momentti kumottaisiin yleislain kanssa tarpeettomana päällekkäisenä sääntelynä. Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa mukaan jatkomuutoksenhaun valitusluvanvaraisuus on pääsääntö, joten siitä ei ole tarvetta säätää erikseen erityislaeissa.

7.4 Sosiaalihuoltolaki

27 c §.Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut. Pykälän 2 momenttia, sellaisena kuin se on laissa 635/2021, ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan terveydenhuoltolakiin esitettäviä muutoksia.

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Sen lisäksi, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä säädetään, hyvinvointialueen olisi niitä järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden kanssa siten kuin terveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momentissa säädetään. Hyvinvointialueen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain (628/1998) 15 §:n sekä lukiolain (714/2018) 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen säädettäisiin terveydenhuoltolain 15 a §:n 4 momentissa.

7.5 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

52 §. Siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännökseen lisättäisiin uusi 14 momentti, jolla mahdollistetaan riittävä siirtymäaika valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyneille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien laatimien asiakasasiakirjojen tallentamiseksi valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Tallentamisen aloittaminen edellyttää muutoksia asiakasasiakirjojen tietorakenteisiin ja tietojärjestelmiin sekä uusien kirjaamiskäytäntöjen ja toimintamallien koulutuksen sekä käyttöönoton.

8 Voimaantulo

Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2023, kuitenkin samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa.

Opetushallituksen on uudistettava perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä määräys ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista tämän lain mukaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tämän lain 13 §:n mukaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat käyttöön 1.8.2023.

9 Toimeenpano ja seuranta

Koska esitys täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (HE 241/2020 vp), sen toimeenpano tapahtuu samoin ehdoin kuin muukin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun uudistus. Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen alueellinen valmistelu perustuu nykyisten järjestämisvastuullisten kuntien ja kuntayhtymien alueelliseen yhteistyöhön. Alueilla tapahtuva valmistelu voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: (i) sosiaali-ja terveydenhuollon sisällöllinen kehittäminen valtionavustushankkeissa, (ii) lakien voimaantulon jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminta sekä (iii) aluevaltuuston toiminta ennen sosiaali-ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistehtävien siirtymistä. Uudistuksen alueellisen toimeenpanon suunnittelemiseksi sosiaali-ja terveysministeriö on asettanut alueellisen valmistelun jaoston.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 241/2020 vp todetaan, että ehdotukseen saattaa liittyä odottamattomia vaikutusmekanismeja ja yllättäviä seurannaisvaikutuksia. Siksi on olennaista seurata ja tutkimuksellisin keinoin arvioida uudistuksen odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia. Koska tässä ehdotetut muutokset täsmentävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta annettua esitystä, seurannassa on huomioitava opiskeluhuoltopalvelut niin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa kuin itsenäisenä osana palvelujärjestelmää.

Eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen 241/2020 vp mukaan hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut. Hyvinvointialueen on myös laadittava selvitys sosiaali-ja terveydenhuollon toteutumisesta ja talouden tilasta alueellaan vuosittain. Valvira ja kukin aluehallintovirasto laativat vuosittain sosiaali-ja terveydenhuollon valvonnan yhteydessä saatujen tietojen perusteella selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta toteutumisesta hyvinvointialueilla. Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta sisältyy tähän seurantaan.

Esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaus- ja kehittämisvastuuta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus ovat seuranneet opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumista säännöllisin seurantatutkimuksin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä tässä esityksessä ehdotettujen muutosten toteutumista, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön toimivuutta, seurataan ja arvioidaan jatkossa osana edellä mainittua seurantaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa säännöllisesti myös Kouluterveyskyselyn kahden vuoden välein. Kysely kohdistetaan perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. vuosiluokan oppilaille sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Oppilaitokset voivat käyttää Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä ja opiskeluhuoltotyössä. Kunnat voivat hyödyntää tuloksia hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laadittaessa hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Valtakunnan tasolla Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan käyttää tässä esitettyjen muutosten toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.

