HE 238/2020

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännös, jolla kevennettäisiin pienelle ravitsemisyritykselle aiheutuvaa kustannusrasitetta yksinkertaistamalla hyvityksen laskemismenettelyä. Niin ikään ehdotetulla säännöksellä kevennettäisiin pienikokoisten ravitsemisyritysten tilinpäätösinformaatiota koskevia vaatimuksia saadun hyvityksen osalta. Tällöin myös Euroopan komission edellyttämät takaisinperintävelvoitteet lievenisivät voimassaolevaan lakiin verrattuna.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu
1.1 Tausta

Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (403/2020) tuli voimaan 5.6.2020 (valtioneuvoston asetus ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain voimaantulosta 418/2020). Uudelleentyöllistämisen tukemisen ohella lailla säädettiin ravitsemisyritysten asiakastilojen kiinnipitovelvoitteen (4.4.–31.5.2020) kohtuullisesta hyvittämisestä eduskunnan edellyttämällä tavalla (EV 14/2020 / TaVM 5/2020).

Hyvittämistä koskeva säännöstö on lain 5 §:ssä perustettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b kohtaan (”artikla 107.2(b)”), jonka mukaiset tuet on tarkoitettu luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Tämän artiklan soveltamista ei poissulje tuen kohteena olevan yrityksen toiminnan aiempi tappiollisuus, kuten Euroopan unionin muussa valtiontukikehikossa. Koska Suomessa lain tarkoittama hyvittäminen kohdennettiin eduskunnan tahdon mukaisesti kaikille niille ravitsemisyrityksille, jotka olivat kiinnipitovelvoitteen alaisia, oli hyvitysjärjestelmän kiinnittäminen artiklaan 107.2(b) ainoa vaihtoehto Euroopan unionin valtiontukisäännöstössä.

Artiklaan 107.2.(b) kiinnittämisen vuoksi lain nojalla myönnetyt hyvitykset ovat alisteisia Euroopan komission edellyttämälle jälkikäteiselle tarkistukselle, jota laissa nimitetään ”toteumaperusteiseksi rajoitukseksi” (7 § 6 mom.). Sillä varmistetaan, ettei hyvitystä suoriteta suurempana kuin mikä oli kiinnipitovelvoitteen ajalta (4.4.–31.5.2020) kertynyt tappio netotettuna vertailukaudenVertailukautena on joko huhti-toukokuu 2019 tai tammi-helmikuu 2020 sen mukaan, kummalla ajanjaksolla on kertynyt suurempi kuukausimyynti keskiarvoisesti. tuloksen kanssa. Hyvityksellä ei siten voida kattaa kiinnipitovelvoitteesta kertyneitä tappioita muuten kuin sillä osuudella, joka on vertailukauden tappiota suurempi. Jos aiemmalla vertailukaudella toteutunut tappio olisi ollut esimerkiksi 1 000 euroa ja kiinnipitokaudella 2 500 euroa, hyvityksen enimmäismäärä rajautuisi 1 500 euroon. Mikäli tällaisessa toteumaperusteisessa tarkastelussa ilmenee, että hyvitystä on suoritettu rajoituksen sallimaa määrää enemmän, hyvitys palautetaan ylittävältä osin KEHA-keskukselle. Jollei palautusta tehdä, perusteeton määrä peritään KEHA-keskuksen toimesta takaisin (13 §).

Toteumaperusteisen tarkastelun toteuttaminen edellyttää tavanomaisen tilinpäätöksen laadinnan ohella poikkeuksellisia kirjanpitolaskennallisia toimenpiteitä. Niin kiinnipitokaudelta kuin vertailukaudelta on ravitsemisyrityksen laadittava kausikohtaiset tuloslaskelmat, jotta voidaan varmistua lain edellyttämällä tavalla toteumaperusteisen rajoituksen täyttymisestä. Nämä tuloslaskelmat eivät tekeydy automaattisesti kirjapitojärjestelmistä vaan ne edellyttävät erikseen suoritettavaa laskennallista kohdentamista, jotta niissä tulevat huomioiduksi kausille kuuluvat erät suoriteperusteisesti sekä muut kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetyt periaatteet Euroopan unionin tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) mukaisesti. Näitä laskentamenettelyitä on kirjanpitolautakunta ohjeistanut lausunnossaan 2005/2020 (22.9.2020).

Lisäksi edellä kuvatusta kausikohtaisesta tuloslaskennasta annetaan tilinpäätöksessä 7 §:n 6 momentin edellyttämällä tavalla erityinen liitetieto, joka todentaa toteumaperusteisen rajoituksen täyttymisen. Niin ikään tilintarkastajan on todettava rajoituksen toteutuminen tilintarkastuskertomuksessaan (7 § 7 mom.).

Toteumakohtaisen rajoituksen edellyttämistä kirjanpitolaskennallista erityistehtävistä samoin kuin tilintarkastajan vahvennustoimenpiteistä aiheutuu ravitsemisyritykselle kustannuksia, jotka eivät kuulu tilitoimistojen ja tilintarkastajien tavanomaisten sopimusvelvoitteiden piiriin, joten ne tulevat veloitettaviksi ravitsemisyrityksiltä erillispalkkioina. Toisaalta hyvitykselle ei ole laissa säädetty vähimmäistasoa, koska siihen ovat oikeutettuja kaikki ravitsemisyritykset, jotka ovat kärsineet kiinnipitovelvoitteesta. Sitten siinä tapauksessa, että hyvitys on arvoltaan vähäinen, on mahdollista, että edellä tarkoitetut erillispalkkiot toteumaperusteisen rajoituksen edellyttämistä kirjanpidollisista ja tilintarkastuksellisista erityistoimista ovat yrityksen saamaa hyvitystä suuremmat. Sinänsä ravitsemisyrityksen on mahdollista välttyä toteumaperusteisesta tarkastelusta aiheutuneilta kustannuksilta palauttamalla hyvityksen kokonaisuudessaan ennen tilinpäätöksen vahvistamista (14 §).

Nyttemmin lain voimaantulon jälkeen Euroopan komissio on 2.7.2020 julkistetulla tiedonannollaan muuttanut tilapäistä valtiontukikehikkoa siten, että tuen saantimahdollisuus ulotetaan myös jo ennen COVID 19 -epidemiaa vaikeuksissa olleisiin pienyrityksiin ilman, että tuella on vastaavanlaisia laskennallisia rajoituksia kuin artiklan 107.2(b) mukaisessa tukijärjestelmässä, joka on Suomen hyvityssäännöstön perustana edellä kuvatulla tavalla.

Ottaen huomioon pienyritykselle toteumaperusteisesta tarkastelusta aiheutuvan kustannusrasitteen, joka voi olla huomattava saatuun hyvitykseen nähden, on perusteltua saattaa hyvitysmenettely edellä mainitun komissiopäätöksen helpotusten piiriin. Koska pienyritystä ei enää koskisi 7 §:n 6 momentin mukainen toteumaperusteinen rajoitus, jonka todentaminen edellyttää merkittävää laskentateknistä työtä ja kustannusta, ei myöskään olisi tarvetta erityiselle tilinpäätösinformaatiolle mainitun rajoituksen toteutumisesta eikä sitä koskevalle tilintarkastustoimenpiteelle.

1.2 Valmistelu

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä.

Valmistelussa on oltu yhteydessä Euroopan komissiossa valtiontukia käsittelevään virkakuntaan, jolta saadun epävirallisen kannanoton perusteella esityksen tarkoittamat säännökset eivät edellytä komissiokäsittelyä. Lisäksi kannanotossa korostetaan Suomen viranomaisten vastuuta tuen myöntämisedellytysten valvonnassa 800 000 euron enimmäisrajan osalta.

Esityksestä on järjestetty lausuntokierros 3.11.–17.11.2020.

2 Nykytila ja sen arviointi

Lain 9 §:n 1 momentin mahdollistamissa tietoteknisissä joukkoajoissa suoritettiin kaikkiaan 7016 ravitsemisyrityksille hyvityksenä noin 74 miljoonaa euroa heinä-elokuussa 2020. Lisäksi KEHA-keskus on hakemusperusteisesti maksanut hyvityksiä noin 16 miljoonaa euroa 27.10.2020 mennessä. Mainittuna ajankohtana kaikista hakemuksista oli käsittelemättä vielä 32 % (501 kpl), joten niitä koskevien päätösten myötä hyvitysten yhteismäärä tulee nousemaan edellä esitetystä. Hakuaika päättyi 31.8.2020 (8 §).