10 Suhde muihin esityksiin sekä talousarvioesitykseen

Esitys on riippuvainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen säännöksiä täydentävästä hallituksen esityksestä HE 56/2021 vp, jossa esitetään lastensuojelulain 12 §:n muutos kosken lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Kuntien laajentuvista tehtävistä johtuen vuoden 2023 talousarvioehdotuksessa tullaan ehdottamaan 330 000 euron lisäystä momentille 28.90.30. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen velvoitteiden kasvamisen johdosta tullaan vastaavasti ehdottamaan 80 000 euron lisäystä momentille 33.03.04.

11 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksen kannalta keskeisiä perusoikeuksia ovat perustuslain 6 §:n mukainen oikeus yhdenvertaisuuteen, 10 §:n 1 momentin mukainen oikeus yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan, 19 §:n 3 momentin mukainen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, oikeusturvaa koskeva 21 § ja perusoikeuksien turvaamista koskeva 22 § sekä kuntien itsehallintoa koskeva 121 §. Koska esitys koskee suurelta osin alaikäisiä, muutosehdotuksia tulee arvioida myös Suomea velvoittavan Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta.

11.1 Suomea koskevat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet – lapsen oikeuksien sopimus

Suomi on ratifioinut Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen, joka on Suomessa lain tasoisena voimassa. Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus velvoittaa sopimusvaltion turvaamaan lapsille oikeuden suojeluun ja huolenpitoon, osuuden yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään. Sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. (myös PeVL 16/2019, s. 5, PeVL 18/2018 vp, s. 3 sekä PeVL 17/2018 vp, s. 3.) Lapsen oikeuksia turvaavan sääntelyn on hyväksyttävyyden lisäksi täytettävä myös muut perusoikeusrajoituksia koskevat yleiset edellytykset, kuten vaatimukset sääntelyn tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta (PeVL 58/2006 vp, s. 3/II).

11.2 Perustuslaki ja keskeiset perusoikeussäännökset
11.2.1 Yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Luettelo ei ole tyhjentävä. Perustuslain 6 §:n 1 momentista ilmenee vaatimus oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta ja tosiasiallisesta tasa-arvosta. (HE 309/1993 vp, s. 42).

Yhdenvertaisuussäännös velvoittaa myös lainsäätäjää. Lailla ei voida asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä muita edullisempaan eikä epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia sekä asetettaessa velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (HE 309/1993 vp, s. 42–43, myös PeVL 31/2014 vp, s. 3/I). Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti korostettu, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (esim. PeVL 28/2009 vp, s. 2/II, PeVL 38/2006 vp, s. 2/I, PeVL 1/2006 vp, s. 2/I sekä PeVL 59/2002 vp, s. 2/II). Keskeistä on, voidaanko kulloisetkin erottelut perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla (esim. PeVL 75/2014 vp, PeVL 67/2014 vp, PeVL 31/2014 vp, s. 8, PeVL 46/2006 vp, s. 2, PeVL 16/2006 vp, s. 2, PeVL 73/2002 vp). Erottelut eivät saa olla mielivaltaisia eivätkä muodostua kohtuuttomiksi (esim. PeVL 47/2018 vp, PeVL 20/2017 vp, PeVL 58/2014 vp, PeVL 7/2014 vp, s. 5–6, PeVL 11/2012 vp, s. 2, PeVL 37/2010 vp, s. 3, PeVM 11/2009 vp, s. 2, PeVL 60/2002 vp, s. 4).

Esitettävän terveydenhuoltolain 15 a §:n mukaisella opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaatteella tavoitellaan palveluiden saavutettavuuden edistämistä. Yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta on kuitenkin huomionarvoista, että lähipalveluperiaatteesta saisi poiketa opiskeluterveydenhuollon osalta. Siten opiskelijat olisivat erilaisessa asemassa perusopetuksen oppilaisiin verrattuna, joille järjestetään kouluterveydenhuollon palvelut oppilaitoksissa. Opiskeluterveydenhuollon olosuhteiden ja järjestämisedellytysten voidaan katsoa poikkeavan muista opiskeluhuoltopalveluista laajan palveluvalikoiman sekä henkilöstön ja toimitilojen vaatimusten vuoksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttäjien osalta on kyse myös iältään ja kehitystasoltaan erilaisista väestöryhmistä, sillä suurin osa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosten opiskelijoista on täysi-ikäisiä.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, etteivät eri opiskelijaryhmien palvelut, edut tai velvoitteet perusteettomasti poikkea toisistaan (PeVL 33/2018 vp, s, 2 ja PeVL 24/2014 vp, s. 3–4, myös PeVL 37/2014 vp, s. 3). Lähipalveluperiaatteesta poikkeaminen tarkoittaisi, että opiskeluterveydenhuollon järjestämistavoissa saattaisi ilmetä alueellista vaihtelua. Poikkeaminen olisi toisaalta sallittua vain, jos se olisi hyvinvointialueen alueella opiskelevien opiskelijoiden edun mukaista. Vaikka etäisyys opiskeluterveydenhuollon palveluihin kasvaisi, takaisivat muussa opiskeluterveydenhuollon yksikössä tarjottavat palvelut opiskelijoille kuitenkin laadukkaat, keskitetyt ja kokonaisvaltaiset palvelut tavalla, joka ei olisi mahdollista oppilaitoksissa. Palveluiden tulisi myös edelleen olla helposti saavutettavissa, vaikka ne annettaisiinkin lähipalveluperiaatteesta poiketen.

Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Säännöksellä on esitöiden mukaan korostettu vaatimusta lasten kohtelemisesta paitsi keskenään yhdenvertaisesti myös aikuisväestöön nähden tasa-arvoisina, periaatteessa yhtäläiset perusoikeudet omaavina ihmisinä (HE 309/1993 vp, s. 45/I). Lasta tulee kohdella yksilönä, ei pelkästään passiivisena toiminnan kohteena. (PeVL 64/2018 vp, s. 2).

11.2.2 Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja

Henkilötietojen suoja sekä oikeus yksityiselämän suojaan on taattu perustuslain 10 §:n 1 momentissa. Lisäksi henkilötietojen suojasta säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa. Kirjaamista ja rekisterinpitoa koskevat ehdotukset (ehdotetut oppilas- ja opiskelijahuoltolain 20–22 §) sekä yhteydenotto opiskeluhuoltopalveluihin (ehdotettu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 §) perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan alakohtaan (c). Saman alakohdan (c) mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.

Perustuslakivaliokunta on todennut, että yleinen tietosuoja-asetus on EU:n säädös, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin lainsäädäntö on ensisijaista suhteessa kansallisiin säännöksiin oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti (PeVL 1/2018 vp.) Perustuslakivaliokunta on kuitenkin esittänyt huomioita unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön suhteesta. Valiokunta on tulkintakäytännössään pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus-ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (PeVL 25/2005 vp.) Valiokunta on tämän johdosta painottanut, että erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta on syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4).

Perustuslakivaliokunnan mukaan henkilötietojen suojan valtiosääntöisessä arviossa painopiste on henkilötietojen suojan ja käsittelyä määrittävien säännösten sisällöllisessä arvioinnissa. Kansallisen liikkumavaran käyttöön kohdistuvassa valtiosääntöisessä arvioinnissa ovat merkityksellisiä esimerkiksi paitsi yksityiselämän ja henkilötietojen suojan asettamat sisällölliset vaatimukset myös muiden informaatioon liittyvien perusoikeuksien suojan suhde yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Valtiosääntöisiä kysymyksiä liittyy myös esimerkiksi kansallista sääntelyä edellyttäviin oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeisiin (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 7.) Perustuslakivaliokunta on painottanut, ettei yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 8).