Huomattava osuus ravitsemisyrityksistä on mikro- tai pienikokoisia, joille jaksossa 1.1 kuvattu hallinnollinen kustannusrasite 7 §:n 6 momentin mukaisen toteumaperusteisen rajoituksen valvonnasta voi realisoitua merkittävänä saatuun hyvitykseen nähden seuraavan tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.

3 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on keventää ravitsemisyrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa erityisistä laskennallisista velvoitteista ja pienentää niistä aiheutuvaa kustannusrasitetta pienissä ravitsemisyrityksissä ottaen huomioon, että erityisistä laskentateknisistä kirjanpitotoimista ja tilintarkastuksesta aiheutuvaan kustannukseen nähden hyvitys voi olla sangen vähäinen.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1 Keskeiset ehdotukset

Ehdotettu säännös tarkoittaisi, ettei mikro- ja pienikokoista ravitsemisyritystä enää koskisi 7 §:n 6 momentin mukainen toteumaperusteinen rajoitus, jonka todentaminen edellyttää merkittävää laskentateknistä työtä ja kustannusta. Siten ei myöskään olisi tarvetta erityiselle tilinpäätösinformaatiolle mainitun rajoituksen toteutumisesta eikä sitä koskevalle tilintarkastustoimenpiteelle. Ehdotuksella ei puututa myöntämisedellytyksiin eikä laskentasäännöksiin, joten hyvityksen määrittäminen ei riipu siitä, onko ravitsemisyritys pienikokoinen vai ei. Toisin sanoen hyvitys olisi myönnetty samamääräisenä, jos ehdotettava säännös olisi sisältynyt lakiin jo sen tulleessa voimaan 29.5.2020.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

Ehdotetut säännökset yksinkertaistavat merkittävällä tavalla pieneen ravitsemisyritykseen kohdistuvia vaatimuksia tilinpäätösinformaation osalta. Pieneltä ravitsemisyritykseltä ei enää edellytettäisi saadun hyvityksen määrän kontrollointia kiinnipitokaudelta toteutuneeseen nettotappioon nähden (toteumaperusteinen rajoitus), joka tehtäisiin voimassa olevan lain 7 §:n 6 momentin mukaisesti tilinpäätöstietoihin perustuen jälkikäteen.

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Suomen valtion budjettitaloudelle, koska säännös ei tarkoita muutosta niihin määrärahoihin, jotka on hyväksytty ravitsemisyritysten tukemiseksi voimassaolevalla lailla. Säännösten myötä ravitsemisyritysten kohtuullisten hyvitysten suorittaminen siirtyisi EU:n tukijärjestelmässä pienyritysten osalta Euroopan komissiolle notifioidusta artiklan 107.2(b) mukaisesta tukijärjestelmästä tilapäisistä puitteista valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä COVID-19 -epidemiassa 2.7.2020 annetun komission tiedonannon mukaisen tilapäisen valtiontuen järjestelmään.

Suomen tilapäinen COVID-19 -puitetukiohjelma (komission päätös SA.56995) perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107.3(b) artiklaan sekä tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.1 lukuun (komission tiedonanto 2020/C 91 I/01 muutoksineen). Puitetukiohjelmaa laajennettiin komission 13.7.2020 antamalla päätöksellä siten, että tukea saa myöntää myös mikro- ja pienyrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 (komission päätös SA.57958). Muutos perustuu tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.1 lukuun, jonka mukaisten valtiontukitoimenpiteiden edellytyksiä muutettiin tältä osin komission 2.7.2020 antamalla tiedonannolla (2020/C 218/03).