Perustuslakivaliokunnan mielestä yleisen tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen sääntely vastaa asianmukaisesti tulkittuna ja sovellettuna myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan määräytyvää henkilötietojen suojan tasoa. Perustuslakivaliokunnan mielestä henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla (PeVL 14/2018 vp, s. 4).

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että sääntelyn selkeyden vuoksi kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee jatkossa suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen säätäminen vain välttämättömään yleisen tietosuoja-asetuksen antaman kansallisen liikkumavaran puitteissa. Perustuslakivaliokunnan mielestä on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta. (PeVL 14/2018 vp, s. 5.)

Perustuslakivaliokunnan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on syytä arvioida myös aiemman sääntelyn lakitasoisuutta koskevan käytännön pohjalta (PeVL 14/2018 vp ja PeVL 15/2018 vp). Vaikka yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamisen johdosta kansallisessa lainsäädännössä tulee yleiseen tietosuoja-asetuksen 9 artiklaan valitun erityisten henkilötietoryhmien käsitteen vuoksi välttää arkaluonteisten tietojen käsitteen käyttämistä sääntelyn selvyyden vuoksi (myös PeVL 14/2018 vp), pitää perustuslakivaliokunta perusteltuna kuvata valtiosääntöisesti tiettyjä henkilötietoryhmiä nimenomaan arkaluonteisiksi (PeVL 15/2018 vp). Näillä tarkoitetaan laajempaa tietojoukkoa kuin vain yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetut erityiset henkilötietoryhmät (ks. tältä osin myös esim. PeVL 17/2018 vp). Perustuslakivaliokunta on painottanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn aiheuttamia uhkia. Valiokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (PeVL 15/2018 vp, myös 13/2016 vp, PeVL 14/2009 vp).

Perustuslakivaliokunta on antanut erityistä merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan täsmällisyyttä ja sisältöä. Mikäli ehdotetut säännökset tietojen luovutuksesta ovat kohdistuneet myös arkaluonteisiin tietoihin, on tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä ollut sääntelyn täsmentäminen selostetun perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi (ks. PeVL 15/2018 vp ja esim. PeVL 38/2016 vp). Perustuslakivaliokunta on painottanut, että erottelussa tietojen saamisen tai luovuttamisen tarpeellisuuden ja välttämättömyyden välillä on kyse tietosisältöjen laajuuden ohella myös siitä, että salassapitosäännösten edelle menevässä tietojensaantioikeudessa on viime kädessä kysymys siitä, että tietoihin oikeutettu viranomainen omine tarpeineen syrjäyttää ne perusteet ja intressit, joita tiedot omaavaan viranomaiseen kohdistuvan salassapidon avulla suojataan. Mitä yleisluonteisempi tietojensaantiin oikeuttava sääntely on, sitä suurempi on vaara, että tällaiset intressit voivat syrjäytyä hyvin automaattisesti. Mitä täydellisemmin tietojensaantioikeus kytketään säännöksissä asiallisiin edellytyksiin, sitä todennäköisemmin yksittäistä tietojensaantipyyntöä joudutaan käytännössä perustelemaan. Myös tietojen luovuttajan on tällöin mahdollista arvioida pyyntöä luovuttamisen laillisten edellytysten kannalta. Tietojen luovuttaja voi lisäksi kieltäytymällä tosiasiallisesti tietojen antamisesta saada aikaan tilanteen, jossa tietojen luovuttamisvelvollisuus eli säännösten tulkinta saattaa tulla ulkopuolisen viranomaisen tutkittavaksi. Tämä mahdollisuus on tärkeä tiedonsaannin ja salassapitointressin yhteensovittamiseksi (esim. PeVL 7/2019 vp, PeVL 15/2018 vp ja PeVL 17/2016 vp, s. 6 ja siinä viitatut lausunnot).

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen jälkeen hyvinvointialueesta tulee opiskeluhuoltopalveluissa kertyvän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedon rekisterinpitäjä. Hyvinvointialueelle kuuluu tietosuojasääntelyssä säädetyt rekisterinpitäjän vastuut ja velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kertyvät tiedot kuuluvat pääsääntöisesti erityisiin henkilötietoryhmiin, ja käsiteltävät tiedot ovat usein arkaluonteisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoista ja niiden käsittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Tässä esityksessä ei muuteta edellä mainittuja säännöksiä.