Ehdotuksella ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia KEHA-keskuksen toiminnalle. Säännösehdotus ei edellytä hyvityspäätösten uudelleenkäsittelyä, koska myöntöedellytyksiin ei puututtaisi esityksessä. Toisaalta KEHA-keskus valvoisi yrityskohtaiselle tuelle asetettua enimmäismäärää varmistaen, ettei pienille ravitsemisyrityksille ole myönnetty 800 000 euron ylittävää määrää valtiontukea yhteenlaskettuna kalenterivuosilta 2019 ja 2020. Valvonta toteutettaisiin käytännössä ensisijaisesti tietoteknisinä vertailuajoina, jota varten valtionkonttori luovuttaisi KEHA-keskukselle tiedot ravitsemisyrityksille mahdollisesti suorittamistaan Euroopan komission päätöksen (SA.56995 (2020/N) mukaisista tuista.

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

Euroopan unionin säädännöstä ei sinänsä seuraa velvoitetta ehdotuksen mukaiselle lainsäädäntötoimelle. Vaihtoehtona siten on, ettei ehdotuksen mukaiseen lainsäädäntötoimeen ryhdytä, mutta silloin jaksossa 1.1 kuvattu hallinnollinen kustannusrasite saattaa realisoitua mikro- ja pienyrityksessä tavalla, jonka seurauksena hyvityksen saamisen merkitys jää vähäiseksi.

6 Lausuntopalaute

Lausunnon esitysluonnoksesta antoivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, KEHA-keskus, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Suomen Tilintarkastajat, Suomen Yrittäjät ja Valtiokonttori. Saadut kannanotot olivat pääosin myönteisiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ehdottivat soveltamisalan ulottamista myös pienyritystä suurempiin ravitsemisyrityksiin. Tätä ei kuitenkaan EU-säännöstö sallisi, joten ehdotusta ei ole toteutettu esityksessä. Lisäksi mainitut kaksi lausunnonantajaa kiinnittivät huomiota siihen, että esitetyn helpotuksen ulkopuolelle saattaa jäädä sellainen pienyritys, jonka jo ennen lain voimaantuloa laaditun tilinpäätöksen perusteella on maksettu hyvitystä takaisin, vaikka siihen ei olisi enää velvollisuutta esitetyn säännöksen voimaantultua. Tämän huomion perusteella voimaantulosäännöstä on tarkennettu siten, että kuvatussa tilanteessa pienyritys voi hakea KEHA-keskukselta palautusta.

7 Säännöskohtaiset perustelut

9 a §.Pienyritystä koskevat poikkeukset. Lain 3 lukuun lisättäisiin uusi pykälä, joka käsittäisi pienyritystä koskevat helpotukset, joiden myötä pienikokoisen ravitsemisyrityksen tilinpäätösinformaatiolta ei edellytettäisi sellaista seikkaperäisyyttä, joka kohdentuu suurempiin toimijoihin. Helpotuksen perustana on Euroopan komission 29.6.2020 tekemä päätös muuttaa tilapäistä valtiontukikehikkoa siten, että tuen saantimahdollisuus ulotetaan myös jo ennen COVID-19 -epidemiaa vaikeuksissa olleisiin pienyrityksiin ilman, että tuella on vastaavanlaisia laskennallisia rajoituksia kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b kohdan mukaisessa tuessa. Tämän vuoksi on myös hyvitys ravintolatilojen kiinnipitovelvoitteesta 4.4.–31.5.2020, josta säädetään voimassaolevan lain 3 luvussa (”Toiminnan rajoitusten hyvittäminen”), perusteltua saattaa edellä mainitun komissiopäätöksen helpotusten piiriin. Koska pienyritystä ei enää koskisi 7 §:n 6 momentin mukainen toteumaperusteinen rajoitus, jonka todentaminen edellyttää merkittävää laskentateknistä työtä ja kustannusta, ei myöskään olisi tarvetta erityiselle tilinpäätösinformaatiolle mainitun rajoituksen toteutumisesta.