Ehdotettu sääntely toisi ennen kaikkea rajoitteita ja vaadittua tarkkarajaisuutta opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn opiskeluhuoltokertomuksessa, jonka rekisterinpitäjänä toimii koulutuksen järjestäjä. Ehdotetulla sääntelyllä selkiytettäisiin monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterinpitäjän roolia sekä täsmennettäisiin salassapitosääntelyä. Esityksessä myös täsmennettäisiin opiskeluhuoltokertomukseen kirjattavia tietoja. Oppilaitoksen työntekijä voisi ottaa yhteyttä opiskeluhuoltoon havaitessaan opiskelijan tuen tarpeen. Yhteydenotto opiskeluhuoltopalveluihin tulisi tehdä pääsääntöisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Jos yhteydenottoa ei voida tehdä yhdessä, opiskelijalle annettaisiin tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä oppilas- ja opiskeluhuoltolain 15 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. Yhteydenottomahdollisuus opiskeluhuoltoon rajattaisiin oppilaitoksen henkilöstöön kumoamalla voimassa olevan lain 16 § 2 momentin epätäsmällinen säännös, jonka mukaan kuka hyvänsä ammatillisessa tehtävässään tuen tarpeen havainnut voisi ottaa yhteyttä opiskeluhuollon kuraattoriin tai psykologiin salassapitosäännösten estämättä. Ehdotetun sääntelyn voidaan nähdä toteuttavan yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämää yleisen edun mukaisuutta ja oikeasuhteisuutta tavoiteltuun päämäärään nähden. Ehdotettujen muutosten jälkeen opiskeluhuollossa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely vastaisi yleisen tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen tietosuojasääntelyn asettamia vaatimuksia.

11.2.3 Lähipalveluperiaate sekä opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus ja saavutettavuus

Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Viittaus lailla toteutettavaan tarkempaan sääntelyyn jättää lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä. Viittaus tarkoittaa myös sitä, että perusoikeuden täsmällinen sisältö määräytyy perusoikeussäännöksen ja tavallisen lainsäädännön muodostamassa kokonaisuudessa (PeVM 25/1994 vp, s. 5–6). Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että oikeus riittäviin sosiaali-ja terveyspalveluihin on taattava yksilötasolla. Palvelujen riittävyyttä arvioidaan viime kädessä juuri yksilötasolla. (PeVL 30/2013 vp, s. 3/I). Perustuslain 19 §:n 3 momentti viittaa yhtäältä sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevään toimintaan ja toisaalta yhteiskunnan olosuhteiden kehittämiseen julkisen vallan eri toimintalohkoilla yleisesti väestön terveyttä edistävään suuntaan. Kysymys on etenkin palvelujen saatavuuden turvaamisesta. Palvelujen saatavuuteen vaikuttavat välillisesti myös muut perusoikeussäännökset, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PeVL 26/2017 vp, s. 32, PeVL 63/2016 vp, s. 2, PeVL 67/2014 vp, s. 3/II, myös HE 309/1993 vp, s. 71).

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisella vallalla on velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Esityksen kannalta perustuslain 22 § kytkeytyy perustuslain 6 §:stä ja 19 §:n 3 momentista johtuvaan julkisen vallan velvoitteeseen turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti.

Lähipalveluperiaatteella edistettäisiin opiskeluhuoltopalvelujen saavutettavuutta. Opiskeluhuoltopalvelut on tarkoitettu ennalta ehkäiseviksi palveluiksi. Koska näiden palvelujen saavutettavuutta parannettaisiin, esitettyjen muutosten voidaan katsoa myös edistävän opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Palvelujen parempi saavutettavuus vaikuttaa myös osaltaan palveluiden tosiasialliseen saatavuuteen. Vastaisuudessa opiskeluhuoltopalveluihin tehtävässä yhteydenotossa ei enää myöskään lueteltaisi laissa syitä yhteydenotolle. Myös tämän voidaan katsoa omalta osaltaan edistävän ennalta ehkäisevien palvelujen saatavuutta.