Ehdotettu 1 momentti määrittelee soveltamisalan. Helpotukset kohdentuvat ehdotetun 1 ja 2 kohdan nojalla sellaisiin ravitsemisyrityksiin, joita sekä työntekijämääränsä että liikevaihtonsa tai taseen loppusummansa perustella pidetään pieninä yrityksinä. EU-suosituksen 2003/361 artiklan 2.2 mukaan ”- - pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.” Euroopan komissio on ohjeistanut artiklan tulkintaa seuraavasti (Käyttöopas – Pk-yrityksen määritelmä 2015 s. 11): ”Henkilöstön määrää koskevan kriteerin täyttyminen on pakollista, jotta yritys voidaan katsoa pk-yritykseksi. Yritys voi kuitenkin valita joko liikevaihtoa tai taseen loppusummaa koskevan kynnysarvon. Yrityksen ei tarvitse täyttää kumpaakin vaatimusta, ja se voi ylittää toisen kynnysarvon ilman, että tällä olisi vaikutusta sen pk-yritysasemaan.” Mainittuja 1 ja 2 kohtia sovellettaisiin juuri siteeratun komissio-ohjeen mukaisesti.

Momentin 3 kohdassa puolestaan määriteltäisiin Euroopan komission edellyttämällä tavalla valtiontuelle enimmäismääräksi 800 000 euroa, jonka pieni ravitsemisyritys voisi saada yhteensä kuluvana ja sitä edeltävänä kalenterivuotena. Säännöksen vaikutusta voidaan kuvata esimerkillä, jossa pienelle ravitsemisyritykselle olisi jo myönnetty toiminnan rajoittamisesta voimassaolevan 6 §:n 2 momentin mukainen maksimihyvitys eli 500 000 euroa. Jotta tämä yritys kuuluisi nyt ehdotettavien tilinpäätöshelpotusten piiriin, muita valtiontukia ei voisi olla myönnetty 300 000 euroa enempää. Mainitun 800 000 euron raja-arvon ylittäminen ei kuitenkaan sinänsä johtaisi takaisinperintään. Koska asianomainen yritys ei kuuluisi – tämän momentin määritelmän mukaisesti – ehdotetun pykälän soveltamisalaan, sitä koskisivat voimassaolevan lain mukaiset tilinpäätösinformaatiovaatimukset, joilla varmennetaan 7 §:n 6 momentissa säädetyn toteumaperusteisen rajoituksen täyttyminen. Vasta siinä tapauksessa, ettei rajoitus täyty, on ravitsemisyritys palautusvelvollinen takaisinperinnän uhalla.

Pykälän 2 momentti käsittää toteavan säännöksen siitä, että pykälä perustuisi edellä 1 momentin yhteydessä lähemmin käsiteltyyn Euroopan unionin päätökseen 2.7.2020 voimassaolevan 5 §:n 2 virkkeessä tarkoitetun säännöksen sijasta.

Ehdotetun 3 momentin nojalla pienellä ravitsemisyrityksellä ei olisi voimassa olevan lain 7 §:n 6 momentin mukaista toteumaperusteisen rajoituksen ylittymiseen perustuvaa palautusvelvollisuutta eikä tällaista yritystä siten koskisi laskentateknisesti ja kustannuksellisesti raskas vaatimus toteumaperusteisen rajoituksen täyttymistä todentavien liitetietojen laadinnasta tilinpäätöstä varten. Niin ikään ei olisi tarvetta toteumaperusteisen rajoituksen varmentamiselle nykylain 7 §:n 7 momentissa tarkoitettuna toimenpiteenä tilintarkastuksessa.

Voimaantulosäännöksessä säädettäisiin ehdotettujen helpotusten ulottamisesta myös niihin pieniin ravitsemisyrityksiin, joille hyvitys on jo myönnetty tai jota koskeva hakemus on vireillä tämän lain tullessa voimaan. Merkitystä tässä suhteessa ei olisi sillä, onko saatu hyvitys suoritettu joukkomaksatuksena (9 § 1 mom.) vai hakemuksen perusteella (9 § 3 mom.). Koska ehdotetulla pykälällä ei puututa myöntämisedellytyksiin eikä laskentasäännöksiin, niin hyvityksen määrittäminen ei riipu siitä, onko ravitsemisyritys pienikokoinen vai ei. Toisin sanoen hyvitys olisi myönnetty samamääräisenä, jos tämä säännös olisi sisältynyt lakiin jo sen tulleessa voimaan 29.5.2020. Siten niiden ravitsemisyritysten kohdalla, joille hyvitys on jo suoritettu, helpotus ei tarkoittaisi myöntämisen edellytysten uudelleenkäsittelyä KEHA-keskuksessa. Lisäksi voimaantulosäännös mahdollistaisi jo takaisinsuoritetun hyvityksen palauttamisen hakemuksesta sellaiselle pienyritykselle, jonka tilinpäätös on laadittu ennen tämän pykälän voimaantuloa.