11.2.4 Oikeusturva

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Ehdotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulisi laatia opiskeluhuoltosuunnitelma ja 13 a §:n mukaan hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelmat olisivat luonteeltaan ohjaavia ja tavoitteellisia, eikä niissä olisi kyse sellaisista perustuslain 21 §:ssä tarkoitetuista yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista päätöksistä, joita koskee muutoksenhakuoikeus.

11.2.5 Kuntien itsehallinto

Suomi jakaantuu perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Saman pykälän 2 momentin mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnan tulee voida itse päättää tehtävistä, joita se itsehallintonsa nojalla ottaa hoidettavakseen. Muuten kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain lailla. (PeVL 20/2013 vp, s. 4). Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi (esim. PeVL 22/2006 vp, s. 2/I). Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että kunnan tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan. (PeVL 41/2014 vp, s. 3/II, PeVL 36/2014 vp, s. 3, PeVL 34/2013 vp, s. 3, PeVL 30/2013 vp, s. 5, PeVL 20/2013 vp, s. 4, PeVL 42/2010 vp, s. 5/I, PeVL 29/2009 vp, s. 2 sekä PeVL 41/2002 vp, s. 3/II).

Kunnan on voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:n mukaan kirjattava lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, kuinka kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu. Ehdotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan kunnan tulisi koulutuksen järjestäjänä laatia opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma liitettäisiin sellaisenaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, jolloin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ei enää tarvittaisi erillisiä kirjauksia opiskeluhuollosta. Ehdotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n 1 momentin mukaan kunnan tulisi lisäksi koulutuksen järjestäjänä osallistua hyvinvointialueen muodostamaan alueelliseen opiskeluhuollon yhteistyöryhmään. Kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyövelvoitteesta opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestämiseksi säädetään muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä terveydenhuoltolaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyövelvoite siirtyy kunnan ja hyvinvointialueen väliseksi, jolloin kunnille tulisi uutena velvoite osallistua alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän työskentelyyn opiskeluhuollon kokonaisuuden järjestämiseksi.

Kunnan velvoitteista säädetään vaaditulla tavalla laintasoisesti. Esitettyjen velvoitteiden toteuttamiseen kunnille arvioidaan jäävän riittävästi itsehallinnollista liikkumavaraa. Kunnilla arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet suoriutua esitettävistä velvoitteistaan. Lisäksi ehdotetulla sääntelyllä kunnille turvattaisiin riittävät valtuudet tehdä yhteistyötä uuden hallintotason kanssa. Tätä voidaan pitää kuntien etuna.

Esityksen voidaan arvioida täyttävän perustuslain 6 §:n ja 19 §:n 3 momentista johtuvan velvoitteen turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti. Esityksen voidaan myös arvioida täyttävän perustuslain 10 §:n mukaisen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan ja olevan sopusoinnussa 21 §:ää koskevan oikeusturvan kanssa. Samalla julkinen valta turvaa perustuslain 22 §:n mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Esityksen voidaan myös katsoa olevan sopusoinnussa kuntien itsehallintoa koskevan perustuslain 121 §:n kanssa. Lisäksi esityksen voidaan arvioida edistävän osaltaan lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisia velvoitteita.

Edellä esitetyin perustein hallitus katsoo, että ehdotetut lait voidaan säätää tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 12 § ja 26 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 12 § laissa 1501/2016,

muutetaan 1 §:n 4 momentti, 3 §:n 4 momentti 13, 16 ja 20—22 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 momentti laissa 1225/2020, 13 § osaksi laeissa 791/2014 ja 1501/2016, 20 § osaksi laissa 1409/2014 ja 21 § osaksi laissa 633/2021, sekä

lisätään lakiin uusi 13 a ja 14 a § seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua. Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia. Mitä 13 a §:n 4 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta Helsingin kaupunkiin. Mitä 13 a §:ssä ja 14 §:ssä säädetään aluevaltuustosta, sovelletaan Helsingin kaupungin valtuustoon.

3 §
Opiskeluhuollon kokonaisuus

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

2 luku

Opiskeluhuollon järjestäminen

13 §
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulee sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot:

1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;

2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi;

3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;

4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 6 §:n mukaisesti.

Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Siltä osin, kuin määräykset koskevat opiskeluhuoltopalveluja, Opetushallitus valmistelee edellä mainitut määräykset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Koulutuksen järjestäjän on seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista oppilaitoksissa ja tarkistettava sitä tarvittaessa.

Kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

13 a §
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma

Hyvinvointialueella tulee olla valtuustokausittainen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja se on tarkistettava tarvittaessa.

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuu 13 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja sen tulee sisältää:

1) opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet;

2) suunnitelma hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi;

3) hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenneet arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet;

4) suunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta;

5) toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

Alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa on huomioitava opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen opiskeluhuoltopalveluissa.

Tässä pykälässä tarkoitettu opiskeluhuoltosuunnitelma tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Helsingin kaupungin on sisällytettävä 13 §:ssä tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut asiat ja huomioitava suunnitelmassa kielelliset oikeudet noudattaen 3 momenttia.

14 a §
Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä

Hyvinvointialueen on yhdessä alueensa kuntien kanssa muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (yhteistyöryhmä). Jos hyvinvointialueen alueella on kunnan lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, heidän tulee olla edustettuina yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmässä tulee lisäksi olla alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustajia, opiskeluhuollon työntekijöiden edustajia sekä tarvittaessa muita yhteistyötahoja.

Yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Sen tehtävänä on:

1) valmistella 13 a §:ssä tarkoitettu alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen aluevaltuustolle;

2) seurata 13 a §:ssä tarkoitetun alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista sekä lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muiden tarvittavien palvelujen yhteistyön toteutumista;

3) käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä;

4) huolehtia muista kuin 1—3 kohdassa tarkoitetuista sille erikseen annettavista tehtävistä.

Kaksikielisen hyvinvointialueen alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on oltava kummankin kansalliskielen edustus. Hyvinvointialueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia, on alueellisessa yhteistyöryhmässä oltava saamenkielisten edustus.

16 §
Yhteydenotto opiskeluhuoltopalvelujen saamiseksi

Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon työntekijään tai opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta opiskeluhuollon työntekijään, jollei 18 §:n 2 momentissa tai muussa laissa säädetä toisin.

20 §
Tietojen kirjaaminen yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei säädetä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- ja opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä. Opiskeluhuoltoa toteuttavat kuraattorit kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Opiskeluhuollon kuraattorin kirjaamisessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettua lakia (254/2015).

Jos 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta ja suunnitellaan opiskeluhuollon tukea, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisia opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava opiskelijan opiskeluhuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan opiskelijan:

1) nimi, henkilötunnus ja kotikunta sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) asian aihe, tausta ja vireillepanija;

3) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuvat henkilöt ja heidän asemansa;

4) suunnitelma toimenpiteistä opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja niiden toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5) opiskelijaa koskeva välttämätön tieto liittyen opiskeluhuollossa toteutettuihin ja toteutettaviin toimenpiteisiin;

6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa.

Jos opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja annetaan henkilölle, joka ei osallistu opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

21 §
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit

Monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterin (opiskeluhuoltorekisteri) rekisterinpitäjä on koulutuksen järjestäjä. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetaan oppilaitoksen monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa antamat tahdonilmaisut.

Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut potilasasiakirjat tallennetaan potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialueen toimielin. Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialueen toimielin. Jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti, se toimii potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä.

Jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti ja koulutuksen järjestäjä toimii potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä, sen on nimettävä kyseisen alan ammattihenkilö vastuuhenkilöksi huolehtimaan rekisterinpidosta.