Pykälän 4 momentti keventäisi vaatimuksia tilinpäätösinformaatiolle, koska lain 7 §:n 6 momentissa tarkoitettu seuranta toteumaperusteisen rajoituksen täyttymisestä ei olisi tarpeen pienyrityksessä, kun sääntelyperustaksi tulisi Euroopan komission 2.7.2020 tekemä päätös, jota käsitellään edellä 1 momentin perusteluissa. Tilinpäätöksen liitetietona olisi – sen lisäksi mitä kirjanpitolainsäädännössä edellytetään – ilmoitettava ehdotetun 1 kohdan nojalla, että asianomainen ravitsemisyritys täyttää pienyrityskriteerit, joista säädettäisiin 1 momentin 1 ja 2 kohdassa EU-suosituksen mukaisesti. Niin ikään liitetietona todennettaisiin momenttiin ehdotetun 2 kohdan mukaisesti, ettei saadun hyvityksen myötä ole ylittynyt 800 000 euron enimmäismäärä. Tämä informaatio on tarpeen Euroopan komission edellyttämän valvonnan toteuttamiseksi. Momentin mukaiset liitetietovelvoitteet koskisivat siten yksinomaan rajoituskauden (3.4.–31.5.2020) jälkeen ensimmäiseksi päättyvästä tilikaudesta laadittavaa tilinpäätöstä.

Ehdotettu 5 momentti sisältää selventävän ohjauksen 4 momentin mukaisten rajoitusten jäädessä toteutumatta. Tällöin – yhdenmukaisesti 1 momentin kanssa – vastaavasti asianomainen ravitsemisyritys jää kokonaan tämän pykälän soveltamisalan ulkopuolelle, minkä myötä esitettäväksi tulee voimassaolevan 7 §:n 6 momentissa edellytetyt liitetiedot toteumaperusteisen rajoituksen täyttymisestä. Niin ikään sovellettavaksi tulisivat myös muut säännökset toteumaperusteisesta rajoituksesta, kuten muun muassa hyvityksen tai sen osan palautusvelvollisuudesta siinä tapauksessa, että rajoitus ei ole täyttynyt vaan hyvityksen määrä ylittää rajoituksen jälkikäteisestä tilinpäätösinformaatiosta laskettuna.

Pykälän 6 momentti käsittäisi voimassa olevaa 7 §:n 7 momenttia vastaavan varmennustehtävän tilintarkastajalle. Siinä tapauksessa, että ravitsemisyritykseen on valittu tilintarkastaja lakisääteistä tilintarkastustehtävää varten, tämä antaisi tilintarkastuskertomuksessaan tiedon myös tämän pykälän soveltamisedellytysten täyttymisestä.

Ehdotettu 7 momentti velvoittaisi KEHA-keskuksen toimivaltaisena viranomaisena valvomaan, ettei EU-sääntelyyn perustuva 800 000 euron enimmäisraja ylity tämän pykälän soveltamisalaan kuuluvissa pienissä ravitsemisyrityksissä.

Pykälän 8 momentti sisältää ehdotuksen informatiiviseksi säännökseksi, joka perustuu Euroopan unionin valtiontukivälineiden väliaikaisen kehikon vaatimuksiin. Erikseen tulisivat julkistettaviksi Euroopan komission toimesta sellaiset myönnetyt hyvitykset, jotka ovat 100 000 euroa tai sitä suurempia. Julkistamisvelvoitteen täyttämisestä vastaisi KEHA-keskus toimivaltaisena viranomaisena.