Koulutuksen järjestäjä ei saa käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa (1050/2018).

22 §
Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito

Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaisesti.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa henkilölle, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon opiskeluhuoltorekisteriin sisältyviä tietoja tai muuten tietoonsa saamia opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Opetushallituksen on uudistettava perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä määräys ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista tämän lain mukaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tämän lain 13 §:n mukaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat käyttöön 1 päivänä elokuuta 2023.


2.

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 16 § osaksi laissa 1293/2013 ja 17 § laissa 696/2019, sekä

lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:

15 a §
Opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan 16 §:ssä tarkoitettuja kouluterveydenhuollon palveluja, 17 §:ssä tarkoitettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja ja 17 a §:ssä tarkoitettuja psykologipalveluja sekä sosiaalihuoltolain 27 c §:ssä tarkoitettuja kuraattoripalveluja.

Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Opiskeluhuoltopalvelujen on muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltopalveluja järjestettäessä on tämän lain säännösten lisäksi huomioitava, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä sosiaalihuoltolaissa säädetään opiskeluhuollosta.

Hyvinvointialueen on opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyötä on tehtävä myös oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden, opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Hyvinvointialueen on osallistuttava perusopetuslain (628/1998) 15 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen tulee osallistua myös lukiolain (714/2018) 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueella tulee lisäksi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 a §:n mukaisesti. Hyvinvointialueen tulee myös muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n mukaisesti.

Opiskeluhuoltopalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä tässä pykälässä tarkoitetut palvelut ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei ole mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja koulusta tai oppilaitoksesta, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista kohtuullisen korvauksen hyvinvointialueelta.

Mitä 5 momentissa säädetään opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei koske 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua suun terveydenhuoltoa eikä 6 kohdassa tarkoitettuja erikoistutkimuksia.

Jäljempänä 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos se on tarkoituksenmukaista opiskelijoiden tarpeiden, palvelujen laadun, potilasturvallisuuden taikka muun näihin rinnastettavan syyn perusteella.

16 §
Kouluterveydenhuolto

Perusopetuksen oppilaiden kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät:

1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen;

3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen;

4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen;

6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto.

Se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaan kotikuntalain (201/1994) 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee, vastaa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan.

Jos 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, jonka kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta ei sijaitse sen hyvinvointialueen alueella, jossa hänen koulunsa sijaitsee, on hyvinvointialueen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle hyvinvointialueelle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista.

17 §
Opiskeluterveydenhuolto

Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitettujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:

1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

3) perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto;

4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.

Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakouluopiskelijoille säädetään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


3.

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 37 §, sekä

lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti ja 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

6 §
Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kansaneläkelaitoksen on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, opiskelijoiden edustajien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

8 §
Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja tuottaessaan toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Kansaneläkelaitoksen, opiskelijoiden sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.


37 §
Muutoksenhaku

Edellä 22, 23, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen ja 34 §:ssä tarkoitettuun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


4.

Laki sosiaalihuoltolain 27 c §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 c §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 635/2021, seuraavasti:

27 c §
Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Sen lisäksi, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä, hyvinvointialueen on niitä järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden kanssa terveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momentin mukaisesti. Hyvinvointialueen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain (628/1998) 15 §:ssä sekä lukiolain (714/2018) 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen säädetään terveydenhuoltolain 15 a §:n 4 momentissa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


5.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 52 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021) 52 §:ään uusi 14 momentti seuraavasti:

52 §
Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 2 momentissa säädetään velvoitteesta tallentaa liittymisen jälkeen asiakasasiakirjojen alkuperäiset kappaleet valtakunnalliseen arkistointipalveluun, palvelunantajan tulee aloittaa opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien laatimien asiakirjojen tallentaminen viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2025.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 17.2.2022

Pääministeri
Sanna Marin

Perhe- ja peruspalveluministeri
Aki Lindén

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.