8 Voimaantulo

Esityksessä ehdotetaan, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on eduskunnassa hyväksytty. Lisäksi voimaantulosäännöksessä säädettäisiin ehdotettujen helpotusten ulottamisesta myös niihin pieniin ravitsemisyrityksiin, joille hyvitys on jo myönnetty tai jota koskeva hakemus on vireillä tämän lain tullessa voimaan. Niin ikään voimaantulosäännös mahdollistaisi takaisinsuoritetun hyvityksen palauttamisen hakemuksesta sellaiselle pienyritykselle, jonka tilinpäätös on laadittu ennen lain voimaantuloa.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annettuun lakiin (403/2020) uusi 9 a § seuraavasti:

3 luku

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen

9 a §
Pienyritystä koskevat poikkeukset

Tätä pykälää sovelletaan ravitsemisyritykseen:

1) jonka liikevaihto tai taseen loppusumma oli enintään 10 miljoonaa euroa viimeisimmällä ennen 4 päivää huhtikuuta vuonna 2020 päättyneellä tilikaudella;

2) jonka palveluksessa oli enintään 49 työntekijää 1 kohdassa tarkoitetulla tilikaudella; ja

3) joka on tämän lain nojalla tai muutoin saanut valtiontukea enintään 800 000 euroa yhteenlaskettuna kuluvalta ja edelliseltä kalenterivuodelta ottaen huomioon myös sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet.

Poiketen siitä, mitä 5 §:ssä säädetään, kohtuullinen hyvitys rajoitusvelvoitteesta myönnetään 1 momentissa tarkoitetulle ravitsemisyritykselle kolmannesta muutoksesta valtiontukitoimenpiteitä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä COVID-19-epidemiassa koskeviin tilapäisiin puitteisiin annetun komission tiedonannon (2020/C 218/03) nojalla.

Se, mitä säädetään 7 §:n 6 ja 7 momentissa, ei koske tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua ravitsemisyritystä.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, tulee 1 momentissa tarkoitetun ravitsemisyrityksen ilmoittaa 31 päivänä toukokuuta 2020 tai sen jälkeen ensimmäisenä päättyvästä tilikaudesta laadittavan tilinpäätöksensä liitetietona, että:

1) se täyttää 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset; ja

2) sen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat valtiontuet yhteenlaskettuina, myös hyvitys toiminnan rajoittamisesta huomioon ottaen, eivät ylitä 800 000 euron kumulatiivista enimmäismäärää päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella.

Jos 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edellytys ei ole täyttynyt, ravitsemisyritykseen ei sovelleta tätä pykälää ja sen tulee esittää 4 momentissa säädetyn sijasta 7 §:n 6 momentissa edellytetyt liitetiedot toteumaperusteisen rajoituksen täyttymisestä.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:ssä säädetään, tilintarkastuskertomuksessa on annettava tieto 4 momentissa säädettyjen edellytysten toteutumisesta.

Toimivaltainen viranomainen valvoo 2 momentissa tarkoitetun komission tiedonannon mukaisen tuen yrityskohtaista enimmäismäärää ja varmistaa joulukuun 2021 loppuun mennessä, ettei 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle ravitsemisyritykselle ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yrityksille ole myönnetty 800 000 euron ylittävää määrää valtiontukea yhteenlaskettuna kalenterivuosilta 2019 ja 2020. Valtiokonttori luovuttaa tätä tarkoitusta varten toimintavaltaiselle viranomaiselle tiedot niistä valtiontuista, jotka se on suorittanut ravitsemisyrityksille perustuen Euroopan komission 24 päivänä huhtikuuta 2020 tekemään päätökseen SA.56995 (2020/N) Suomen puitetukiohjelman hyväksymisestä COVID-19-pandemiaan liittyville valtiontukitoimenpiteille sisämarkkinoille soveltuvaksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ravitsemisyrityksen saama hyvitys, joka on määrältään 100 000 euroa tai sitä suurempi, julkistetaan 2 momentissa tarkoitetussa komission tiedonannossa edellytetyllä tavalla.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn ja haettuun hyvitykseen sovelletaan tätä lakia. Ennen tämän lain voimaantuloa laaditun tilinpäätöksen perusteella takaisinsuoritetusta hyvityksestä voi hakea palautusta toimivaltaiselta viranomaiselta, jos pienyritys täyttää 9a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.


Helsingissä 26.11.2020

Pääministeri
Sanna Marin

Työministeri
Tuula Haatainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.